Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
4.2.2022 16.00
Hovioikeus: Asianajaja oli esteellinen ja siten tehtäväänsä sopimaton lapsen asumista koskevassa asiassa, kun saman toimiston asianajaja oli osallistunut asian käsittelyyn aiemmin tuomioistuimen jäsenenäOK 15 luvun 3 §:n 3 momenttia oli tulkittava (KKO 2020:21, kpl 14) siten, että saman asianajotoimiston asianajajat olivat esteellisiä avustamaan B:tä sen vuoksi, että AA2 oli aikaisemmin tuomioistuimen jäsenenä käsitellyt samaa asiaa. Näin ollen asianajaja AA1 oli esteellinen ja siten tehtäväänsä sopimaton tässä asiassa. HO tutki KO:n ratkaisun siltä osin kuin asia oli saatettu HO:n tutkittavaksi. KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ilmennyt aihetta. KO:n päätöstä ei muutettu. (KKO:2023:78: Käräjäoikeuden ja hovioikeuden päätökset kumottiin) - Uutiset
21.12.2021 11.45
Hovioikeus katsoi pakoauton läheisyydestä löytyneiden hansikkaiden liittyneen arvokuljetusauton ryöstön yritykseen ja tuomitsi miehen törkeän ampuma-aserikoksen lisäksi törkeän ryöstön yrityksestä 4 vuoden vankeusrangaistukseen (ään.)Etenkin DNA- ja kuitututkimuksia sekä muuta näyttöä kokonaisuutena harkittuaan HO päätyi siihen, että asiassa oli esitetty riittävä näyttö syytteen tueksi, eikä vastaajan syyllistymisestä syytteessä tarkoitettuun tekoon jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Vastaaja oli syyllistynyt syytteessä kuvattuun törkeän ryöstön yritykseen. Kohtuullistavien tuomioiden alentava vaikutus huomioon ottaen vastaaja oli tuomittava kohtien 1 (törkeän ryöstön yritys) ja 2 (törkeä ampuma-aserikos) rikoksista yhteiseen 4 vuoden vankeusrangaistukseen. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioiden, ettei syyttäjän esittämä näyttö vastaajan osalta riittänyt törkeän ryöstön yrityksen syyksilukemiseen ja vastaajan syyllistymisestä mainittuun rikokseen jäi varteenotettava epäilys. (Vailla lainvoimaa 21.12.2021) - Uutiset
12.11.2021 13.33
Keskellä vatsaa muun muassa 30 senttimetrin arpi pahoinpitelyn vammojen hoidon vuoksi - hovioikeus korotti pysyvästä kosmeettisesta haitasta maksettavaksi tuomittavan korvauksen 3 500 euroonHO totesi, että valittajalle oli aiheutunut keskelle vatsaa yhtenäinen pystysuuntainen 30 senttimetrin pituinen arpi, joka ulottui navan yläpuolelta navan alapuolelle. Väriltään haava poikkesi vain vähän normaalista ihosta, mutta navassa oli havaittavissa epämuotoisuutta ja arvessa näkyi myös ompeleen jälkiä. Navan alapuolella arpi oli myös melko leveä. Lisäksi valittajan vasemmassa kyljessä oli noin kolmen senttimetrin ja yhden senttimetrin mittaiset heikosti erottuvat arvet. Valittaja oli tapahtuma-aikana ollut 25-vuotias. (Vailla lainvoimaa 12.11.2021) - Uutiset
22.10.2021 11.50
Hovioikeus: 755 000 euroa maksaneen vanhan omakotitalokiinteistön ostajille hinnanalennusta 45 360 euroa - myyjien ei ollut ollut tarpeen käyttää osaksikaan avustajana kahta asianajajaaEdellytyksiä kaupan purkamiselle ei ollut. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. Asiassa oli ollut kyse asianosaisten näkökulmasta merkityksellisestä mutta oikeudellisesti tavanomaisesta kiinteistön kauppaa koskevasta riidasta. Tähän nähden asiassa ei ollut ollut tarpeen käyttää osaksikaan avustajana kahta asianajajaa. Myöskään KO:n todistajankertomusten puhtaaksikirjoittamista ei voitu pitää asian käsittelyn kannalta tarpeellisena. Myyjien kohtuullisina oikeudenkäyntikuluina asiassa voitiin siten pitää 44.767 euroa (sis alvia 7.914 euroa), josta ostajien tuli korvata puolet. (Vailla lainvoimaa 22.10.2021) - Uutiset
20.10.2021 13.26
Hovioikeus: Suomen valtio syrji isyyden ja huoltajuuden rekisteröintiä pyytänyttä ranskalaista isää hänen kansalaisuutensa perusteella - hyvitys alennettiin 3 500 eurosta 1 000 euroonKantajan isyyttä ja huoltajuutta koskeva väestötietojärjestelmän merkintä olisi tullut tehdä lapsen syntymästä lukien. HO totesi, että viranomaisen menettely voi olla syrjintää, vaikka syrjijä ei itse miellä toimineensa syrjivästi. Asiassa mainituin perustein HO katsoi, ettei viranomaisen toiminta kantajan isyyden ja huoltajuuden rekisteröimistä koskevassa asiassa ollut yhdenvertaisuuslain 11 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla perustunut lakiin. Näin ollen Suomen valtio ei ollut kyennyt osoittamaan, ettei se olisi rikkonut syrjinnän kieltoa. Asiassa mainituin täsmennyksin HO hyväksyi KO:n tuomion johtopäätökset siitä, että Suomen valtio oli syrjinyt kantajaa hänen kansalaisuutensa perusteella ja kantajalla oli näin ollen oikeus yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaiseen hyvitykseen. (Vailla lainvoimaa 20.10.2021) - Uutiset
12.10.2021 13.00
Syyttäjä lähetti valituksensa sähköpostiviestin liitetiedostona käräjäoikeuden virastosähköpostiin määräpäivänä ensimmäisen kerran kello 16.05 ja toisen kerran kello 16.13 - hovioikeus ei palauttanut menetettyä määräaikaaMyöhemmin oli selvinnyt, että molemmat sähköpostiviestit olivat näkyneet vastaanotettuina käräjäoikeuden virastosähköpostissa kello 16.24. Koska syyttäjän valituskirjelmä oli lokitietojen perusteella saapunut käräjäoikeuden tietojärjestelmään myöhässä, vastaanottavan viranomaisen tietoliikennejärjestelmissä ei ollut esitetyn selvityksen perusteella ollut toimintahäiriöitä eikä asiassa ollut esitetty selvitystä lailliseen esteeseen rinnastettavasta syystä, hakemus menetetyn määräajan palauttamisesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 12.10.2021) - Uutiset
27.7.2021 12.04
Hovioikeus pysytti täytäntöönpanon keskeytyspäätöksen palkan ja siihen rinnastetun muun tulon osalta - muun omaisuuden osalta keskeytyspäätös kumottiin ja täytäntöönpano sallittiin ulosottokaaren säännösten mukaisestiHakijat olivat vaatineet keskeytyspäätöstä muutettavaksi siten, että täytäntöönpano sallitaan muun omaisuuden kuin UK 4 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkan ja siihen saman pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan rinnastuvan tulon osalta, mutta ulosmitatun omaisuuden myynti ja ulosmitattujen varojen tilitys kielletään. - Uutiset
21.7.2021 10.30
Hovioikeus: Valittajalla ei ollut laillista estettä poissaololleen käräjäoikeuden valmisteluistunnosta eikä hänen oikeusturvansa ollut vaarantunut, vaikka käräjäoikeus ei ollut tehnyt lainkaan päätöstä kiireelliseksi määräämisestäValittajalla ei katsottu olleen laillista estettä poissaololleen KO:n valmisteluistunnosta eikä aihetta asian palauttamiseen käräjäoikeuteen tältä osin ollut. Asian kiireelliseksi määräämisen osalta HO totesi, että käsillä olevassa asiassa KO ei ollut tehnyt lainkaan päätöstä kiireelliseksi määräämisestä. Ratkaisu vaatimukseen olisi tullut antaa kahdessa viikossa vaatimuksen tekemisestä. Valittaja oli esittänyt vaatimuksen jo haastehakemuksessaan, jonka KO oli vastanottanut 28.11.2019. Asiassa oli pidetty valmisteluistunto 24.9.2020 ja asia oli ratkaistu samana päivänä. Asiassa todetuin perustein KO ei ollut menetellyt asiassa OK 19 luvun menettelysäännösten mukaisesti. HO kuitenkin katsoi olleen ilmeistä, ettei asian kiireelliseksi määräämiselle vaadittavat edellytykset olleet asiassa täyttyneet. Tämä huomioon ottaen asiassa ei ollut edellytyksiä palauttaa asiaa KO:n käsiteltäväksi yksistään kiireelliseksi määräämistä koskevien menettelyvirheiden takia. Valittajan oikeusturva ei ollut virheen takia vaarantunut ottaen huomioon, että asia oli joka tapauksessa käsitelty alle vuodessa sen vireille tulosta. (Vailla lainvoimaa 21.7.2021) - Uutiset
21.5.2021 11.16
Hovioikeus: Hoivakodin lähihoitajan työsuhde voitiin irtisanoa varoitusta antamatta - työsuhteen päättämisen edellytyksiä oli arvioitava yksinomaan lääkkeiden ohjeidenvastaista säilyttämistä ja käsittelyä koskevan menettelyn perusteellaKO:n tuomio kumottiin ja kanne hylättiin kokonaisuudessaan. HO katsoi, että kantajan oli täytynyt ymmärtää lääkkeitä koskevien ohjeiden tärkeä merkitys työssään sekä se, että lääkkeiden säilytyskäytännöt eivät olleet kantajan itsensä päätettävissä oleva asia. Koska kantaja oli tästä huolimatta toiminut vastoin annettuja ohjeita, hänen menettelyssään oli ollut kysymys vakavasta ohjeiden rikkomisesta, ja hänen olisi ilman varoitustakin pitänyt ymmärtää menettelynsä moitittavuus. Lisäksi hoivakodin toisen yöhoitajan kertomuksella oli osoitettu, että kantajan menettely oli vaikuttanut haitallisesti hoitokodin toimintaan ja asiakkaisiin. Kantajan menettely oli siten saattanut vaarantaa myös työnantajayhtiön tulevaa toimintaa. Asiassa mainittuja seikkoja kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että kantaja oli rikkonut työsuhteeseensa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin vakavasti, ettei yhtiöltä ollut voitu näissä olosuhteissa kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista, vaan työsopimus oli voitu irtisanoa antamatta kantajalle varoituksella mahdollisuutta korjata menettelyään. (Vailla lainvoimaa 21.5.2021) - Uutiset
21.5.2021 10.30
Hovioikeus: Pelkkä vuoroasuminen ei vapauta toista vanhempaa velvollisuudesta maksaa elatusapua, vaan hänen on näytettävä toteen, että hän osallistuu yhdenvertaisesti lapsen kaikkien kustannusten maksamiseenKun kuitenkin otettiin huomioon se, että lapsilisät maksettiin lapsen virallisen asuinpaikan mukaan lapsen äidille sekä se, että isän elatuskyky oli pienempi, HO totesi johtopäätöksenään (pääkäsittelyä pitämättä), että isä oli näyttänyt osallistuvansa lapsen elatukseen vanhempien elatuskykyjen mukaisessa suhteessa ilman elatusavun maksuvelvoitetta. Lapsen isä oli näin ollen vapautettava velvollisuudesta suorittaa lapselle elatusapua. (Vailla lainvoimaa 21.5.2021) - Uutiset
3.5.2021 10.00
Hovioikeus: Näyttämättä oli jäänyt, että linja-autoliikenne olisi järjestetty yhtiössä taksiliikenteestä erilliseksi ja itsenäiseksi liiketoiminnaksi - työsuhteessa ei tullut soveltaa yleissitovana työehtosopimuksena linja-autohenkilökunnan työehtosopimustaAsiassa oli ensin ratkaistava, oliko yhtiön päätoimiala kantajan työsuhteen aikana ollut taksiliikenne vai linja-autoliikenne. Mikäli päätoimiala oli ollut taksiliikenne, toiseksi oli ratkaistava, oliko linja-autoliikenne järjestetty yhtiössä taksiliikenteestä erilliseksi ja itsenäiseksi liiketoiminnaksi. Asiassa kerrotun selvityksen perusteella yhtiön toiminnasta 70 - 80 prosenttia oli ollut taksiliikennettä ja 20 - 30 prosenttia linja-autoliikennettä kantajan työsuhteen aikana. Asiassa ei ollut tullut ilmi mitään siihen viittaavaa, että linja-autoliikenteen osuus yhtiön toiminnasta olisi ollut tätä suurempi. Yhtiö oli siten näyttänyt, että sen päätoimiala vuosina 2012 - 2016 oli ollut taksiliikenne. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että linja-autoliikenne olisi järjestetty taksiliikenteestä erilliseksi ja itsenäiseksi liiketoiminnaksi. Asiassa lausutuin perustein kantajan työsuhteessa ei ollut tullut soveltaa yleissitovana työehtosopimuksena linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta. Kantajan kanne oli siten hylättävä. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 3.5.2021) - Uutiset
26.4.2021 11.00
Hovioikeuskin katsoi, ettei kantajalle ollut syntynyt implanttitoimenpiteiden seurauksena vaikeaa aivovammaa, kaularankavammaa tai keskushermostovammaa - Potilasvakuutuskeskukselle käräjäoikeudessa maksettavaksi tuomittu oikeudenkäyntikulujen määrä korotettiin 89.361,23 euroksiHO:ssa oli kantajan valituksen johdosta ratkaistavana kysymys siitä, voitiiko kanteessa vahvistettavaksi vaadittujen vammojen olemassaolosta sekä niiden ja implanttileikkauksen välisestä syy-yhteydestä esitettyä näyttöä pitää riittävänä. Potilasvakuutuskeskuksen vastavalituksen johdosta kysymys oli myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. HO korotti Potilasvakuutuskeskukselle käräjäoikeudessa maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrän 89.361,23 euroksi. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. Kantaja velvoitettiin korvaamaan Potilasvakuutuskeskuksen oikeudenkäyntikulut HO:ssa 43.198,40 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua HO:n tuomion antamisesta lukien. (Vailla lainvoimaa 26.4.2021) - Uutiset
22.4.2021 10.00
Lapselle erityisen läheinen henkilö määritellään huoltolaissa suppeasti - hovioikeuskaan ei vahvistanut lapselle, jonka isä oli kuollut, oikeutta tavata isoäitiään ja isänsä siskoa (kummitäti)Toisaalta voitiin todeta, että tässä tilanteessa, kun lapsen (10 v.) isä oli kuollut, olisi ensiarvoisen tärkeää, että hänellä säilyisi suhde isänsä sukuun, mikä ilman tapaamisoikeuden vahvistamistakin tulisi olla mahdollista. Lapselle erityisen läheisen henkilön määritelmä on lain esitöiden perusteella kuitenkin tarkoitettu hyvin suppeaksi. Näissä olosuhteissa ja ottaen myös huomioon äidin jyrkän kielteinen suhtautuminen tapaamisiin, HO katsoi, että tapaamisoikeuden vahvistaminen ei olisi lapsen edun mukaista eikä hakemuksen hyväksymiselle näin ollen ollut edellytyksiä. Tätä arviota ei muuttanut se, että hakemusta ei ollut voitu tehdä aikaisemmin ja että se oli tehty heti kun se oli ollut mahdollista eli välittömästi lainmuutoksen voimaantultua. Arviota ei muuttanut myöskään se, että hakijat olivat HO:n pääkäsittelyssä ilmoittaneet olevansa suostuvaisia huomattavasti suppeampiin tapaamisiin. (Vailla lainvoimaa 22.4.2021) - Uutiset
6.4.2021 12.21
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi 2,5 kuukauden ikäistä lastaan ravistelleen isän syyllistyneen törkeään pahoinpitelyyn - ehdollista vankeutta 1 v 2 kk ja korvausvelvollisuusKO oli tuominnut lapsen isän pahoinpitelystä 40 ps rangaistukseen. HO katsoi, ettei lapsen vammoissa ollut niiden vakavasta laadusta huolimatta kysymys RL 21 luvun 6 §:ssä tarkoitetusta vaikeasta ruumiinvammasta. Pahoinpitely oli kohdistunut 2,5 kuukauden ikäiseen täysin puolustuskyvyttömään lapseen ja tekijänä oli ollut lapsen oma isä. Ravistelusta oli aiheutunut lapselle hengenvaarallinen tila, joka hoitamattomana olisi johtanut lapsen kuolemaan tai ainakin vaikeaan vammautumiseen. Hoito oli vaatinut nukutus- ja leikkaustoimenpiteitä sekä pitkiä sairaalajaksoja. Vaikka rikoksesta epäillyllä oli oikeus vaieta ja olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen, lapsen isän pitkään kestänyt ravistelun salaaminen osoitti kuitenkin tässä tilanteessa erityistä moitittavuutta, koska sen johdosta hänen pienen lapsensa oireita ei ollut osattu yhdistää ravisteluun ja hoito oli sen vuoksi viivästynyt. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että lapsen isän syyksi luettua pahoinpitelyä oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. HO piti kohtuullisena korvauksena kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 8 000 euroa. Kohtuullisena korvauksena loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä pidettiin 3 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 6.4.2021) - Uutiset
31.3.2021 14.00
Luvan peruuttaminen muun kuin kurinpidollisen seuraamuksen perusteella - hovioikeus arvioi miltä osin oikeudenkäyntiavustajalautakunnassa kertynyt asiakirja-aineisto mukaan lukien lautakunnan päätös oli mahdollisesti salassa pidettäväHO:ssa oli tässä vaiheessa ratkaistavana, miltä osin asiassa kertynyt asiakirja-aineisto mukaan lukien lautakunnan päätös oli mahdollisesti salassa pidettävä. HO katsoi, että KRP:n 20.9.2019 päivätyn ilmoituksen liitteenä olevat kaksi valokuvaa oli pidettävä salassa 20 vuoden ajan asian vireilletulosta eli 27.11.2040 saakka. Muilta osin A:n salassapitopyyntö hylättiin. HO määräsi, että siltä osin kuin salassapitoa koskeva pyyntö oli hylätty, ratkaisua ei saa panna täytäntöön ennen sen lainvoimaiseksi tulemista, ellei muutoksenhakutuomioistuin toisin määrää. (Vailla lainvoimaa 31.3.2021) - Uutiset
30.3.2021 10.52
16-vuotias nuori törmäsi vartalollaan hoitolaitoksen ohjaajan olkapäähän - hovioikeus arvioi tekoa rikosoikeudellisesti sekä pahoinpitelynä että vammantuottamuksena ja määräsi tekijälle mainituista rikoksista yhteisen rangaistuksenHO totesi, että jos tekijä on tahallisen pahoinpitelyn yhteydessä aiheuttanut huolimattomuudellaan vamman, teon vahingollisuus ja muu moitittavuus saattaa perustua yhtä suuressa tai suuremmassa määrin vamman tuottamukselliseen aiheuttamiseen kuin tekijän syyksi tahallisena luettavaan väkivaltaan, ruumiillisen koskemattomuuden loukkaukseen tai terveyden vahingoittamiseen. Tällaisessa tapauksessa on perusteltua arvioida tekoa rikosoikeudellisesti sekä pahoinpitelynä että vammantuottamuksena ja määrätä tekijälle mainituista rikoksista yhteinen rangaistus. Nyt kyseessä olleessa tapauksessa pahoinpitelyllä aiheutetut vammat olivat jääneet sinänsä vähäisiksi, mutta vammantuottamuksella aiheutettua olkapään vammaa ei voitu pitää vähäisenä. Vastaavasti törmäys ja sitä seurannut lyönti olivat selvästi vähemmän moitittava teko kuin moninaista lääketieteellistä hoitoa vaativan olkapäävamman aiheuttaminen huolimattomuudesta tahallisen törmäyksen yhteydessä. Koska leikkaushoitoa vaatinut olkapään alueen vamma oli vastaajan syyksi luetun menettelyn vakavin ja vahingollisin seuraus, toissijaisen rangaistusvaatimuksen mukainen vammantuottamus ei rikosoikeudellisesti sisältynyt syytteen kohdassa 1 kuvattuun tahalliseen pahoinpitelyyn. Kysymys myös vahingonkorvausten ennenaikaisuudesta ja sovittelusta. (Vailla lainvoimaa 30.3.2021) - Uutiset
18.3.2021 12.28
Hovioikeus: Hätävarjelua vai tapon yritys, perusmuotoinen vai törkeä rikos? Käräjäoikeuden tuomitsema 2 vuoden 2 kuukauden vankeus korotettiin 4 vuodeksi; myös uhrin kärsimyskorvausta korotettiinYhteisen rangaistuksen lähtökohdaksi oli otettava kohdan 1 tapon yritys, josta tuomittava keskirangaistus on noin 3,5 - 4 vuotta vankeutta. Kuten oikeuskäytännössä on todettu, tapon yritykset poikkeavat teon vahingollisuuden ja vaarallisuuden sekä teosta ilmenevän tekijän syyllisyyden kannalta usein merkittävästi toisistaan, minkä vuoksi teon yksilölliset piirteet tulee ottaa huomioon rangaistusta mitattaessa (KKO 2015:12, kohdat 15 ja 17). A:n syyksiluettavat tapon yritys ja törkeän pahoinpitelyn yritys olivat tapahtuneet välittömästi toisiaan seuraten. Virkamiehen väkivaltaisella vastustamisella oli tässä vain vähäisessä määrin vaikutusta yhteisen rangaistuksen pituuteen. Hovioikeus harkitsi oikeudenmukaiseksi yhteiseksi rangaistukseksi A:n syyksi luetuista rikoksista neljä vuotta vankeutta. Tässä tapauksessa ulkopuolinen henkilö oli käynyt yllättäen asianomistajan kimppuun. Tilanne oli ollut pelottava, koska A oli mennyt istumaan asianomistajan rinnan päälle, eikä tällä ollut mahdollisuutta poistua tilanteesta. Hovioikeus arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi kärsimyksestä 4.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 18.3.2021) - Uutiset
19.2.2021 11.26
Hovioikeuskin katsoi veneenkorjaajan laiminlyöneen velvollisuutensa suojata vene ja sen moottori kosteus- ja sääoloilta - tuomittu 21 000 euron vahingonkorvaus korotettiin 31 744,28 euroksiKysymys oli siitä, oliko vastaaja vastuussa kantajien (A ja B) Baja Mach 1 -merkkiselle moottoriveneelle aiheutuneista vahingoista. Mikäli vastuuperuste oli olemassa, oli ratkaistava kysymys korvattavan vahingon määrästä. Tältä osin keskeisiä olivat kysymykset veneen korjauskustannusten määrästä, olivatko jo tehdyt veneen moottorin kunnostamistyöt menneet hukkaan sekä oliko veneen käyttöhyödyn menetyksestä aiheutunut korvattavaa vahinkoa. Vielä kysymys oli oikeudenkäyntikuluvastuusta. Vastaajan velvollisuus suorittaa kantajille vahingonkorvausta korotettiin 31.744,28 euroksi KO:n tuomitsemine korkoineen. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 19.2.2021) - Uutiset
11.2.2021 14.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi että vainoamisesta, kunnianloukkauksesta, kahdesta lähestymiskiellon rikkomisesta ja laittomasta uhkauksesta tuomittu 7 kuukauden 7 päivän vankeus voitiin tuomita yhdyskuntapalvelunaArvioidessaan tuomiossa selostettuja yhdyskuntapalvelun tuomitsemisen edellytyksiä ja asiassa esille tulleita yhdyskuntapalvelurangaistuksen puolesta ja vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuutena ja ottaen erityisesti huomioon B:hen kohdistuneen häirinnän loppuminen ja A:n vallitseva elämäntilanne, hovioikeus katsoi, että yhdyskuntapalvelun tuomitsemiselle ei tässä tapauksessa ollut painavasta syystä johtuvaa estettä. Kun muutkin edellytykset yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle täyttyivät, A oli tuomittava ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalveluun. (Vailla lainvoimaa 11.2.2021) - Uutiset
1.2.2021 15.00
Hovioikeus arvioi työtuomioistuimen lausunnon perusteella oliko kantajien työn luonteessa tapahtunut sellaista muutosta, ettei kyse ollut enää päiväluontoisesta avomielenterveydenhoidosta - kysymys myös kanteen vanhentumisestaHO katsoi, että asiassa esitetyn näytön perusteella kantajien työn luonteessa ei ollut tapahtunut sellaista muutosta, ettei kyse olisi enää ollut päiväluontoisesta avomielenterveyshoidosta. Siten KVTES III luvun 10 §:n soveltamisen edellytykset olivat edelleen voimassa ja VSHP oli ollut velvollinen noudattamaan työehtosopimuksen määräystä kantajien työaikaa koskevat työsopimusehdot huomioon ottaen. Näillä lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. Vanhentumisen osalta HO katsoi, että kyseessä oli kuten ratkaisuissa KKO 2011:85 ja TT 2019-30 kanne, joka perustui työehtosopimukseen, jonka soveltamisalamääräys oli ollut ilmeisen tulkinnanvarainen. Näin ollen kanneaika määräytyi TSL 13 luvun 9 §:n mukaisesti eikä kanne ollut miltään osin vanhentunut. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021)