Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
22.6.2016 9.32
Allekirjoittamattomasta sopimusluonnoksesta ei ollut muodostunut sopimustaKirjallisten todisteiden perusteella käräjäoikeus totesi, että kantajan kirjalliseksi todisteeksi antaman Myyntisopimukseksi otsikoidun asiakirjan ei voitu katsoa olevan Suomen Kerta Oy:n yksinmyyntioikeutta koskeva myyntisopimus vaan korkeintaan osoittavan, että sellaisia neuvotteluita oli mahdollisesti Greinerin ja Suomen Kerta Oy:n kesken tai vaihtoehtoisesti Greinerin, Suomen Kerran ja PK Pohjakulman kesken käyty tai että yksinmyyntioikeus oli ollut Suomen Kerta Oy:n tavoitteena kanteen kohteena olevien vk-rasioiden markkinointia koskevaan yhteistyöhön ryhtyessään. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 21.6.2016) - Uutiset
22.6.2016 8.11
Hovioikeus kumosi kaksi asianajajien valvontalautakunnan ratkaisua – suullinen käsittely olisi tullut järjestääHovioikeus katsoi molemmissa tapauksissa, että asia oli palautettava valvontalautakuntaan varoituksen saaneen asianajajan asianmukaista kuulemista varten sekä suullisen käsittelyn toimittamiseksi. (Vailla lainvoimaa 22.6.2016) - Uutiset
21.6.2016 15.27
Hovioikeus: Oulun kaupunki oli vastuussa yli 120.000 euron hulevesivahingoista asunto-osakeyhtiölleHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätöksen kaupungin suorittamien viemäröinnin ja tulvasuojauksen korjaustöiden kustannusten kohtuullisuudesta, minkä vuoksi vahingon torjuminen oli ollut mahdollista. Näin ollen vahinko ei ollut aiheutunut sellaisesta ylivoimaisesta tapahtumasta, joka vapauttaisi kaupungin vastuusta. (Vailla lainvoimaa 21.6.2016) - Uutiset
21.6.2016 15.12
Hovioikeuden ratkaisu osakeantiasiassaKysymys siitä, oliko osakeannissa merkittäviksi annettujen osakkeiden merkintähinta maksettu osakeyhtiölain 9 luvun 12 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla rahassa edellytyksin, että yhtiö hankkii vastiketta vastaan omaisuutta. Kysymys myös siitä, olivatko osakkeiden merkitsijät näyttäneet, että apporttiomaisuudella oli maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle, vai oliko puuttuva määrä maksettava yhtiölle rahassa. - Uutiset
17.6.2016 14.00
Hovioikeus arvioi näyttöä työntekijän irtisanomisperusteesta toisin kuin käräjäoikeusHovioikeus katsoi, että työnantaja näytti työntekijän kirjallisesta varoituksesta huolimatta laiminlyöneen velvoitettaan noudattaa työaikaa, käyttäneen työkoneita huolimattomasti ja työnantajan ohjeiden vastaisesta sekä käyttäytyneen sopimattomasti työnantajaa ja toista työntekijää kohtaan. Työntekijän menettely muodosti työsopimuslain 7 luvun 2 § :ssä tarkoitetun perusteen irtisanoa työntekijä. (Vailla lainvoimaa 17.6.2016) - Uutiset
17.6.2016 12.12
Hovioikeus vapautti käräjäoikeuden törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä viiden vuoden pituisiin ehdottomiin vankeusrangaistuksiin tuomitut – syyllisyydestä jäi varteenotettava epäilyOulun käräjäoikeus oli tuomiollaan 7.12.2015 tuominnut vuonna 1981 ja 1991 syntyneet mieshenkilöt Oulun Rajakylässä 4.8.2015 tapahtuneista törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä viiden vuoden pituisiin ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Hovioikeus katsoi, että paitsi asianomistajan myös vastaajien kertomukset tapahtumien kulusta olivat mahdollisia. Asiassa esitetyn näytön perusteella vastaajien syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily. Hovioikeus vapautti vastaajat heille tuomitusta rangaistuksesta sekä korvausvelvollisuudesta valtiolle ja asianomistajalle. (Vailla lainvoimaa 17.6.2016) - Uutiset
17.6.2016 8.00
Hovioikeus: Asunto-osakkeiden entinen tai nykyinen omistaja eivät voineet siirtää osakkeenomistukseen perustuvaa asiavaltuuttaan – kanne oli jätettävä tutkimattaHovioikeus totesi muun muassa, että korkein oikeus on ratkaisussaan 2004:18 todennut, että osakkeenomistajalla on oikeus käyttää yhtiössä osakkeen tuottamia oikeuksia, joihin kuuluu myös oikeus moittia yhtiössä tehtyjä päätöksiä. Sen sijaan yhtiön ulkopuolisella henkilöllä ei ole oikeutta moittia yhtiössä tehtyjä päätöksiä. Oikeus esittää omissa nimissään vaatimuksia oikeudenkäynnissä eli asiavaltuus on ehdoton prosessinedellytys. Tuomioistuin ja asianosaiset ovat siten sidottuja siihen, kenellä tämä oikeus lain mukaan on. Tämän vuoksi asianosaiset eivät voi tuomioistuinta sitovasti sopia siitä, että oikeus esittää omissa nimissään vaatimuksia annettaisiin henkilölle, jolla sitä ei lain mukaan ole. Osakkeiden entinen tai nykyinen omistaja eivät voineet siirtää ulkopuoliselle yhtiölle asunto-osakeyhtiön osakkeenomistukseen perustuvaa asiavaltuuttaan eli oikeutta esittää omissa nimissään vaatimuksia oikeudessa. Koska asiavaltuus on ehdoton prosessinedellytys, yhtiön kanne oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 17.6.2016) - Uutiset
16.6.2016 13.13
Kun yt-neuvottelut käytiin suoraan työntekijöiden eikä luottamusmiehen kanssa, työntekijällä oli oikeus 8.000 euron hyvityskorvaukseen – edustuksellisuus vesittyiKäräjäoikeus totesi, että keskeisenä periaatteena yhteistoimintalaissa on neuvottelutaitojen välisen epätasapainon tasoittaminen työntekijöiden edustuksellisuudella. Käsiteltävänä olevassa asiassa, käytäessä neuvottelut suoraan työntekijöiden kanssa, kantaja oli käytännössä menettänyt kyseisen edun, mikä ei korvautunut sillä, että luottamusmies oli ollut mukana viimeisessä yhteistoimintaneuvottelussa. Tapahtunutta virhettä oli yhteistoimintalain säätämisen taustalla olevat periaatteet huomioiden pidettävä niin olennaisena, että sitä ei voitu pitää vähäisenä. Kantajalla oli siten oikeus saada yhteistoimintalain 62 §:ssä säädetty hyvitys. Käräjäoikeus arvioi kohtuullisen hyvityskorvauksen määräksi 8.000 euroa. Hovioikeus ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 16.6.2016) - Uutiset
16.6.2016 9.00
Hovioikeuden ratkaisu takautumissaatavan erääntymisestä kun velka maksetaan ennenaikaisestiHovioikeus totesi, että vaikka takaajalla olisi ollut velallisen oikeutta vastaava oikeus velan ennenaikaiseen suoritukseen, takautumisoikeus velallista kohtaan alkaa vasta velan erääntymisestä. Kanssavelallisen takautumisoikeuden laajuutta ei ole perusteltua arvioida takaajan takautumisoikeutta laajemmaksi. Siten myös kanssavelallisen takautumisoikeus määräytyy vastaavalla tavalla. Kysymyksessä ei ollut sopimusrikkomustilanne eikä A ollut suostunut alkuperäistä eräpäivää aikaisempaan suoritukseen. B:llä ei siten voitu katsoa olleen oikeutta velan ennenaikaiseen eräännyttämiseen, vaan kysymyksessä oli ollut velan ennenaikainen suoritus ilman eräännyttämisperusteen olemassaoloa. B ei voi periä takautumissaatavaa A:lta ennen velkakirjan mukaista velan erääntymistä. Näin ollen B:llä oli takautumissaatava A:ta kohtaan vasta 6.4.2021 alkaen. (Vailla lainvoimaa 16.6.2016) - Uutiset
15.6.2016 16.00
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota jolla yhtiö oli velvoitettu maksamaan työntekijälle työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä kuuden kuukauden palkka sekä YT-lain mukaista hyvitystä 15.000 euroa.Käräjäoikeus totesi, että kun kantajan työsopimus on päätetty laissa säädettyjen perusteiden vastaisesti oli kantajalla oikeus saada korvausta työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä säädetyin tavoin. Kohtuullisena korvauksena oli tässä tapauksessa pidettävä kuuden kuukauden palkkaa vastaavaa 36.726 euroa. Kantaja oli oikeutettu saamaan työnantajayhtiöltä myös yhteistoimintalain mukaisen hyvityksen. Kohtuullinen hyvityksen määrä oli tässä tapauksessa 15.000 euroa. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 15.6.2016) - Uutiset
15.6.2016 15.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi entisen työnantajan vaikeuttaneen työntekijän työllistymistä ja oli siten velvollinen suorittamaan korvauksia työansion menettämisestä ja kärsimyksestäHovioikeus katsoi yhtiön menettelyllään vaikeuttaneen oleellisesti kantajan työnhakua ja aiheuttaneen kantajalle kanteessa tarkoitetut vahingot, jotka oli korvattava kanteessa mainituilla perusteilla. Yhtiö velvoitettiin maksamaan kantajalle korvaukseksi työansion menettämisestä 8.400 euroa ja kärsimyksestä 5.000 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 15.6.2016) - Uutiset
15.6.2016 14.15
Hovioikeus ei muuttanut valvontalautakunnan kahdelle asianajajalle antamia varoituksiaValvontalautakunta oli katsonut, että koska A oli menetellyt useilla eri tavoin hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden vastaisesti ja käyttänyt kanteluasian vireilläoloa kantelijaa vastaan, huomautusta ei voitu pitää riittävänä seuraamuksena A:n menettelystä, ja määräsi hänelle varoituksen. Toisessa tapauksessa valvontalautakunta katsoi, että B oli hyvän asianajajatavan vastaisesti viivytellyt osituksen suorittamisessa. Lisäksi B oli menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti nostamalla velkomuskanteen käräjäoikeudessa ennen velkomansa laskun eräpäivää. B:lle määrättiin varoitus. Molemmissa tapauksissa hovioikeus katsoi, että aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 15.6.2016) - Uutiset
15.6.2016 13.00
Hovioikeus palautti liikennevakuutusasian käräjäoikeuteen menettelyvirheen vuoksiAsiassa oli kysymys siitä, oliko Fennia kutsuttu kuultavaksi oikeudenkäyntiin liikennevakuutuslain 13 §:n edellyttämällä tavalla. Käräjäoikeudelta saadun selvityksen mukaan Fennia oli kutsuttu oikeudenkäyntiin kuultavaksi 18.11.2015 päivätyllä käsittelyilmoituksella. Käsittelyilmoitus oli lähetetty tavallisena kirjeenä ilman vastaanottotodistusta. Käräjäoikeuden pääkäsittely oli toimitettu 1.12.2015. Kutsuaika ei näin ollen ole ollut liikennevakuutuslain 13 §:ssä tarkoitettu vähintään 14 päivää. Kantelun mukaan Fennia oli vastaanottanut käsittelyilmoituksen vasta käräjäoikeuden pääkäsittelypäivänä 1.12.2015. Tuona aikana käynnissä ollut postilakko huomioon ottaen hovioikeus myös piti mahdollisena, että Fennia oli saanut käsittelyilmoituksen tiedokseen vasta 1.12.2015. Nämä seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoi, ettei Fenniaa ole kutsuttu oikeudenkäyntiin kuultavaksi liikennevakuutuslain 13 §:n edellyttämällä tavalla. Kun Fennia kuitenkin oli itsekin katsonut, että korvauspäätöksessä 11.1.2014 oli kyse liikennevakuutuslain 12 §:n 2 momentissa tarkoitetusta kieltäytymistodistuksesta, asian tutkittavaksi ottamiselle ei sinänsä ollut estettä eikä kysymys siten ollut oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta tuomiovirheestä, vaan oikeudenkäynnissä oli tapahtunut oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu menettelyvirhe. - Uutiset
15.6.2016 12.10
Hovioikeus arvioi yhtiökokouksen päätösten pätevyyttäHovioikeus totesi muun muassa, että yhtiökokouksen pöytäkirjan kohdassa 8 päättämä hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vastuuvapauden myöntämistä koskevaa asiaa ei ole erikseen mainittu osakeyhtiölain 24 §:n 2 momentissa. Tämä seikka huomioon ottaen vastuuvapauden myöntämistä koskevaa yhtiön enemmistön tekemää päätöstä ei tullut julistaa pätemättömäksi. Selvyyden vuoksi hovioikeus kuitenkin totesi, ettei yhtiökokouksen päätös vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenelle taikka toimitusjohtajalle ole osakeyhtiölain 22 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin sitova siinä tapauksessa, mikäli yhtiökokoukselle ei ole annettu olennaisesti oikeita ja riittäviä tietoja korvausvelvollisuuden perusteena olevasta päätöksestä tai toimenpiteestä. Näin ollen mahdollinen erityisen tarkastuksen jälkeen tehtävä vahingonkorvausvaatimus ei menetä merkitystään vastuuvapauden myöntämisen perusteella. (Vailla lainvoimaa 15.6.2016) - Uutiset
15.6.2016 10.10
Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus kirjanpitorikoksen törkeäksi kun siihen liittyi kavaltamisen salaaminenHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tekemän arvion siitä, että A:n kirjanpitoon tekemien väärien ja harhaanjohtavien merkintöjen määrää ei ollut pidettävä rikoslain 30 luvun 9a §:n 2 kohdan edellyttämällä tavalla huomattavan suurena. Mainitun säännöksen tarkoittamista ankaroittamisperusteista täyttyi siten käräjäoikeuden katsomalla tavalla yksin sen 1 kohdassa tarkoitettu liiketapahtumien kirjaamatta jättäminen kokonaan yli vuoden ajalta. Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoi, että kirjanpitorikos oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, kun otettiin huomioon, että A oli useiden vuosien ajan jatkamallaan menettelyllä salannut Asunto Oy H:n varojen kavaltamisen. A oli siten käräjäoikeuden hänen syykseen lukemalla menettelyllä syyllistynyt käräjäoikeuden syyksi lukeman kirjanpitorikoksen asemesta törkeään kirjanpitorikokseen. (Vailla lainvoimaa 15.6.2016) - Uutiset
15.6.2016 9.50
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaKorkeimman oikeuden ratkaisut ajalta 26.4.–11.5.2016 koskevat muun muassa vuokranalennusvaatimusta, saatavan vanhentumista, asianomistajan avustajan tehtäviä sekä virhettä rakennuksessa. - Uutiset
15.6.2016 9.22
Hovioikeus hylkäsi suurimmaksi osaksi syytteet ihmiskaupasta ja kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä – käräjäoikeus oli tuominnut ihmiskaupasta 7 kuukautta ehdollista vankeutta sekä korvauksiaB:n ja C:n osalta syyte ihmiskaupasta oli hylättävä. Kyse ei ollut pakkotyöstä. B ja C eivät olleet tietoisia siitä, että D oli siirtänyt A:lle maksettuja palkkoja itselleen ja osaksi edelleen yhtiölle. B:n ja C:n ei pitänyt pitää tätä varsin todennäköisenä vallinneissa olosuhteissa. Vastaajien kertomalla tavalla yhtiön taloudellinen tilanne oli syys-lokakuussa 2010 heikentynyt ulosotossa olleiden verovelkojen vuoksi. Kaikkien vastaajien taloudellinen tilanne oli ollut heidän kertomallaan tavalla tiukka. Näissä olosuhteissa yhtiön yhtiömiehen C:n ei ollut katsottava syyllistyneen kiskonnantapaiseen työsyrjintään. C:n ei näytetty asettaneen A:ta huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväkseen tämän taloudellista tai muuta ahdinkoa tai riippuvaista asemaa. Tätä arviointia tuki se, ettei A ollut omankaan kertomuksensa mukaan puhunut palkkojen maksamatta jättämisestä C:lle. B:n osalta syyte kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä oli hylättävä puuttuvan vastuuaseman vuoksi. (Vailla lainvoimaa 15.6.2016) - Uutiset
15.6.2016 8.00
Hovioikeuden ratkaisu kirjanpitäjän tekemästä kirjanpitorikoksestaX Oy oli toimeksiannolla uskonut kirjanpitonsa A:n tehtäväksi. A ei ollut numeroinut hänelle toimitettuja tositteita, kirjannut yhtiön liiketapahtumia kirjanpitolain mukaisesti tai tehnyt yhtiön tilinpäätöksiä, koska hän oli katsonut yhtiön toimittaman tositeaineiston olleen puutteellinen. A:n laiminlyönti oli jatkunut viiden vuoden ajan ja päättynyt vasta, kun yhtiö oli asetettu konkurssiin. Hovioikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että A oli syyllistynyt kirjanpitorikokseen, kun hänen laiminlyöntinsä oli jatkunut huomattavan kauan ilman, että hän oli tehnyt mitään päättääkseen toimeksiantosuhdetta. Kysymys myös siitä, oliko kirjanpitorikosta pidettävä törkeänä. (Vailla lainvoimaa 14.6.2016) - Uutiset
14.6.2016 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi Oulun Lippo ry:n johtokunnan puheenjohtajalle ja jäsenille luetun syytteen törkeästä kirjanpitorikoksestaMenettelyn motiivi ei ollut hyväksyttävä, mutta teon kokonaistörkeyttä vastaan puhui kuitenkin se, että A, B, C, D ja E eivät olleet pyrkineet saamaan itselleen taloudellista tai muutakaan hyötyä eikä kenenkään heistä tällaista väitetty saaneenkaan. Kyseessä oli myöskin uskottavasti ollut johtokunnan uusille jäsenille yllätyksenä tullut Oulun Lippo ry:n erityisen vaikea taloudellinen tilanne, jota he olivat joutuneet selvittämään. Hovioikeus katsoi, että A:n, B:n, C:n, D:n ja E:n tekoa ei ollut kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. A:n, B:n, C:n, D:n ja E:n teko ei täyttänyt törkeän kirjanpitorikoksen tunnusmerkistöä. Syyteoikeus kirjanpitorikoksesta oli vanhentunut. Näin ollen syyte hylättiin. (Vailla lainvoimaa 14.6.2016) - Uutiset
14.6.2016 15.00
Hovioikeus kumosi ja poisti käräjäoikeuden määräämän törkeään kirjanpitorikokseen syyllistyneen liiketoimintakiellonHovioikeus katsoi, että A:n syyksi luettua toimintaa oli kokonaisuutena arvioiden pidettävä vahingollisena. Hovioikeus totesi, että A:n syyksi luetusta teosta oli kuitenkin kulunut useita vuosia. Hovioikeus katsoi asiassa merkittäväksi seikaksi sen, että A oli jo kaksi vuotta ennen verotarkastusta oma-aloitteisesti lopettanut kirjanpitoon kuulumattoman tilin käytön ja tulojen ohjaamisen sinne ohi kirjanpidon. Asiassa ei väitetty, että A olisi ennen nyt syyksi luettua tekoa tai sen jälkeen syyllistynyt muuhun rangaistavaan menettelyyn liiketoiminnassa tai että hän olisi laiminlyönyt muita Tmi A:n lakisääteisiä velvollisuuksia. A oli myös suorittanut verovelkansa lähes kokonaisuudessaan. Näillä perusteilla hovioikeus katsoi, että asiassa ei ollut ilmeistä tarvetta suojata liiketoimintakiellosta annetun lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tahoja määräämällä A liiketoimintakieltoon. Hänelle määrätty liiketoimintakielto oli sen vuoksi kumottava ja poistettava. (Vailla lainvoimaa 14.6.2016)