Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
17.2.2016 12.57
Hovioikeus hylkäsi syytteet törkeästä lahjuksen antamisesta Patria - Kroatia -lahjusasiassaKäräjäoikeus oli ratkaisussaan 16.2.2015 tuominnut kaksi henkilövastaajaa törkeästä lahjuksen antamisesta ehdollisiin 1 vuoden ja 8 kuukauden vankeusrangaistuksiin ja Patria Land Services Oy:n maksamaan yhteisösakkoa 297.000 euroa. Hovioikeus totesi, että syyttäjän näyttövelvollisuuteen kuuluu lahjusrikoksen tunnusmerkistötekijöiden, kuten lahjuksen lupaamisen toteen näyttäminen. Syyttäjän esittämä näyttö perustui keskeisin osin yksittäisiin kirjallisiin todisteisiin, lähinnä sähköposti- ja tekstiviesteihin. Viestien ulkomaalaisia lähettäjiä tai vastaanottajia ei kuultu jutussa henkilökohtaisesti. Hovioikeus katsoi, ettei syyttäjän vetoamasta kirjallisesta todistelusta muodostunut kokonaisuutta, joka osoittaisi syytteen toteen. Lahjuksen lupaamista koskeva syyte oli siten näyttämättömänä hylättävä. (Vailla lainvoimaa 17.2.2016) - Uutiset
17.2.2016 11.12
Työnantajan epäasiallisen kohtelun ja suoranaisen kiusaamisen seurauksena masentuneella työntekijällä oli oikeus purkaa työsopimus työnantajasta johtuvasta syystä ja oikeus korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestäTyöntekijään katsottiin kohdistuneen työnantajien edustajien, erityisesti kantajan esimiehen taholta, vakavaa ja toistuvaa epäasiallista kohtelua ja että kantajalle oli aiheutunut kohtelun seurauksena työuupumus ja vakava masennustila, josta tapahtuneen toipumisen jälkeen sairauden uusiutumisriski oli ollut korkea. Työnantajan edustajien oli tullut tätä taustaa vasten tiedostaa, että epäasiallisen kohtelun jatkuessa riski kantajan sairastumisesta uudelleen olisi huomattava. (Vailla lainvoimaa 17.2.2016) - Uutiset
17.2.2016 8.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi etteivät myyjät olleet luopuneet elinikäisestä asumisoikeudestaan konkludenttisesti kun eivät asuntoa käyttäneetKiinteistöön kohdistuvasta käyttö- ja hallintaoikeudesta on mahdollista luopua nimenomaisesti tai konkludenttisesti. Myyjät olivat vuonna 2012 nimenomaisesti ilmoittaneet, että he eivät halua luopua asuntoon kohdistuvasta käyttö- ja hallintaoikeudestaan. Pelkästään se, että myyjät olivat muuttaneet ainakin osaksi sosiaalisten syiden vuoksi kiinteistöltä pois, ei tarkoittanut sitä, että he olisivat luopuneet käyttö- ja hallintaoikeudestaan pysyvästi. Hovioikeus katsoi, että myyjien käyttäytymisestä ei ollut pääteltävissä, että he olisivat myöskään konkludenttisesti luopuneet käyttö- ja hallintaoikeudestaan. Sopimus ei pelkästään sen vuoksi, että myyjät olivat asuneet talossa 10 vuoden ajan ja olleet sen jälkeen viisi ja puoli vuotta käyttämättä nautintaoikeuttaan, ollut muuttunut ostajalle kohtuuttomaksi. Asiassa ei esitetty muitakaan syitä sille, että käyttö- ja hallintaoikeutta koskeva sopimusehto olisi ostajan kannalta kohtuuton. (Vailla lainvoimaa 17.2.2016) - Uutiset
16.2.2016 17.09
Hovioikeus: Törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitun henkilön Facebook-kuvan uutisen yhteyteen liittänyt vastaaja syyllistyi yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen - asianomistajalla oli oikeus korvaukseen kärsimyksestäJoukkotiedotusvälineet olivat julkaisseet tuomiosta uutisoidessaan A:n nimen. Linkittäessään uutisen Pedofilian uhrien puolesta -Facebook-ryhmään, vastaaja oli lisännyt uutisen yhteyteen A:sta kuvan, josta tämä on selkeästi tunnistettavissa. HO ei muuttanut KO:n tuomiota, jolla vastaaja oli tuomittu yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä 40 päiväsakon rangaistukseen ja korvaamaan asianomistajalle 1 000 euroa kärsimyksestä. Vastaajan menettely oli ylittänyt selvästi sen, mitä voitiin pitää hyväksyttävänä. Menettely oli ollut tahallista. Kyseessä ei ollut RL 4 luvun 2 §:ssä tarkoitettu kieltoerehdys. Asianomistajan vastaajan tekoa edeltävä käyttäytyminen ei myöskään merkinnyt RL 6 luvun 12 §:n 3 kohdassa tarkoitettua perustetta jättää vastaaja rangaistukseen tuomitsematta. Vastaajan asianomistajalle maksettavaksi tuomitun korvauksen alentamiseen ei ollut aihetta. (Ks. KKO:2018:51, HO:n tuomiolauselmaa ei muutettu.) - Uutiset
16.2.2016 16.00
Hovioikeuden tuomio purettiin ja oikaistiin syyttäjän vaatimuksesta kun vastaaja oli esiintynyt väärällä nimelläK:n käsitteleminen oikeudenkäynnissä väärällä nimellä oli johtunut hänen omasta syystään. Tuomio voitiin siten purkaa ja välittömästi oikaista. (Vailla lainvoimaa 16.2.2016) - Uutiset
16.2.2016 14.35
Hampun siemeniä Alankomaista lähetetyssä takissa vastaanottanut syyllistyi huumausainerikoksen valmisteluunEsitetyn näytön valossa asiassa ei ollut jäänyt järkevää epäilyä siitä, etteikö vastaaja ollut se henkilö, joka oli pyytänyt hampun siemenet toimittamaan ja ne maahan tuonut. Kun otettiin huomioon se, että vastaaja oli tuonut maahan suuren määrän hampun siemeniä, voitiin tästä riittävällä varmuudella päätellä, että hän oli tuonut siemenet maahan viljelläkseen hamppua huumausaineena käytettäväksi. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 16.2.2016) - Uutiset
16.2.2016 14.14
Hovioikeus arvioi oheishuoltajuuden tarvetta samoin kuin käräjäoikeus – oheishuoltajuuden määrääminen äidin lyhytaikaiselle seurustelukumppanille ei ollut yksiselitteisesti lapsen edun mukaistaHovioikeus katsoi, että lapsen etu ei tällä hetkellä yksiselitteisesti edellyttänyt oheishuoltajan määräämistä lapselle. Erityistä lapsen tarpeista lähtevää perustetta määrätä D oheishuoltajaksi ei ollut, kun otettiin huomioon, että äidin A:n ja D:n suhde oli vielä verraten lyhyt. Oheishuoltajan määräämistä vastaan puhui osaltaan myös se, että isän B:n elämäntilanne oli jossain määrin parantunut ja hän oli alkanut tavata lastaan. (Vailla lainvoimaa 16.2.2016) - Uutiset
16.2.2016 12.58
Hovioikeus: Liiketoiminnan laajuuteen nähden syyksi luettu menettely ei kokonaisharkinnassa puoltanut käräjäoikeuden määräämää 3 vuoden liiketoimintakieltoaTässä tapauksessa A:n syyksi oli luettu teko, joka käsitti osakeyhtiörikoksen ja velallisen epärehellisyyden, sekä kirjanpitorikos. A:n oli pitkän ajan kuluessa katsottu siirtäneen yhtiöstä varallisuuspiiriinsä noin 32.400 euroa sekä laiminlyöneen pitkäaikaisesti yhtiön kassakirjanpidon pitämisen. Teolla aiheutetun vahingon määrä suhteessa yhtiön kokonaisvelkamäärään oli katsottu vähäiseksi. Tuomiosta ilmeni, että yhtiön liikevaihto vuonna 2011 oli ollut 513.683 euroa ja vuonna 2012 se oli ollut 492.654 euroa. Liiketoiminnan laajuuteen nähden A:n syyksi luettu menettely ei kokonaisharkinnassa puoltanut liiketoimintakiellon määräämistä. (Vailla lainvoimaa 16.2.2016) - Uutiset
16.2.2016 12.14
Kuolinpesän osakkaiden keskenään tekemä pesäosuuden luovutus ei ollut sitova eikä siten aiheuttanut vahingonkorvausvelvollisuutta – oikeustoimilaki tai kauppalaki eivät soveltuneet tapaukseenTulkintasuositus on, että aina silloin kun perintöosuuksien luovutukset asiallisesti korvaavat perinnönjaon, ne tulisi tehdä perinnönjaon muodossa. Pesäosuuden luovutusta tarkoittavan perinnönjakokirjan jäätyä allekirjoittamatta B oli jatkanut pesänjakajan hakemista ja oli siten käräjäoikeuden käsityksen mukaan osoittanut käytöksellään ettei ollut pitänyt pesäosuuden luovutusta ja siten perinnönjakoa tehtynä. Pesänjakajan tehtyä jaon ja annettua jakokirjan A ja B olivat allekirjoittaneet hyväksymisilmoituksen ja siten hyväksyneet pesänjakajan tekemän jaon ja sitoutuneet olemaan moittimatta sitä. Käräjäoikeus katsoi siten sekä A:n että B:n oman jaon jälkeisen käytöksen perusteella näytetyksi, että he eivät olleet pitäneet kuolinpesän yhteishallintoa purkautuneena jo aiemmin allekirjoittamattoman perinnönjakokirjan perusteella tai jollain muulla perusteella. Vaikkakin sovintojaon toteutumisen ehtona olleet taulut ja korut oli luovutettu, käräjäoikeus katsoi ettei yksistään sillä perusteella allekirjoittamatta jäänyttä perinnönjakokirjaa tullut pitää pätevänä ja osapuolia sitovana tapahtumien kokonaiskuva huomioon ottaen. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun perustelut ja johtopäätökset. (Vailla lainvoimaa 16.2.2016) - Uutiset
16.2.2016 11.47
Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä julkisyhteisön korvausvastuuta koskevaa kannetta sillä perusteella ettei kantajalla ollut oikeutta vaatia anniskeluasiassa korvaustaHovioikeus totesi, että vahingonkorvauslaissa ei ole säännöksiä siitä, kuka on oikeutettu vaatimaan vahingonkorvausta. Näin ollen lainmukaisen korvausvastuun edellytyksiä arvioitaessa ratkaisevaa on se, täyttyvätkö vahingonkorvauslaissa asetetut edellytykset aiheutuneen vahingon korvaamiselle. Käräjäoikeuden ei siten olisi tullut hylätä A:n kannetta ottamatta ensin kantaa vahingonkorvauslain mukaisen korvausvastuun asiallisten edellytysten täyttymiseen. Hovioikeus kuitenkin hyväksyi käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen, jolla kanne hylättiin. Aluehallintovirasto ei ollut anniskelulupa-asiassa julkista valtaa käyttäessään tehnyt sellaista virhettä tai laiminlyöntiä, josta se olisi korvausvelvollinen. (Vailla lainvoimaa 16.2.2016) - Uutiset
16.2.2016 11.10
Ravintolatappeluun osallistunut syyllistyi vammantuottamukseen - ulkopuolisella asiakkaalla oli oikeus vahingonkorvauksiin silmään lentäneestä kaulaketjustaHO ei muuttanut KO:n tuomiota, jolla ravintolatappeluun osallistunut ja vammantuottamuksesta tuomittu vastaaja oli tuomittu korvaamaan ravintolassa asiakkaana olleelle tilapäisestä haitasta ja silmävamman aiheuttamasta masennuksesta yhteensä 5 000 euroa, pysyvästä haitasta ja kosmeettisesta haitasta yhteensä 10 000 euroa ja aurinkolasien hankkimisesta 200 euroa. Ansion menetyksestä tuomittua 10 624,49 euron korvausta alennettiin 72,31 euroon. (Vailla lainvoimaa 16.2.2016) - Uutiset
16.2.2016 7.59
Käräjäoikeus sovitteli törkeästä liikenteen vaarantamisesta syntynyttä vahingonkorvausta puoleen – hovioikeuden mukaan sovittelulle ei ollut perustettaOttaen huomioon A:n tulojen pienuus, se että teko oli johtunut törkeästä huolimattomuudesta eikä tahallisuudesta, ja että korvauksen saajana oli vakuutusyhtiö, käräjäoikeus kohtuullisti 38.391,19 euron korvauksen puoleen. Hovioikeuden mukaan A:n tämänhetkinen työttömyys ja huono taloudellinen tilanne sinänsä puoltaisivat sovittelua. Toisaalta A:lla voitiin olettaa olevan ikänsä, koulutuksensa ja aikaisemman työkokemuksensa perusteella hyvät mahdollisuudet työllistyä tulevaisuudessa. A:n terveydentilassakaan ei selvitetty olevan mitään sellaista, mikä sanottavasti heikentäisi hänen työllistymistään. Nämä seikat puhuivat sovittelua vastaan. Samoin sovittelua vastaan puhui hänen menettelynsä moitittavuus. Hänen syykseen oli luettu törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, jossa hän ohitustilanteeseen liittyvällä huomattavalla riskinotollaan oli aiheuttanut vakavia seurauksia ja vaarantanut oman ja muiden tiellä liikkuvien hengen. Sovittelun puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja keskenään punnitessa hovioikeus päätyi asiaa kokonaisuutena arvioiden siihen, että täyttä korvausvelvollisuutta ei voitu pitää A:n kannalta kohtuuttoman raskaana. (Vailla lainvoimaa 15.2.2016) - Uutiset
15.2.2016 16.00
Tapon yrityksestä tuomittu velvoitettiin suorittamaan asianomistajalle vatsan uusintaleikkauksen (tyräleikkauksen) aiheuttamasta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta lisäkorvausta 2 000 euroaPysyvän haitan poistamisen leikkauksella katsottiin olleen sellainen olosuhteiden olennainen muutos, jota rikosoikeudenkäynnin yhteydessä ei ollut voitu ennakoida. Asianomistajalla oli siten oikeus saada lisäkorvausta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 15.2.2106) - Uutiset
15.2.2016 14.14
Edunvalvonnan jatkamista koskeva juttu palautettiin takaisin käräjäoikeuteen kun asiassa ei ollut esitetty lääkärinlausuntoa edunvalvonnan tarpeesta eikä kuultu häntä henkilökohtaisestiOikeudenkäyntiasiakirjoista ilmenevän A:n vastustuksen ja neuropsykologin lausunnon perusteella sekä A:n henkilökohtaisen kuulemisen ja lääkärinlausunnon puuttumisen vuoksi A:n edunvalvonnan tarve ja sen mahdollinen laajuus oli jäänyt asiassa epäselväksi. Holhoustoimesta annetun lain 78 §:n säännöksestä ilmenevä oikeusohje sekä holhousoikeudessa noudatettava itsemääräämisoikeuden periaate huomioon ottaen käräjäoikeuden olisi tullut selvittää A:n edunvalvonnan määräämisen edellytyksiä tarkemmin. (Vailla lainvoimaa 15.2.2016) - Uutiset
15.2.2016 12.05
Hovioikeus: Osakkeenomistajat eivät voineet tehdä päätöstä yhtiön omaisuuden luovuttamisesta konkurssiin kun yhtiötä ei ollut vielä poistettu rekisteristäAsiassa oli kysymys siitä, voidaanko yhtiön omaisuus luovuttaa konkurssiin kaikkien osakkeenomistajien yhtiökokouksessa tekemällä yksimielisellä päätöksellä tilanteessa, jossa yhtiö oli maksukyvytön ja ylivelkainen, yhtiöllä ei ollut hallitusta eikä selvitystila tullut yhtiön ylivelkaisuuden johdosta kysymykseen. Asiassa oli riidatonta, että yhtiö oli vielä kaupparekisterissä, eikä sen poistamista sieltä ollut haettu. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, ettei käräjäoikeus voinut tutkia hakemusta. (Vailla lainvoimaa 15.2.2016) - Uutiset
15.2.2016 11.45
Helsingin hovioikeudelta välituomiot ja tuomiot pitkään jatkuneessa Superfast-alusten merimiesten työkiistassa (II vaihe) - hovioikeus sovelsi Saksan lakia katsoen irtisanomiset Saksan siviililain BGB 613 a §:n perusteella tehottomiksiHelsingin HO antoi 12. helmikuuta useita osapäätöksiä (välituomiot ja tuomiot) keväällä 2009 vireille tullessa asiassa (Merimiehen työsuhteen päättäminen), jossa on ollut kyse 38 saksalaisen merimiehen työsuhteen ja palkan maksun jatkumisesta Superfast-alusten myynnin yhteydessä vuonna 2006. Nyt annetuissa jutun II vaiheen ratkaisuissa oli kyse mm. siitä, oliko irtisanominen ollut kantajien väittämällä tavalla Saksan lain mukaan tehoton ja oliko Baltic SF velvollinen jatkamaan kantajan työsuhdetta samoin ehdoin kuin ennen irtisanomista. Kysymys oli myös siitä, syrjäyttikö työehtosopimuksen lakiviittaus normihierarkia-asemansa vuoksi työsopimukseen yleissopimuksen 6 artiklan nojalla sovellettavan, siis tässä tapauksessa Saksan lain, kanteen oikea-aikaisuudesta, Saksan siviililain BGB 613 a §:n soveltamisesta, liikkeen luovutuksesta ja työntekijän velvollisuudesta ilmoittautua työhön. - Uutiset
15.2.2016 11.18
Ei suostunut keskustelemaan työasioista lounastauolla - työnantajan palkanmaksuvaatimukset lounastauon ajalta hylättiinTyöntekijän (koulutukseltaan OTM) katsottiin olleen työnantajan käytettävissä myös silloin kun hän oli ollut kunnantalon toimipisteen sosiaalitiloissa. Sen osalta, ettei työntekijä ollut suostunut joitakin kertoja keskustelemaan työasioista lounasajalla KO oli katsonut, ettei työntekijän menettely ollut asianmukaista. Ottaen kuitenkin huomioon, sen että ohjeistusta lounastauolla hoidettavista asioista ei ollut ja sen, että kysymys oli ollut joitakin kertoja toistuneesta asiasta, KO oli katsonut, että kysymys oli ollut huolimattomuudesta. Huolimattomuus ja mahdollisesti aiheutunut vahinko olivat kuitenkin olleet niin vähäisiä, ettei niillä ollut merkitystä asian lopputuloksen kannalta. Työntekijän katsottiin olleen työnantajan käytettävissä ruokataukojensa aikana ja kanne oli sen vuoksi hylättävä. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 15.2.2016) - Uutiset
15.2.2016 10.21
Hovioikeus arvioi konkurssipesänhoitajan esteellisyyttäAsianajaja A oli antaessaan suostumuksensa pesänhoitajan tehtävään ilmoittanut, että hänen tiedossaan ei ollut konkurssilain 8 luvun 5 §:n mukaista estettä tehtävään. Lisäksi hän oli esteellisyysväitteen johdosta antamassaan lausumassa todennut, ettei hän ollut kokenut rikostutkinnassa olleita puheluja uhkaavina eikä hänellä ollut asiassa vaatimuksia. Rikostutkinnan kohteena olleet puhelut oli soitettu vasta sen jälkeen, kun A oli antanut suostumuksensa pesänhoitajan tehtävään. Tähän nähden ja kun asiassa ei tullut ilmi muitakaan syitä epäillä A:n sopivuutta pesänhoitajan tehtävään, käräjäoikeuden määräystä pesänhoitajasta ei ollut edellytyksiä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 15.2.2016) - Uutiset
15.2.2016 9.06
Käräjäoikeus ei olisi saanut välipäätöksellään hylätä asuntokaupan virheitä koskevaa myyjiin kohdistunutta kannetta väärän vastaajan perusteellaKäräjäoikeus totesi, että asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:ssä säädetyllä yhtiön kunnossapitovastuulla on nyt ratkaistavana olevassa asiassa merkitystä. Yhtiön kunnossapitovastuu on oikeudellisesti vaikuttava vastaajien mahdolliseen vastuuseen nähden ja muodostaa esteen vaatimusten esittämiselle vastaajia kohtaan. Mahdolliset virheet eivät kuulu vastaajien vastuulle ainakaan ennen kuin selviää, jääkö yhtiön vastuun selvittämisen jälkeen enää mitään myyjän vastattavaksi kuuluvaa virhettä. Hovioikeuden mukaan kaupan purkuvaatimus, kauppahinnan alennusvaatimus tai asuntokauppalain 6 luvun 17 §:n mukainen vahingonkorvausvaatimus voidaan kohdistaa vain myyjään. Virheen olemassaolon, sen korjauskustannusten, varsinkin ottaen huomioon asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuu, ja virheen olennaisuuden harkitseminen on tuomioistuimen harkintavaltaan kuuluva asia, josta asianosaiset esittävät näyttönsä. Käräjäoikeus ei olisi saanut hylätä kannetta mainitsemillaan perusteilla. Asia palautettiin käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 15.2.2016) - Uutiset
15.2.2016 8.00
Ohi sujahtaneen poliisin siviili-Golfin perään kaahaamaan lähtenyt "köröttelijä" tuomittiin törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 40 päivän vankeusrangaistukseen - elinsiirron saaneen vaimon terveys, maalla asuminen ja 6 lasta eivät käyneet perusteeksi määrätä ajokieltoa ehdollisenaEnimmillään vastaaja nopeus oli ollut ohitustilanteessa noin 190 kilometriä tunnissa. KO oli katsonut, että miehen syyksi luetun teon arvioinnissa ei ollut keskeistä se, mikä nopeus oli ollut enimmillään. Olennaista oli että mies käyttänyt erittäin kovaa nopeutta hyvin pitkän matkan, Iittalan kohdalta Pirkanhovin kohdalle ja vielä sen jälkeenkin. Miehen kyydissä oli ollut vaimo, jolle oli juuri tehty elinsiirto, ja kaksi lasta. Mies oli itse kertonut, että autossa oli viallinen rengas. Miehen ajonopeudelle ja ohittelulle ei ollut mitään järjellistä syytä. Nämä seikat huomioon ottaen mies oli tuomittava vankeusrangaistukseen. Ottaen huomioon teon törkeysarvostelussa kerrotut seikat eli pitkä ajomatka, kyydissä olleet henkilöt sekä viallinen rengas, josta vastaaja oli ollut tietoinen, ajokieltoa ei voitu määrätä ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 15.2.2016)