Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
13.4.2021 13.42
Hovioikeus: Menetetyn määräajan palauttamiselle oli erittäin painavia syitä, kun tiedoksiantaminen oli tapahtunut sinänsä laillisesti tavallisella kirjeelläKun tiedoksiantaminen oli tapahtunut sinänsä laillisesti tavallisella kirjeellä, kirjeen vastaanottajaksi merkityn oli käytännössä mahdotonta todistaa sitä, ettei kirje ollut tullut perille. Ilmoitus ratkaisun antamisesta oli sisältänyt tiedon ratkaisun antamisajankohdasta sekä tyytymättömyyden ilmoittamiselle säädetystä määräajasta. Edellä selostetuissa olosuhteissa tällä ilmoituksella oli ollut kantelijan oikeusturvan kannalta keskeinen merkitys. Asiassa todetun perusteella ja koska kantelijan ilmoitusta siitä, ettei lähetys ollut tullut perille, ei ollut ilmennyt aihetta epäillä, HO katsoi, että määräajan palauttamiselle oli tässä asiassa erittäin painavia syitä. (Vailla lainvoimaa 13.4.2021) - Uutiset
14.4.2021 11.10
Hovioikeus: Työn tarjoamatta jättäminen ei ollut johtunut palkkasaatavien vaatimisestaAsiassa oli kysymys siitä, oliko vastaajayhtiö jättänyt tarjoamatta kantajalle työtä sen vuoksi, että tämä oli riitauttanut palkkasaatavansa, ja siitä, mikä merkitys oli annettava tämän seikan lausumiselle yhtiön KO:lle toisessa asiassa antamassa vastauksessa huomioon ottaen yhtiön myöhempi kiistäminen. HO piti uskottavana, ettei vastaajayhtiön tarkoitus ollut ollut antaa asiassa sanotun sisältöisiä tunnustusta, eikä yksin tämä seikka siten riittänyt osoittamaan kantajaa syrjityn. Asiassa mainitsemillaaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, että yhtiö oli näyttänyt, ettei kantajalle työn tarjoamatta jättäminen ollut johtunut palkkasaatavien vaatimisesta. (Vailla lainvoimaa 14.4.2021) - Uutiset
14.4.2021 12.40
Hovioikeuden ratkaisu vakuustakavarikon määrästäAsianomistajataho oli ostanut kiinteistön X Oy:ltä. Tämä huomioon ottaen asianomistajatahon mahdollisesti saamat vuokratulot ja asumishyöty eivät ole vähentäneet A:n ja B:n tutkittavana olevalla rikoksella asianomistajalle mahdollisesti aiheutuneen vahingon määrää. Sen vuoksi niitä ei oteta huomioon vakuustakavarikon määrää harkittaessa. Sen sijaan kiinteistön nykyarvolla voidaan olettaa olevan vaikutusta mahdollisesti tuomittavan vahingonkorvauksen määrään. A:n, B:n ja rikoskomisarion kiinteistön arvosta esittämien seikkojen perusteella määrä oli arvioitu 75.000 euroa liian suureksi. Vakuustakavarikko oli siten kumottava 73.000 euroa ylittäviltä osin. (Vailla lainvoimaa 14.4.2021) - Uutiset
14.4.2021 13.30
Hovioikeus: Kotietsinnän menettelyvirheistä aiheutui asunnossa asuvalle alaikäiselle sivulliselle järkytystä – korvausta 500 euroaKotietsinnässä oli menetelty virheellisesti siltä osin kuin RA:lle ei ollut varattu tilaisuutta olla kotietsinnässä läsnä eikä tilaisuutta kutsua siihen todistaja. Kotietsinnän suorittamisessa ei näiltä osin noudatettu pakkokeinolain 8 luvun 5 §:n 2 momentissa säädettyjä velvollisuuksia. Hovioikeus katsoi, että loukkaus oli tässä tapauksessa ollut siinä määrin vakava, ettei pelkkää loukkauksen toteavaa tuomiota voitu pitää riittävänä hyvityksenä. Kynnys vahingonkorvauksen suorittamiseen oli näin ollen ylittynyt, ja valtio oli velvoitettava suorittamaan RA:lle korvausta kotietsinnässä tapahtuneen loukkauksen hänelle aiheuttamasta aineettomasta vahingosta. Kotietsintä oli suoritettu yöaikaan. RA:n sekä TA:n uskottavien kertomusten perusteella kotietsinnän menettelyvirheistä oli aiheutunut alaikäiselle RA:lle järkytystä. Hovioikeus otti RA:n sivullisaseman ja iän huomioon myös korvausta korottavana seikkana. Asiassa ei kuitenkaan tullut ilmi, että loukkaus olisi aiheuttanut RA:lle erityistä kärsimystä tai että menettelystä olisi aiheutunut hänelle sellaisia konkreettisia seurauksia, jotka tulisi erityisesti ottaa huomioon korvauksen määrän arvioinnissa. Hovioikeus katsoi, että RA:lle maksettavan korvauksen kohtuullinen määrä oli 500 euroa. (Vailla lainvoimaa 14.4.2021) - Uutiset
14.4.2021 15.00
Hovioikeuskaan ei määrännyt velallisen eläkevakuutusta realisoitavaksi maksuohjelmassaHO:ssa oli kysymys siitä, tuliko KO:n velalliselle vahvistamaa maksuohjelmaa muuttaa siten, että velallisen eläkevakuutus määrätään maksuohjelmassa realisoitavaksi ja varat tilitettäväksi velkojille. HO totesi mm., että velallisen vapaaehtoisen eläkevakuutuksen takaisinosto-oikeus oli vakuutusehtojen mukaan varsin rajoitettu. Mikäli velallinen pystyy tekemään työtä nykyiseen eläkeikään asti, hänellä on vielä varsin pitkä työura edessä. Vapaaehtoinen eläke oli kytketty tähän eläkeiän alkamiseen. HO katsoi kuten KO, että olisi kohtuutonta vaatia, että näin pitkän ajan jälkeen velallinen olisi velvollinen maksamaan saatavia toimeentulon turvaamiseksi otetusta eläkkeestä. (Vailla lainvoimaa 14.4.2021) - Uutiset
14.4.2021 16.00
Hovioikeus: Vuokranantaja ei voinut vapautua vuokravakuuden palautusvastuustaan sen johdosta, että vuokranajantan suoritusapulainen olisi väitetysti syyllistynyt kavallukseenSen seikan, että suoritusapulainen tahallaan rikkoo velvollisuuksiaan tai syyllistyy rangaistavaksi säädettyyn menettelyyn, ei ole katsottu vaikuttavan päämiehen vastuuseen suoritusapulaisen laiminlyönnistä (ks. esim. Lars Erik Taxell: Avtal och rättsskydd. 1972 s. 106 – 113, s. 112). Tällaista tulkintaa puoltaa yleisemminkin se näkökohta, että riski suoritusapulaisen valinnasta kuuluu velalliselle (ks. Taxell s. 332). Vastaajat eivät siten voineet vapautua vastuustaan sen johdosta, että heidän suoritusapulaisensa olisi väitetysti syyllistynyt kavallukseen, eikä suoritusapulaisen menettely ollut myöskään sellainen ylivoimainen este, joka vapauttaisi vastaajat vastuusta. Kantajalla oli vastaajien velkojana ollut mahdollisuus vaatia kanneteitse näitä palauttamaan vuokravakuus, minkä hän oli tehnyt. Asian arviointiin ei vaikuttanut se, olisiko kantajalla ollut väitetyn kavallusrikoksen osalta asianomistajan asema vai ei. (Vailla lainvoimaa 14.4.2021) - Uutiset
15.4.2021 10.30
Käräjäoikeuden päätös pesänselvittäjän määräämistä koskevilta osin kumottiin - erityinen syy velvoittaa vastapuolet yhteisvastuullisesti korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa oliLain esitöiden (HE 107/1998 vp, s. 19) mukaan asianosaiselle itselleen suoritettavan oikeudenkäyntikulujen korvauksen tulee olla poikkeuksellista. Se ei saa olla korvaus oikeudenkäyntiin osallistumisesta tai siihen valmistautumisesta aiheutuvasta tavanomaisesta vaivannäöstä. Asianosaiselle itselleen työstä määrättävä korvaus tulee rajoittaa lähinnä tilanteisiin, joissa asianosainen itse on ammattitaitonsa tai erityisosaamisensa perusteella tehnyt sellaisia oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä paljon aikaa vaatineita toimenpiteitä, jotka jonkun muun suorittamina olisivat myös asiamiehen tai avustajan laskuttamia kulueriä. Valittaja oli hoitanut itse asiaansa ja hän oli tehnyt oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä ja aikaa vaatineita toimenpiteitä. Näin ollen valittajalla oli oikeus korvaukseen oikeudenkäyntikuluistaan, mitkä olivat vaaditulta määrältään kohtuulliset. (Vailla lainvoimaa 15.4.2021) - Uutiset
15.4.2021 12.10
Hovioikeus luotti poliisin keskinopeusmittariin: Törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja useista muista lähinnä liikennerikoksista koventamisperustetta soveltaen 5 kuukautta vankeutta ja auto valtiolleHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun koventamisperusteen soveltamisen osalta. Käräjäoikeuden tuomitsemaa 5 kuukauden vankeusrangaistusta ei ollut syytä alentaa. A:n rikosrekisteristä ilmeni, että hänet oli ennen nyt kysymyksessä olevia tekoja tuomittu useisiin ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. A:n aikaisempi rikollisuus, johon käräjäoikeuden tuomiossakin oli viitattu, oli esteenä ehdollisen vankeusrangaistuksen, valvontarangaistukseen ja yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle. (Vailla lainvoimaa 15.4.2021) - Uutiset
15.4.2021 13.00
Hovioikeus: Ilmoitus oikeudesta saattaa kotietsintä tuomioistuimen tutkittavaksi oli katsottava asianmukaisesti annetuksiPäätöksessä selostettua todistelua arvioituaan hovioikeus katsoi näytetyksi, että A:lle oli 30.11.2018 tehdyn kotietsinnän yhteydessä ilmoitettu hänen oikeudestaan saattaa kotietsintä tuomioistuimen tutkittavaksi. Tätä arviota ei riittänyt horjuttamaan se, että A oli kiistänyt mainitun ilmoituksen tapahtuneen. Asiassa ei tullut ilmi seikkoja, jotka antaisivat aihetta epäillä, että A ei olisi ymmärtänyt ilmoitusta. Näin ollen pakkokeinolain 8 luvun 5 §:n 2 momentin mukainen ilmoitus oli katsottava asianmukaisesti annetuksi. (Vailla lainvoimaa 15.4.2021) - Uutiset
15.4.2021 13.30
Hovioikeus alensi torikauppiaalle törkeästä veropetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta tuomitun ehdollisen vankeusrangaistuksen 1 vuoteen 3 kuukauteenHO päätyi siihen, että vastaaja oli laiminlyönyt ilmoittaa elinkeinotoiminnan tuloa tilikaudelta 2012 12.700 euroa, 2013 11.800 euroa, 2014 14.700 euroa, 2015 35.000 euroa, 2016 27.200 euroa ja 2017 syytteessä mainitut 30.000 euroa. Arvonlisäveron osalta HO hyväksyi KO:n syyksilukemisen 37.985,51 euron veron välttämisestä. Vastaaja oli tavoitellut veropetoksella huomattavaa taloudellista hyötyä yhteensä 101.664 euroa. Veropetos oli pitkä tekoaika huomioon ottaen myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Vastaajan katsottiin myös maksaneen käteisellä pimeästi palkkaa. Vastaaja ei ollut myöskään itse huolellisesti pyrkinyt ottamaan selvää torikauppaan liittyvästä kirjanpitovelvollisuudesta, vaikka hänellä olisi ollut siihen mahdollisuus. Asiassa ei siten ollut tullut esiin seikkoja, joiden perusteella erehtymistä olisi pidettävä ilmeisen anteeksiannettavana viranomaisen virheellisen neuvon tai muun siihen rinnastettavan seikan vuoksi. Asiassa mainituilla lisäperusteluilla HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut törkeän kirjanpitorikoksen tahallisuuden ja teon kokonaisarvostelun osalta. KO:n päätöstä 4 vuoden liiketoimintakiellosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 15.4.2021) - Uutiset
15.4.2021 14.14
Hovioikeus: Törkeästä pahoinpitelystä epäillyn vangittuna pitämiselle oli edellytykset eikä perusteita syytteen nostamiselle asetetun määräajan lyhentämiselle ollutA on todennäköisin syin epäilty törkeästä pahoinpitelystä. A:n henkilökohtaisista olosuhteista tarkemmin ei esitetty selvitystä eikä asiassa ei muutoinkaan ilmennyt seikkoja, joiden perusteella A:n edelleen vangittuna pitäminen olisi A:n henkilökohtaisten olosuhteiden vuoksi pakkokeinolain 2 luvun 13 §:ssä tarkoitetulla tavalla kohtuutonta. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätöksen siitä, että vangittuna pitäminen ei ollut pakkokeinolain 2 luvun 13 §:ssä mainitulla tavalla kohtuutonta. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätöksen siitä, että matkustuskieltoa ei ollut pidettävä riittävänä pakkokeinona. (Vailla lainvoimaa 15.4.2021) - Uutiset
15.4.2021 15.30
Tyhjillään ollut huoltamorakennus kylmeni - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti huoltoyhtiön suorittamaan huoltoasematoimintaa harjoittavalle yhtiölle korvausta kunnossapitosopimuksen rikkomisesta 221.524,70 euroaHO:ssa oli, kuten KO:ssa, kysymys siitä, oliko vastaajayhtiö huolimattomalla menettelyllään rikkonut asianosaisten välistä kunnossapitosopimusta ja kohdesopimusta sekä oliko vastaajayhtiön menettely syy-yhteydessä huoltamorakennuksen kylmenemiseen, joka oli 13.1.2016 johtanut vesivahinkoon rakennuksen sisällä. Lisäksi kysymys oli vahingon laajuudesta ja määrästä. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 15.4.2021) - Uutiset
16.4.2021 7.00
Hovioikeus tuomitsi 13-vuotiaan lapsen kanssa avioituneen 30-vuotiaan miehen ihmiskaupasta, törkeästä raiskauksesta, törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pahoinpitelystä 4 vuoden vankeusrangaistukseenSyytteet perustuivat pääosin siihen, että vastaaja oli avioitunut Irakissa 13-vuotiaan asianomistajan kanssa ja asianomistaja oli tullut 14-vuotiaana vastaajan järjestämänä Suomeen, jossa vastaaja oli kohdistanut häneen seksuaalisia tekoja ja väkivaltaa ja rajoittanut hänen vapauttaan. KO oli katsonut jääneen näyttämättä, että asianomistaja olisi tapahtuma-aikaan ollut alle 16-vuotias tai että vastaaja olisi ainakaan tiennyt asianomistajan alaikäisyydestä. HO sitä vastoin katsoi asiassa esitetyllä todistelulla näytetyksi, että asianomistaja oli ollut avioituessaan 13-vuotias ja Suomeen tullessaan 14-vuotias ja ettei vastaaja ollut voinut erehtyä pitämään asianomistajaa täysi-ikäisenä. (Vailla lainvoimaa 16.4.2021) - Uutiset
16.4.2021 9.00
Hovioikeus: Kohtuullinen korvaus törkeän kotirauhan rikkomisen aiheuttamasta kärsimyksestä asianomistajalle oli 1 000 euroaHovioikeus katsoi, että peruste kärsimyskorvauksen tuomitsemiselle oli olemassa, ja kohtuullinen korvaus törkeän kotirauhan rikkomisen aiheuttamasta kärsimyksestä asianomistajalle oli 1 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 15.4.2021) - Uutiset
16.4.2021 9.52
Hovioikeus: Vuokralaisten oli täytynyt mieltää jatkuvasta ja runsaasta tupakoinnista aiheutuvan huoneistolle tavanomaisesta kulumisesta poikkeavaa vahinkoa - korvausta soviteltiin kahteen kolmasosaanAsiassa oli riidatonta, ettei tupakointia ollut vuokrasopimuksessa kielletty. Asunnolle aiheutuneista vaurioista päätelleen tupakointi oli kuitenkin selkeästi poikennut tavanomaisesta tupakoinnista. Vuokralaisten oli täytynyt mieltää jatkuvasta ja runsaasta tupakoinnista aiheutuvan huoneistolle tavanomaisesta kulumisesta poikkeavaa vahinkoa. Tupakoinnista aiheutuneen hajun ja värjääntymisen poistamisesta aiheutuneet kustannukset olivat vuokralaisten vastuulla, eikä aiheutunut haitta ollut vuokrasuhteen kestoonkaan nähden enää kohtuullinen. Asiassa esitetyistä kertomuksista oli myös käynyt ilmi, että huoneisto oli ollut muutoinkin epäsiisti eikä sitä ollut hoidettu huolellisesti. Näin ollen vuokralaiset olivat korvausvastuussa asunnolle aiheuttamistaan vahingoista. Ottaen huomioon se, ettei tupakointia ollut kielletty vuokrasopimuksessa ja vuokralaisten heikko taloudellinen tilanne suhteessa vuokranantajayhtiön varallisuusoloihin, HO katsoi, että vahingonkorvausta oli perusteltua sovitella kahteen kolmasosaan. Näin ollen vuokralaiset olivat velvollisia suorittamaan yhtiölle vahingonkorvauksena 12.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 16.4.2021) - Uutiset
16.4.2021 11.10
Hovioikeuden päätöksen oikeusvoimavaikutus esti isän äitiin kohdistaman perusteettomasti maksettujen elatusapujen palauttamista koskevan kanteen tutkimisenVaikka isä oli uudessa kanteessaan kohdistanut perusteettoman edun palautusvaatimuksen äitiä kohtaan, vaatimuksen perusteena olivat kuitenkin nämä samat, elatusvelvollisuuden täyttämiseksi tosiasiallisesti tehdyt suoritukset, joihin isällä olisi ollut mahdollisuus vedota jo elatusvelvollisuuttaan koskeneessa oikeudenkäynnissä. Isällä olisi ollut mahdollisuus esittää myös KO:n päätöksen antamisen jälkeen 8.4.2019 maksamaansa 474,90 euron suoritusta koskeva vähentämisvaatimus elatusvelvollisuutta koskevaa asiaa HO:ssa käsiteltäessä. Siten HO:n lainvoimaisen päätöksen 2.3.2020 (KO:n päätös 22.2.2019) oikeusvoimavaikutus esti isän kanteen tutkimisen kaikilta asiassa tarkastelluilta osin toisin kuin KO oli katsonut. (Vailla lainvoimaa 16.4.2021) - Uutiset
16.4.2021 11.41
Hovioikeus: Syyttäjän valituksesta syyte ajoneuvorikkomuksesta hylättiin säädösmuutosten vuoksiA:ta oli epäilty samalla ajosuorituksella tehdyistä rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta ja ajoneuvorikkomuksesta. Ajoneuvolain 96 §:n 7 momentin (730/2018) ja tieliikennelain 160 §:n 4 momentin 3-kohdan perusteella A:lle ei olisi lainkaan tullut määrätä liikennevirhemaksua syytekohdassa 3 tarkoitetusta ajoneuvorikkomuksesta eikä menettely olisi tullut erillisenä tekona käsiteltäväksi rikosoikeudellisessa menettelyssä. (Vailla lainvoimaa 16.4.2021) - Uutiset
16.4.2021 14.15
Hovioikeus: Oikeutta hakea oikeudenkäymiskaaren mukaista menetetyn määräajan palauttamista ei ollut sakon ja rikesakon vastustamista koskevan määräajan palauttamiseksiHovioikeus katsoi, että sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 luvun 22 § on erityissäännös, jolla on tyhjentävästi haluttu säätää mahdollisuudesta hakea menetetyn määräajan palauttamista rikesakon määräämistä koskevassa asiassa. Tämä ilmenee jo säännöksen otsikosta (menetetyn määräajan palauttaminen). (Vailla lainvoimaa 16.4.2021) - Uutiset
16.4.2021 15.00
1 000 kilon painoinen kivi irtosi kaivoksen seinästä - hovioikeuskin tuomitsi yhtiön yhteisösakkoon, kun yhtiön toiminnassa ei ollut noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta työturvallisuusrikoksen ehkäisemiseksiTapahtuman seurauksena työntekijältä oli murtunut kolme kylkiluuta ja kämmenluu sekä aiheutunut ruhjeita rintakehään ja kasvoihin. KO oli lainvoimaisesti lukenut vastaajayhtiön kahden vuorotyönjohtajan syyksi työturvallisuusrikoksen, mutta jättänyt heidät molemmat rangaistukseen tuomitsematta. Vuorotyönjohtajien, joiden tehtävänä ja velvollisuutena oli ollut osaltaan johtaa ja valvoa työn suorittamista sekä vastata työn turvallisuudesta ja ohjeiden mukaisesta toiminnasta, oli katsottu laiminlyöneen riittävän opetuksen ja ohjauksen sekä täydentävän perehdytyksen antamisen turvallisten työmenetelmien varmistamiseksi. Toisen vuorotyönjohtajan oli katsottu myös jättäneen tarkastamatta työskentelypaikan turvallisuuden tapaturmassa loukkaantuneen panostajan työvaiheen aikana. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko asiassa edellytykset tuomita vastaaja yhteisösakkoon. Vastaajayhtiö oli vaatinut, että yhtiö vapautetaan tuomitusta yhteisösakosta ja korvausvelvollisuudesta. Yhtiö oli toissijaisesti vaatinut, että yhteisösakko jätetään tuomitsematta. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 16.4.2021) - Uutiset
19.4.2021 7.59
Hovioikeus arvioi perättömässä vaarailmoituksessa rangaistuksen lieventämisperusteita, rangaistusseuraamusta ja kärsimyskorvaustaHovioikeus tuomiossa lausutuin perustein katsoi, että edellytyksiä rangaistuksen lieventämisperusteiden soveltamiselle ei ollut. A:n menettelyyn ei ollut vaikuttanut painostus, uhka tai muukaan sen kaltainen seikka, joten rikos ei ollut tekoon tai tekijään liittyvistä erityisistä syistä anteeksiannettavaan tekoon rinnastettava. Sakkorangaistus ei ollut myöskään kohtuuton eikä tarkoitukseton seuraamus hänen syykseen luetusta menettelystä. Edellytyksiä jättää A rangaistukseen tuomitsematta tai alentaa hänelle tuomittua rangaistusta ei ollut. A:n ilmoitus oli ollut vakavan sisältöinen ja paikkaansa pitämätön. Siten A:n tekemä rikos oli kohdistunut B:n rauhaan ja kunniaan. Näin ollen B:llä oli oikeus korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Hovioikeus piti loukkauksen laatuun nähden käräjäoikeuden tuomitsemaa 800 euron määrää kohtuullisena. (Vailla lainvoimaa 19.4.2021)