Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
23.11.2016 11.45
Hovioikeus: Velkojilla ja osakkenomistajalla ei ollut puhevaltaa hakea selvitysmiehen hakeman konkurssin peruuntumistaAsiassa selvitystilassa ollut X Oy oli asetettu konkurssiin selvitysmiehen tekemästä hakemuksesta. PP ja AP eivät olleet konkurssihakemuksen tehneitä velkojia, joten he eivät voineet hakea velkojan ominaisuudessa konkurssin peruuntumista. Kysymys oli siitä, oliko PP:llä velallisyhtiön osakkeenomistajana velallisen puhevalta konkurssin peruuntumista koskevassa hakemuksessa. Yksistään siitä seikasta, että osakkeenomistajalla voisi mahdollisesti olla oikeus hakea muutosta konkurssiin asettamista koskevaan päätökseen, ei hovioikeuden näkemyksen mukaan seurannut sitä, että osakkeenomistajalla olisi puhevalta velallisyhtiön lakisääteisen edustajan ohella hakea konkurssin peruuntumista. Koska osakkeenomistajalla ei ollut puhevaltaa asiassa, tuli hakemus jättää tutkimatta. PP:llä tai AP:llä ei ollut puhevaltaa hakea X Oy:n konkurssin peruuntumista. Hakemus oli sen vuoksi jätettävä tutkimatta. Näin ollen pesänhoitajaa tai velkojia ei ollut tarpeen kuulla asiassa. (Vailla lainvoimaa 23.11.2016) - Uutiset
23.11.2016 11.07
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion tuomarin esteellisyyden vuoksiAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko käräjätuomari asiassa mainittujen toimenpiteidensä vuoksi tullut esteelliseksi käsittelemään HO:n palauttamaa yrityssaneeraushakemusta. HO katsoi, että asiassa oli OK 13 luvun 7 §:n 2 momentin tarkoittamin tavoin perusteltua aihetta epäillä, että käräjätuomarilla oli ollut asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun vuoksi. - Uutiset
23.11.2016 10.33
Hovioikeuden päätös vaatimuksen määrän yksilöimisestä ja vaatimuksen perusteena olevien seikkojen ilmaisemisesta haastehakemuksessa - haastehakemus jätettiin tutkimattaHO totesi kannevaatimuksen osalta, että vaikka mainittuja euromääräisiä tietoja ei ollut lain edellyttämällä tavalla mainittu itse haastehakemuksessa, vaan ainoastaan sen liitteenä olevassa laskussa, valittajan vaatimuksesta ei jäänyt sellaista epäselvyyttä, että kanteen olisi voinut sillä perusteella jättää tutkimatta. Valittaja oli siten ilmoittanut vaatimuksensa määrän riittävän yksilöidysti. Kanneperusteen osalta HO totesi mainitsemillaan perusteilla, ettei valittaja ollut kanteessa eikä sen täydennyksessä ilmaissut vaatimuksen perusteena olevia seikkoja sillä tavoin selvästi, että haastehakemus tai sen täydennys olisi kelvannut oikeudenkäynnin perustaksi. Tämän vuoksi haastehakemus oli jätettävä tutkimatta. Valittajan hyvitysvaatimus oikeudenkäynnin viivästymisestä oli voitu hylätä. (Vailla lainvoimaa 23.11.2016) - Uutiset
23.11.2016 9.42
Hovioikeuden ratkaisu asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätöksen lainmukaisuudesta osakkaan vahingonkorvausvaatimusta koskevassa asiassaHovioikeus totesi, että osakkeenomistajan teettämisoikeus on lain esitöissä todetuin tavoin tarkoitettu osakkeenomistajan kannalta ensisijaiseksi oikeussuojakeinoksi verrattuna jälkikäteiseen vahingonkorvausvastuuseen. Asiassa ei esitetty selvitystä, että A:n hallitseman huoneiston virheet olisi korjattu asunto-osakeyhtiön toimesta taikka A:n teettäminä. A ei ollut vaatinut nyt moitteenalaisessa kokouksessa huoneistonsa virheiden korjaamista eikä asunto-osakeyhtiö ollut tästä esitetyn selvityksen perusteella myöskään kieltäytynyt. Se, että virheiden korjaamisen käsittely oli A:n valituksessaan esittämin tavoin kestänyt pitkään, ei osoittanut, että asunto-osakeyhtiö olisi asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 6 §:n nojalla korvausvastuussa A:lle. Asunto-osakeyhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen 24.11.2014 kohdassa 4 tekemä päätös ei ollut mitätön taikka pätemätön. (Vailla lainvoimaa 23.11.2016) - Uutiset
22.11.2016 16.09
Autoilijan olisi tullut noudattaa taajama-alueen suurinta sallittua ajonopeutta vaikka sitä ilmentäviä liikennemerkkejä ei ollut lähtöpaikan ja pysäytyspaikan välillä - ylinopeussakko nousi 616 eurosta 5 278 euroonMiehen, joka oli ajanut Tahkovuoren alueella vähintään 78 kilometrin tuntinopeutta, katsottiin ajonsa aikana täytyneen tietää olleensa taajama-alueella. Päiväsakon rahamääräksi, joka oli perustunut miehen käräjäoikeuden pääkäsittelyssä ilmoittamiin alentuneisiin nettokuukausituloihin, oli miehen verotustietojen perusteella käräjäoikeuden tuomiossa vahvistetun 44 euron asemasta vahvistettava 377 euroa. Näin ollen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tuomitun 14 päiväsakon yhteismääräksi tuli 5 278 euroa. (Vailla lainvoimaa 22.11.2016) - Uutiset
22.11.2016 16.00
Hovioikeus arvioi oikeusavun kohtuullisia kustannuksiaHovioikeus katsoi ottaen huomioon asian laadusta ja merkityksestä johtuva sen hoitamisen edellyttämä kohtuullisena pidettävä avustajan työmäärä, että oikeusavun epääminen olisi johtanut jo lähtökohtaisesti siihen, että hakijat olisivat joutuneet ottamansa oikeusturvavakuutuksen johdosta huonompaan asemaan kuin ilman sitä. Riidan kohteena oli TS:n ja VS:n omakotitalokiinteistö, joka oli käytännössä heidän ainoa omaisuutensa. TS:n ja VS:n oikeusturvan kannalta oli tärkeää, että heillä oli tosiasialliset mahdollisuudet saada korvausvaatimuksensa viime kädessä tuomioistuimessa ratkaistuiksi. Käräjäoikeuden ratkaisussaan viittaamat avustajan työn taso ja tehtyjen toimenpiteiden tarpeellisuus voitiin ottaa huomioon maksettavaa palkkiota määrättäessä. Käsillä olevassa tapauksessa asian hoitamisen laatua ei kuitenkaan voitu vielä pitää sellaisessa suhteessa työtuntimäärään nähden, että sillä perusteella olisi ollut aihetta olla myöntämättä oikeusapua oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvausmäärän ylittäviin kustannuksiin ja hylätä palkkiovaatimus kokonaisuudessaan. Näin ollen oikeusavun myöntämiseen oli oikeusapulain 3 b §:ssä tarkoitetut erityiset syyt. (Vailla lainvoimaa 22.11.2016) - Uutiset
22.11.2016 15.15
Hovioikeus tulkitsi epäselvän takaussitoumuksen sen laatijan vahingoksi – takaus oli yhteisvastuullinenAsiassa oli ensinnäkin ratkaistava, oliko kanteessa mainitun takauksen kohteena oleva velka sovintosopimuksen vaikutuksesta lakannut. Mikäli velka ei ollut lakannut, oli ratkaistava, mikä oli P:n ja S:n antaman takauksen sisältö. Hovioikeus katsoi, että takaussitoumus oli sanamuodoltaan epäselvä. Takaussitoumus oli Collectorin laatima. Epäselvässä tilanteessa sopimusehtoa on tulkittava sen laatijan vahingoksi. Hovioikeus päätyi siihen, että takaus oli yhteisvastuullinen. P ja S olivat siten velvollisia yhteisvastuullisesti suorittamaan Collectorille kanteen mukaiset 60.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 22.11.2016) - Uutiset
22.11.2016 14.18
Hovioikeuden tuomio työsopimuksen purkautuneena pitämisestä ja työnantajan velvollisuudesta selvittää poissaolon syyRavintolan katsottiin yrittäneen selvittää työntekijän poissaolon syytä ja olleen tuloksettomien yhteydenottoyritystensä perusteella oikeutettu päättelemään, ettei työntekijä aio aloittaa sovitulla tavalla työskentelyä ravintolassa. Ravintola oli saanut käsitellä työntekijän työsopimusta purkautuneena joulukuun 2012 lopusta lukien. Aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen pääasian osalta ei siten ollut. Ravintolan omistajalla oli oikeus korvaukseen oikeudenkäyntikulujensa lisäksi asianosaiskuluista, jotka olivat aiheutuneet sijaisen palkkaamisesta ravintolaan hovioikeuskäsittelyn ajaksi. Sen sijaan asiamiehen toimistolla tapahtuneessa asian selvittelyssä ja sovintoneuvotteluissa oli ollut kyse lähinnä oikeudenkäyntiin valmistautumisesta aiheutuneesta tavanomaisesta vaivannäöstä, jonka osalta oikeutta korvaukseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 22.11.2016) - Uutiset
22.11.2016 13.22
Testamentin toimeenpanijan selvittäjäetuoikeudesta poikettiin erityisistä syistä - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaKO oli todennut mm., että asiassa esitetyt ja käsitellyt vastasyyt eivät yksittäisinä vielä välttämättä olisi aiheuttaneet testamentin toimeenpanijan (VT) esteellisyyttä ja siten olisi oikeuttanut poikkeamaan toimeenpanijan selvittäjäprivilegistä. Kaikkia asiassa tulleita seikkoja kokonaisuutena arvioiden KO oli kuitenkin katsonut, että kyseessä olevassa tapauksessa oli perusteltu aihe epäillä testamentin toimeenpanijan puolueettomuutta ja asiassa oli siten erityisiä syitä poiketa testamentin toimeenpanijan selvittäjäetuoikeudesta. HO ei myöntänyt valittajille jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 22.11.2016) - Uutiset
21.11.2016 15.26
Häädetyn vuokralaisen muutoksenhakua pidettiin hänen oikeusturvansa toteutumisen kannalta siinä määrin aiheettomana, että asiassa oli painavia syitä velvoittaa hänet korvaamaan vuokranantajan tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneet hovioikeuskulut enemmälti kuin mitä OK 21 luvun 8 c §:ssä säädetäänKO:n ei katsottu menetelleen vuokralaisen väittämin tavoin virheellisesti, kun se ei ollut käännättänyt vuokralaiselle lähetettyjä asiakirjoja. Käännättämistä ei myöskään HO:ssa ollut pidettävä tarpeellisena. Vuokralaisen vastakanteeksi nimeämä vaatimus 11 000 euron muuttokustannuksista jätettiin tutkimatta. Pääasian osalta katsottiin, ettei uutta vuokrasopimusta ollut näytetty syntyneen. Valitus oli ollut perusteeton ja valittajan HO:ssa nimeämänsä henkilötodistelu oli ollut hänelle vastaista. Edellä mainituissa olosuhteissa ja ottaen huomioon, että vuokrat olivat olleet 1.5.2015 lukien maksamatta, muutoksenhakua oli pidettävä hänen oikeusturvansa toteutumisen kannalta siinä määrin aiheettomana, että asiassa oli painavia syitä velvoittaa valittaja korvaamaan vuokranantajan tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneet hovioikeuskulut enemmälti kuin mitä OK 21 luvun 8 c §:ssä säädetään. (Vailla lainvoimaa 21.11.2016) - Uutiset
21.11.2016 14.14
Hovioikeuden ratkaisu vuokranantajan vastuusta liikehuoneiston vuokrauksessaPankki vuokranantajana oli täyttänyt sille asiassa kuuluneen toimintavelvollisuuden, kun se oli yhtiön taholta tapahtuneen reklamoinnin jälkeen kehottanut vioista ilmoittaneita henkilöitä ottamaan yhteyttä kiinteistöyhtiön huollosta vastaavaan huoltoyhtiöön, josta olikin käyty lukuisia kertoja vuokrakohteessa huoltotehtävissä. Liiketilan hajuongelma ja kylmyys eivät johtuneet vuokranantajan tuottamuksesta. Pankki vuokranantajana ei ollut vastuussa huoltoyhtiön menettelystä. Näin ollen vuokralaisella ei ollut vuokrasopimuksen perusteella oikeutta saada vapautusta vuokrasta eikä vuokranalennusta. Koska liiketilan kylmyys ja hajuongelma eivät johtuneet pankin tuottamuksesta, pankki ei ollut myöskään vahingonkorvausvelvollinen. (Vailla lainvoimaa 21.11.2016) - Uutiset
21.11.2016 11.10
Hovioikeuden ratkaisu asunto-osakeyhtiön osakkaan vahingonkorvausvastuusta vesivahingosta – käräjäoikeuden tuomio kumottiinSelvittämättä jäi, että osakkeenomistaja A olisi tiennyt, että asunnon A6 keittiön tiskialtaan viemärissä olevan tulvaputken holkki oli poistettu ja että putkesta pääsi valumaan vettä allaskaapin alla oleviin rakenteisiin. Kerrotuissa olosuhteissa oli mahdollista, että A ei ollut kertomallaan tavalla tehnyt vuodosta tai sen aiheuttamista vahingoista havaintoja sen enempää näkö-, haju- kuin kuuloaistinkaan perusteella, vaikka hän oli käynyt asunnossa useammin ja tehnyt asunnossa perusteellisempia tarkastuksia kuin mitä häneltä oli vuokranantajana voitu edes edellyttää. Todistelutarkoituksessa kuullun asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajan kertomuksesta ilmeni, että vahingon korjaaminen oli viivästynyt tarpeellisten toimenpiteiden, vastuukysymysten ja sovinnollisen ratkaisun selvittämisen vuoksi. Tähän nähden näyttämättä jäi, että A olisi estänyt asunto-osakeyhtiötä suorittamasta tarpeellisia korjaustoimenpiteitä ja siten pahentanut jo syntynyttä vahinkoa. Koska A:n ei osoitettu tienneen vahingosta tai menetelleen muutoinkaan huolimattomasti, asunto-osakeyhtiön häntä vastaan esittämä vahingonkorvausvaatimus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 21.11.2016) - Uutiset
21.11.2016 10.30
Irtisanomiselle ei näytetty olleen tuotannollista ja taloudellista perustetta - todellisena syynä pidettiin riitaista avioeroa työnantajan edustajan kanssaKO oli päätynyt siihen lopputulokseen, että irtisanomisen oikea syy oli ollut kantajan ja hänen miehensä (omisti yhtiön osaksi) ilmeisen riitainen avioero ja siitä johtuneet hyvin tulehtuneet välit. Kantajan allekirjoittamalla irtisanomisasiakirjalla ei ollut merkitystä, koska hänet oli tosiasiassa irtisanottu eikä sitä koskevan asiakirjan allekirjoituksella tai allekirjoittamatta jättämisellä ollut enää vaikutusta asiaan. TSL 7 luvun 3 §:n mukaista tuotannollista perustetta irtisanomiselle ei ollut selvitetty olleen olemassa. Yhtiö määrättiin maksamaan korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 18.11.2016) - Uutiset
21.11.2016 9.27
Liikenneonnettomuudessa kuolleen henkilön oikeudenomistajia ei tarvinnut kutsua rikosasian istuntoon eikä heille tarvinnut muutoinkaan ilmoittaa käsittelystä - käräjäoikeuden lainvoimaista tuomiota ei poistettuEsitutkinnassa rangaistusta vaatinet kantelijat olivat esitutkinnan jälkeen odottaneet asian käsittelyä. Kun he olivat tiedustelleet KO:sta asian etenemistä, heille oli ilmoitettu, että asia oli käsitelty ja tuomio, jolla syytteet liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, kuolemantuottamuksesta ja vammantuottamuksesta oli hylätty, oli lainvoimainen. HO katsoi, ettei KO:n käsittelyssä ollut tapahtunut OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista kuulemisvirhettä, kun pääkäsittely oli toimitettu kutsumatta istuntoon esitutkinnassa rangaistusta vaatineita kantelijoita tai ilmoittamatta heille muutoin käsittelyn ajankohdasta. (Vailla lainvoimaa 21.11.2016) - Uutiset
21.11.2016 8.00
Hovioikeus: Laakerikaupan saatavien viivästyskorko määräytyi laskuissa ilmoitetun 11,5 prosentin viivästyskoron asemasta korkolain mukaanSelvitys ei osoittanut, että laskuissa mainittu viivästyskorko 11,5 prosenttia olisi muodostunut sitovaksi sopimusehdoksi osapuolten välisessä liikesuhteessa. Tilaajan ei ollut näytetty sitoutuneen muuhun kuin korkolain mukaisesti määräytyvään viivästyskorkoon. Ostaja velvoitettiin suorittamaan 92.702,22 euron pääomalle korkolain 4 a §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa 30.7.2013 alkaen. (Vailla lainvoimaa 21.11.2016) - Uutiset
18.11.2016 16.00
Hovioikeus muutti törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen perusmuotoiseksi ja kumosi ajokiellonA ei ollut pysähtynyt ajaessaan pihasta tielle. Vaikka tieliikennelain 14 §:n 3 momentti ei edellytä pysähtymistä, olisi se väistämisvelvollisuuden kannalta ollut välttämätöntä varsinkin, kun A kertoi huomanneensa nuorisojoukon koulun luona, ja kun otettiin huomioon valokuvista ilmenevä A:n pihasta oleva varsin huono näkyvyys tielle. Hänen olisi tullut olla erityisen varovainen. A kertoi katsoneensa ensin vasemmalle, sitten oikealle ja katsoessaan uudestaan vasemmalle hän oli jo osin tiellä. A ei huomannut vasemmalta lähestyvää B:tä tai huomasi tämän liian myöhään. Kuitenkin edellä todettu huono näkyvyys huomioon ottaen muiden tienkäyttäjien havainnointia riittävän varmasti ja turvallisesti ei ollut mahdollista tehdä A:n käyttämällä nopeudella pihalta tielle ajettaessa. Mainitut seikat puoltaisivat katsomaan A:n huolimattomuuden törkeäksi. Toisaalta Alakouluntien alhaisesta nopeusrajoituksesta johtuen onnettomuuden riskipotentiaali oli yleisesti ottaen ollut kuitenkin tässä tapauksessa vähäinen. Osaltaan A:n havainnointivirheen voitiin lisäksi arvioida johtuneen B:n liiallisesta tilannenopeudesta. Mainittuja näkökohtia punnittuaan hovioikeus katsoi, ettei A:n menettely ollut törkeän huolimatonta. A oli näin ollen syyllistynyt liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. (Vailla lainvoimaa 18.11.2016) - Uutiset
18.11.2016 14.31
Aitauksesta pois päässeiden koirien omistaja tuomittiin eläimen vartioimatta jättämisestä 30 päiväsakon rangaistukseen - koiria ei määrätty lopetettaviksi eikä perheellä ollut oikeutta korvaukseen henkisestä kärsimyksestäVastaajan katsottiin menetelleen piittaamattomasti ja siten törkeän huolimattomasti tavalla, joka läheni tahallisuutta. Vastaaja syyksi oli luettava eläimen vartioimatta jättäminen. Koiria ei pidetty niin vaarallisina, että olisi ollut perusteltua määrätä nämä kaksi koiraa tapettaviksi. Vaatimus lasten ja vanhempien henkisen kärsimyksen korvaamisesta hylättiin. Vastaaja velvoitettiin korvamaan lasten äidille taloudellisesta menetyksestä iltapäiväkerhon hoitomaksuista vaaditun 960 euron asemasta 330 euroa. (Vailla lainvoimaa 18.11.2016) - Uutiset
18.11.2016 14.11
Hovioikeus poisti asianajajalle annetun huomautuksen soittopyyntöön vastaamatta jättämistä koskevassa kanteluasiassaSuomen Asianajajaliiton hallitus katsoi lausunnossaan, että asianajaja A:n oli katsottava vastanneen kantelijan yhteydenottoon asianmukaisesti ja soittopyyntöön vastaaminen oli aikaisemman sähköpostivastauksen perusteella ollut ilmeisen tarpeetonta. Hovioikeus hyväksyi Suomen Asianajajaliiton hallituksen lausunnosta ilmenevillä perusteilla johtopäätöksen, että A:n menettely ei ollut hyvän asianajajatavan vastaista. Aihetta huomautuksen antamiseen A:lle ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 18.11.2016) - Uutiset
18.11.2016 12.03
Hovioikeuden ratkaisu oikeudesta lakiosaan ja sen täydennyksen määrästä – käräjäoikeuden tuomiota muutettiinAsiassa oli hovioikeudessa ratkaistavana kysymys siitä, oliko A hyväksymällä MP:n kuoleman jälkeen vanhempiensa MP:n ja EP:n testamentin menettänyt oikeutensa vaatia lakiosaansa äitinsä EP:n jälkeen. Mikäli A:lla edelleen katsottiin olevan oikeus vaatia lakiosaansa, asiassa oli ratkaistavana, oliko EP:n 4.7.2008 tekemää lahjoitusta pidettävä perintökaaren 7 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuna sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamana lahjana, että se oli tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin. Lisäksi asiassa oli kysymys lahjoitetun omaisuuden arvosta. Edelleen asiassa oli kysymys siitä, olivatko yleistestamentinsaajina B ja C velvollisia yhteisvastuullisesti suorittamaan A:lle testamentissa määrätyn rahalegaatin omista varoistaan perintökaaren mukaisine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 18.11.2016) - Uutiset
18.11.2016 11.12
Selkäkipujen vuoksi terveyskeskuksen päivystykseen hakeutunut potilas menehtyi kuukauden kuluttua - tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta syytetyn terveyskeskuslääkärin laiminlyöntiä pidettiin kokonaisuutena arvostellen vähäisenä ja syyte hylättiinSyytteen mukaan potilaan vakavan taudin toteaminen oli viivästynyt, koska päivystyksessä ollut lääkäri ei ollut 10.4.2012 tarkistanut potilaan laboratoriotutkimuksen tulosta. Potilas oli menehtynyt terveyskeskuksen vuodeosastolla 10.5.2012. Lääkäri oli myöntänyt, että laboratoriokokeiden tulosten selvittäminen oli kuulunut hänen tehtäviinsä ja että hän oli laiminlyönyt tuloksen selvittämisen. Lääkärin mukaan unohduksen syynä oli ollut päivystystilanteessa tapahtunut inhimillinen erehdys. HO katsoi, että lääkärin tuottamuksellista menettelyä voitiin pitää hänen potilaansa hoitamiseksi tekemät toimenpiteet ja aiheutuneen vahingon ennakoimattomuus huomioon ottaen laiminlyönnin seurauksen vakavuudesta huolimatta kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. (Vailla lainvoimaa 17.11.2016)