Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
24.2.2016 14.13
Hovioikeuskaan ei velvoittanut kaupunkia maksamaan korvauksia koulukiusaamisen uhrille – epilepsia ei voinut johtua kiusaamisestaHovioikeus totesi, että hovioikeudessa esitetyssä todistelussa ei tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella voitaisiin päätellä, että koulu olisi laiminlyönyt kiusaamistilanteiden hoitamisen. Koulussa oli puututtu oppilaaseen kohdistuneeseen koulukiusaamiseen usein eri keinoin ja että toimenpiteitä oli tehty selvästi enemmän kuin kiusaamistapauksissa tavallisesti. Asiassa ei osoitettu, että esimerkiksi enemmillä kurinpidollisilla toimilla koulukiusaamista olisi voitu saada loppumaan. (Vailla lainvoimaa 24.2.2016) - Uutiset
24.2.2016 13.10
Hovioikeus selvitti asunto-osakeyhtiön osakkaan kustannuksella teettämien korjaustöiden tarpeellisuutta kun maksamattomien vastikkeiden vuoksi hallintaan otettu huoneisto vuokrattiinHovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että asunto-osakeyhtiöllä oli ollut oikeus teettää osakkeenomistajan kustannuksella asunnossa suoritetut korjaustyöt asunnon saattamiseksi vuokraamista edellyttävään kuntoon. (Vailla lainvoimaa 24.2.2016) - Uutiset
24.2.2016 12.12
Hovioikeus tutki jälleen vanhemmat.com-sivuston verkkoviestejäB:n ei osoitettu olevan henkilötietolain 3 §:n 4 kohdassa tarkoitettu rekisterinpitäjä, joten asiassa eivät tulleet sovellettavaksi henkilötietolain säännökset. Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu 13.5.2014 asiassa C-131/12 (ns. Google-tuomio) koskee hakukoneen ylläpitäjän velvollisuutta rekisterinpitäjänä poistaa internetin hakutuloksista muun muassa sellaiset linkit, jotka johtavat tarkasteluhetkellä henkilön kannalta vanhentuneita tai epäolennaisia tietoja sisältäville sivuille. Näin ollen B:n velvollisuutta tietojen poistoon vanhemmat.com-sivustolta ei voitu perustaa myöskään sanottuun rekisterinpitäjän velvollisuuksia koskevaan unionin tuomioistuimen ratkaisuun. (Vailla lainvoimaa 24.2.2016) - Uutiset
24.2.2016 11.11
Hovioikeus ja käräjäoikeus: Työsuhteen irtisanomiselle oli perusteet – työntekijän kuulemisella ei ollut irtisanomisoikeuden olemassaolon osalta merkitystäKäräjäoikeus totesi, että työsuhteen irtisanominen edellyttää painavia syitä. Erityisesti näin on laita, kun työntekijälle ei ole annettu varoitusta. Toisaalta kantajan työ oli ollut varsin vastuullista ja luottamusta edellyttävää. Kantajan velvollisuuksien vastainen menettely oli jatkunut pidemmän aikaa. Se oli kohdistunut myös muihin työntekijöihin ja ollut osaksi laadultaan varsin vakavaa. Kokonaisuutena arvioituna käräjäoikeus katsoi, että työsuhteen irtisanomisen edellytykset olivat olleet olemassa. Sen vuoksi kanne, jossa vaadittiin 24 kuukauden palkkaa korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä, oli hylättävä. Sillä, oliko työntekijää irtisanomisen yhteydessä kuultu TSL 9 luvun 2 §:ssä säädetyin tavoin, ei ollut irtisanomisoikeuden olemassaolon kannalta merkitystä. Näin ollen ei ollut tarpeen ottaa kantaa tätä seikkaa koskeviin väitteisiin. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiolauselmaa. (Vailla lainvoimaa 24.2.2016) - Uutiset
24.2.2016 9.38
Hovioikeudessa pohdittiin ympäristön turmelemista – yhtiön kolmelle vastuuhenkilölle 50 päiväsakkoa ja yhtiölle 30.000 euron yhteisösakkoToimitusjohtaja A oli hovioikeudessa uskottavasti kertonut, että hän oli 1.10.2009 yhtiön toimitusjohtajana aloittaessaan pyrkinyt varmistamaan, että yhtiön lupa-asiat olivat kunnossa. Hänellä olisi kuitenkin ollut mahdollisuus ja velvollisuus tarkemmin perehtyä yhtiön toimintaan sekä erityisesti sen ympäristölupaan ja riskiarviointiin yhtiön bisfenoli A:n laajamittaisen käytön kannalta toimittuaan yhtiön toimitusjohtajana jo noin puolentoista vuoden ajan ennen päästön tapahtumista. Hovioikeus hyväksyi näillä lisäyksillä käräjäoikeuden perustelut ja lopputuloksen vastuun kohdentumisesta. Kokonaisarvioinnin perusteella, jossa otettiin huomioon rikotun huolellisuusvelvollisuuden merkittävyys, vaarannettujen etujen tärkeys ja loukkauksen todennäköisyys sekä muut tekoon ja tekijöihin liittyvät olosuhteet, A, yhtiön kehityspäällikkö ja ympäristövastaava B ja tuotekehitysjohtaja C olivat menetelleet törkeän huolimattomasti. (Vailla lainvoimaa 24.2.2016) - Uutiset
24.2.2016 8.22
Toisin kun käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen pahoinpitelyn lisäksi myös törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön – 30 päiväsakkoa koveni vuoden ja 8 kuukauden ehdottomaksi vankeudeksiHovioikeus katsoi, että vastaaja oli syyllistynyt törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön muun muassa suutelemalla lapsen paljasta sukupuolielintä useana eri kertana ja ottamalla ainakin kerran lapsen sukupuolielimen suuhunsa. Hyväksikäytön kohteena ollut lapsi oli tekoaikaan ollut 5-6-vuotias. Vastaajan myöntämän sukupuolielimen suutelemisen osalta asiassa oli kyse muuhun kuin suomalaiseen tapakulttuuriin kuuluvien hellyydenosoitusten sallittavuudesta Suomen rikoslain kannalta. (Vailla lainvoimaa 24.2.2016) - Uutiset
23.2.2016 16.00
Hallintokantelulla ei ollut vaikutusta kanneaikaan – potilasvahingon kanneaika vanheni 3 vuodessa korvauspäätöksestäKäräjäoikeus totesi, että koska potilasvahinkolaissa ei ole kanneaikaa koskevaa erityissäännöstä, potilasvahinkoa koskevaan kanteeseen sovelletaan vakuutussopimuslain 74 §:n säännöstä. Kanneajan laskemisen kannalta merkitystä on sillä, milloin vakuutuksenantaja eli tässä tapauksessa Potilasvakuutuskeskus oli antanut päätöksensä. Sillä, milloin esimerkiksi Lounais-Suomen aluehallintovirasto oli antanut ratkaisun A:n hallintokanteluun, ei ollut kanneajan kannalta merkitystä. A oli nostanut asiassa kanteen yli viisi vuotta Potilasvakuutuskeskuksen viimeisen korvauspäätöksen antamisen jälkeen. Kannetta ei näin ollen nostettu vakuutussopimuslain 74 §:n mukaisessa kolmen vuoden määräajassa. Kanne oli hylättävä vanhentuneena. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 23.2.2016) - Uutiset
23.2.2016 14.37
Hovioikeus: Lähes arvottoman auton menettäminen valtiolle ei ollut kohtuutonta törkeän liikenteen vaarantamisen ja lukuisten muiden rikosten seurauksenaKäräjäoikeus totesi, että kun ajatellaan liikenneturvallisuutta ja ajoneuvoliikennettä koskevien säännösten ja määräysten noudattamista sekä muiden tiellä liikkuvien henkeä, terveyttä ja omaisuutta, oli uusien rikosten ehkäisemiseksi tarpeen tuomita A:n omistama henkilöauto valtiolle menetetyksi. Hovioikeus totesi lisäksi, että auton kauppakirjan mukaan A oli 16.12.2013 ostanut auton 440 eurolla. Kauppakirjaan oli kirjattu, että auto myydään varaosiksi/purettavaksi. A ei esittänyt selvitystä siitä, että auto olisi hänelle välttämätön liikkumisväline. A:lla ei ollut ajo-oikeutta. Menettämisseuraamus ei ollut kohtuuton myöskään auton arvon ja A:n esittämän käyttötarpeen perusteella. (Vailla lainvoimaa 23.2.2016) - Uutiset
23.2.2016 14.17
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota jolla määräaikainen työsuhde oli katsottu perustelluksi – yhtiön toimintatapamuutos aiheutti väliaikaisen lisätyön tarpeenHarkittaessa sitä, oliko yhtiöllä ollut työsopimuslain 1 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu perusteltu syy tehdä määräaikainen työsopimus A:n kanssa, ratkaisevaa oli se, oliko tarkoitettu perusteltu syy ollut olemassa työsopimuksen solmimishetkellä. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja johtopäätökset siltä osin kuin käräjäoikeus oli katsonut, että yhtiössä 1.1.2013 tapahtunut makupalapakkauslähetysten toimintatapamuutos oli ollut omiaan aiheuttamaan lisätyötä ja häiriötilanteita yhtiön normaaliin toimintaan ja että A:n palkkaaminen lisätyövoimaksi tällaisesta muutosvaiheesta aiheutuvaan työhön oli ollut perusteltua. Yhtiöllä oli siten ollut perusteltu syy tehdä A:n kanssa määräaikainen työ sopimus. (Vailla lainvoimaa 23.2.2016) - Uutiset
23.2.2016 13.22
Hovioikeus hylkäsi kavallussyytteen – sääskiansojen anastusta koskevaa päätöstä ei voitu todentaaHovioikeus katsoi selvitetyksi, että T Oy:n hyttysansoja oli ollut A:n hallussa kolme kappaletta. Korjauskelvottomasta hyttysansasta ilmoittaminen ja yhden hyttysansan huoltaminen ja palauttaminen yhtiölle sovitusti tukivat sitä seikkaa, ettei A:lla ollut anastustarkoitusta eikä asiassa muutoinkaan ilmennyt seikkoja, jotka antaisivat aihetta epäillä, että A:lla olisi ollut tarkoitus anastaa kysymyksessä olevaa omaisuutta. Pelkästään se seikka, että yksi hyttysansa oli jäänyt selvittämättömällä tavalla kateisiin ei ollut riittävä selvitys siitä, että A olisi anastanut omaisuuden itselleen. Näyttämättä siten jäi, että A olisi anastanut hyttysansan itselleen. Syyte kavalluksesta oli näin ollen hylättävä ja A oli vapautettava tuomitusta rangaistuksesta. (Vailla lainvoimaa 23.2.2016) - Uutiset
22.2.2016 15.15
Käräjäoikeuksien laamannien esitys summaaristen asioiden käsittelystä Helsingin hovioikeuspiirissä käräjäoikeusverkostoa uudistettaessaHelsingin hovioikeuspiirin kaikkien käräjäoikeuksien laamannit sekä Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden laamanni lähettivät maanantaina 22. helmikuuta 2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille esityksen, jossa otetaan kantaa summaaristen asioiden käsittelyyn tulevaisuudessa Helsingin hovioikeuspiirin alueella. - Uutiset
22.2.2016 13.28
Hovioikeus: Kuolinpesää ei voitu velvoittaa maksamaan valtiolle sovitteluistuntoon liittyviä kustannuksiaHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut siltä osin kuin käräjäoikeus oli katsonut, että kuolinpesä oli oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n perusteella asian lopputulos huomioon ottaen velvoitettava korvaamaan A ja BS:lle kaksi kolmasosaa heidän oikeudenkäyntikuluistaan. Käräjäoikeus oli määrännyt C:n palkkioksi 25.2.2015 päivätyn laskuerittelyn pohjalta ja siihen tehdyin muutoksin 11.613,72 euroa. Tähän määrään olivat sisältyneet myös tuomioistuinsovitteluun liittyneet kulut. Asianosaiset olivat olleet yhtä mieltä siitä, että sovitteluistuntoon liittyneet kulut olivat palkkiosta 7,84 tunnin ajankäyttöä vastaava osuus arvonlisäveroineen ja matkakuluista 98,90 euroa arvonlisäveroineen. Sovitteluun liittyvät kulut olivat siten yhteensä 1 192,01 euroa. Koska osapuolet vastaavat tuomioistuinsovittelussa itse omista oikeudenkäyntikuluistaan, kuolinpesää ei voitu velvoittaa maksamaan valtiolle sovitteluistuntoon liittyviä kustannuksia. Näin ollen kuolinpesä tuli velvoittaa korvaamaan valtiolle kaksi kolmasosaa 10.421,71 eurosta eli 6 947,81 euroa. (Vailla lainvoimaa 22.2.2016) - Uutiset
22.2.2016 13.00
Törkeästä raiskauksesta ja törkeästä vapaudenriistosta 6 vuotta 2 kuukautta vankeutta ja vahingonkorvauksia 20.000 euroaNäyttöä kokonaisuutena arvioituaan käräjäoikeus katsoi, että syytteen tueksi oli esitetty varsin vakuuttava näyttö. Siitä, että B oli syyllistynyt törkeään raiskaukseen ja törkeään vapaudenriistoon syyksilukemisen yhteydessä mainituin tavoin, ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Käräjäoikeus katsoi, että teon vahingollisuuteen, sen vaikuttimiin ja teosta ilmenevään B:n syyllisyyteen nähden oikeudenmukainen rangaistus hänen syykseen luetun törkeän raiskauksen osalta oli kuuden vuoden vankeusrangaistus. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiolauselmaa muutoin kuin vapaudenmenetysaikaa koskevalta osin. (Vailla lainvoimaa 22.2.2016) - Uutiset
22.2.2016 10.10
Käräjäoikeus ei ollut toimivaltainen kahden kaupungin välisessä julkisoikeudellisessa maksuvelvollisuusasiassaJämsän kaupungin vaatimus perustui siihen, että sen omistamassa sairaalassa oli tehty erikoissairaanhoidon toimenpiteitä Helsingin kaupungin asukkaille. Jämsän kaupungin vaatimukset perustuivat näin ollen terveydenhuoltolain säännöksiin. Koska kysymys oli kahden kaupungin välisestä julkisoikeudellista maksuvelvollisuutta koskevasta asiasta, asia kuului hallintoprosessissa ratkaistavaksi. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että kun asia ei siten kuulunut yleisen tuomioistuimen toimivaltaan, kanne tuli jättää tutkimatta. Näin ollen ei ollut perusteita myöskään asian lepäämään jättämiseen. (Vailla lainvoimaa 22.2.2016) - Uutiset
22.2.2016 9.00
Yhteisasumisen edellytykset rikkonut puoliso häädettiin yhteisestä asunnostaVaimon kertomusta miehen väkivaltaisesta, uhkaavasta ja leimaavin sanankääntein nimittelevästä käyttäytymisestä ei ollut aihetta epäillä. Hän oli kertonut kokemuksistaan luontevasti ja ilman, että kertomuksen todenperäisyyttä olisi osoitettu tai yritetty osoittaa paikkansapitämättömäksi. Hänen mukaansa mies oli käynyt hänen kurkkuunsa käsiksi, raivonnut, hajottanut hänen makuuhuoneensa lukituksen, nimitellyt ja puhunut viitteellisesti hengen menettämisestä. Tämän takia ei ollut perusteltua oikeuttaa miestä jäämään asumaan yhteiseen kotiin ja velvoittaa vaimoa muuttamaan sieltä, vaan yhteisasumisen edellytykset rikkoneen miehen oli perusteltua kantaa siitä tältä osin vastuu (avioliittolaki 24 § 1). Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. (Vailla lainvoimaa 22.2.2016) - Uutiset
19.2.2016 16.00
Työntekijällä oli oikeus purkaa työsopimus työnantajan palkanmaksun laiminlyöntien vuoksi ja oikeus korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestäTyönantajalla, joka oli jättänyt maksamatta kantajan palkat usean kuukauden ajalta ja maksanut niitä useamman kerran työsuhteen aikana myöhässä, katsottiin tällä tavoin rikkoneen ja laiminlyöneen työsopimuksesta ja laista johtuvia, työsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin vakavasti, ettei työntekijältä voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. (Vailla lainvoimaa 22.2.2016) - Uutiset
19.2.2016 14.59
Hovioikeus vapautti kirvesmurhaajan elinkautisesta vankeudesta ehdonalaiseen vapauteen yli 19 vuoden vankeuden jälkeen – Rise ei puoltanutHelsingin hovioikeus hyväksyi 19.2.2016 antamallaan päätöksellä elinkautisvangin ehdonalaista vapauttamista koskevan hakemuksen. Hakija oli tuomittu elinkautiseen vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä ja murhasta. Hakija oli 25.12.1996 yhdessä kahden muun henkilön kanssa tahallaan tappanut uhrin potkimalla ja lyömällä uhria kirveellä päähän ja ylävartaloon. Teko oli ollut törkeä, koska se oli kohdistunut avuttomana lattialla maanneeseen uhriin. Hakijan ehdonalaiseen vapauttamista puolsi se, että hän oli suorittanut elinkautista vankeusrangaistusta huomattavan pitkän ajan, eli yli 19 vuotta. Vapauttamista puolsi myös se, että hakijan rangaistusajan suunnitelman tavoitteet olivat osittain edistyneet ja osittain toteutuneet. Hakijan ehdonalaiseen vapauttamista vastaan puhui muun ohella se, että hän oli vankeusaikana syyllistynyt useisiin rikkeisiin. Rikosseuraamuslaitos ei puoltanut vapauttamista. - Uutiset
19.2.2016 14.25
Ulkomaan komennukselle lähtemässä olleelle työntekijälle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä - työsuhdetta ei näytetty puretun yhteisymmärryksessä eikä koeaikaehdon soveltamisesta näytetty sovitunSiitä, että että työntekijä oli ilmoittanut lähtevänsä työmaalta, ei voitu tehdä sellaista johtopäätöstä, että työsuhde olisi päätetty yhteisymmärryksessä. Asiassa ei ollut myöskään esitetty riittävää näyttöä siitä, että koeaikaehdosta olisi sovittu ennen työsuhteen alkua tai myöhemminkään sen aikana. Työsopimusta ei siten ollut purettu koeaikana. Näyttämättä oli jäänyt, että yhtiöllä olisi ollut oikeus kantajan työsuhteen purkamiseen. Kantajalle oli aiheutunut työsopimuksen purkamisesta haitallisia veroseuraamuksia, koska ulkomaantyöskentelyssä olennainen 6 kuukauden oleskelu ulkomailla oli jäänyt täyttymättä. Kantajalla oli oikeus KO:n tuomitsemaan korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. (Vailla lainvoimaa 19.2.2016) - Uutiset
19.2.2016 13.45
Hovioikeus: Yhdysvaltain kansalaisten yhdessä omistaman asunnon sijainti Suomessa oli riittävä liityntä Suomeen ja pesänjakajahakemus voitiin tutkia Suomessa eikä toimivaltaperuste ollut miehen kannalta kohtuuton – hakemus voitiin antaa tiedoksi miehelle suomen kielelläHO totesi tiedoksiannon virheellisyyttä koskevan väitteen osalta mm., ettei KO ollut menetellyt hakemuksen tiedoksiannossa virheellisesti ottaen vielä huomioon, että mies ymmärsi suomen kieltä eikä hän ollut kieltäytynyt ottamasta vastaan tiedoksiantoa suomen kielellä. Hän oli lisäksi antanut lausuman hakemuksen johdosta ja esiintynyt KO:ssa suomen kielellä. Suomalaisen tuomioistuimen toimivallan osalta HO katsoi, että aviovarallisuuskysymyksellä oli selkeä liittymä Suomeen, koska yhdysvaltalaista ositusratkaisua ei tunnusteta Suomessa ja asianosaiset tarvitsivat riitaisessa tapauksessa joka tapauksessa tuomioistuimen päätöksen Suomessa sijaitsevan omaisuuden osittamista tai erottelua varten ja koska sanottu omaisuus ei ollut vähäarvoista. Yhdysvalloissa mahdollisesti vireillä oleva puolisoiden omaisuuden ositukseen liittyvä oikeudenkäynti ei estänyt pesänjakajan määräämistä koskevan hakemuksen tutkimista Suomessa. Asian tutkiminen suomalaisessa tuomioistuimessa ei ollut kohtuutonta miehen kannalta. Espoon KO:lla oli ollut toimivalta tutkia pesänjakajan määräämistä koskeva hakemus. (Vaila lainvoimaa 19.2.2016) - Uutiset
19.2.2016 13.25
Ulkomaanmatka tai erehtyminen hovioikeudesta eivät käyneet perusteiksi palauttaa muutoksenhaun määräaikaaHelsingin HO totesi, ettei ulkomaanmatkaa voitu pitää laillisena esteenä. Sillä seikalla, että Kanta-Hämeen KO oli tyytymättömyyden ilmoittamisen määräajan jo kuluttua umpeen neuvonut hakijaa toimittamaan menetetyn määräajan palauttamista koskevan hakemuksensa Turun HO:lle, ei ollut merkitystä menetetyn määräajan palauttamista koskevassa arvioinnissa. Hakemus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 19.2.2016)