Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
15.5.2017 8.40
Hovioikeus pohti jälleen tuomioistuimen tutkimisvelvollisuutta ja kulutusluottoehtojen kohtuuttomuutta – käräjäoikeuden tuomio kumottiin siltä osin kuin perintäyhtiön 178,50 euron korkosaatavaa koskeva vaatimus oli hylättyHovioikeudessa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko käräjäoikeus voinut omasta aloitteestaan ottaa tutkittavakseen luoton korkoehtojen kohtuullisuuden. Jos käräjäoikeus oli viran puolesta voinut tutkia korkoehtojen kohtuullisuuden, tämän jälkeen oli ratkaistava se, oliko luoton todellinen vuosikorko ollut kohtuuton vai ei. Hovioikeus katsoi, että Ferratum Finland Oy:n kulutusluottoehdot oli laadittu riittävän selkeästi ja ymmärrettävästi ja että A:lle toimitettu lainasopimus liitteineen oli luotosta maksettavien korkokustannusten osalta täyttänyt kuluttajansuojalain vähimmäisvaatimukset. Näin ollen käräjäoikeudella ei ollut unionin oikeuskäytännöstä johdettavaa oikeutta ja velvollisuutta viran puolesta tutkia luottokustannuksia koskevien ehtojen kohtuullisuutta. (Vailla lainvoimaa 15.5.2017) - Uutiset
12.5.2017 16.15
Laminaattilattian ensihoitoasemalle asentaneen ensihoitajan katsottiin tehneen asennustyön työntekijänä eikä itsenäisenä ammatinharjoittajana - ei ollut velvollinen korvaamaan työantajalle lievällä tuottamuksella aiheutettua vahinkoaAmbulanssinkuljettajana ja ensihoitajana yhtiössä työskennelleen tekemä purku- ja asennustyö yhtiölle katsottiin tehdyn työsuhteessa. Yhtiön edustajan väite siitä, että työ olisi nimenomaisesti sovittu tehtäväksi kantajan lukuun itsenäisenä ammatinharjoittajana, oli jäänyt näyttämättä. Siten yhtiön ja kantajan välisessä purku- ja asennustyötä koskevassa sopimuksessa oli ollut kysymyksessä työsopimus, johon sovellettiin työsopimuslakia. Kanne oli tullut kokonaisuudessaan toteennäytetyksi ensisijaisen vaatimuksen mukaisena. Yhtiön vastakanteen osalta katsottiin, ettei kantaja ollut velvollinen korvaamaan työantajalle lievällä tuottamuksella aiheutettua vahinkoa. Yhtiön vastakanne oli siten hylätty. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 12.5.2017) - Uutiset
12.5.2017 15.37
Hovioikeuden erimielinen tuomio: Oliko murron kohteena ollutta venettä pidettävä asuttuna asuntona ja täyttyikö asiassa siten varkausrikoksen kvalifioitu tekomuoto?HO:n enemmistö oli hyväksynyt KO:n tuomion perustelut, joissa oli todettu mm., ettei vene ole verrattavissa esimerkiksi KKO:n ratkaisuissa kysymyksessä olleisiin kesämökkiin taikka hotellihuoneeseen, joiden kummankin osalta on selvää, että kyseiset paikat on tarkoitettu ajoittaiseen asumiseen. Mainituilla perusteilla törkeän varkauden asuttuun asuntoon murtautumista koskeva kvalifiointiperuste ei asiassa täyttynyt. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi toisin kuin KO, että vastaajan anastamistarkoituksessa tekemää murtautumista A:n veneeseen oli pidettävä RL 28 luvun 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuna murtautumisena asuttuun asuntoon. Punnittuaan vastakkain lieventäviä ja ankaroittavia seikkoja kokonaisuudessaan eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, että teon moitittavuutta vähentävät seikat olivat lisääviä seikkoja selvästi merkityksellisempiä. Tämän vuoksi varkautta ei ollut kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. (Vailla lainvoimaa 12.5.2017) - Uutiset
12.5.2017 14.51
Hovioikeuden päätös yleisen tuomioistuimen toimivallasta ja lausunnon pyytämisestä työtuomioistuimelta ja tuomio siitä, oliko ensihoitajille maksettu varallaolokorvaus ollut kiinteä palkan osa ja sellainen työsuhteen ehto, joka oli sitonut liikkeen luovutuksensaajaaHO katsoi, että kyseessä oli ollut yleisen tuomioistuimen toimivaltaan kuuluva asia, jonka käräjäoikeus oli ollut toimivaltainen käsittelemään. HO katsoi kuten käräjäoikeuskin, ettei asiassa ollut ilmennyt seikkoja, joiden nojalla lausunnon pyytäminen työtuomioistuimelta olisi ollut tarpeen. Pääasian osalta hyväksyttiin käräjäoikeuden tuomion perustelut. Käräjäoikeuden tuomiota, jolla sairaanhoitopiiri oli velvoitettu suorittamaan kantajille varallaolokorvauksia, ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 12.5.2017) - Uutiset
12.5.2017 14.15
Hovioikeus arvioi kiinteistön käypää arvoa ulosotossa – muiden kiinteistökauppojen mediaani- tai keskiarvohintaa ei yksin voitu pitää arviointiperusteenaKiinteistöjen erilaisuuden vuoksi muiden kiinteistökauppojen mediaani- tai keskiarvohintaa ei yksin voitu pitää arviointiperusteena. Esitetyistä Ähtärin kauppahintatiedoista ilmeni neliömetrihinnaltaan valituksenalaisia myyntejä edullisempia ja kalliimpia kauppoja. Pinta-alaltaan samaa suuruusluokkaa (noin 1–3 hehtaaria) olevien viiden kiinteistön neliömetrihinnat olivat olleet alimmillaan 0,04 ja 0,05 euroa ja korkeimmillaan 0,74 euroa. Nämä hinnat kuitenkin poikkesivat selvästi kaikkien kiinteistöjen keskimääräisestä neliömetrihinnasta. Vertailuaineistoksi sopivat kaksi noin kolmen hehtaarin määräalaa oli myyty 0,14 ja 0,30 euron neliömetrihinnoilla. Kun otettiin huomioon esitetyt kauppahintatiedot sekä nyt kysymyksessä olevien määräalojen ominaisuudet ja erityispiirteet, myyntihintojen ei voitu katsoa alittavan selvästi omaisuuden käypää hintaa paikkakunnalla. (Vailla lainvoimaa 12.5.2017) - Uutiset
12.5.2017 13.55
230 kilometrin tuntinopeudella ajaneelle moottoripyöräilijälle tuomittu 5 kk:n ehdollinen vankeusrangaistus alennettiin 3 kk:n mittaiseksi - eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos olisi hyväksynyt käräjäoikeuden tuomionMies oli kuljettanut moottoripyörää valtatie 4:llä 230 kilometrin tuntinopeudella, vaikka suurin sallittu ajonopeus oli ollut 100 kilometriä tunnissa. HO:n enemmistä katsoi, että miehelle tuomittua ehdollista vankeusrangaistusta oli alennettava. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos sen sijaan hyväksyi KO:n tuomion perustelut rangaistuksen mittaamisen ja rangaistuslajin osalta. (Vailla lainvoimaa 12.5.2017) - Uutiset
12.5.2017 13.30
Hovioikeuden ratkaisu konkurssipesään palautetuille varoille maksettavasta viivästys- ja tuottokorosta sekä koronmaksuvelvollisuuden sovittelun edellytyksistäAsiassa oli ensiksi ratkaistava, olio kanne jätettävä tutkimatta sen johdosta, ettei sitä ollut nostettu lain edellyttämässä määräajassa. Kanne tutkittiin. Riitaista asiassa oli ensinnäkin se, mistä ajankohdasta lukien Huoltovarmuuskeskus oli velvollinen maksamaan konkurssipesälle viivästyskorkoa saamilleen ja sittemmin konkurssipesään palauttamilleen varoille. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, oliko konkurssipesällä oikeus saada tuottokorkoa Huoltovarmuuskeskuksen ulosmittauksella saamille maksuille siitä lukien, kun Huoltovarmuuskeskus sai varat haltuunsa. Tältä osin ratkaisevaa oli se, peräytyivätkö maksut konkurssipesään takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 5 §:n nojalla. Lisäksi oli arvioitava sitä, tulisiko Huoltovarmuuskeskuksen koronmaksuvelvollisuutta sovitella takaisinsaantilain 22 §:n nojalla. Kysymys oli vielä sekä Huoltovarmuuskeskuksen valituksen että konkurssipesän vastavalituksen johdosta oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 12.5.2017) - Uutiset
12.5.2017 12.10
Hovioikeus arvioi asunto-osakeyhtiön korvausvastuuta vesivahingosta samoin kuin käräjäoikeus: Korjauskustannukset eivät kuuluneet asunto-osakeyhtiön vastattaviksi eikä vuokratulojen saamatta jäämisen korvaamiseen ollut perusteitaAsiassa oli riidatonta, että osakkeenomistajayhtiö K Oy ja asunto-osakeyhtiö olivat sopineet, että K kunnostaa putkivuodon johdosta vaurioituneet kellaritilat samaan aikaan suorittamiensa muiden kunnostustöiden yhteydessä. Käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevin tavoin K:n kellaritiloissa suorittamien kunnostus- ja muutostöiden päämäärä oli ollut pääasiallisesti muu kuin tilojen saattaminen ennalleen vesivahinkoa edeltäneeseen tasoon ja sopimus oli solmittu, koska tilojen ennalleen saattaminen ei olisi K:n omien suunnitelmien vuoksi ollut sen etujen mukaista. Kellaritilojen sisäosien kunnostamisesta vesivahinkoa edeltänyttä tasoa parempaan tasoon ja muutostöistä aiheutuvat kustannukset kuuluivat osakkeenomistajan eli K Oy:n vastattaviksi. Hovioikeus katsoi, etteivät K:n vaatimat korjauskustannukset kuuluneet asunto-osakeyhtiön vastattaviksi. (Vailla lainvoimaa 12.5.2017) - Uutiset
11.5.2017 16.00
Käräjäoikeus oli voinut jättää 10.000.000 euron velkomusasian tutkimattaAsiassa oli kysymys siitä, oliko käräjäoikeudella ollut perusteet kehottaa A:ta täydentämään haastehakemustaan ja oliko haastehakemus ollut niin puutteellinen, ettei sen voitu katsoa kelpaavan oikeudenkäynnin perustaksi ja oliko käräjäoikeudella tästä syystä ollut perusteet jättää asia tutkimatta. A oli haastehakemuksessaan ilmoittanut pelkästään, että hän vaatii 10.000.000 euroa korvausta entiseltä työnantajaltaan ja että kysymys oli työtapaturmasta ja työnantajan työturvallisuuslaiminlyönnistä. Hovioikeus katsoi, että A:n haastehakemus oli ollut niin puutteellinen, että käräjäoikeus oli voinut ja sen oli tullut kehottaa A:ta täydentämään haastehakemustaan, koska puutteiden korjaaminen oli oikeudenkäynnin jatkamiseksi tai vastauksen antamista varten ollut välttämätöntä. Käräjäoikeus oli samoista syistä ja sen jälkeen, kun A oli ilmoittanut, ettei hän aio täydentää haastehakemustaan pyydetyllä tavalla, voinut oikeudenkäymiskaaren säännösten perusteella jättää asian myös tutkimatta. A:n haastehakemus oli hänen käräjäoikeudelle toimittamiensa sähköpostien jälkeenkin ollut perusteiltaan niin yksilöimätön, ettei vastaaja olisi voinut haastehakemuksen perusteella vastata kanteeseen eikä haastehakemus ollut siten kelvannut oikeudenkäynnin perustaksi. (Vailla lainvoimaa 11.5.2017) - Uutiset
11.5.2017 15.11
Kolminkertaisesta ylinopeudesta 50 päivän ehdollinen vankeusrangaistus ja oheissakko - Stalker-tutkan mittaustulosta pidettiin riittävänä näyttönäNopeusvalvontaa suorittanut vanhempi konstaapeli oli kertonut tehneensä havainnon käytetystä nopeudesta tutkan näyttötaulusta, mitä havaintoa oli pidettävä riittävänä näyttönä. Yleisen rangaistuskäytännön mukainen seuraamus teosta (törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen) oli vankeusrangaistus, kun vastaajan käyttämä nopeus oli ollut kolminkertainen sallittuun nopeuteen nähden. Ehdollisen 50 päivän vankeusrangaistuksen ohessa määrättiin 30 päiväsakkoa. (Vailla lainvoimaa 11.5.2017) - Uutiset
11.5.2017 14.39
Hovioikeuden päätös maksuohjelman muuttamista koskevaan asiaan sovellettavasta laistaAsiassa oli kysymys siitä, tuliko 11.5.2016 vireille tulleeseen maksuohjelman muuttamista koskevaan asiaan soveltaa VJL 32 §:n 2 momentin 2 kohtaa sellaisena kuin se on 1.1.2015 voimaan tulleessa laissa vai sellaisena kuin se oli ennen lain muutosta. Hakijan maksuohjelma oli vahvistettu 19.8.2014, jonka jälkeen asia ei ollut ollut KO:ssa vireillä ennen kuin hakija oli 11.5.2016 hakenut maksuohjelman muuttamista. Asiassa lausutuilla perusteilla HO katsoi kuten KO, että asiassa tuli soveltaa voimassa olevan VJL 32 §:n 2 momentin 2 kohtaa. (Lainvoimainen, ks. KKO:2019:20) - Uutiset
11.5.2017 13.00
Hovioikeus arvioi ulkomaisen tuomion täytäntöönpanokelpoisuutta Bryssel I -asetuksen nojallaKäräjäoikeus oli julistanut Pärnu Maakohus -tuomioistuimen 5.5.2011 antaman tuomion täytäntöönpanokelpoiseksi Suomessa. Hovioikeus totesi, että Bryssel I -asetuksen 45 artiklan 1 kohdan mukaan tuomioistuin, jolta on haettu muutosta täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevasta hakemuksesta annettuun päätökseen, voi evätä tuomion julistamisen täytäntöönpanokelpoiseksi tai kumota täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisesta tehdyn päätöksen ainoastaan jollakin 34 ja 35 artiklassa mainituista perusteista. Tällaisesta tilanteesta ei ollut nyt kysymys. Mainitun 45 artiklan 2 kohdan mukaan ulkomaista tuomiota ei saa sen sisältämän asiaratkaisun osalta ottaa missään tapauksessa uudelleen tutkittavaksi. Käräjäoikeuden ratkaisua ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 11.5.2017) - Uutiset
11.5.2017 12.47
Hovioikeus muutti äidille määrätyn lapsen huollon yhteishuolloksiLaissa edellytettyä olosuhteiden muutosta ei asiassa tässä suhteessa ollut tapahtunut. Arvioidessaan sitä, oliko lapsen huollon muuttamiseen muutoin aihetta, hovioikeus totesi, että vanhempien pysyväisluontoisista kommunikointivaikeuksista huolimatta lapsen elämään liittyvät tärkeät ratkaisut ja myös arkielämän asiat olivat tulleet hoidetuiksi asianmukaisesti eikä niiden osalta tulevaisuudessa ollut noussut esille huolta. Vanhempia kuultaessa kävi ilmi, että kumpikin haluaa turvata lapsen hyvä hoidon ja kasvatuksen sekä antaa hänelle virikkeellisen kasvuympäristön. Kumpikin heistä myös kykenee tähän. Hovioikeus katsoi, ettei myöskään laissa tarkoitettua muuta aihetta huollon muuttamiseen ollut. Näin ollen lapsi määrättiin vanhempiensa yhteiseen huoltoon. (Lainvoimainen 2019) - Uutiset
11.5.2017 10.32
Hovioikeuskaan ei määrännyt ympäristövahinkolain nojalla korvauksia väitetystä vesiosuuskunnan viemäristä johtuneesta hajuhaitastaVesiosuuskunta oli esittänyt hajuhaitalle muita viemäriverkkoon liittämisestä vaihtoehtoisia ja siitä riippumattomia syitä, jotka myös todennäköisesti olivat aiheuttaneet kanteessa tarkoitetut hajuhaitat. Vesiosuuskunnan kuulustelemien todistajien mukaan hajuhaitat eivät olleet voineet syntyä viemäriverkkoon liittymisen seurauksena. Kokonaisarvioinnissa oli lisäksi otettava huomioon, että A olisi voinut esittää asiassa sellaisen selvityksen, jonka perusteella talon viemärijärjestelmän tiivistysten vaikutus kanteessa tarkoitettuun hajuhaittaan olisi voitu sulkea pois. Yhteenvetona hovioikeus totesi, että ympäristövahinkolain 3 §:ssä tarkoitettu todennäköinen syy-yhteys A:n kanteessa korvattaviksi vaadittujen hajuhaittojen ja vesiosuuskunnan toiminnan välillä oli jäänyt asiassa näyttämättä. (Vailla lainvoimaa 11.5.2017) - Uutiset
11.5.2017 10.00
Yllyttikö murhaamaan vaimonsa - erimielinen hovioikeus hylkäsi syytteenToisin kuin KO, joka oli tuominnut miehen elinkautiseen vankeusrangaistukseen yllytyksestä murhaan, HO hylkäsi syytteen ja siihen perustavat korvausvaatimukset. Esitetty näyttö ei kokonaisuutena arvioiden riittänyt syyksi lukemisen edellyttämällä varmuudella osoittamaan, että mies olisi yllyttänyt veljensä murhaamaan vaimonsa. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi riittävällä varmuudella näytetyksi, että miehen veli oli tappanut naisen jonkun yllytyksestä. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos myös katsoi, ettei asiassa ollut jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, että mies oli yllyttänyt veljensä tappamaan vaimonsa. (Vailla lainvoimaa 11.5.2017) - Uutiset
10.5.2017 16.00
Yhtiöllä ei ollut oikeutta solmia perättäisiä määräaikaisia työsopimuksia elintarviketyöntekijän kanssa - työsopimusta oli pidettävä toistaiseksi voimassa olleenaTyötä oli teetetty yhteensä kuuden toisiaan seuranneen määräaikaisen työsopimuksen perusteella. HO katsoi, ettei työnantajalla ollut kantajan kanssa tekemien toisen, kolmannen ja neljännen työsopimuksen osalta laissa tarkoitettua perusteltua syytä näiden määräaikaisten työsopimusten tekemiseen. HO arvioi myös selvitetyksi, että työvoiman tarvetta oli ollut perusteltua pitää pysyvänä. Työnantajalla ei siten ollut laissa tarkoitettua perusteltua syytä toistuvien määräaikaisten työsopimusten tekemiseen. Kantajan työsopimusta oli näin ollen pidettävä toistaiseksi voimassa olleena. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 10.5.2017) - Uutiset
10.5.2017 15.10
Hovioikeus: Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ei ole lähtökohtaisesti sellainen sairaus, joka muodostaa laillisen esteen suorittamasta oikeudenkäynnissä kuuluvia tehtäviäKaikki sairaudet eivät ole sellaisia, että ne muodostaisivat laillisen esteen (KKO 2001:73). Kantelijan esittämästä selvityksestä ei myöskään ilmennyt, että hänen sairauteensa olisi liittynyt sellaisia erityisiä piirteitä, joiden vuoksi se olisi tullut hänen kohdallaan hyväksyä lailliseksi esteeksi ilmoittaa tyytymättömyyttä KO:n päätökseen. Kantelu hylättiin. (Vailla lainvoimaa 10.5.2017) - Uutiset
10.5.2017 14.47
Hovioikeuden kolme ratkaisua saman toimiston asianajajille annetuista varoituksista esteellisyystilanteissa – valvontalautakunnan ratkaisuja ei muutettuHovioikeus katsoi muun muassa, että valvontalautakunta oli voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa, että asianajaja oli menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti jatkaessaan pesänhoitajana toimimista sen jälkeen, kun valvontalautakunta oli todennut hänet esteelliseksi tehtävään. Ottaen huomioon asianajajan yleiset velvollisuudet esteellisyystilanteissa ratkaisua ei tältä osin voida pitää ilmeisen virheellisenä tai kohtuuttomana. (Vailla lainvoimaa 10.5.2017) - Uutiset
10.5.2017 14.00
Itä-Suomen hovioikeuden erimielinen päätös menetetyn määräajan palauttamista koskevassa asiassaHO katsoi, ettei hakemuksessa mainittua yhtiön asiamiehen erehdystä valituksen määräpäivästä ollut pidettävä OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettuna laillisena esteenä tai erittäin painavana syynä menetetyn määräajan palauttamiselle. Hakemuksen tueksi ei ollut esitetty muutoinkaan pykälässä tarkoitettuja erittäin painavia syitä. Koska valitusta ei ollut tehty määräajassa eikä menetettyä määräaikaa palautettu, valitusta ei otettu HO:ssa tutkittavaksi. Hakemus hylättiin. Valitus jätettiin tutkimatta. Eri mieltä ollut jäsen hylkäsi hakemuksen menetetyn määräajan palauttamiseksi ja jätti valituksen tutkimatta. Eri mieltä ollut jäsen kumosi ja poisti KO:n tuomion tuomiolauselman osalta sekä palautti asian tältä osin KO:een uudelleen käsiteltäväksi. Yhtiö sai pitää vahinkonaan sille HO:ssa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 10.5.2017) - Uutiset
10.5.2017 12.10
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin kadonneen testamentin peruutetuksiHovioikeus totesi, että oikeuskäytännössä kadonnut testamentti oletetaan peruutetuksi. Tämä on kuitenkin vain olettama, jonka testamentin saaja voi kumota esittämällä näyttöä siitä, että testamentti edelleen vastaa tekijänsä viimeistä tahtoa. Vastaavasti perillisillä on näyttövelvollisuus testamentintekijän tarkoituksesta peruuttaa testamentti. Oikeuskirjallisuudessa on ehdotettu todistustaakkanormin muotoilemista uudelleen: Todistustaakka kääntyy perilliselle, jos kaiken todennäköisyyden mukaan testamentin tulisi olla tallella. Hovioikeuden käsityksen mukaan todistustaakka ei tässä asiassa kääntynyt oikeuskirjallisuudessa ehdotetulla tavalla leskelle C:lle seuraavista syistä. A:n elämäntilanteessa oli tapahtunut muutos C:n kanssa solmitun avioliiton myötä. Testamentin noutaminen tallelokerosta oli tapahtunut tässä yhteydessä. Kun näiden seikkojen lisäksi otettiin huomioon se, että perintöasioiden uudelleen järjestelyn arkaluontoisuuden vuoksi tuossa tilanteessa oli ollut varsin mahdollista, että A ei ollut katsonut aiheelliseksi nimenomaisesti oikaista läheistensä käsityksiä testamenttaustahdossaan tapahtuneesta muutoksesta, oli olemassa uskottava selitys sille, että testamentti ei ollut tallessa. Näillä perusteilla hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen, jonka mukaan testamentti 25.4.2007 oli katsottava peruutetuksi. (Vailla lainvoimaa 10.5.2017)