Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
4.1.2024 14.41
Hovioikeus törkeän ryöstön rangaistuksesta: Oma-aloitteisen tunnustamisen vaikutus rangaistuksen mittaamiseen tuli olla tuntuvaOttaen huomioon H:n käyttämän tekovälineen machete-veitsen vaarallisuuden, teon suunnitelmallisuuden sekä menettelyn kokonaisuudessaan, hovioikeus katsoi, että oikeudenmukainen rangaistusseuraamus H:n syyksi luetusta törkeästä ryöstöstä olisi vähintään 3 vuotta vankeutta.
H:n tunnustaminen oli tapahtunut oma-aloitteisesti ja sen vaikutuksen rangaistuksen mittaamiseen tuli olla tuntuva. Hovioikeus katsoi, että lieventämisperusteen vaikutus huomioiden käräjäoikeuden tuomitsemaa 2 vuotta 4 kuukautta vankeutta oli pidettävä oikeudenmukaisena seuraamuksena H:n syyksi luetusta rikoksesta. (Ään., vailla lainvoimaa 4.1.2024) - Uutiset
4.1.2024 13.45
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion eräiltä osin: Kanteen peruuttamisen merkitys oikeudenkäyntikulujen korvaamiseenAsiassa oli tarkasteltavana, voitiinko asiassa ilmenneiden seikkojen perusteella todeta asian ratkaisussa olleen tosiasiallisesti kysymys kaikilta osin sovinnosta ja mikäli näin oli, oliko silloin erityisiä syitä määrätä oikeudenkäyntikuluista pääsäännöstä poiketen myös niiltä osin kuin kanne oli peruutettu. Käräjäoikeuden tuomio kumottiin niiltä osin, kun X Oy:n konkurssipesä oli velvoitettu suorittamaan valtiolle ET:n avustajalle asianajaja K:lle valtion varoista suoritettu 4.467,10 euroa. (Vailla lainvoimaa 4.1.2024) - Uutiset
3.1.2024 11.30
Hovioikeus: Vaatimus tuomion käännättämisestä olisi tullut tutkia - käännättämättä jättäminen ei loukannut valittajan kielellisiä oikeuksiaAsianomistaja oli tiedustellut KO:lta mahdollisuutta saada tuomio ruotsinkielisenä, koska täytäntöönpano tulee aiheelliseksi Ruotsissa. Asianomistaja oli lisäksi perustellut vaatimustaan sillä, että kielilain 2 luvun 10 §:n mukaan jokaisella on oikeus käyttää valtion viranomaisessa suomea tai ruotsia ja sillä, että kielilain 4 luvun 20 §:n mukaan asianosaisella on oikeus saada käännös tuomiosta, jos tuomio on laadittu muulla kuin asianosaisen kielellä. KO oli jättänyt vaaatimuksen tutkimatta. HO kumosi KO:n päätöksen. Valittajan pyyntö asiakirjan käännättämisestä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 3.1.2023) - Uutiset
3.1.2024 11.00
Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen koskien opettajan virkasuhteen purkamista seksuaalirikokseen syyllistymisen vuoksiPäätös virkasuhteen purkamisesta oli perustunut käräjäoikeuden tuomioon, jolla valittaja oli tuomittu seksuaalirikoksesta 10 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. HAO totesi, että rehtorilla oli ollut viranhaltijalain 41 §:ssä tarkoitettu erittäin painava syy valittajan virkasuhteen purkamiseen. Purkamisen laillisuutta ei ollut syytä arvioida toisin valittajan pitkän ja moitteettoman virkauran johdosta, eikä sitä voitu pitää kysymyksessä olevissa olosuhteissa suhteettoman ankarana seuraamuksena. Päätös ei siten ollut hallintolain 6 §:stä ilmenevän suhteellisuusperiaatteen vastainen. Päätös valittajan virkasuhteen purkamisesta ei ollut myöskään Suomen kansallisen lainsäädännön mukaan rikosoikeudellinen seuraamus eikä sellaiseksi tarkoitettu, minkä vuoksi siinä ei ollut kysymys EIS 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa säädetystä ne bis in idem -kiellon vastaisesta kaksoisrangaistavuudesta. (Vailla lainvoimaa 3.1.2024) - Uutiset
3.1.2024 10.00
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuissa ajalta 5.12.–28.12.2023 oli kyse muun muassa ehdottoman vankeusrangaistuksen korvaamisesta muilla seuraamuksilla, vaarallisen esineen hallussapidosta julkisella paikalla, valitusoikeudesta, oikeudenkäyntikuluista, lapsikaappauksen riskistä päätettäessä tapaamisoikeudesta sekä hautarauhan rikkomisesta oikeusgeneettisen tutkimuksen yhteydessä. - Uutiset
2.1.2024 16.00
Hovioikeus: Näyttämättä jäi, että kattoelementeissä olisi ollut vaaranvastuun siirtyessä yhtiöltä toiselle kauppalain 17 §:n mukainen virheArvioituaan näyttöä kokonaisuutena hovioikeus katsoi, ettei X Oy esittänyt riittävää näyttöä siitä, että kattoelementeissä olisi ollut virhe niiden saapuessa työmaalle. X Oy oli suorittanut kattoelementtien asennustyön. Ottaen huomioon asennuksen vaativuus ja sen kannalta vallinneet haastavat sääolosuhteet ja että kattoelementit olivat olleet ilman vesikatetta talven yli, X Oy:n esittämä näyttö ei Y Oy:n esittämä vastatodistelu huomioon ottaen riittänyt osoittamaan, että aluskermin aaltoilu oli johtunut Y Oy:n vastuulla olevasta seikasta. Asiassa oli näin ollen jäänyt näyttämättä, että kattoelementeissä oli vaaranvastuun siirtyessä Y Oy:ltä X Oy:lle ollut kauppalain 17 §:n mukainen virhe. X Oy:n valitus oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 2.1.2024) - Uutiset
2.1.2024 11.40
Hovioikeus rakennusurakkariidassa: YSE 1998 -ehdot eivät tulleet tapauksessa sovellettaviksi – käräjäoikeuden konkurssipesälle suoritettavaksi määrätyt 297.136,58 euron laskutussaatavat korotettiin vaadittuun 512.290,46 euroonHovioikeus totesi, että kaikki konkurssipesän kanteessa velkomien laskujen perusteet oli konkurssipesän esittämällä näytöllä näytetty toteen. X Oy ei kyennyt osoittamaan, että laskutuksessa olisi väitettyjä virheitä. Kysymys myös suoritustuomion edellytyksistä, kuittausoikeudesta ja takausvastuista. (Vailla lainvoimaa 2.1.2024) - Uutiset
29.12.2023 15.18
Hovioikeus pohti oliko vangitseminen kohtuutonta taikka suhteellisuusperiaatteen tai vähimmän haitan periaatteen vastaistaHovioikeus katsoi, ettei vangittuna pitämistä ollut asian laadun, tuomitun rangaistuksen pituuden, T:n iän tai muidenkaan henkilökohtaisten olosuhteiden vuoksi pidettävä kohtuuttomana. Vangittuna pitäminen ei ollut myöskään suhteellisuusperiaatteen tai vähimmän haitan periaatteen vastaista. Matkustuskieltoa ei ollut pidettävä riittävänä pakkokeinona ottaen huomion rikoksen vakavuus ja tuomitun rangaistuksen pituus. (Vailla lainvoimaa 29.12.2023) - Uutiset
29.12.2023 13.25
Hovioikeus: Asianajajaliiton hallitus oli voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa asianajajan sopimattomaksi harjoittamaan asianajajan tointa sillä perusteella, että hän oli toistuvasti ja tarkoituksellisesti maksanut veroja vasta ulosoton kauttaA oli toistuvasti pitkän aikaa jättänyt hoitamatta julkisoikeudellisia maksuvelvoitteitaan ajallaan. Suomen Asianajajaliitto oli käsitellyt A:n sekä Asianajotoimisto A Oy:n ulosottoperinnässä olevia saatavia lukuisia kertoja ennen A:n erottamista koskevaa päätöstä. A ei ollut voinut olla tietämätön siitä, että hänet voidaan erottaa Asianajajaliiton jäsenyydestä. A ei kehotuksista huolimatta ollut maksanut ulosottovelkaansa annetussa määräajassa. Hovioikeus katsoi, että tapauksen olosuhteissa toistuva useita vuosia kestänyt julkisten saatavien maksaminen ulosottoperinnän kautta osoittaa sellaista piittaamattomuutta julkisten velvoitteiden hoitamisessa, että Suomen Asianajajaliiton hallitus oli voinut katsoa sen olevan omiaan alentamaan asianajajakunnan arvoa ja vähentämään luottamusta asianajajakuntaan. Näin ollen Suomen Asianajajaliiton hallitus oli harkintavaltansa puitteissa voinut katsoa, ettei A enää täyttänyt asianajajalain 3 §:n 1 momentin 1 kohdan kelpoisuusedellytyksiä. A:n erottamista asianajajayhdistyksestä ei ollut hovioikeuden päätöksessä lausuttu huomioon ottaen pidettävä kohtuuttomana. (Vailla lainvoimaa 29.12.2023) - Uutiset
29.12.2023 11.35
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ampuma-aserikoksen tehdyn osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa ja rangaistusta mitattaessa oli sovellettava koventamisperustettaJärjestäytyneet rikollisryhmät käyttävät rikollisessa toiminnassaan tyypillisesti ampuma-aseita, joita myös kätketään tyypillisesti kokoontumistiloihin mahdollisten hyökkäysten ja yhteenottojen varalta. Itä-Suomen hovioikeuden tuomioissa 23/109417, 22/145478, 21/114692 ja 16/104160 on katsottu järjestäytyneen rikollisryhmän tiloissa tapahtuneet ampuma-aserikokset tehdyiksi osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Kysymys oli nk. starttirevolverista, joka oli muunnettu ampumaan kaliiperin .32 S&W -luotipatruunoita. Huomioon ottaen sanotun muunnetun aseen löytyminen HAMC:n Joensuun osaston tiloista ja M:n jäsenyys HAMC:ssa hovioikeus katsoi, ettei tässä tapauksessa jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, etteikö M:n ampuma-aserikos ole ollut ryhmän hyväksymä ja ryhmän yhteistä toimintakokonaisuutta palveleva. (Vailla lainvoimaa 29.12.2023) - Uutiset
29.12.2023 10.40
Hovioikeus poisti ja palautti käräjäoikeuden ratkaisun oikeudenkäyntikuluja koskevan päätöksen osaltaKäräjäoikeuden ratkaisu oli pääasian osalta perustunut siihen, ettei X Oy ollut antanut siltä pyydettyä lausumaa, minkä jälkeen P:n vesiosuuskunta oli vaatinut asiassa yksipuolista tuomiota. Ratkaisu oli myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osalta perustunut X Oy:n passiivisuuteen. Käräjäoikeuden olisi hovioikeuden päätöksessä mainittujen säännösten nojalla tullut ratkaista myös P:n vesiosuuskunnan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus yksipuolisella tuomiolla ja osoittaa X Oy hakemaan takaisinsaantia tältäkin osin oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n mukaisesti käräjäoikeudelta, jolloin oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva kysymys käsitellään mahdollisessa takaisinsaantiprosessissa yhtenä kokonaisuutena. Käräjäoikeuden ratkaisu oli mainituilta osin virheellinen. (Vailla lainvoimaa 29.12.2023) - Uutiset
28.12.2023 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi miehen syyllistyneen entisen naisystävänsä raiskauksen yritykseen - kostomotiiviin perustuva totuudenvastaisen tapahtuman keksiminen voitiin sulkea poisVaikka asianomistaja oli esitetyn näytön perusteella ollut ilmeisen suuttunut vastaajalle myös esiin nousseen mahdollisen pettämisen johdosta, voitiin myös kostomotiiviin perustuva totuudenvastaisen tapahtuman keksiminen asiassa todettu näyttö huomioon ottaen sulkea riittävällä varmuudella pois. Esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioiden HO katsoi toisin kuin käräjäoikeus, ettei vastaajan syyllisyydestä teonkuvauksen mukaiseen menettelyyn ollut jäänyt varteenotettavaa epäilystä. Vastaaja oli syyllistynyt syytekohdassa 1 siihen tekoon, josta syyttäjä oli vaatinut hänelle rangaistusta. Syyte 2 lievästä pahoinpitelystä hylättiin. 1 vuoden 2 kuukauden ehdollista vankeutta oli yksinään pidettävä riittämättömänä rangaistuksena. HO piti oikeudenmukaisena oheisseuraamuksena 40 tunnin yhdyskuntapalvelurangaistusta. (Vailla lainvoimaa 28.12.2023) - Uutiset
28.12.2023 15.40
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen identiteettivarkaudestaKoska M ei ollut erehdyttänyt B:tä luulemaan häntä H:ksi, jota rikoksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttäisi, hovioikeus katsoi, ettei identiteettivarkauden tunnusmerkistö tässä tapauksessa täyttynyt. Näin ollen syyte kohdan 1 osalta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 28.12.2023) - Uutiset
28.12.2023 13.16
Hovioikeus: Varkaus vai moottorikulkuneuvon käyttövarkaus?Nyt kysymyksessä olevassa asiassa M oli murtautunut autoliikkeeseen, mikä jo sinällään osoitti vahvasti auton anastustarkoitusta. Tätä osoitti osaltaan myös se, että M oli valinnut liikkeen autoista varsin arvokkaan auton, ja se, että hän ei ollut vapaaehtoisesti palauttanut autoa tai hylännyt sitä. Hovioikeus katsoi, että M:llä oli ollut anastamistarkoitus. Se, että M oli ehtinyt pitää autoa hallussaan vain noin vuorokauden ajan, ei tässä tapauksessa antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Näin ollen M oli anastamalla auton syyllistynyt varkauteen eikä moottorikulkuneuvon käyttövarkauteen. Yksistään anastetun auton arvo anastamisen kohteena oli ollut erittäin arvokas omaisuus, joten varkaus oli törkeä. Koska muut anastetut esineet olivat olleet pääosin käytettyjä, vahingonkorvauksen määrää ei voitu näiden esineiden osalta perustaa uushankintahintoihin. (Vailla lainvoimaa 28.12.2023) - Uutiset
28.12.2023 12.48
Hovioikeus: Asumisoikeuden panttaus ei sitonut panttaajan ulosottovelkojiaHovioikeus totesi, ettei valituksessa vedottua väitettyä sitovaa ennakollista panttauksesta ilmoittamista yhtiölle voitu pitää varsinaisena panttausilmoituksena. Ottaen huomioon talon omistajalle laissa säädetyn velvollisuuden huolehtia pantinsaajan oikeuksista panttauksen voimassa ollessa hovioikeus katsoi, että näyttövelvollisuuden täyttäminen tässä asiassa edellytti kirjallisen selvityksen esittämistä siitä, että panttaus oli merkitty talon omistajan ylläpitämän panttausilmoituksia koskevaan luetteloon, tai muuta luotettavaa selvitystä panttausilmoituksen tekemisestä talon omistajalle. Koska tällaista selvitystä ei esitetty, näyttämättä oli jäänyt, että panttauksesta oli ilmoitettu talon omistajalle. G:n tekemä asumisoikeuden panttaus ei siten sitonut hänen ulosottovelkojiaan. (Vailla lainvoimaa 28.12.2023) - Uutiset
28.12.2023 11.01
Hovioikeus: Laiton uhkaus, kunnianloukkaus, kotirauhan rikkominen, vahingonteko, rangaistusseuraamus ja vahingonkorvausvelvollisuusV:n ja H:n välinen naapuruussuhde oli kesällä 2021 ollut epäilemättä jännitteinen, mutta sähköpostissa käytetyn ilmaisun sananmukaisesta tulkinnasta sekä muusta esitetystä näytöstä todettu huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että tässä tapauksessa myöskään olosuhteista muutoin ei voitu päätellä, että ”Die soon!” ilmauksella olisi ollut rikoslain 25 luvun 7 §:ssä tarkoitettu rikoksella uhkaamista koskeva merkitys. Laitonta uhkausta koskevan rikoksen tunnusmerkistö ei näin ollen täyttynyt ja syyte oli tämän vuoksi hylättävä. Hovioikeus katsoi, että O:n henkilökohtainen osallistuminen oikeudenkäyntiin oli ollut perusteltua. O on kertonut, että hänen käräjäoikeudessa asianosaiskuluna vaatimansa määrä 120 euroa vastasi hänen oikeudenkäyntiin osallistumisen vuoksi menettämänsä palkkaa. O on ammatiltaan luokanopettaja ja hän oli joutunut ottamaan päivän palkattomaksi vapaapäiväksi. Ansionmenetyksessä oli siten ollut kysymys oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä, oikeudenkäyntikuluna korvattavasta menetyksestä, eikä käräjäoikeuden tuomiota ollut aihetta tältä osin muuttaa. (Vailla lainvoimaa 28.12.2023) - Uutiset
28.12.2023 10.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus myönsi 68-vuotiaalle eläkeläiselle velkajärjestelyn (10 a §)HO totesi, että velkajärjestelyn myöntämisellä olisi olosuhteet kokonaisuutena huomioon ottaen erittäin suuri merkitys hakijalle. Hänen asiassa selostetut velkojensa maksamiseksi tekemänsä toimet osaltaan puolsivat velkajärjestelyn myöntämistä. Lisäksi hakijan oli selvitetty raitistuneen ja siten osoittaneen vastuunottoa velkatilanteestaan. Vuosina 2020–2022 velkaantuminen oli johtunut lähes yksinomaan terveydenhoitoon liittyvistä menoista, eikä tällaisille veloille lähtökohtaisesti voitu antaa painoarvoa painavia syitä arvioitaessa. Näin ollen uusi HO:ssa esitetty selvitys huomioon ottaen pääasiallisesta velkaantumisesta kulunut aika puhui enemmän velkajärjestelyn myöntämisen puolesta kuin sitä vastaan. - Uutiset
27.12.2023 16.00
Hovioikeus tuomitsi 6-8 -vuotiasta lasta rasvanneen isäpuolen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 3 vuoden vankeusrangaistukseen - syyte törkeästä raiskauksesta hylättiinAsianomistajalla oli ollut lapsena ihosairaus, joka oli vaatinut rasvausta ja myös vastaaja oli osallistunut asianomistajan ihon rasvaukseen. HO ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevalta osalta. Törkeän raiskauksen osalta HO katsoi jääneen näyttämättä, että vastaaja olisi tekoaikana voimassa olleen raiskaussäännöksen edellyttämällä tavalla saattanut asianomistajan pelkotilaan tai muuhun avuttomaan tilaan ja käyttänyt sanottua tilaa hyväkseen ollakseen sukupuoliyhteydessä tämän kanssa. (Vailla lainvoimaa 27.12.2023) - Uutiset
27.12.2023 15.00
Hovioikeus: Lastenvalvojalla oli oikeus käyttää lapsen puhevaltaa isyyden selvittämistä koskevassa oikeudenkäynnissäLastenvalvojalla oli ollut oikeus nostaa lapsen nimissä kanne isyyden vahvistamiseksi. (KKO:ssa; VL:2024-28) - Uutiset
27.12.2023 13.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen vainoamiseenS oli menettelemällä syytteessä kuvatulla tavalla syyllistynyt siihen vainoamiseen, josta hänelle oli vaadittu rangaistusta. Tässä tapauksessa rangaistusta ankaroittavina seikkoina oli otettava huomioon teon pitkä kesto sekä tapahtuminen H:iden kotipiirissä. Teosta oli aiheutunut H:ille konkreettista pelkoa ja ahdistusta, ja he olivat joutuneet sen seurauksena välttelemään oleskelua kotinsa pihapiirissä ja liikkumista yhteisellä piha-alueella ja lopulta muuttamaan pois yhteiseltä kiinteistöltä. Teolla oli ollut kielteisiä vaikutuksia H:iden koko perheeseen. Mainitut seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoi, ettei teko ollut sovitettavissa sakkorangaistuksella. Oikeudenmukainen seuraamus oli 3 kuukauden vankeusrangaistus, joka voitiin tuomita ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 27.12.2023)