Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
16.12.2021 11.20
Hovioikeus tuomitsi miehen törkeästä lapsenraiskauksesta ym. 10 vuoden vankeusrangaistukseen ja suorittamaan asianomistajalle korvausta kärsimyksestä 50.000 euroa sekä kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 10.000 euroaAsiassa mainitsemillaan perusteilla ja kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että oikeasuhtainen yhteinen rangaistus kohdista 1–4 oli KO:n määräämät 10 vuotta vankeutta. Henkisen kärsimyksen osalta HO hyväksyi KO:n perustelut ja piti KO:ssa tuomitun vahingonkorvauksen määrää kohtuullisena. Aihetta korvauksen muuttamiselle vastaajan valituksessa tai asianomistajan vastavalituksessa vaadituin tavoin ei siten ollut. HO arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta yhteensä 10.000 euroa. KO:n tuomitsemaa korvausta oli siten korotettava. HO totesi vielä vahingonkorvausten määrän olevan linjassa vakavimpiin seksuaalirikoksiin liittyvän vahingonkorvauskäytännön kanssa, jonka mukaan suurimpien korvausten suuruusluokka on noin 60.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 16.1.2021) - Uutiset
12.11.2021 11.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi takuusitoumukseen perustuvan asunto-osakeyhtiön 400.400 euron vahingonkorvauskanteen perusteettomana (ään.) - toisen lakimiehen käytöstä aiheutuneet kustannukset eivät olleet asunto-osakeyhtiön korvausvelvollisuuden kannalta kohtuullisiaHO katsoi, että asunto-osakeyhtiön kanne oli hylättävä jo kanteessa vedotun takuusitoumuksen näyttämättä jäämisen perusteella. Perustelujen kohdassa 3.4 HO lisäksi katsoi vastaajayhtiön saattaneen todennäköiseksi, että katelevyn vauriot olivat aiheutuneet katelevyjen ja aluskatteen välisen tilan puutteellisesta tuuletuksesta eli asunto-osakeyhtiön vastuulle kuuluvasta asennusohjeen vastaisesta asennuksesta. Muilta osin vastaajayhtiö ei ollut saattanut väitteitään vaurioiden syistä todennäköisiksi. Kanne oli mainituista syistä hylättävä perusteettomana, joten HO:n ei ollut tarpeen ottaa kantaa asunto-osakeyhtiön vaatiman vahingonkorvauksen määrään. Erimielisyys HO:ssa koski sitä, muodostiko Oy M Ab:n asennusohjeessa oleva maininta antajaansa velvoittavan yksityisoikeudellisen takuusitoumuksen. Muilta osin eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos oli samaa mieltä kuin enemmistö. (Vailla lainvoimaa 12.11.2021) - Uutiset
27.10.2021 13.30
Hovioikeus: Oksitriptaania (5 HTP) oli pidettävä lääkkeenä - salakuljetuksesta tuomitun tekoa ei voitu pitää anteeksiannettavana yksin siitä syystä, että valmistetta oli myös saatavilla vapaasti kaupoistaHO katsoi KO:n tavoin, että oksitriptaania (5 HTP) on pidettävä lääkkeenä ja sitä sisältävää valmistetta lääkevalmisteena. Edelleen esitetyn selvityksen perusteella HO katsoi, että kysymys oli Suomessa reseptilääkkeeseen rinnastuvasta lääkevalmisteesta. Näin ollen sen tuominen Suomeen oli vaatinut lääkemääräystä. ETA:n ulkopuolelta lääkevalmisteen vastaanottaminen Suomeen postitse oli ollut kokonaan kiellettyä valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Kun vastaajan syytteessä kuvattu toiminta oli ollut tietoista, hän oli menetellyt RL 3 luvun 6 §:n edellyttämällä tavalla tahallaan, vaikka hänellä itsellään olisi ollut erilainen käsitys oksitriptaania lääkkeenä koskevasta oikeudellisesta arvioinnista. HO katsoi niin ikään, että vastaaja oli teon hetkellä ollut RL 4 luvun 1 §:n tarkoittamalla tavalla selvillä kaikkien niiden keskeisten seikkojen käsilläolosta, joita salakuljetuksen tunnusmerkistön toteutuminen edellyttää. Vastaajan menettely täytti siten salakuljetuksen tunnusmerkistön, josta syyttäjä oli hänelle ensisijaisesti vaatinut rangaistusta. Vastaajan vetoama seikka siitä, että valmistetta oli myös saatavilla vapaasti kaupoista, ei yksinään riittänyt siihen, että vastaajan rikos olisi ollut laissa tarkoitetulla tavalla anteeksiannettava. (Vailla lainvoimaa 27.10.2021) - Uutiset
21.10.2021 10.35
Hovioikeus: Valitusasian uudelleen käsiteltäväksi vaatineen hakijan puolison työpaikalla ollut koronaepäily ei ollut riittävä selvitys siitä, että hakijalla itsellään olisi ollut este osallistua toimitettavaksi määrättyyn pääkäsittelyynHakijan hakemuksessa esitettyjen seikkojen perusteella hänellä ei ollut ollut poissaololleen istunnosta estettä, jota hän ei olisi OK 26 luvun 22 §:ssä tarkoitetuin tavoin voinut HO:lle ilmoittaa. Hakemuksessa ilmoitettu hakijan puolison työpaikalla ollut koronaepäily ei ollut riittävä selvitys siitä, että hakijalla itsellään olisi ollut este osallistua toimitettavaksi määrättyyn pääkäsittelyyn. Hakija ei ollut muutoinkaan esittänyt hakemuksessaan sellaista selvitystä, jonka perusteella hänellä olisi voitu katsoa olleen OK 12 luvun 28 §:n 1 momentissa tarkoitettu laillinen este osallistua pääkäsittelyyn. Näin ollen hakemus oli hylättävä. Valitusta ei otettu tutkittavaksi siltä osin kuin se oli jätetty sillensä. (Vailla lainvoimaa 21.2021) - Uutiset
1.9.2021 15.30
Hovioikeus: Jyväskylässä toimivalla avustajalla oli oikeus saada palkkio Lahteen matkustamiseen käytetystä ajasta sekä korvaus hänelle syntyneistä tehtävän hoitamisen vuoksi tarpeellisista matka- ja hotellikuluista sekä päivärahoistaValittaja, jonka toimipaikka on Jyväskylässä, oli määrätty Lahdessa asuvan A:n edunvalvojaksi rikosasiassa, jossa A oli ollut asianomistajana. KO:n päätöstä muutettiin valtion varoista valittajalle maksettavan matka-ajan palkkion ja matkustamisesta aiheutuneiden kulujen osalta. (Vailla lainvoimaa 1.9.2021) - Uutiset
6.7.2021 14.00
Hovioikeus: Vastaajan hallussaan pitämistä dopingaineista hänen oman käyttönsä jälkeen ei ollut riittänyt suuria määriä muiden käyttöön - dopingrikoksesta tuomittua 45 pv ehdollista rangaistusta ei korotettuSyyttäjä oli lausunut, että dopingaineita oli riittänyt suuri määrä muidenkin käyttöön, vaikka vastaaja oli käyttänyt niitä myös itse ja vaikka hän olisi käyttänyt aineita yhtä aikaa. Syyttäjän mukaan vastaajan hallussaan pitämä 11,93 käyttöjaksoa vastaava dopingainemäärä riitti yhdelle henkilölle 47 kuukauden käyttöön eli kymmenelle henkilölle neljän kuukauden käyttöön. Vastaaja oli puolestaan lausunut, että hän oli käyttänyt suuria määriä dopingaineita keskivertokäyttäjän kahden kuukauden käyttöjaksoja pidemmissä kuuden kuukauden jaksoissa. Hän oli käyttänyt eri dopingaineita samanaikaisesti. HO katsoi asiassa mainitut seikat huomioon ottaen, ettei vastaajan hallussaan pitämistä dopingaineista hänen oman käyttönsä jälkeen ollut syyttäjän esittämällä tavalla riittänyt suuria määriä muiden käyttöön. Aihetta rangaistuksen korottamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 6.7.2021) - Uutiset
16.4.2021 15.00
1 000 kilon painoinen kivi irtosi kaivoksen seinästä - hovioikeuskin tuomitsi yhtiön yhteisösakkoon, kun yhtiön toiminnassa ei ollut noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta työturvallisuusrikoksen ehkäisemiseksiTapahtuman seurauksena työntekijältä oli murtunut kolme kylkiluuta ja kämmenluu sekä aiheutunut ruhjeita rintakehään ja kasvoihin. KO oli lainvoimaisesti lukenut vastaajayhtiön kahden vuorotyönjohtajan syyksi työturvallisuusrikoksen, mutta jättänyt heidät molemmat rangaistukseen tuomitsematta. Vuorotyönjohtajien, joiden tehtävänä ja velvollisuutena oli ollut osaltaan johtaa ja valvoa työn suorittamista sekä vastata työn turvallisuudesta ja ohjeiden mukaisesta toiminnasta, oli katsottu laiminlyöneen riittävän opetuksen ja ohjauksen sekä täydentävän perehdytyksen antamisen turvallisten työmenetelmien varmistamiseksi. Toisen vuorotyönjohtajan oli katsottu myös jättäneen tarkastamatta työskentelypaikan turvallisuuden tapaturmassa loukkaantuneen panostajan työvaiheen aikana. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko asiassa edellytykset tuomita vastaaja yhteisösakkoon. Vastaajayhtiö oli vaatinut, että yhtiö vapautetaan tuomitusta yhteisösakosta ja korvausvelvollisuudesta. Yhtiö oli toissijaisesti vaatinut, että yhteisösakko jätetään tuomitsematta. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 16.4.2021) - Uutiset
26.3.2021 10.07
Ajoneuvoyhdistelmä törmäsi ruuhkan vuoksi edessä jarruttaneeseen henkilöautoon Lahdenväylällä - hovioikeuskin katsoi puhelinta ajon aikana käyttäneen kuljettajan syyllistyneen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, törkeisiin vammantuottamuksiin ja törkeään kuolemantuottamukseenAsiassa oli suljettu pois se vaihtoehto, että törmäyksen syynä osaksikaan olisi ollut henkilöauton kuljettajan mahdollisesti tekemä kaistanvaihto vastaajan kuljettaman rekka-auton eteen. Sitä vastoin syynä oli ollut KO:n katsomin tavoin vastaajan matkapuhelimen käyttö kuljettajan keskittymistä liikenteeseen häiriten sekä liian suuri tilannenopeus ja laiminlyönti sovittaa etäisyys edellä kulkeviin ajoneuvoihin riittäväksi. Vastaaja oli siten rikkonut tekoaikana voimassa olleen tieliikennelain (267/1981) 3 §:n 1 momentin, 10 §:n 1 momentin ja 23 §:n 1 momentin sekä 24 a §:n 1 momentin (423/2002) säännöksiä. (Vailla lainvoimaa 26.3.2021) - Uutiset
30.12.2020 10.48
Oliko yhtiö järjestäytymättömänä työnantajana ollut velvollinen sallimaan luottamusmiehen asettamisen yhtiöön - toisin kuin käräjäoikeus erimielinen hovioikeus hylkäsi syytteen työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamisesta ja siihen perustuvat korvausvaatimuksetHO totesi mm., ettei ole perusteltua, että työnantajan olisi työoikeudellisen epäselvyyden vallitessa sallittava nimenomaan luottamusmiehen asettaminen rikosoikeudellisen seuraamuksen pelossa ikään kuin varmuuden vuoksi. Soveltuva rikosoikeudellinen normisto on sanamuodoltaan yksiselitteinen. Sen sisältö saa kuitenkin varsinaisen merkityksensä vasta työoikeudellisesta normistosta, jonka sisältö on juuri tämän tapauksen olosuhteissa asiassa mainitulla tavalla monitulkintainen. Tätä korostaa se, että lainsäätäjä on jättänyt, ilmeisesti tarkoituksellisesti, täsmentämättä TSL 2 luvun 7 §:n merkitystä. Tällainen tarkoituksellinen epäselvyys ei voi koitua rikosasian vastaajan vahingoksi. HO totesi, että kirjoitetun lain perusteella ei ole yksiselitteisesti pääteltävissä, että järjestäytymätön työnantaja olisi velvollinen sallimaan luottamusmiehen asettamisen ja siten sen estäessään syyllistyisi RL 47 luvun 5 §:n mukaiseen rikokseen. Vastaajia koskevat syytteet oli hylättävä RL 3 luvun 1 §:n nojalla lakiin perustumattomina. Syytteiden tultua hylätyiksi oli myös niihin perustuvat korvausvaatimukset hylättävä. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos oli eri mieltä syyksilukemisen osalta ja katsoi, että vastaajien syyksi oli luettava työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaaminen. (Ks. KKO:2022:35: HO:n tuomio kumottiin) - Uutiset
19.11.2020 11.00
Kuka oli toiminut ajoneuvon kuljettajana - hovioikeus luki maasta käännytetyn vastaajan syyksi kaksi törkeää kuolemantuottamusta yhden asemesta - vangitseminen olisi ollut kohtuutonta ja suhteellisuusperiaatteen vastaistaAsiassa oli ollut KO:ssa kyse siitä, oliko vastaaja toiminut ajoneuvon kuljettajana ja oliko hän siten syyllistynyt kuolemantuottamukseen, rattijuopumukseen ja liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai näiden törkeisiin tekomuotoihin. KO oli katsonut, että asiassa oli luotettavasti näytetty, että vastaaja oli kuljettanut kolariautoa. HO hyväksyi KO:n perustelut näytön arvioinnin ja siitä tehtyjen johtopäätösten osalta. HO katsoi, ettei kysymys ollut kielletystä syytteen muuttamisesta. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti vastaajan syyksi oli luettava kaksi törkeää kuolemantuottamusta yhden sijasta. Kaikkia asiassa mainittuja rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavia seikkoja kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että KO:n tuomitsema 2 v 6 kk rangaistus oli riittävä ja oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetuista teoista. Tätä arviota ei muuttanut se, että Maahanmuuttovirasto oli 7.10.2020 antanut päätöksen vastaajan käännyttämisestä kotimaahansa ja maahantulokiellon määräämisestä. Vangitsemisen osalta HO totesi, että vangitsemisen edellytyksiä harkittaessa oli otettava huomioon myös, että vastaajan syyksi luetuista teoista oli kulunut lähes 3 vuotta ja että HO:n tuomio oli heti täytäntöönpanokelpoinen. Asiassa mainittuihin seikkoihin nähden vastaajan vangitseminen asian käsittelyn tässä vaiheessa olisi ollut kohtuutonta ja suhteellisuusperiaatteen vastaista. (Vailla lainvoimaa 19.11.2020) - Uutiset
9.11.2020 14.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi käteisnostoja ennen ositusperusteen syntyhetkeä tehneen miehen petoksesta 3 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja suorittamaan naiselle rikokseen perustuvana vahingonkorvauksena 9.050 euroaVastaaja oli hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttämällä avioliittolain mukaisessa omaisuuden osituksessa A:ta ja pesänjakajaa salaamalla heiltä omaisuuttaan 18.100 euron arvosta. Vastaaja oli jätettyään ilmoittamatta ositusprosessissa pankkitileiltänsä 13.4. -17.5.2017 eli ennen ositusperusteen syntyhetkeä 17.5.2017 käteiseksi nostamansa 18.100 euroa saanut pesänjakajan laatimaan osituslaskelman vastaajan omaisuuden osalta liian alhaisena ja määräämään vastaajan A:lle maksettavan tasingon 9.050 euroa liian alhaiseksi. Vastaaja oli siten menettelyllään aiheuttanut A:lle 9.050 euron taloudellisen vahingon. (Vailla lainvoimaa 9.11.2020) - Uutiset
4.11.2020 10.57
Hovioikeus tuomitsi urheiluvalmentajan törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 1 v 10 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen - tuomio oli erimielinen rangaistuksen mittaamisen ja rangaistuslajin valinnan sekä vangitsemisvaatimuksen osaltaVastaaja oli tapahtuma-aikaan ollut 27 vuotta 9 kuukautta ja asianomistaja 15 vuotta 10 kuukautta. Heidän välinen ikäeronsa oli siten ollut noin 12 vuotta. HO totesi syyksilukemisen osalta, että vastaaja oli ollut useita kertoja sukupuoliyhteydessä kuuttatoista vuotta nuoremman lapsen kanssa. Ainakin osa sukupuoliyhteyksistä oli ollut suojaamattomia. Vastaajan lapseen kohdistama seksuaalinen hyväksikäyttö oli selvästi ollut laadultaan sellaista, että se oli ollut omiaan vakavasti vahingoittamaan lasta. Tätä arviota ei muuttanut se, että asianomistaja oli ollut lähellä suojaikärajaa teon tapahtuessa, vastaaja oli tarjonnut asianomistajalle teon jälkeen jälkiehkäisypillerin eikä se, että asianomistaja oli mahdollisesti ollut aloitteellinen ainakin yhden sukupuoliyhteyden osalta. Tekoa oli siten pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä ja vastaaja oli syyllistynyt törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos tuomitsi vastaajan 2 vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos määräsi vastaajan syyttäjän vaatimuksesta vangittavaksi pakkokeinolain 2 luvun 12 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla. Vangitseminen ei ollut pakkokeinolain 2 luvun 13 §:n tarkoittamalla tavalla kohtuutonta. Muilta osin eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos oli samaa mieltä kuin enemmistö. (Vailla lainvoimaa 4.11.2020) - Uutiset
12.10.2020 9.28
Hovioikeus kumosi päätöksen maksuohjelman muuttamisesta - käräjäoikeus ei ollut perustellut päätöstään oikeudenkäymiskaaren säännösten edellyttämällä tavalla eikä antanut yhtiölle tilaisuutta lausua hakijan selvityksestä ennen asian ratkaisemistaAsiassa oli HO:ssa kyse siitä, olivatko KO:n päätöksen perustelut niin puutteelliset tai oliko KO laiminlyönyt kuulemisvelvollisuutensa siten, että asia oli palautettava KO:een. Mikäli asiaa ei palautettu KO:een, asiassa tuli harkittavaksi myös se, oliko hakijan hakemus valituksessa esitetyillä perusteilla hylättävä. Mikäli hakemusta ei hylätty, asiassa oli otettava kantaa siihen, voitiinko maksuohjelma hyväksyä nyt vahvistetun mukaisena vai oliko siihen tehtävä valituksessa esitettyjä muutoksia. Vielä asiassa tuli harkittavaksi selvittäjän määräämisen tarpeellisuus. KO:n päätös maksuohjelman muuttamisesta kumottiin muilta paitsi selvittäjän palkkiota koskevilta osin. Asia palautettiin KO:een. (Vailla lainvoimaa 12.10.2020) - Uutiset
8.7.2020 12.35
Käräjäoikeus: Suomen ja Venäjän välillä ei ole sellaista kahdenkeskistä sopimusta, joka koskisi toisessa sopimusvaltiossa annetun maksuvelvollisuutta tarkoittavan tuomion tunnustamista ja täytäntöönpanoa – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaKansainvälisestä oikeusavusta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (426/2015) annetun lain 30 §:n 1 momentin mukaan vieraan valtion tuomioistuimen siviili- tai kauppaoikeudellisessa asiassa antama tuomio ja päätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Suomessa, jos siitä on erikseen sovittu tai siitä erikseen säädetään. Käräjäoikeus totesi, että käsillä olevan Moskovan kaupungin välimiesoikeuden antaman maksutuomion tunnustaminen edellyttäisi, että siitä olisi säädetty tai määrätty Suomen laissa tai kansainvälisessä sitoumuksessa. New Yorkin välitystuomioiden täytäntöönpanoa koskevaa sopimusta (Sops 7 - 8/1962) lukuun ottamatta Suomen ja Venäjän välillä ei ole sellaista kahdenkeskistä sopimusta, joka koskisi toisessa sopimusvaltiossa annetun maksuvelvollisuutta tarkoittavan tuomion tunnustamista ja täytäntöönpanoa. Hakemus oli edellä lausutuin perustein hylättävä selvästi perusteettomana. (Vailla lainvoimaa 8.7.2020) - Uutiset
23.1.2020 11.00
Hovioikeus arvioi käräjäoikeuden tuomion perustelujen väitettyä puutteellisuutta, lainvalintaa sekä uuden ennakkoratkaisun pyytämisen ja katselmuksen toimittamisen tarpeellisuutta Olkiluoto 3:n ydinvoimalan puolalaisten työntekijöiden palkkaetuja koskevassa riidassaKO:n tuomion perustelujen ei voitu katsoa olevan puutteelliset, vaikka se ei ollut niissä ottanutkaan kantaa saatavien vanhentumista koskevaan lainvalintaan. HO:n ratkaistavana oli lisäksi se, mitä lakia tulee soveltaa arvioitaessa kanteissa tarkoitettujen lähetettyjen direktiiviin perustuvien saatavien siirtokelpoisuutta. Asianosaiset olivat erimielisiä siitä, oliko EUT tässä asiassa antamassaan ennakkoratkaisussa C-396/13 ottanut kantaa tähän kysymykseen. Puolalainen sivuliike oli esittänyt, että HO pyytäisi tässä asiassa EUT:lta vielä uuden ennakkoratkaisun unionin oikeuden tulkinnasta. HO katsoi, että kanteissa tarkoitettujen, lähetettyjen direktiiviin perustuvien, saatavien siirtokelpoisuutta oli arvioitava Suomen lain mukaan riippumatta siitä, mitä lakia työsopimuksissa oli sovittu niihin sovellettavaksi. Ennakkoratkaisu jätettiin pyytämättä. Vaaditun katselmuksen osalta HO totesi asiassa esitetyt näkökohdat huomioon ottaen, ettei katselmuksen toimittamista voitu pitää OK 17 luvun 8 §:n 2-kohdassa tarkoitetulla tavalla tarpeettomana. HO toimittaa sivuliikkeen pyytämän katselmuksen pääkäsittelyn yhteydessä. (Käsittelyratkaisut, joihin ei saa hakea erikseen muutosta). Huom! Ks. myös kanteiden peruuuttamista ja sovintoa koskeva Vaasan hovioikeuden 18.3.2020 antama päätös nro 109. - Uutiset
2.1.2020 10.34
Hovioikeus: Asunnon omistaja oli vastuussa tekemänsä muutostyön kunnossapidosta ja siitä aiheutuvista vahingoista taloyhtiölle - muutostyön teettäminen samanaikaisesti linjasaneerauksen kanssa ei muuttanut sen luonnetta erillisenä muutostyönäHO ei muuttanut KO:n tuomiota, jolla osakas oli velvoitettu suorittamaan Asunto Oy:lle kylpyhuoneen katon kosteusvaurion korjauskustannukset. Vaatimus huoneiston alapuolella olevassa tilassa sijaitsevan ilmanvaihtokanavan eristystöiden kustannusten korvaamisesta oli hylätty jo KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 2.1.2020) - Uutiset
4.12.2019 7.36
Hovioikeus: Konkurssipesän pesänhoitajaksi tuli määrätä se jota sekä velallinen että poikkeuksellisen suuri osa velkojista saatavien määrä huomioon ottaen kannatti vaikka toinen oli jo ryhtynyt toimeenA:n määräämistä pesänhoitajaksi puolsi se, että hän oli hakijavelkojan esittämä henkilö ja hän oli jo ryhtynyt toimeen. Hän oli suorittanut kiireellisimmät toimet konkurssin alkaessa ja tehnyt asiassa 44 työtuntia. Pesänhoitajan vaihtaminen tässä tilanteessa on omiaan hidastamaan konkurssimenettelyä ja aiheuttamaan jonkin verran lisäkustannuksia. B:n määräämisen puolesta puhui se, että häntä puolsi tehtävään kolme suurinta velkojaa, joiden yhteinen saatavien määrä on noin 85 prosenttia kaikista saatavista. B:tä oli kannattanut myös velallisyhtiö, vaikka tämä ei enää hovioikeuteen lausunut asiasta. Konkurssimenettelyä käydään hyvin pitkälti velkojien intressissä, mutta menettelyssä tulee ottaa huomioon myös velallisen oikeudet. Koska B:n kannalla oli sekä velallinen että poikkeuksellisen suuri osa velkojista saatavien määrä huomioon ottaen, hovioikeus piti perustellumpana määrätä tehtävään B kuin A, vaikka tästä voi aiheutua jonkin verran viivästystä ja lisäkustannuksia. (Vailla lainvoimaa 4.12.2019) - Uutiset
20.11.2019 11.40
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen ohitustilanteessa törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen yrittäessään selvittää kuka tuli kolmion takaa hänen eteensä: 80 päiväsakkoa ja 4 kuukauden ajokieltoA:n mukaan hänen tarkoituksenaan oli ollut selvittää, kuka oli tullut aiemmassa tilanteessa hänen eteensä kolmiosta piittaamatta, sekä saada ajoneuvon kuljettaja pysähtymään tilanteen selvittämiseksi. Hovioikeus katsoi, että A:n menettelyä kysymyksessä olevassa tilanteessa oli kokonaisuutena arvioiden pidettävä törkeän huolimattomana. Hovioikeus katsoi, että tilanteessa selvitetyksi katsotulla tavalla menetellessään A oli törkeästä huolimattomuudesta rikkonut liikennesääntöjä siten, että rikos oli ollut omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle. Siten A oli syyllistynyt törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen rikoslain 23 luvun 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla. (Vailla lainvoimaa 20.11.2019) - Uutiset
11.11.2019 11.54
Vierashuoneessa OTT, yliopistonlehtori Tatu Hyttinen: Tahallisuuden täyttyminen vaarallisen esineen hallussapidossa ja ampuma-aserikoksessa (Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisu R 19/572) – hovioikeuden olisi tullut perusteluissaan avata vastaajan selonottovelvollisuutta tarkemminTapauksen rikosoikeudellinen problematiikka tiivistyy käytännössä siihen, kuinka selonottovelvollisuus ja sen laiminlyönti kyetään yhdistämään olosuhdetahallisuuden alarajamalliin eli todennäköisyystahallisuuteen. Kysymys on käytännöstä siitä, että tuomioistuinten pitäisi kyetä loogisesti perustelemaan, kuinka selonottovelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan johtaa se, että vastaajan on täytynyt mieltää tietyn seikan käsillä olo varsin todennäköiseksi. Nyt käsiteltävässä tapauksessa hovioikeuden olisi tullut perusteluissaan avata se, kuinka vastaajalle asetetun selonottovelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan päätellä, että vastaajan on täytynyt mieltää varsin todennäköiseksi, että jousipatukka ja kaasusumutin ovat autossa. Tapauksesta kirjoittaa OTT, VTM, VT Tatu Hyttinen Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
14.10.2019 11.07
Väärälle henkilölle annettua yksipuolista tuomiota ei voitu perintäyhtiön vaatimuksesta poistaa tuomiovirheen perusteella - hovioikeudella ei ollut toimivaltaa tutkia perintäyhtiön hakemusta myöskään tuomion purkamista koskevana hakemuksenaHaastehakemuksessa ja yksipuolisessa tuomiossa mainitut saatavat olivat koskeneet toista henkilöä. KO:n ratkaisu oli tullut perintäyhtiöön nähden lainvoimaiseksi. HO tutki perintäyhtiön kirjelmän kanteluna ja tuomion purkamista koskevana hakemuksena. Kantelu hylättiin. Hakemus tuomion purkamisesta jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 14.10.2019)