Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
2.9.2015 10.31
Hovioikeus tuomitsi useita ihmisiä vankeusrangaistuksiin taidekauppajutussaTurun HO on tuominnut useita ihmisiä taidekauppajutussa, joka kytkeytyi M.O.R.E.-rikollisryhmään. Juttu liittyi Roberto Mattan, Antonio Sauran ja Francis Picabian nimillä signeerattuihin tauluihin. Varsinaissuomalainen taiteilija tuomittiin vuoden ja yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen mm. kahdesta törkeästä petoksesta ja kahdesta väärennöksestä. Toinen pääsyytetty puolestaan kuului taulukauppojen aikaan M.O.R.E.-rikollisryhmään. Hänet tuomittiin HO:ssa 11 kuukauden vankeusrangaistukseen törkeästä petoksesta ja väärennyksestä. Järjestäytyneeseen rikollisuuteen perustuvat syyttäjän koventamisvaatimukset hylättiin. Kansallisgallerian asiantuntijoilla katsottiin olleen riittävä pätevyys todeta teokset väärennöksiksi. HO myös katsoi prosessin keston loukanneen syytettyjen oikeuksia ja vähensi kolme kuukautta kullekin syytetylle tuomitusta rangaistuksesta. (Vailla lainvoimaa 2.9.2015) - Uutiset
2.9.2015 9.26
Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää kannetta tutkimatta saatavan erääntyneisyyttä koskevan puutteellisuuden vuoksiA oli vaatinut käräjäoikeudessa B:n ja C:n velvoittamista suorittamaan velkakirjaan perustuvan velan oikeudenkäyntikuluineen. Hovioikeus katsoi, että hakemuksesta ja sen täydennyksestä ilmenivät A:n vaatimukset perusteineen riittävän yksilöidysti. Kanne voitiin siten ottaa oikeudenkäynnin perustaksi. Käräjäoikeuden ei näin ollen olisi tullut jättää kannetta tutkimatta. Tämän vuoksi ja oikeusastejärjestys huomioon ottaen asia tuli palauttaa käräjäoikeuteen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 2.9.2015) - Uutiset
2.9.2015 8.31
Hovioikeuden ratkaisu tuomarin esteellisyyttä koskevassa asiassaKysymyksessä olevassa käräjäoikeuden tuomarin esteellisyyttä koskevassa päätöksessä oli kysymys oikeudenkäyntiväitteen hylkäävästä ratkaisusta, jota koskevasta muutoksenhausta säädetään oikeudenkäymiskaaren 16 luvun 3 §:n 3 momentissa. Käräjäoikeus ei ollut siten soveltanut väärää lainkohtaa muutoksenhakuosoitusta antaessaan. Käräjäoikeuden harkinnassa oli, tapahtuiko muutoksenhaku pääasian yhteydessä vai erikseen. Hovioikeus katsoi, että käräjäoikeus ei esteellisyysväitteen perusteeksi esitetyt seikat huomioon ottaen ylittänyt harkintavaltaansa määrätessään, että päätökseen sai hakea muutosta vasta pääasian yhteydessä. Hovioikeus katsoi, ettei muutoksenhakuosoitusta ollut syytä oikaista. Esteellisyysratkaisua koskevaa erillistä valitusta ei siten voitu tutkia. (Vailla lainvoimaa 2.9.2015) - Uutiset
1.9.2015 10.10
Hovioikeus: Syytteen tarkistamisessa laitonta maahantulon järjestämistä koskevassa asiassa ei ollut kyse kielletystä syytteen muuttamisestaOttaen huomioon, että syyttäjä oli hovioikeudessa syytteensä tueksi vedonnut sellaisiin uusiin seikkoihin, jotka vain luonnehtivat alkuperäisessä syytteessä kuvattua tekoa rikosoikeudellisesti merkityksellisessä suhteessa ja että syyttäjä oli jo alkuperäisen syytteensä teonkuvauksessa todennut, että B oli antanut C:lle passin nimellä S, hovioikeus katsoi, että syytteen tarkistaminen ei ollut muuttanut alunperin kuvattua tekoa muuksi tapahtumaksi. Kysymyksessä ei siten ollut kielletty syytteen muuttaminen. Tämän vuoksi hovioikeus tutki asian tarkistetun syytteen teonkuvauksen mukaisena. (Vailla lainvoimaa 1.9.2015) - Uutiset
31.8.2015 16.22
Hovioikeus: Tyytymättömyyden ilmoituksen lähettäminen tapahtuu omalla vastuulla - käräjäoikeuteen kello 16:22 saapunut ilmoitus oli saapunut myöhässäKantelijan omassa järjestelmässä mahdollisesti olleet tekniset ongelmat eivät olleet peruste hyväksyä myöhään toimitettua tyytymättömyyden ilmoitusta. Tyytymättömyyden ilmoituksen lähettäminen tapahtui omalla vastuulla. Kantelijan kirjoitus tyytymättömyyden ilmoituksen hylkäämistä koskevana kanteluna ei siten antanut aihetta toimenpiteisiin HO:n taholta. Kantelija ei ollut väittänyt, eikä asiassa ollut muutoinkaan ilmennyt, että hänen ulosottovalitustaan KO:ssa käsiteltäessä olisi tapahtunut menettelyvirhe. Siten kantelijan kirjoitus ei antanut aihetta toimenpiteisiin myöskään tuomiovirhekantelua tarkoittavana. (Vailla lainvoimaa 31.8.2015) - Uutiset
31.8.2015 14.25
Työntekijä hävisi työriidan käräjäoikeudessa kokonaisuudessaan - sopimuksen hovioikeudessa tehneet osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaanTyöntekijän kannevaatimus KO:ssa oli ollut 15 kuukauden palkkaa vastaava määrä yhteensä 78.340 euroa. KO oli hylännyt työntekijän kanteen kokonaisuudessaan. HO:ssa tehdyn sovinnon mukaan yhtiö suoritti työntekijälle kertakaikkisena korvauksena 18 000 euroa. Ottaen huomioon sovinnon lopputulos suhteessa alkuperäisiin kannevaatimuksiin, HO harkitsi kohtuulliseksi, että osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa KO:sa vahinkonaan. HO:ssa osapuolet olivat sopineet pääasian ottamatta kantaa vaatimusten perusteisiin. Tämä ja sovinnon lopputulos suhteessa KO:n ratkaisuun huomioon ottaen kummankaan osapuolen ei voitu katsoa hävinneen asiaa, joten asianosaiset saivat pitää vahinkonaan myös oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 31.8.2015) - Uutiset
31.8.2015 13.13
Hovioikeus: Velallisella oli oikeus valittaa ulosottopäätöksestä sillä perusteella että omaisuus kuului sivulliselleA oli valituksessaan muun ohessa viitannut mahdolliseen vastuuseensa sivulliselle, jonka omaisuutta hänen veloistaan oli keinotekoiseksi katsottu järjestely sivuuttaen ulosmitattu. Kuten korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2004:93 on todettu, valituskynnystä ei ole syytä asettaa tällaisessa tilanteessa kovin korkealle. Velallisen on käytännössä mahdotonta etukäteen näyttää, mitä haitallisia seurauksia sivullisen omaisuuden käyttämisestä hänen velkojensa suoritukseksi voi hänelle aiheutua. Hovioikeus katsoi A:n saattaneen riittävän todennäköiseksi, että hänelle voi aiheutua keinotekoisen järjestelyn sivuuttamiseen perustuvasta ulosmittauksesta sellaisia haitallisia seuraamuksia, joita hän ei voi muutoin torjua. A:lla oli ulosottovelallisena siten katsottava olevan perusteltu oikeudellinen tarve valittaa ulosmittauksesta. Käräjäoikeuden päätös oli kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 31.8.2015) - Uutiset
31.8.2015 10.10
Hovioikeuskaan ei enää suostunut yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanoajan lisäpidentämiseen kun tuomittu oli työkyvytön – 200 tuntia muunnettiin 8 kuukauden vankeudeksiHovioikeus totesi, että A oli ilmoittanut aloittaneensa rasitushapen käytön, mikä mahdollistaisi työnteon ja yhdyskuntapalvelun suorittamisen. Valituksesta ilmenevällä tavalla A kärsi kuitenkin myös muista vakavista sairauksista ja hoito oli vielä kesken. Käräjäoikeudessa esitetystä selvityksestä ilmeni, että A oli työkyvytön hengenahdistusoireilun lisäksi myös muiden terveysongelmien takia. A:n hovioikeudelle esittämistä lääkärinlausunnoista ei ilmennyt, että A:n terveydentila olisi muuttunut olennaisesti tai että hän tällä hetkellä kykenisi tekemään työtä ja suorittamaan yhdyskuntapalvelunsa. Yhdyskuntapalvelun määräämisestä oli jo kulunut neljä vuotta ja yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanoaikaa oli jo kerran vuodella pidennetty. Hovioikeus hyväksyi näillä lisäyksillä käräjäoikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen, jolla suorittamatta oleva yhdyskuntapalvelu 200 tuntia muunnettiin 8 kuukaudeksi vankeutta. - Uutiset
31.8.2015 9.18
Hovioikeus: 2 000 euron vuokravakuuden kavaltanut tuomittiin 40 päiväsakon rangaistukseenVastaaja oli saanut asianomistajalta toimeksiannon etsiä ja vuokrata asianomistajalle asunto sovitussa ajassa. Asianosaisten välisen sopimuksen mukaan varat oli tullut käyttää vain vuokravakuuden suorittamiseen. Kun vuokrattavaa asuntoa ei ollut löytynyt ja toimeksiantosopimus oli siten päättynyt, vastaaja oli tiennyt olevansa velvollinen palauttamaan hallussaan olleet asianomistajan varat. Pitämällä varat itsellään vastaaja oli syytteessä hänen viakseen väitetyllä menettelyllä syyllistynyt kavallukseen. Sakkorangaistus oli riittävä seuraamus vastaajan syyksi luetusta rikoksesta. (Vailla lainvoimaa 31.8.2015) - Uutiset
28.8.2015 15.14
Hovioikeus: Uhria takaapäin puukolla sisäelimien alueelle lyönyt ei syyllistynyt tapon yritykseenHO:n näkemyksen mukaan aiheutuneista vammoista oli pääteltävissä, että iskut eivät olleet erityisen voimakkaita. Toinen iskuista oli jäänyt lähinnä pinnalliseksi haavaksi. Iskut olivat olleet lähinnä pistotyyppisiä. Vaikka lyönnit olivat osuneet sinänsä alueelle, jolla sijaitsee elintärkeitä sisäelimiä, HO katsoi, että iskusuunta ja haavojen syvyys huomioon ottaen asiassa ei ollut näytetty, että vastaajan olisi tullut mieltää tekonsa varsin todennäköisenä seurauksena voivan olla asianomistajan kuolema. Kysymys ei siten ollut tapon yrityksestä. Vastaaja tuomittiin törkeästä pahoinpitelystä. (Vailla lainvoimaa 28.8.2015) - Uutiset
28.8.2015 13.11
Hovioikeus pohti yrityksen asiakirjojen salassapitoa tuomioistuimessaAsiassa oli kyse siitä, oliko Siemensin esittämän kirjallisen lausuman 8.8.2014 eräiden yksittäisten kohtien salaamiselle liikesalaisuuksina esitetty riittävät ja yksilöidyt perusteet. Lisäksi kysymys oli tietojen julki tulemiseen liittyvän haittaedellytyksen arvioimisesta sekä salassapitomääräyksen laajuudesta. Hovioikeus katsoi, että asiassa ei voitu sulkea pois sitä, etteivätkö kaikki salassa pidettäväksi vaaditut asiakirjat sisältäisi liikesalaisuuksia ja etteikö niiden julkiseksi tulemisesta todennäköisesti aiheutuisi Siemensille merkittävää haittaa tai vahinkoa. Oli perusteltua määrätä lausuman kohdat salassa pidettäväksi kokonaisuudessaan Siemensin vaatimassa laajuudessa. (Vailla lainvoimaa 28.8.2015) - Uutiset
28.8.2015 10.06
Hovioikeus: Käräjäoikeus menetteli virheellisesti jättäessään antamatta ilman avustajaa olleelle vastaajalle tilaisuutta tulla kuulluksi päiväsakon rahamäärää vahvistettaessa huomioon otettavista sakotettavan maksukykyyn vaikuttavista seikoistaKO oli vahvistanut kantelijan päiväsakon rahamäärän sinänsä lain mukaan tämän viimeksi toimitetun verotuksen mukaisten tulojen perusteella. Ottaen kuitenkin huomioon, että kyseiset tulotiedot olivat tuomitsemishetkellä olleet noin kaksi vuotta vanhoja ja ettei kantelija ollut asiassa avustajaa, HO katsoi, että KO:n olisi pitänyt tässä tapauksessa varata kantelijalle tilaisuus tulla kuulluksi päiväsakon rahamäärää vahvistettaessa huomioon otettavista sakotettavan maksukykyyn vaikuttavista seikoista. Tuomio poistettiin rangaistusseuraamuksen osalta ja asia palautettiin KO:een. (Vailla lainvoimaa 28.8.2015) - Uutiset
28.8.2015 9.03
Hovioikeus muutti työnantajaltaan yli 167 000 euroa kavaltaneen ja törkeästä petoksesta tuomitun ensikertalaisen kolmen lapsen äidin 1 vuoden 6 kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen ehdolliseksi ja 70 tunnin yhdyskuntapalveluksiAssistenttina työskennellyt vastaaja oli siirtänyt työnantajansa tililtä omille tileilleen S-pankkiin 94 032,49 euroa ja Nordeaan 65 279,97 euroa sekä anastanut yhtiön käteiskassasta 8 134 euroa. Teko oli kestänyt kolmen vuoden ajan. HO piti tapauksessa ehdollisen vankeusrangaistuksen puolesta puhuvia seikkoja ehdottoman vankeusrangaistuksen puolesta puhuvia seikkoja painavampina. Koska yhdyskuntapalvelulle säädetyn vähimmäismäärän alentamisesta huolimatta uuden lain soveltaminen ei johtanut RL 3 luvun 2 §:ssä tarkoitetuin tavoin lievempään lopputulokseen, HO sovelsi asiassa RL 6 luvun 10 §:n 1 momenttia sellaisena kuin se oli voimassa laissa 515/2003. (Vailla lainvoimaa 28.8.2015) - Uutiset
27.8.2015 16.02
Hovioikeus: Päivittäistavarakaupan pitämisen kesken sopimuskauden lopettanut ja vuokraamiaan liiketuloja muulla tavalla käyttämään ryhtynyt vuokralainen ei ollut velvollinen suorittamaan vuokranantajan vaatimia korvauksia vuokratulon vähentymisestä ja vuokra-arvon alentumisestaHO katsoi asiassa toisin kuin KO, että yhtiö oli lopettaessaan elintarvikemyymälätoiminnan harjoittamisen vuokratiloissa toiminut vastoin sopimuksen keskeistä käyttötarkoitusedellytystä ja siten syyllistynyt sopimusrikkomukseen. Koska vuokranantaja ei ollut kohtuullisessa ajassa vaatinut vuokrasopimuksen purkamista liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 48 §:n 1 momentin nojalla sekä purkamisesta mahdollisesti aiheutuneen vahingon korvaamista lain 51 §:n nojalla, vaan pysynyt alkuperäisessä sopimuksessa vastaanottaen sopimuksen mukaisen perusvuokran jäljellä olevan sopimuskauden ajan, se oli menettänyt oikeutensa vahingonkorvaukseen sopimusrikkomuksen johdosta. HO katsoi KO:n tavoin, ettei vuokranantajalla ollut oikeutta kanteessa vaadittuihin korvauksiin vuokratulon vähentymisestä ja vuokra-arvon alentumisesta. (Vailla lainvoimaa 27.8.2015) - Uutiset
27.8.2015 13.21
Kun käräjäoikeus ei ollut määrännyt edunvalvonta-asiassa prosessiedunvalvojaa, asia palautettiin käräjäoikeuteenHolhoustoimilain 82 §:n 1 momentin nojalla tuomioistuin voi omasta aloitteestaan määrätä oikeudenkäyntiä varten oikeudenkäyntiavustajan tai edunvalvojan sille, jonka edunvalvontaa hakemus koskee, jos se on tämän oikeusturvan kannalta tarpeellista. Hovioikeus totesi, että käräjäoikeudessa oli ollut käsillä tilanne, jossa prosessiedunvalvojan määrääminen A:lle olisi ollut tarpeen hänen kuulemisensa turvaamiseksi. Kun näin ei tehty, käräjäoikeuden menettelyssä oli tapahtunut virhe, jonka perusteella asia oli palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 27.8.2015) - Uutiset
27.8.2015 12.16
Hovioikeus: Näyttämättä jäi että syyttäjä olisi loukannut vastaajan kunniaa, syyttömyysolettamaa tai muita perus- tai ihmisoikeuksia siten että vastaajalle olisi syntynyt oikeus saada valtiolta kärsimyskorvaustaA:ta oli 13.1.2003 vireille tulleessa esitutkinnassa epäilty törkeästä säännöstelyrikoksesta. Keskusrikospoliisin tutkittavana oli ollut, oliko A yhdessä muiden henkilöiden kanssa yrittänyt viedä sotilastarvikkeita Irakiin vastoin Suomea Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan unionin jäsenenä velvoittavia säännöstelymääräyksiä. Valtionsyyttäjä B oli 14.10.2005 tekemässään syyttämättäjättämispäätöksessä katsonut, ettei riittävää näyttöä A:n syyllisyyden tueksi ollut ja jättänyt syytteen nostamatta. Hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko valtio B:n menettelyn johdosta velvollinen suorittamaan A:lle korvausta kärsimyksestä kunnian, syyttömyysolettaman tai muiden perus- tai ihmisoikeuksien loukkaamisen perusteella. Hovioikeus katsoi, että näyttämättä oli jäänyt, että B olisi kanteessa väitetyllä tavalla loukannut A:n kunniaa, syyttömyysolettamaa tai muita perus- tai ihmisoikeuksia siten, että A:lle olisi syntynyt oikeus saada valtiolta korvausta kärsimyksestä. A:n kanne oli näin ollen kokonaisuudessaan hylättävä. Valtio vapautettiin käräjäoikeuden tuomitsemasta 20.000 euron kärsimyskorvauksesta. (Vailla lainvoimaa 27.8.2015) - Uutiset
27.8.2015 9.46
Hovioikeus: Irtisanoutuneen työntekijän olisi tullut huomauttaa lomaltapaluurahan suorituksen viivästymisestä kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä säilyttääkseen oikeutensa odotuspäivien palkkaanOikeuskirjallisuudessa on katsottu, että työntekijän on huomautettava työnantajalle saatavan viivästymisestä yhden kuukauden pituisena määräaikana, mikä määräaika luetaan työsuhteen päättymisestä. Työntekijän ennen työsuhteen irtisanomista työnantajalle antamaa huomautusta ei siten voitu pitää TSL 2 luvun 14 §:n 2 momentin edellyttämänä huomautuksena. Asiassa ei ollut myöskään näytetty työntekijän huomauttaneen suorituksen viivästymisestä kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. (Vailla lainvoimaa 27.8.2015) - Uutiset
27.8.2015 8.01
Hovioikeus alensi tutkanpaljastimia Latviasta tuoneelle ja niitä eteenpäin myyneelle tuomitun 103 956 euron rikoshyödyn menettämisseuraamuksen 36 660 euroksi – tuomio oli erimielinenKO oli tuominnut vastaajan 90 päiväsakon rangaistukseen ja menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 103 956,45 euroa. HO ei muuttanut KO:n tuomioita rangaistuksen mittaamisen osalta. Menettämisseuraamuksen osalta HO totesi, ettei vastaajan ollut selvitetty saaneen hyötyä siitä, että hän oli rahoittanut paljastinlaitteiden hankintaa aiemmista myynneistä saaduilla tuloilla. Tästä syystä menetettäväksi oli tuomittava vain osto- ja myyntihinnan erotus. Menettämisseuraamuksesta oli sen vuoksi vähennettävä paljastinlaitteiden ulkomainen hankintahinta, jonka ei ollut väitetty aiheutuneen rikollisesta toiminnasta. Asiassa oli ollut riidatonta, että paljastinlaitteiden verottoman myynnin arvo oli ollut 311.869,35 euroa ja ostojen määrä 275.208,63 euroa. Menettämisseuraamusta alennettiin siten 36.660,72 euroon. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos ei muuttanut KO:n tuomion lopputulosta menettämisseuraamuksen osalta. (Vailla lainvoimaa 27.8.2015; Eri miel.) - Uutiset
26.8.2015 16.00
Hovioikeus: Ulkomaalaisrekisteri ei voi olla rekisterimerkintärikoksen kohteenaUlkomaalaisrekisterin pitämisen tarkoitus ja rekisterin tietoja koskeva salassapitosäännös puoltavat sitä, ettei ulkomaalaisrekisteri ole rikoslain 16 luvun 7 §:ssä tarkoitettu yleinen rekisteri. Turun hovioikeus on ratkaisussaan 12.1.2011 numero 56 katsonut, että ulkomaalaisrekisteri oli tarkoitettu yksinomaan viranomaisten sisäiseen käyttöön ja ettei ulkomaalaisrekisteri tämän vuoksi voinut olla rekisterimerkintärikoksen kohteena. Vaasan hovioikeus arvioi asian nyt samalla tavalla. Näin ollen syyte rekisterimerkintärikoksesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 26.8.2015) - Uutiset
26.8.2015 15.05
Asiamiehen vuosiloma tai toisen jutun käsittely hovioikeudessa eivät olleet hyväksyttäviä syitä palkkaturvapäätöksen takaisinsaantia koskevan määräajan pidentämiselleAsiamiehen vuosiloma tai toisen jutun käsittely HO:ssa eivät olleet hyväksyttäviä syitä määräajan pidentämiselle. Lain esitöistä ei myöskään ilmene, että tuomioistuimella olisi mahdollisuus pidentää takaisinsaantihakemusta koskevan 60 päivän määräaikaa. Kirjallisuudessa on lähdetty siitä, että tuomioistuin ei voi pidentää sanottua määräaikaa. Tämän vuoksi uuden määräajan asettamista koskevaan hakemukseen ei voitu suostua. (Vailla lainvoimaa 26.8.2015)