Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
6.5.2021 14.45
Valtioneuvosto asetti työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan 1.6.2021 alkavaksi viisivuotiskaudeksiTyöehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on asetettu toimikaudeksi 1.6.2021 - 31.5.2026. Asetettava lautakunta vahvistaa päätöksellään, onko sille toimitettu valtakunnallinen työehtosopimus työsopimuslaissa tai merityösopimuslaissa tarkoitetulla tavalla edustava ja siten yleissitova työehtosopimus. - Uutiset
6.5.2021 15.01
Surmaajan tarkoitus oli surmata uhrissa ollut käärme ja sen sikiöt pelastaakseen maailman – käräjäoikeuden tavoin hovioikeus tuomitsi uhria kolmella eri veitsellä yhteensä 76 kertaa lyöneen vastaajan syyntakeettomana murhastaHarkittaessa sitä, oliko nyt kysymyksessä oleva rikos myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, oli otettava huomioon, että veitsellä lyöntejä oli ollut hyvin suuri määrä, että lyönnit oli tehty kolmella eri veitsellä ja että osa lyönneistä oli ollut hyvin voimakkaita. Hovioikeus katsoi, että A:lla oli ollut poikkeuksellisen sitkeä surmaamistarkoitus. Vaikka ei ollut oletettavaa, että Merja B:lle olisi aiheutunut pitkäaikaista tuskaa tai kärsimystä, hovioikeus punnitessaan kokonaistörkeyden puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuudessaan päätyi siihen, että rikos oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Näin ollen hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin, että A oli syyllistynyt menettelyllään murhaan. (Vailla lainvoimaa 6.5.2021) - Uutiset
6.5.2021 15.26
Hovioikeus: Asianajajaan ja asianajotoimistoon kohdistettua 249.727,17 euron vahingonkorvauskannetta oli pidettävä ennenaikaisenaHO totesi, että ehdollisen suoritustuomion antamista olisi voinut tässä tapauksessa puoltaa se valittajan oikeussuojan tarpeeseen liittyvä seikka, että jokaisella on oikeus saada asiansa viivytyksettä ratkaistuksi ja että valittaja oli esittämänsä selvityksen perusteella saattanut todennäköiseksi sen, ettei valittajan entinen puoliso kykene suorittamaan 14.4.2016 toimitetussa osituksessa vahvistettua tasinkoa. HO kuitenkin katsoi, että ehdollisen suoritustuomion antaminen ei ole mahdollista vasta tulevaisuudessa vahvistettavan ja erääntyvän tasinkosaatavan perusteella. Vasta lainvoimaisen osituksen perusteella voidaan arvioida mahdollisen vahingon määrä. Kun asianosaiset eivät olleet pyytäneet välituomiota, ei KO:lla ollut ollut mahdollisuutta ottaa kantaa muihinkaan vahingonkorvauksen edellytyksiin. Tämän vuoksi HO käräjäoikeuden tavoin katsoi, että kannetta oli tässä vaiheessa pidettävä ennenaikaisena. (Vailla lainvoimaa 6.5.2021) - Uutiset
7.5.2021 7.00
Hovioikeus: Poliisilaissa tai muussakaan laissa ei ole nimenomaista toimivaltasäännöstä, joka oikeuttaisi poliisin oma-aloitteisesti luovuttamaan tietoja ulosottoviranomaiselleAsiassa oli kysymys siitä, oliko poliisi voinut oma-aloitteisesti ilmoittaa ulosottoviranomaiselle esitutkinnassa tietoonsa tulleista ja takavarikolla poliisin haltuun päätyneistä varoista ja oliko poliisin menettelyssä kysymys vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta virheestä tai laiminlyönnistä. Hovioikeus katsoi myös, että ottaen huomioon, että A:n varallisuus oli ollut ulosmittauksen kohteena, poliisin menettelyn ei voitu katsoa aiheuttaneen hänelle myöskään sellaista reaalista vahinkoa, jonka johdosta hänellä olisi oikeus korvaukseen. (KKO:2023:24: Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
7.5.2021 8.35
Hovioikeus: Oikeudenkäyntimaksun periminen tutkimuslupa-asiassa oli kohtuutonKysymyksessä olevan tutkimuslupaa koskevan asian laatu ja merkitys huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että 260 euron hakemusmaksun periminen hakijoilta oli ilmeisen kohtuutonta. A ja myös toisena hakijana ollut B oli vapautettava maksusta. (Ratkaisuun ei saa hakea muutosta) - Uutiset
7.5.2021 9.10
Hovioikeuden tuomio toisen puolison yritystoiminnan hyväksi tehdystä työpanoksesta avopuolisoiden omaisuuden erottelussaKoska M Oy:n pääomistaja oli ollut N 50 %:n osuudella elokuuhun 2014 saakka, ei A:n tai B:n työskentely M Oy:ssä ollut perustunut avoliittoon avopuolisoiden yhteistalouden purkautumisesta annetun lain tarkoittamalla tavalla. Siten A:n vaatimus hyvityksestä vuosilta 2012, 2013 ja vuodelta 2014 elokuuhun saakka tuli hylätä. Koska A oli tämän jälkeen omistanut M Oy:stä puolet ja saanut samansuuruista palkkaa kuin B, A:n työpanos oli tullut myös hänen omaksi hyväkseen. A oli yhtiön omistajana voinut vaikuttaa omaan palkkaansa ja oman työpanoksensa suuruuteen. Siten asiassa jäi näyttämättä, että perusteetonta etua olisi aiheutunut ja kanne oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 7.5.2021) - Uutiset
7.5.2021 10.30
Pyyntö puolustajan vaihtamisesta törkeää pahoinpitelyä koskevassa asiassa hylättiinOikeusapulain 9 §:n 2 momentti on yhdenmukainen EIS:n ja EIT:n ratkaisukäytännön kanssa. Syytetyllä on EIS 6 artiklan 3 c kohdan nojalla oikeus puolustautua itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä, mutta kohdan ei ole katsottu turvaavan vastaajalle oikeutta saada hänelle julkisin varoin kustannettu puolustaja vaihdettua (ks. esim. EIT:n tuomio Lagerblom v. Ruotsi, 14.1.2003, kohta 55 ja siellä viitatut tapaukset). Lisäksi avustajan henkilöä koskevalle määräykselle vastoin vastaajan toiveita tulee olla relevantit ja riittävät perusteet (ks. esim. EIT:n suuren jaoston tuomiot Dvorski v. Kroatia, 20.10.2015, kohta 79 ja Correia de Matos v. Portugali, 4.4.2018, kohta 126). (Vailla lainvoimaa 7.5.2021) - Uutiset
7.5.2021 11.00
Hovioikeus salli vedota pesänjakajan esteellisyyteen vasta hovioikeudessa - päätös pesänjakajan määräämisestä kumottiinA:n ilmoitusta siitä, että hän oli vasta KO:n antaman päätöksen jälkeen saanut tietää, että pesänjakajaksi määrätty lakimies (LM) avustaa B:tä toisessa vireillä olevassa oikeudenkäynnissä, ei ollut aihetta epäillä. Ottaen huomioon, että A oli saanut tietää B:n ja LM:n toiseen asiaan liittyvästä toimeksiantosuhteesta vasta käräjäoikeuskäsittelyn päätyttyä, HO katsoi, että A:lla oli ollut pätevä aihe olla vetoamatta KO:ssa LM:n esteellisyyteen. Näin ollen HO salli A:n vedota väitteeseen LM:n esteellisyydestä vasta HO:ssa tehtynä sekä vaatia asianajaja AA:n määräämistä pesänjakajan tehtävään. HO totesi, että asia oli ratkaistu KO:ssa hakemuksen mukaisena, koska A ei ollut vastannut hakemukseen eikä asiaa ollut sen vuoksi KO:ssa enemmälti tutkittu. HO:ssa esille tulleilla seikoilla voitiin katsoa olevan merkitystä harkittaessa sitä, kuka tulee määrätä pesänjakajan tehtävään. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen oli tarkoituksenmukaista, että KO ensimmäisenä oikeusasteena tutkii asian ja lausuu pesänjakajan henkilöstä. Asia oli näin ollen palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 7.3.2021) - Uutiset
7.5.2021 12.10
Hovioikeus hylkäsi valituksen auton vakuustakavarikoinnistaA ilmoitti hovioikeudessa, että hänellä ei ole muuta omaisuutta kuin henkilöauto. Valituksen toissijaisen vaatimuksen mukainen vakuustakavarikon määrääminen koskemaan vain muuta omaisuutta kuin kyseistä autoa, tekisi siten vakuustakavarikon merkityksettömäksi. Määrätty vakuustakavarikko on mahdollista torjua asettamalla torjuntavakuus pakkokeinolain 6 luvun 4 §:n 1 momentin mukaisesti. Valitus oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 7.5.2021) - Uutiset
7.5.2021 13.27
Hovioikeuden ratkaisu asunto-osakeyhtiöasiassa – kysymys myös oikeudenkäyntikuluistaOikeudenkäymiskaaren 14 luvun 5 §:n mukaan, jos kantaja peruuttaa kanteensa sen jälkeen, kun vastaaja on vastannut, on asia, jossa sovinto on sallittu, vastaajan vaatimuksesta kuitenkin ratkaistava. Nyt kysymyksessä oli päätöksessä selostetussa säännöksessä tarkoitettu asia, jossa kantaja oli peruuttanut kanteensa, eikä vastaaja ollut vaatinut asian ratkaisemista. Pääasia oli siten jäänyt sillensä. Hovioikeus totesi, ettei sillensä jättämistä koskevaan ratkaisuun voi hakea muutosta, sillä tällaisessa ratkaisussa ei ole asiaa, mitä voitaisiin muutoksenhakukeinoin muuttaa. Sen sijaan hovioikeus katsoi, että A:n valituksessa selostamat seikat kanteen tutkimatta jättämisestä voitiin ottaa huomioon oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta arvioitaessa. (Vailla lainvoimaa 7.5.2021) - Uutiset
7.5.2021 13.42
Hovioikeus: Oman asuinhuoneistonsa ulko-oven toistamiseen murtaneen teko ei ollut kokonaisuutena arvostellen vähäinenVastaaja oli aiheuttanut asianomistajayhtiölle noin 250 euron vahingon, mitä oli pidettävä määrältään vähäisenä vahinkona. Ottaen kuitenkin huomioon, että vastaaja oli vahingoittanut hallinnoimansa asuinhuoneiston ulko-ovea toistamiseen lyhyen ajan sisällä, vahingonteko ei ollut kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Näillä lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 7.5.2021) - Uutiset
7.5.2021 14.17
Hovioikeus oli erimielinen - oliko kehitysvammaisen veljensä raha-asioita "edunvalvojan oikeuksin" hoitaneen kavallusta pidettävä törkeänäVastaajalla ei ollut ollut edunvalvojamääräystä, mutta hän oli käytännössä hoitanut A:n raha-asioita edunvalvojan oikeuksin. HO:n enemmistö katsoi vastaajan syyllistyneen törkeään kavallukseen. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, ettei vastaajan asema veljensä taloudellisten asioiden tosiasiallisena hoitajana ollut verrattavissa lain esitöissä mainittuihin vastuuhenkilöihin. Esitetyn selvityksen valossa eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, ettei vastaaja ollut toiminut erityisen vastuullisessa asemassa RL 28 luvun 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Näin ollen vastaajan menettely ei täyttänyt törkeän kavalluksen tunnusmerkistöä. Hän oli menettelyllään syyllistynyt kavallukseen. Koska rikoksen tekoaika oli päättynyt 27.5.2014 ja vastaajalle oli annettu haaste tiedoksi 14.5.2020, oli syyteoikeus RL 8 luvun 1 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan vanhentunut. Tämän vuoksi eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos hylkäsi syytteen kavalluksesta. (KKO:2022:76: Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.) - Uutiset
7.5.2021 14.21
Hovioikeus vapautti vanginvartijan murhanneen ja vankikurssin siviiliopettajan murhaamista yrittäneen elinkautisvangin ehdolliseen vapauteen 18 vuoden 6 kuukauden vankeuden jälkeenAsiaa kokonaisuutena harkittuaan hovioikeus katsoi, että hakija voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen sen jälkeen, kun hän tulee suorittaneeksi elinkautista vankeusrangaistusta noin 18 vuotta 6 kuukautta. - Uutiset
7.5.2021 15.30
Hovioikeus: Työsuhde päätettiin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteellaHO:ssa oli ensiksi kysymys siitä, oliko kantajan työsuhde ollut määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva ja oliko koeajasta sovittu. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko työsuhde päätetty perusteettomasti ja, mikäli näin oli, oliko vastaajayhtiö velvollinen suorittamaan kantajalle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Kysymys oli vielä korvauksen määrästä ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. HO totesi, että yhtiö oli päättänyt kantajan työsuhteen koeajalla 20.8.2018 tämän ilmoitettua yhtiölle sairastumisestaan. HO katsoi toisin kuin KO kantajan jo tämän johdosta osoittaneen, että työsuhteen päättämisen peruste oli mahdollisesti ollut epäasiallinen. HO totesi edelleen, että vaikka työsuhteen päättämiseen oli mitä ilmeisimmin ollut vaikuttamassa myös kantajan aikaisempi menettely, siihen oli kuitenkin lopulta johtanut hänen sairastumisensa ja siihen liittyvän ilmoituksen totuudenmukaisuutta koskeva työnantajan epäily, joka oli kantajan toimittamaan sairauslomatodistukseen nähden osoittautunut aiheettomaksi. (Vailla lainvoimaa 75.2021) - Uutiset
10.5.2021 9.27
Hovioikeus arvioi ulkomaalaisen säilöönoton edellytyksiäA:han voitiin kohdistaa turvaamistoimi maastapoistamista koskevan päätöksen täytäntöönpanon turvaamiseksi. Hovioikeus katsoi, että A:n säilöön ottaminen oli tarpeen hänen henkilöllisyytensä selvittämiseksi. A:n menettelyn vuoksi oli perusteltua aihetta olettaa, että hän vaikeuttaisi huomattavasti maasta poistamistaan koskevan päätöksen täytäntöönpanoa. Rikosperusteista edellytystä säilöönotolle ei ollut olemassa. Vireillä olevan avioeron myötä A:lla ei ole enää asuntoa Suomessa. Hänen henkilöllisyytensä on varmentamatta. Hän on antanut ristiriitaisia tietoja viranomaisille. Ottaen huomioon päätöksessä mainitut seikat hovioikeus katsoi, etteivät lievemmät turvaamistoimet olleet riittäviä. Edellytykset A:n säilöön ottamiselle olivat olemassa. (Vailla lainvoimaa 10.5.2021) - Uutiset
10.5.2021 10.30
Hovioikeus: Psykoaktiivisten aineiden salakuljetuksen rangaistustasoa ei voitu rinnastaa huumausainerikosten rangaistustasoonKuluttajamarkkinoilta kiellettyjen psykoaktiivisten aineiden salakuljettamisen osalta ei ole muodostunut vakiintunutta rangaistuskäytäntöä. Syyttäjä oli valituksessaan rinnastanut syytteessä tarkoitetun psykoaktiivisen aineen (4-kloori-alfa-PVP) salakuljetuksen huumausainerikokseen. HO totesi, ettei psykoaktiivisten aineiden salakuljetuksen rangaistustasoa voitu asiassa esitetyn mukaisesti rinnastaa huumausainerikosten rangaistustasoon. Rangaistuksen mittaamisen lähtökohdaksi voitiin ottaa törkeän huumausainerikoksen ja salakuljetusrikoksen enimmäisrangaistusten suhde (1/5). Tämän lisäksi tuli ottaa huomioon, että nyt oli kysymys laadultaan vaarallisesta aineesta, mutta salakuljetettu määrä ei ollut erityisen huomattava. Asiassa sanotun perusteella KO:n tuomitsema rangaistus oli rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen nähden oikeudenmukainen ja tiedossa olevan oikeuskäytännön mukainen. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen rangaistuksen mittaamisen, ehdollisten vankeusrangaistusten täytäntöönpanon sekä yhdyskuntapalvelun osalta. Koska Lapin KO:n asiassa tuomiossa oli RL 7 luvun 6 §:n 1 momentin nojalla jo otettu huomioon rangaistusta alentavana seikkana nyt muutoksenhaun kohteena oleva tuomio, ei Lapin KO:n tuomiolla ollut enää rangaistusta alentavaa vaikutusta nyt puheena olevaan tuomioon. (Vailla lainvoimaa 10.5.2021) - Uutiset
10.5.2021 11.00
Erimielinen hovioikeus velvoitti testamentin toimeenpanijan korvaamaan kuolinpesälle perusteettomista toimenpiteistä aiheutuneen vahingonAsiassa oli kysymys siitä, oliko vastaaja ylittänyt toimivaltansa, kun hän oli laatinut omaisuuden erotteluun liittyviä asiakirjoja ja oliko hän mainitulla menettelyllään aiheuttanut kuolinpesälle kannevaatimuksen mukaisen vahingon. Näyttötaakka vastaajan menettelystä aiheutuneeksi väitetystä vahingosta oli vahingonkorvausta vaativalla valittajalla. HO katsoi, että vastaaja oli ryhtyessään omaisuuden erottelua koskeviin toimiin ylittänyt toimivaltansa A:n testamentin toimeenpanijana. HO katsoi edelleen, että erottelua valmistelevat toimenpiteet olivat asiassa mainittuihin seikkoihin nähden olleet selvästi tarpeettomia. Kun toimenpiteet olivat olleet testamenttimääräykset huomioon ottaen selvästi tarpeettomia, HO katsoi, että vastaaja oli toiminut törkeän huolimattomasti. Ainakaan huolimattomuutta ei voitu pitää lievänä. Hän oli siten velvollinen korvaamaan A:n kuolinpesälle perusteettomista toimenpiteistä aiheutuneen vahingon. Vahingon määrä oli tarpeettomista toimenpiteistä laskutettu ja kuolinpesän tililtä veloitettu 2.800 euroa. (Vailla lainvoimaa 10.5.2021) - Uutiset
10.5.2021 13.30
Hovioikeus ei muuttanut koulutusavustuksesta annettua tuomiotaAsiassa oli kysymys siitä, oliko lapsen äidin elatuskykyä arvioitaessa otettava huomioon hänen mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön sekä siitä, oliko isän elatuskykyä arvioitaessa otettava huomioon hänen palkastaan tehtävät ulosmittaussuoritukset. Viime kädessä kysymys oli koulutusavustuksen maksettavaksi määräämisen ja sen määrän kohtuullisuuden arvioinnista. HO piti KO:n määräämää (300 €/kk) koulutusavustusta ja sen määrää kohtuullisena ja katsoi, ettei aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ollut. (Vailla lainvoimaa 10.5.2021) - Uutiset
10.5.2021 15.00
Hovioikeus: Isänsä ja äitinsä rahavaroja kavaltaneen pojan teko oli törkeäKO oli hylännyt syytteen. HO päätyi asiassa esitetyn perusteella siihen, että kavalluksessa täyttyi kaksi ankaroittamisperustetta. Syytteessä mainituilla perusteilla kavallus oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Vastaaja oli siten syyllistynyt siihen törkeään kavallukseen, mistä hänelle oli vaadittu rangaistusta kuitenkin siten, ettei hän ollut tehnyt kavallusta käyttäen hyväksi erityisen vastuullista asemaa. Oikeudenmukainen rangaistus vastaajan syyksi luetusta törkeästä kavalluksesta oli rikoksen vahingollisuus, vastaajan syyllisyys sekä yleinen rangaistuskäytäntö huomioon ottaen 1 v 2 kk vankeutta. Vastaajaa ei ollut aiemmin rikoksista rekisteröity, joten vankeusrangaistus voitiin määrätä ehdollisena. Vastaaja oli velvollinen korvaamaan A:n kuolinpesälle rikoksella aiheuttamansa vahinko 24.415 euroa ja B:n kuolinpesälle rikoksella aiheuttamansa vahinko 47.201 euroa, molemmat määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 1.6.2018 lukien. (Vailla lainvoima 10.5.2021) - Uutiset
10.5.2021 15.30
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja määräsi Ky:tä koskevan saneerausmenettelyn aloitettavaksiHovioikeus totesi, että esteperusteen täyttymisen puolesta puhui päätöksessä lausutulla tavalla varsin suuret yksityisottojen määrät ja se, että yksityisottojen määriä ei ollut sopeutettu yhtiön muuttuneeseen heikkoon taloudelliseen tilanteeseen ennen hakemuksen jättämistä. Asiassa ei kuitenkaan juurikaan tuotu esille muita esteperusteen täyttymistä puoltavia seikkoja, joiden voitaisiin yhdessä yksityisottojen määrän kanssa katsoa tukevan johtopäätöstä hakemuksen velkojan oikeuksia vahingoittavasta tarkoituksesta. Kun otettiin huomioon päätöksessä lausutut seikat taloudellisten vaikeuksien syistä ja ilmoitetut alustavat tervehdyttämistoimet, hovioikeus katsoi näyttämättä jääneen, että asiassa olisi perusteltua syytä olettaa hakemuksen pääasiallisena tarkoituksena olevan velkojan perintätoimien estäminen tai muu velkojan oikeuden loukkaaminen. (Vailla lainvoimaa 10.5.2021)