Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
2.8.2017 9.11
Käräjäoikeuden ei olisi tullut ratkaista riitaiseksi tullutta edunvalvonta-asiaa kirjallisessa menettelyssäOK 8 luvun 4 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan riitaista edunvalvojan määräämistä koskevan asian käsittelyä on jatkettava riita-asian käsittelyä koskevassa järjestyksessä. (Vailla lainvoimaa 2.8.2017) - Uutiset
5.7.2017 14.21
Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä huoneenvuokrasaatavaa koskevaa kannetta selvästi perusteettomana ja ennenaikaisenaHovioikeus totesi, että kanteen kohdan 4 tutkimiselle ja hyväksymiselle oli esitettävissä perusteita. Lisäksi kaupunki oli valituksessaan tuonut esille sellaisia käräjäoikeuden tuomioita, joissa vastaavanlainen vaatimus oli hyväksytty. Oikeuskäytäntö näyttäisi siten olevan epäyhtenäistä. Näin ollen kanteen kohtaa 4 ei voitu pitää niin riidattomasti ja selvästi perusteettomana, että se oli voitu oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:n 2 momentin nojalla hylätä haastetta antamatta taikka jättää oikeussuojan tarpeen vuoksi tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 5.7.2017) - Uutiset
21.6.2017 15.45
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalla 8.6.–15.6.2017 koskevat muun muassa julkiselle puolustajalle ajanhukkauksesta maksettavan korvauksen suuruutta, käännytyspäätöksen kumoamista, turvaamistoimen määräämistä yrityssalaisuutta koskevassa asiassa, poliisin toimivaltuuksia sekä laiminlyöntiä ilmoittaa rikos. - Uutiset
19.6.2017 11.05
Oikeusaputoimisto ei ollut esteellinen ositusta koskevassa asiassaRiidatonta oli, että mies (valittaja) oli ollut oikeusaputoimiston asiakkaana muussa kuin nyt kysymyksessä olevaa ositusta koskevassa asiassa samaan aikaan, kun oikeusaputoimiston edunvalvoja oli edustanut naista (vastapuoli) osituksessa. Asiassa ei ollut kuitenkaan tullut ilmi, että siinä asiassa, jossa oikeusaputoimiston oikeusavustaja oli avustanut valittajaa, olisi tullut tietoon osituksen kannalta merkityksellisiä seikkoja. Näin ollen oikeusaputoimisto ei ollut ollut valittajan väittämällä tavalla esteellinen ositusta koskevassa asiassa. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen osituksessa huomioon otetun varallisuuden ja velkojen, osituksessa käytetyn kiinteistön arvon ja osituksen sovittelun osalta. (Vailla lainvoimaa 19.6.2017) - Uutiset
14.6.2017 16.00
Törkeisiin rikoksiin syyllistyneelle myönnettiin velkajärjestely esteestä huolimatta - käräjäoikeuden päätös kumottiinValtaosa veloista perustui hakijan syyksi luettuihin rikoksiin. Nämä vahingonkorvausvelat perustuivat kahteen törkeään petokseen sekä törkeään velallisen epärehellisyyteen ja törkeään kirjanpitorikokseen. HO katsoi asiassa mainittuja seikkoja (velallisen toimet velkojen maksamiseksi, velkaantumisesta kulunut aika ja velkajärjestelyn merkitys velkojille ja velalliselle) punnitessaan, että kokonaisuutena arvostellen velkajärjestelyn myöntämiselle oli VJL 10 a §:n tarkoittamat painavat syyt esteestä huolimatta. - Uutiset
22.5.2017 9.43
Käräjäoikeuden salassapitomääräys oli lakiin perustumaton - rikosasian vastaajan ei voitu myöskään säännöksessä tarkoitetuin tavoin katsoa olevan erityisen suojelun tarpeessaSyyttäjä oli KO:ssa pyytänyt, että asia käsitellään yleisön läsnä olematta ja että oikeudenkäyntiasiakirjat määrätään salassapidettäviksi. Syyttäjän mukaan vastaaja oli erityisen suojelun tarpeessa, koska hän oli paljastanut laajamittaisen kansainvälisen, väkivaltaiseksi osoittautuneen huumeorganisaation ja oikeudenkäynnissä käsiteltiin sellaisia tietoja, joiden julkiseksi tuleminen asetti vastaajan käytännössä välittömään hengenvaaraan. Vastaaja oli yhtynyt syyttäjän pyyntöön. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko KO voinut päätöksestä ilmenevillä perusteilla määrätä vastaajan esitutkintakertomuksen ja sen esitutkinnan johdanto-osan pidettäväksi salassa ja suullisen käsittelyn toimitettavaksi yleisön läsnä olematta siltä osin kuin siinä käsitellään edellä mainittuja salaisiksi määrättyjen asiakirjojen sisältämiä tietoja. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 22.5.2017) - Uutiset
28.4.2017 14.30
Päätös selvittäjälle maksettavasta palkkiosta poistettiin oikeudenkäynnissä tapahtuneen virheen vuoksiHO katsoi, että oikeudenkäynnissä oli tapahtunut asian käsiteltäväksi ottamiseen liittyen oikeudenkäyntivirhe ja sen voitiin otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen. Tämän vuoksi KO:n päätös oli poistettava siltä osin kuin kantelija oli velvoitettu suorittamaan selvittäjälle palkkiona ja kulujen korvauksena 1 829 euroa. (Vailla lainvoimaa 28.4.2017) - Uutiset
27.4.2017 11.30
Arvopapereiden sijoitustoimintaa aloitellut mies jätti ilmoittamatta 65 080 euron suuruisen luovutusvoiton - kyse oli enintään veropetoksen perusmuotoisesta tekotavasta, jonka syyteoikeus oli vanhentunutKoska vastaaja oli laiminlyönyt korjata ja palauttaa esitäytetyn veroilmoituksen verovuodelta 2009, veroja oli tämän seurauksena jäänyt määräämättä 18 222 euroa. Vastaaja oli sittemmin maksanut vältetyn veron määrän Verohallinnolle. Vastaajan oli katsottava tahallaan yrittäneen välttää veron määräämisen. Kun otettiin kuitenkin huomioon, että vastaaja oli arvopaperien luovutushetkellä aloitellut arvopapereiden sijoitustoimintaa, eikä kyse ollut vastaajan harjoittamasta varsinaisesta liiketoiminnasta ja kun vastaaja oli käynyt kauppaa arvopaperivälittäjän välityksin ja kun hänen veroilmoituksensa oli hoitanut tilitoimisto useiden vuosien ajan, tekoa ei kokonaisuutena arvioiden ollut pidettävä törkeänä. Näin ollen vastaajan menettelyssä oli kysymys enintään RL (1228/1997) 29 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta veropetoksen perusmuotoisesta tekotavasta, josta ankarin säädetty rangaistus oli vankeutta enintään kaksi vuotta. Koska syyteoikeus oli vanhentunut, vastaajaa vastaan esitetty syyte tuli siten hylätä. (Vailla lainvoimaa 27.4.2017) - Uutiset
25.4.2017 15.30
Hallinto-oikeus: Poliisilaitoksella oli ollut perusteet erottaa vanhempi konstaapeli virantoimituksesta yhden kuukauden määräajaksi - aiemmin tuomittu sakkorangaistus ei estänyt määräaikaista erottamistaAsiassa ei ollut kysymys seuraamuksesta, joka kuuluisi EIS 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa säädetyn ne bis in idem -säännön soveltamisalaan eikä siis kaksoisrangaistavuudesta, joten valittajalle aiemmin tuomittu sakkorangaistus ei estänyt hänen määräaikaista erottamistaan virantoimituksesta. Virantoimituksesta erottamisen edellytysten osalta HAO katsoi, että valittaja oli käyttäytynyt sillä tavoin poliisimiehelle sopimattomasti, että poliisilaitoksella oli ollut perusteet erottaa hänet virantoimituksesta yhden kuukauden määräajaksi. Seuraamus oli ollut oikeassa suhteessa valittajan tekojen moitittavuuteen. (Ei lainvoim. 25.4.2017) - Uutiset
20.3.2017 13.36
Rikoksen uhriksi joutuneelta voitiin kohtuudella edellyttää vammojen tarkemman laadun ja laajuuden selvittämistä ilman aiheetonta viivytystä - korvausvaatimus hylättiinHO totesi mm., ettei A ollut näyttänyt, että hänellä olisi ollut hyväksyttävä syy laiminlyödä vammojen tarkemman laadun ja laajuuden selvittäminen ilman aiheetonta viivytystä. Asiassa jäi tästä syystä epäselväksi, missä määrin 8.1.2016 todetut laaja-alaiset repeämät olivat olleet seurausta 2.6.2014 tapahtuneesta liikenneonnettomuudesta ja missä määrin nämä vammat olisivat olleet estettävissä oikea-aikaisella hoidolla. Siten oli mahdollista, että vammat olivat pahentuneet 3.6.2014 jälkeen kuluneen noin puolentoista vuoden aikana. (Vailla lainvoimaa 20.3.2017) - Uutiset
14.3.2017 15.02
Ilmapistoolilla parvekkeelta ampuneet naiset syyllistyivät vaaran aiheuttamiseenOlosuhteet, joissa A ja B olivat ampuneet, osoittavat huolimattomuuden olleen RL 21 luvun 13 §:ssä tarkoitetulla tavalla heidän kummankin osalta törkeää, vaikka he tahallisuuden puuttuessa vastasivat vain oman toimintansa aiheuttamasta vaarasta. Asiassa lausutuin perustein sekä A että B olivat syyllistyneet vaaran aiheuttamiseen. Rikoskumppanuutta koskeva RL 5 luvun 3 § ei kuitenkaan tullut heidän osaltaan sovellettavaksi. (Vailla lainvoimaa 14.3.2017) - Uutiset
13.3.2017 11.10
Ex-puolisoaan ja tämän avovaimoa toistuvilla puheluilla ja tekstiviesteillä häirinnyt nainen voitiin tuomita myös kärsimyskorvaukseenOttaen huomioon viestintärauhan rikkomista koskevan säännöksen suojatavoite sekä tunnusmerkistöön kuuluva häirintätarkoitus ja abstraktin vaaran edellytys HO katsoi, että menettelyä oli pidettävä sellaisena, jota tarkoitetaan VahL 5 luvun 6 §:ssä ja josta voidaan tuomita säännöksen tarkoittama kärsimyskorvaus. Tätä johtopäätöstä tuki myös se, että viestintärauhan rikkomista koskeva säännös on sijoitettu RL 24 lukuun, joka koskee rikoksia yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta. (Vailla lainvoimaa 13.3.2017) - Uutiset
24.2.2017 13.15
Vaikka käräjäoikeus ei ollut antanut vastausta tiedoksi kantajalle, kantajan oikeusturva ei vaarantunut kun vastaus ilmeni hänelle lähetetystä yhteenvedostaAsiakirjojen ja käräjätuomari C:n lausuman perusteella käräjäoikeus ei ollut erikseen toimittanut B:n vastausta takaisinsaantihakemukseen A:lle tiedoksi, mutta B:n vastaus oli ilmennyt A:lle 15.3.2016 lähetetystä yhteenvedosta. Käräjäoikeus oli oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 15 a §:n nojalla voinut ratkaista asian ilman, että A:lle varataan mahdollisuus lausua B:n vastauksesta. Asia oli lisäksi käräjäoikeuden toteamin tavoin oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 27 a §:n nojalla voitu ratkaista kirjallisen valmistelun perusteella. Vaikka käräjäoikeuden olisi oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 18 §:n 4 momentin nojalla tullut antaa B:n vastaus tiedoksi A:lle, käräjäoikeuden edellä kuvattu menettely ei vaarantanut A:n oikeusturvaa. (Vailla lainvoimaa 24.2.2017) - Uutiset
21.2.2017 8.35
Kevytmielisesti vuosina 2003-2010 velkaantuneelle ja huomattavan suuria summia ulosoton kautta maksaneelle naiselle myönnettiin velkajärjestely – käräjäoikeuden päätös kumottiinHelsingin HO arvio 22-vuotiaana Lontoossa velkaantumisen aloittaneen naisen VJL 10 a §:n mukaisia edellytyksiä toisin kuin KO. Velkajärjestely aloitettiin. - Uutiset
13.2.2017 11.45
Professori Veikko Vahtera: Konkurssiin menneen osakeyhtiön entinen hallituksen jäsen tuomittiin yli 400.000 euron vahingonkorvauksiin yhtiön sopimuskumppanille oman pääoman menettämistä koskevan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin seurauksena (HO)Osakeyhtiö oli menettänyt oman pääomansa viimeistään tilikaudella 2005 eli oma pääoma oli menetetty viimeistään 31.12.2005. Merkintä yhtiön oman pääoman menettämisestä oli tehty vasta 18.11.2008. Yhtiö oli ostanut 31.7.2008 tehdyllä liiketoimintakaupalla toisen osakeyhtiön liiketoiminnan 490.000 euron hinnasta, ja tästä kauppahinnasta oli maksettu kaupantekohetkellä vain n. 100.000 euron osuus. Loppuosa kauppahinnasta jäi maksamatta. Osakeyhtiön hallituksen entinen jäsen tuomittiin maksamaan liiketoiminnan myyneelle yhtiölle noin 400.000 euron vahingonkorvaus OYL 20:23:n tarkoittaman oman pääoman menettämistä koskevan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin perusteella. (Itä-Suomen HO 6.7.2016 – ei valituslupaa). - Uutiset
16.11.2016 9.00
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalla 20.10.–1.11.2016 koskevat muun muassa Ruotsin Asianajajaliiton jäsenyyden edellytyksiä, velkajärjestelyn kumoamisen voimaantuloa ulosmittauksen kannalta, tuomion purkamista tekijän ikään liittyvien uusien tietojen perusteella sekä dopingrikoksesta määrättävää seuraamusta. - Uutiset
9.6.2016 11.32
Käräjänotaari ei ollut esteellinen pelkästään sen vuoksi että asia koski saman käräjäoikeuden käräjäoikeustuomarin aviopuolisoaHovioikeus katsoi, ettei asian käräjäoikeudessa ratkaissutta käräjänotaaria voitu pitää esteellisenä pelkästään sen perusteella, että käsiteltävä asia on koskenut käräjäoikeudessa työskentelevän käräjätuomarin aviopuolisoa. Käräjätuomarilla ei ole käräjäoikeudessa hallinnollista päätösvaltaa, eikä siten edes potentiaalista mahdollisuutta vaikuttaa käräjänotaarin asemaan tuomioistuimessa, mihin seikkaan valittaja oli vedonnut. (Vailla lainvoimaa 9.6.2016) - Uutiset
20.4.2016 9.08
Jehovan todistajat ei näyttänyt testamenttia kadonneeksi vastoin tekijän tahtoa kaksoiskappaleesta huolimatta – testamentti oli peruutettu joten käräjäoikeuden tuomio kumottiinJehovan todistajat uskonnollinen yhdyskunta esitti asiassa näyttöarvoltaan varsin heikkoa todistelua siitä, että testamentti olisi hävinnyt tekijän hallusta vastoin hänen tahtoaan. Tekijän taloon murtautuminen oli tapahtunut vasta vuosia sen jälkeen, kun testamenttia oli ensimmäisen kerran etsitty sen tekijän kodista. Muuta konkreettista tilannetta, jossa testamentti olisi voinut hävitä tekijän hallusta vastoin hänen tahtoaan, ei näytetty olleen. Se seikka, että testamentin tekijä oli potilaskertomuksesta ilmenevällä tavalla kärsinyt paranoidisesta ajatuksenkulusta taikka se todistajan kertomuksesta ilmenevä seikka, että testaattorin järjestyksenpito ei ollut paras mahdollinen, eivät riittäneet osoittamaan, että testamentti olisi hävinnyt tekijän hallusta vastoin hänen tahtoaan. Hovioikeus katsoi testamentin kaksoiskappaleesta huolimatta jääneen näyttämättä, että testamentti olisi hävinnyt tekijän hallusta vastoin hänen tahtoaan. Testamentti oletettiin siten peruutetuksi. (Vailla lainvoimaa 20.4.2016) - Uutiset
12.4.2016 13.00
Trafin ja käräjäoikeuden päätökset kumoon – auton käyttökiellon vuoksi vahinkoa kärsineelle ei kuitenkaan korvauksia valtioltaKantajalle oli aiheutunut vahinkoa sen johdosta, että hänen pakettiautonsa oli ollut käyttökiellossa hänen maksettavakseen määrätyn ajoneuvoveron maksamattomuuden takia, vaikka sittemmin kyseinen ajoneuvovero oli poistettu perusteettomana. Käräjäoikeus katsoi viranomaisten toiminnan olleen lainmukaista eikä siten kantajalle aiheutunutta vahinkoa ollut aiheutettu vahingonkorvauslain 3 luvun 3 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla siten, että toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei olisi noudatettu. Kanne valtiota vastaan oli hylättävä. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 12.4.2016) - Uutiset
4.4.2016 15.25
Yli 2.000 euron yksityisnostot kuukaudessa olivat perusteettomia siivouspalveluista – vastuunalainen yhtiömies syyllistyi törkeään velallisen epärehellisyyteenYhtiön liiketoiminta oli käytännössä perustunut A:n työpanokseen, joka oli ollut huomattavan suuri. Hovioikeus katsoi kohtuullisen vastikkeen määräksi yhtiön hyväksi tulleeseen A:n työpanokseen ja yhtiön kokonaistilanteeseen nähden kuten käräjäoikeuskin 2.000 euroa. Tämän kohtuullisen vastikkeen määrän ylittävälle varojen nostamiselle ei sen sijaan ollut liiketaloudellista perustetta. Vaikka vastuunalainen yhtiömies vastaa omaisuudellaan yhtiön velvoitteista, yhtiön ja yhtiömiehen vastuusuhteet eroavat toisistaan. Kohtuullista vastiketta ylittävälle varojen nostamiselle ei ollut hyväksyttävää syytä, vaikka nämä varat A:n kertomin tavoin olivatkin osaltaan kasvattaneet hänen varallisuuttaan, jota sittemmin oli käytetty yhtiön velkojen maksamiseen. Valitus ei antanut aihetta käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen. (Vailla lainvoimaa 4.4.2016)