Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
25.10.2017 10.20
Masennuksen, työuupumuksen ja selkäleikkausten vuoksi pitkiä aikoja sairauslomalla olleen työntekijän työsopimuksen irtisanomiselle ei ollut perustettaTyöntekijälle oli ollut paljon sairauspoissaoloja, yhtäjaksoisesti ennen työsuhteen irtisanomista yli 15 kuukautta. Asiassa katsottiin jääneen näyttämättä, että työnantajalla olisi ollut riittävää perustetta työsopimuksen irtisanomiselle työkyvyn olennaisen ja pitkäaikaisen vähenemisen perusteella. Työntekijällä oli oikeus sekä TSL 12 luvun 2 §:n mukaiseen korvaukseen että yhdenvertaisuuslain mukaiseen hyvitykseen. (Vailla lainvoimaa 25.10.2017) - Uutiset
10.10.2017 14.44
Alkolla oli oikeus irtisanoa kynsien lyhentämisestä kieltäytyneen myyjän työsopimus - käräjäoikeuden tuomio kumottiinJohtopäätöksenään HO katsoi, että Alkon myyjälle antaman määräyksen lyhentää sormenkynsiään oli katsottava olleen siten perusteltu, että sen antaminen oli kuulunut työnantajan direktio-oikeuteen ja työntekijän kieltäytyminen sitä noudattamasta oli merkinnyt työsuhteesta johtuvien velvoitteiden rikkomista. Kun otettiin lisäksi huomioon määräyksen työturvallisuutta edistävä tavoite ja se, ettei myyjällä ollut väitettykään olleen mitään erityistä henkilöön liittyvää syytä olla lyhentämättä kynsiään, HO katsoi velvoitteen rikkomisen olleen niin vakavaa, että Alkolla oli ollut TSL 7 luvun 1 - 2 §:ssä tarkoitettu asiallinen ja painava syy myyjän työsopimuksen irtisanomiseen. Myyjä velvoitettiin suorittamaan Alko Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista kaikkiaan yhteensä 32.070,21 euroa. (Vailla lainvoimaa 10.10.2017) - Uutiset
3.10.2017 14.21
Hampun viljelyssä käytetty kiinteistö voitiin tuomita rikoksentekovälineenä valtiolle menetetyksi - kohtuullistamisellekaan ei ollut edellytyksiäAsiassa oli HO:ssa riidatonta, että kiinteistön arvo on 15.000 euroa ja että pinta-alaltaan 335 neliömetrin suuruisella kiinteistöllä sijaitsevat purkukuntoiset vuonna 1920 rakennettu omakotitalo sekä vuonna 1932 valmistuneet talousrakennukset ja 28 neliömetrin suuruinen mökki, jota vastaaja oli käyttänyt kannabiskasvin viljelyyn. Rikoksella saadun hyödyn määrään nähden kiinteistön arvo ei ollut niin huomattava, että kiinteistön tuomitseminen valtiolle menetetyksi olisi ollut kohtuutonta. Tätä johtopäätöstä tuki myös se, ettei kiinteistöllä ollut muuta käyttötarkoitusta. Valitus hylättiin eikä KO:n tuomiota muutettu. (Vailla lainvoimaa 3.10.2017) - Uutiset
11.9.2017 10.03
Diabetestä sairastava ja alkoholia nauttinut mies makasi tiedottomana lattiakaivon päällä suihkun ollessa päällä: KO sovitteli vesivahingon korvausta ja HO vahvisti osapuolten sovintosopimuksenTapahtumaan oli KO:n tuomion mukaan vaikuttanut vastaajan sairaus (aikuisiän diabetes) olennaiselta osin. Vastaajan nauttima alkoholimäärä ei yksistään olisi todennäköisesti johtanut samaan seuraamukseen terveellä ihmisellä. Tämän vuoksi vastaajan menettely ei ollut niin moitittavaa kuin päihtyneenä sammuminen suihkuun. Siten, vaikka vastaajan tuottamus ei ollut erityisen vähäinen, se oli silti vähentynyt. Ottaen huomioon vastaaja vähäisen varallisuuden ja tuottamuksen vähentymisen, hänen korvausvelvollisuuttaan oli KO:ssa kohtuullistettu neljäsosalla 30 000 euroon. Osapuolet sopivat asian HO:ssa siten, että vastaaja suorittaa tapahtuneen vesivahingon johdosta asunto-osakeyhtiölle vahingonkorvauksena 22 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 11.9.2017) - Uutiset
7.9.2017 13.05
Käräjäoikeus ei ollut toimivaltainen yhden tuomarin kokoonpanossa perätöntä lausumaa koskevassa asiassaC:lle oli vaadittu rangaistusta muun muassa perättömästä lausumasta tuomioistuimessa, josta on rikoslain 15 luvun 1 §:n mukaan säädetty ankarampi rangaistus kuin kaksi vuotta vankeutta. Kyseinen rikos ei ole myöskään mikään oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 6 §:n 1 momentissa erikseen luetelluista rikoksista, joissa käräjäoikeus on päätösvaltainen, kun siinä on yksin puheenjohtaja. Näin ollen käräjäoikeus ei ollut päätösvaltainen ratkaisemaan asiaa yhden tuomarin kokoonpanossa. (Vailla lainvoimaa 7.9.2017) - Uutiset
31.8.2017 9.00
Neljänneksen yhtiöstä omistaneen hallituksen varajäsenen työsuhteen katsottiin siirtyneen liikkeen luovutuksessa - konkurssipesän riitautus hylättiinKantajan työsuhteeseen liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien katsottiin siirtyneen liikkeen luovutuksen myötä A Oy:stä B Oy:öön ja hänen työsuhteensa jatkuneen B Oy:ssä. Kantajalla oli oikeus saada B Oy:n konkurssipesän varoista maksu valvomilleen saataville. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa B Oy:n konkurssipesälle. (Vailla lainvoimaa 31.8.2017) - Uutiset
30.8.2017 10.29
Maksamattomia vastikkeita entiseltä osakkeenomistajalta perinyt asunto-osakeyhtiö velvoitettiin korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulutAsunto-osakeyhtiö oli ilmoittanut kanteen nostamisen jälkeen luopuvansa pääasiaa koskevista vaatimuksistaan, mutta ilmoittanut vaativansa vastaajalta oikeudenkäyntikuluja. KO velvoitti asunto-osakeyhtiön korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 13 940,80 euroa. HO ei myöntänyt asunto-osakeyhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 30.8.2017) - Uutiset
29.8.2017 14.00
KO ja HO: oikeus henkilökohtaiseen avustajaan syntyi heti liikennevahingosta eikä vasta 18 vuotta myöhemmin käräjäoikeuden tuomiollaKäräjäoikeus totesi, että kun lf:n kustannettavaksi vahvistettu avustajan tarve oli syntynyt kyseisestä liikennevahingosta oli myös lf:n velvollisuus kustantaa avustaja alkanut kyseisen liikennevahingon ajankohdasta eikä vasta käräjäoikeuden asian vahvistamista koskevasta ratkaisusta noin 18 vuotta liikenneonnettomuuden jälkeen. Hovioikeus ei tuomiollaan muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 29.8.2017) - Uutiset
14.7.2017 9.09
KHO:n vuosikirjaratkaisu Irakiin karkottamisen edellytysten kokonaisharkinnastaKun ulkomaalaislain 146 §:n 1 momentin mukaisessa kokonaisharkinnassa otettiin huomioon karkotuksen puolesta puhuvana seikkana rikoksen laatu ja sitä vastaan puhuvina seikkoina valittajan henkilökohtainen tilanne, oli karkotusta puoltavia seikkoja pidettävä punninnassa painavampina. - Uutiset
11.7.2017 10.00
HAO:n päätös virkamiehen irtisanomista koskevassa valitusasiassa – maistraatin päätös kumottiinMaistraatti oli irtisanonut henkikirjoittaja HS:n virkasuhteen virkamieslain 25 §:n 2 momentin nojalla ja pidättänyt HS:n virantoimituksesta välittömästi irtisanomisen jälkeen 40 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla. HS oli virkavapaalla ollessaan 4.11.2013 puhelimitse pyytänyt maistraatin toimistovirkailijalta tietoja väestötietojärjestelmästä. Tiedot olivat koskeneet A:ta ja C:tä. A on C:n entinen puoliso ja C on nykyisin HS:n n entisen puolison kanssa. HS oli tuomittu rikosprosessissa 24.2.2016 yllytyksestä virkavelvollisuuden rikkomiseen 4.11.2013 sekä yllytyksestä henkilörekisteririkokseen 4.11.2013 rangaistukseen. HAO totesi, että sekä rikosasian tuomiot ja valittajan irtisanominen ovat perustuneet samaan 4.11.2013 tehtyyn tietojen hankkimista koskevaan tekoon. Maistraatti oli ryhtynyt irtisanomismenettelyyn vasta KO:n tuomion jälkeen. Maistraatin mukaan irtisanominen ei ollut perustunut rikostuomioon, vaan hänen virkamieslain 14 §:n vastaiseen menettelyynsä. HAO:n mukaan irtisanomismenettely oli aloitettu yli vuoden kuluttua siitä, kun irtisanomisen perusteena olevat seikat olivat tulleet työnantajan tietoon. HAO katsoi, ettei irtisanomista oltu toimitettu kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste oli tullut viranomaisen tietoon, joten maistraatin päätös tuli kumota. - Uutiset
1.6.2017 15.04
Karkumatkalla tahdonvastaisesta hoidosta olleen ja alkoholia päihtymistarkoituksessa nauttineen naisen ei katsottu olleen syyntakeeton tai alentuneesti syyntakeinen - virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta 6 kk ehdollista vankeuttaOttaen huomioon asiassa esitetyt seikat naisen oli täytynyt ymmärtää, että kyse oli ollut poliiseista, jotka olivat virkatehtävissään tulleet häntä hakemaan, mitä hän oli vastustanut nostamalla keittiöveitsen lyöntiasentoon. Edellä kuvatuissa olosuhteissa HO katsoi naisen ymmärtäneen tekonsa oikeudenvastaisuuden ja todellisen luonteen, eivätkä kirjallisina todisteina esitetyt potilaskertomukset osoittaneet naisella olleen sellaista sairautta tai vakavan mielenterveyden häiriötä, joka olisi ollut riippumaton hänen itse hankkimansa päihtymystilan ja sen aiheuttaman sekaisuuden vaikutuksesta. Asiassa ei ollut erityisen painavia syitä arvioida voimakkaasti päihtyneen naisen olleen tekohetkellä syyntakeeton tai alentuneesti syyntakeinen. (Vailla lainvoimaa 1.6.2017) - Uutiset
31.5.2017 8.10
Oikeusasiamieheltä huomautus käräjätuomarille muuntorangaistuksen määräämisasiassa sekä hyvitysesitys ValtiokonttorilleOikeusasiamies totesi, että riippumatta RITU-järjestelmän mahdollisesti tarjoamista oletuksista, täytäntöönpanoon välitettävien merkintöjen on oltava virheettömiä. Tässä tapauksessa Oulun käräjäoikeudesta oli välitetty täytäntöönpanoon lainvastainen tieto sakon muuntokelpoisuudesta. Oikeusasiamies piti käräjäoikeudessa tapahtunutta virhettä vakavana, koska se oli johtanut muuntorangaistusmenettelyn käynnistymiseen ja lopulta lainvastaiseen muuntorangaistukseen. - Uutiset
18.5.2017 11.33
Koulukuljetuksia ajaneen kuljettajan katsottiin toimineen itsenäisessä asemassa ammatinharjoittajana eikä työsopimussuhteessa - yhtiöllä oli peruste purkaa ylinopeutta ajaneen kuljettajan toimeksiantosuhdeAsiassa oli tullut esille seikkoja, jotka viittasivat siihen, että kantaja oli tehnyt työtä vastaajayhtiön johdon ja valvonnan alaisena ja seikkoja jotka viittasivat siihen, että kantaja oli toiminut itsenäisessä asemassa ammatinharjoittajana. Lähtökohdaksi oli otettava sopijapuolten tahto. Kantajan tarpeista johtuen osapuolet olivat päätyneet siihen, että kantaja oli toiminut itsenäisenä ammatinharjoittajana. Kun kantajan itsenäiselle asemalle löytyi vallinneista olosuhteista asiassa selostetulla tavalla lisäksi tukea, kantajan asemaa oli kokonaisuutena arvioiden pidettävä ammatinharjoittajana. Kantaja ei huomautuksista huolimatta ollut muuttanut ajotapaansa, ja oli jatkuvasti rikkonut lakia. KO:n tuomiosta ilmenevillä seikoilla oli olennainen merkitys yhtiölle ja erityisesti kantajan ajotapa huomioon ottaen, kysymys oli ollut olennaisesta sopimusrikkomuksesta, jonka perusteella yhtiöllä oli ollut oikeus päättää toimeksiantosopimussuhde päättymään välittömästi. (Vailla lainvoimaa 18.5.2017) - Uutiset
9.5.2017 15.00
Käräjäoikeuden tuomion täydentämistä koskeva päätös kumottiinTuomiota ei voida täydentää esimerkiksi siltä osin kuin siinä ei ole lausuttu valtion varoista suoritettujen maksujen korvaamisesta. (Vailla lainvoimaa 9.5.2017) - Uutiset
5.5.2017 14.17
Kuorma-autonkuljettaja oli voinut jättää sitomatta laastisäkit sivuttaissuunnassa - käräjäoikeuden tuomiota muutettiin ja syyte liikenneturvallisuuden vaarantamisesta hylättiinTodistajan kertomuksella ja mittausraportilla oli selvitetty, että vastaajan kuormassa olleet laastisäkit olisivat kitkakertoimen vuoksi pysyneet paikallaan tilanteessa, jossa niihin kohdistuu sivuttaiskiihtyvyyttä 5 m/s² vastaava voima. Lisäksi oli selvitetty, että laastisäkit eivät olleet voineet kaatua. Näin ollen oli jäänyt näyttämättä, että vastaaja olisi rikkonut ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 6 luvun 47 §:ssä asetettuja vaatimuksia kuorman varmistamisesta. Syyte liikenneturvallisuuden vaarantamisesta oli hylättävä, ja vastaaja oli vapautettava tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta valtiolle. (Vailla lainvoimaa 5.5.2017) - Uutiset
3.5.2017 9.50
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalla 12.4.–20.4.2017 koskevat muun muassa yhteisomistussuhdetta, velkasaneerausta, vahingonkorvauksen siirtämistä, testamentin peruuttamista sekä vahingonkorvauksen kohtuullistamista. - Uutiset
26.4.2017 11.06
Lupalakimies yritti käräjäoikeuden istunnossa luovuttaa huumausaineita vankeusrangaistusta suorittavalle päämiehelleen - varoitus ei ollut riittävä vaan lupa oli peruutettavaA:n menettelyä oli asiassa kerrotulla tavalla pidettävä varsin moitittavana ja se oli ollut toistuvaa, eikä menettelyyn ollut liittynyt arviointiin vaikuttavia lieventäviä seikkoja. Näihin seikkoihin nähden varoitusta ei ollut pidettävä riittävänä seuraamuksena. A:lle myönnetty lupa oli peruutettava. (Vailla lainvoimaa 26.4.2017) - Uutiset
21.4.2017 10.22
Kaupunki ei ottanut riskiä siitä, että vielä kolmaskin päiväkotityöyhteisö häiriintyy - lasten päivähoitajalle olisi ennen irtisanomista pitänyt kuitenkin antaa mahdollisuus ottaa varoituksesta ojentuakseenAsiassa selostetut seikat huomioon ottaen työntekijälle olisi ennen irtisanomista pitänyt antaa mahdollisuus ottaa varoituksesta ojentuakseen. Näin asiassa ei ollut menetelty. Irtisanomiselle ei siten ollut laillisia perusteita. Vaikka kantajan ei ollut näytetty menetelleen siten, että perusteet irtisanomiselle ilman edeltävää varoittamista olisivat olleet, oli hänen menettelynsä ollut kokonaisuutena arvioiden varsin moitittavaa ja työtovereita henkisesti kuormittavaa. HO alensi KO:n tuomitsemaa irtisanomiskorvausta. Asiaa kokonaisuutena arvioituna oikeana ja kohtuullisena korvauksena pidettiin neljän kuukauden palkkaa vastaavaa määrää. (Vailla lainvoimaa 21.4.2017) - Uutiset
4.4.2017 9.52
18 640 euron sakot kahdesta ylinopeudesta - työmatkaa ei pidetty laillisena esteenä tyytymättömyyden ilmoittamatta jättämiselle eikä sakkorangaistuksen suuruutta tai vireillä olevaa lain muutoshanketta voitu pitää erittäin painavana syynä määräajan palauttamiselleHakijan ilmoittamaa työmatkaa Yhdysvaltoihin ei voitu pitää laillisena esteenä tyytymättömyyden ilmoittamatta jättämiselle. Muutakaan laillista estettä ei ollut asiassa ilmennyt. Sakkorangaistuksen suuruutta tai vireillä olevaa lain muutoshanketta ei voitu pitää erittäin painavana syynä määräajan palauttamiselle. Kantelu oli hylättävä. KO oli tuominnut hakijan kahdesta liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 20 päiväsakon (á 932 euroa) rangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 4.4.2017) - Uutiset
27.3.2017 8.01
Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen on abstrakti vaarantamisrikos - lähes kaksinkertaista nopeutta sallittuun ajonopeuteen nähden ajanut mies syyllistyi törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseenTörkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen on abstrakti vaarantamisrikos, jonka syyksi lukeminen ei edellytä näyttöä konkreettisen vaaran aiheutumisesta. Riittävää on, että on ollut varteenotettava mahdollisuus siitä, että joku voisi olla vaaran piirissä. Teko täytti törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen tunnusmerkistön. Mies tuomittiin 55 päiväsakon rangaistukseen ja 6 kuukauden ajokieltoon. (Vailla lainvoimaa 27.3.2017) - Uutiset
23.3.2017 9.06
Käräjäoikeus laiminlöi ilmoittaa ratkaisun antamisesta hyvissä ajoin ja lähetti samassa kirjelähetyksessä kahden eri asian asiakirjoja - menetetty määräaika tyytymättömyyden ilmoittamiselle ja muutoksenhaun tekemiselle palautettiinAsiassa oli selvitetty, että KO oli laiminlyönyt mainitun ilmoitusvelvollisuutensa, mikä oli jo selvästi vaikeuttanut hakijan prosessitoimia muutoksenhakua silmällä pitäen. Hakijan ilmoitusta siitä, että puheena olevassa kirjelähetyksessä oli toimitettu kahden eri asian asiakirjoja niitä erittelemättä, ei ollut aihetta epäillä. Viimeksi mainittu seikka oli entisestään vaikeuttanut hakijan mahdollisuuksia noudattaa tyytymättömyyden ilmoittamiselle säädettyä määräaikaa. (Vailla lainvoimaa 23.3.2017) - Uutiset
15.3.2017 7.01
Koirien ulkoiluttamisen estämiseksi piikkilankoja metsäpalstalleen asettanut mies syyllistyi vaaran aiheuttamiseenMies oli tahallaan asettanut piikkilankoja sekä teräsverkosta ja harjateräksestä tehtyjä aitoja kulkuesteeksi siten, että hän oli yrittänyt tahallaan rajoittaa alueella liikkuvien ihmisten jokamiehenoikeutta. Miehen motiivia teolleen pidettiin hyvin moitittavana. (Vailla lainvoimaa 15.3.2017) - Uutiset
1.3.2017 16.00
Työnantaja käski painumaan helvettiin - laillista perustetta päättää työntekijän työsuhdetta sen paremmin purkamalla kuin irtisanomallakaan ei ollutVarsin todennäköisenä oli pidettävä, että tilanne oli edennyt sillä tavoin kuin työntekijä oli kertonut. Työnantajan edustajan oli siten osoitettu tosiasiallisesti päättäneen työntekijän työsuhteen päättymään heti ja siten purkaneen työntekijän työsopimuksen huolimatta siitä, että työntekijä oli laatimaansa kirjalliseen ilmoitukseen kirjannut kyseessä olleen hänen oma irtisanoutumisensa. KO oli tuominnut yhtiön suorittamaan työntekijälle palkkasatavia, irtisanomisajan palkkaa neljältä kuukaudelta, odotusajan palkkaa kuudelta päivältä ja korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä kuuden kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Osapuolet sopivat asian HO:n pääkäsittelyssä. (Vailla lainvoimaa 1.3.2017) - Uutiset
24.2.2017 10.31
Ainakin 67 kissan kaltoinkohtelu oli törkeä eläinsuojelurikos – 6 kuukauden ehdollinen vankeus ja 60 päiväsakkoa sekä pysyvä eläintenpitokieltoKissoja oli pidetty pysyvästi suljettuna liian ahtaisiin kuljetushäkkeihin. Kissojen pitopaikan ilmanlaatu oli ollut erittäin huono. Kissoja oli pidetty ikkunattomassa tilassa, missä ei ole ollut valaistusta. Kaikilla kissoilla ei ollut juomavettä tarjolla. Kissoilla oli ollut hoitamattomia sairauksia kuten silmätulehduksia, ihoon kasvaneita ylipitkiä kynsiä, ihottumaa, korvapunkkioireita, ienpaiseita ja neurologista oireilua. Pentukissoja oli vieroitettu emoistaan jo kahden viikon ikäisinä. Kissoilla ei ollut sopivia rakenteita tai paikkoja kiipeilyä ja kynsimistä varten eikä kissoilla ollut kuulo- ja näköyhteyttä pitopaikassa tapahtuvaan toimintaan eikä myöskään sosiaaliseen kanssakäymiseen. Laiminlyöntien johdosta eläinlääkäri oli joutunut lopettamaan kiireellisesti 48 kissaa niiden enempien kärsimysten välttämiseksi. Kissoja oli ollut ainakin 67. Käräjäoikeus katsoi, että sanottu määrä täytti rikoslain 17 luvun 14 a §:n mukaisen kvalifiointiperusteen siitä, että kysymys oli ollut huomattavan suuresta määrästä eläimiä. A:n ja B:n menettely oli jatkunut pitkään ja menettely oli ollut hyvin moitittavaa. Käräjäoikeus katsoi, että tekoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Siten A ja B olivat menettelyillään syyllistyneet törkeään eläinsuojelurikokseen. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 24.2.2017) - Uutiset
13.2.2017 16.01
Aatu-kissan tuntemattomaksi jääneeseen paikkaan autolla kuljettanut nainen syyllistyi hallinnan loukkaukseen ja eläinsuojelurikkomukseen - 30 päiväsakkoa ja vahingonkorvausvelvollisuusOmistajat olivat viikon ajan olleet epätietoisia ja huolissaan kissastaan. Kun kissa oli löytynyt, oli se pitänyt hakea Orivedeltä ja kissasta oli maksettu löytöeläimen lunastusmaksu. Aiheutettua haittaa ei pidetty hallinnanloukkausta koskevan RL 28 luvun 11 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla vähäisenä. Vastaajan menettely oli ollut tahallista, koska hän oli tahallaan nostanut kissan kyytiinsä ja ajanut se kyydissään Orivedelle, minne hän oli kissan jättänyt. Kissa oli vastaajan tieten ollut asianomistajien perheen lemmikkieläin, ei villikissa. Vastaaja oli kissan Orivedelle jättäessään tiennyt sen joutuvan kauas elinpiiristään ilman ihmisen huolenpitoa. Kissan hylkääminen vieraaseen ympäristöön ilman huolenpitoa aiheuttaa kissalle tarpeetonta kärsimystä. Vastaajan menettely täytti eläinsuojelurikkomuksen tunnusmerkistön. (Vailla lainvoimaa 13.2.2017) - Uutiset
6.2.2017 11.14
Laittoi entisen esimiehensä nimissä sanomalehden toimitukseen kuvan sukupuolielimestä julkaistavaksi ja edelleen jaeltavaksi – kunnianloukkaus ei ollut törkeä, kärsimyskorvausta 3.000 euroaAsianomistajan kertomuksella näytettiin se, että teko oli aiheuttanut hänelle kärsimystä. Kertomuksen perusteella ei voitu kuitenkaan tehdä sellaista päätelmää, että kärsimys olisi intensiteetiltään tai voimakkuudeltaan sen laatuista, että voitaisiin katsoa kärsimyksen olleen lain edellyttämällä tavalla huomattavasti suurempaa kärsimystä kuin mikä on tyypillistä perusmuotoisessa rikoksessa. Vastaajan julkaisujen laatu kuin myöskään levittämisen tapa ja laajuus eivät antaneet aihetta arvioida asiaa toisin. Kerrotuilla perusteilla vastaajan menettely ei täyttänyt törkeän kunnianloukkauksen tunnusmerkistöä. Menettely täytti kunnianloukkauksen tunnusmerkistön. Käräjäoikeus tuomitsi vastaajan kunnianloukkauksesta 70 päiväsakkoon. Hovioikeus ei myöntänyt tuomitulle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 6.2.2017) - Uutiset
18.1.2017 9.11
Koulun ikkunoita 15-vuotiaana kivittäneelle ja lapiolla hakanneelle nuorelle tuomitun vahingonkorvauksen sovittelulle 0 euroon ei ollut perusteitaSinänsä vastaajan nuori ikä ja hänen varallisuusolonsa puolsivat korvausten sovittelua. Erityisesti viivästyskorkojen osalta sovittelua tuki myös se, että asian käsittelyssä oli mennyt huomattavan kauan täysin vastaajasta riippumattomista syistä. Toisaalta täysi korvausvelvollisuus on pääsääntö. Vastaajan teko oli ollut tahallinen. Vastaajan impulsiivisuudella oli voinut olla jotain vaikutusta vastaajan käytökseen, mutta huomioon ottaen aiheutettujen vahinkojen laajuus eli yhden ikkunan sijasta vastaaja oli rikkonut viisi ikkunaa, impulsiivisuus ei selittänyt tekoa tai vähentänyt teon tahallisuutta. Vastaaja oli ikkunat rikkoessaan kyennyt ymmärtämään, että teosta aiheutuu vahinkoa. Lisäksi vastaajan oli katsottava ymmärtäneen tekonsa oikeudenvastaisuuden. (Vailla lainvoimaa 18.1.2017) - Uutiset
17.1.2017 14.06
Isän tuttava tuomittiin kotona asuneen 17-vuotiaan ja lievästi kehitysvammaisen tytön seksuaalisesta hyväksikäytöstä 10 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja vahingonkorvauksiinAsiassa ei voitu katsoa, että yksin tytön ulkoisen olemuksen perusteella miehen olisi tekohetkellä tullut mieltää tyttö ikäisiään kypsymättömämmäksi. Tähän johtopäätökseen mies (48 v.) ei voinut tulla myöskään sen seikan perusteella, että tyttö oli ennen tekoa ollut katsomassa animaatioelokuvaa huoneessaan, jossa oli ollut Aku Ankan taskukirjoja. Ottaen huomioon asiassa mainittu sekä tytön asuminen isänsä luona HO katsoi, että miehen oli tullut pitää varsin todennäköisenä, että tyttö oli ollut alle 18-vuotias. Miehen oli osapuolten välisen huomattavan ikäeron perusteella tullut mieltää, että häneen verrattuna tyttö oli ollut kypsymätön päättämään seksuaalisesta käyttäytymisestään, jolloin kysymys oli KO:n tuomiossa selostetuissa olosuhteissa ollut miehen valta-aseman ja tilanteen hyväksikäytöstä eikä tasavertaisesta seksuaalisesta kanssakäymisestä. (Vailla lainvoimaa 17.1.2017) - Uutiset
5.12.2016 13.00
Henkilön sairaus ja työkyvyttömyys eivät suoraan vaikuta velan maksamiseen vaan velallisen on sovittava velkojan kanssa mahdollisista muutoksista – 111 euron laskun maksamattomuudesta velallisen maksettavaksi yli 6.000 euron oikeudenkäyntikulutKäräjäoikeus totesi, että A:n vaatimusten perusteena oli taloudellinen menetys, joka oli aiheutunut häneen kohdistetusta velkomuksesta. Kyseisen riita-asian S 15/1013 osapuolina olivat olleet Järvenpään Kuljetuspalvelu Oy velkojana ja A velallisena. Järvenpään kaupungin terveystoimen palveluksessa olevat lääkärit eivät olleet osallistuneet oikeudenkäyntiin. Henkilön sairaus ja työkyvyttömyys eivät suoraan vaikuta velan maksamiseen, vaan velallisen on sovittava velkojan kanssa mahdollisista muutoksista. A ei kertomansa mukaan ollut ottanut yhteyttä velkojaan. Hän ei myöskään ollut edellä mainitun riita-asian käsittelyn yhteydessä ollut kykenemätön antamaan kirjallista vastausta tai osallistumaan käräjäoikeuden istuntoon, joten lääkärintodistuksen puuttumisella tai lääkäreiden menettelyllä ei ollut vaikutusta 5.2.2015 vireille pannun ja 25.9.2015 ratkaistun riidan lopputulokseen. Tähän nähden A:n kanne oli perusteettomana hylättävä. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 5.12.2016) - Uutiset
5.12.2016 6.03
Sillä seikalla, että käräjäoikeus oli virheellisesti antanut muutoksenhakuohjeen täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevaan päätökseen, ei ollut merkitystä muutoksenhakuoikeuden kannaltaKäräjäoikeuden täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta. Käräjäoikeuden antama muutoksenhakuohjaus poistettiin. Valitus jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 5.12.2016) - Uutiset
18.11.2016 14.31
Aitauksesta pois päässeiden koirien omistaja tuomittiin eläimen vartioimatta jättämisestä 30 päiväsakon rangaistukseen - koiria ei määrätty lopetettaviksi eikä perheellä ollut oikeutta korvaukseen henkisestä kärsimyksestäVastaajan katsottiin menetelleen piittaamattomasti ja siten törkeän huolimattomasti tavalla, joka läheni tahallisuutta. Vastaaja syyksi oli luettava eläimen vartioimatta jättäminen. Koiria ei pidetty niin vaarallisina, että olisi ollut perusteltua määrätä nämä kaksi koiraa tapettaviksi. Vaatimus lasten ja vanhempien henkisen kärsimyksen korvaamisesta hylättiin. Vastaaja velvoitettiin korvamaan lasten äidille taloudellisesta menetyksestä iltapäiväkerhon hoitomaksuista vaaditun 960 euron asemasta 330 euroa. (Vailla lainvoimaa 18.11.2016) - Uutiset
15.11.2016 9.05
2,50 euron vaatimusta liian kalliista pizzasta ei tutkittu tuomioistuimissa – kantaja vapautettiin kuitenkin tuomioistuinmaksustaKäräjäoikeus totesi, että oikeussuojan tarve on yksi oikeudenkäynnin edellytys. A oli kanteessaan vaatinut hyvitystä, jota Kuluttajariitalautakunta ei ollut suosittanut. Vaaditun hyvityksen määrä oli ainoastaan 2.50 euroa. Jos otettiin huomioon pelkästään postituskulut ja verrattiin niitä vaadittuun hyvitykseen, niin kantajalla ei voinut olla asiassa ainakaan mitään taloudellista intressiä ja oikeussuojan tarvetta. Haastehakemuksen perusteella mitään muutakaan oikeussuojan tarvetta ei voitu arvioida olevan kantajalla asiassa olevan. Kun kantajalla ei ollut asiassa oikeussuojan tarvetta eikä hän esittänyt mitään järkevää ja oikeusturvan kannalta hyväksyttävää syytä kanteen nostamiselle, ei perustetta oikeudenkäyntiin ollut olemassa. Sen vuoksi kanne jätettiin tutkimatta oikeussuojan tarpeen ja oikeudellisen intressin puuttumisen johdosta. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 15.11.2016) - Uutiset
11.10.2016 12.35
Rattijuopumuksesta ei olisi tullut tuomita lääkkeenä käytetyn metadonin osalta - käräjäoikeuden tuomiota muutettiinKoska vastaajan verestä ajon jälkeen todetun metadonin voitiin katsoa olevan peräisin lääkkeestä, johon vastaajalla oli ollut resepti, oli syyte hylättävä metadonin osalta. Syyksilukemista muutettiin. (Vailla lainvoimaa 11.10.2016) - Uutiset
10.10.2016 13.00
Syyte lääkäriä vastaan perättömästä lausumasta tuomioistuimessa hylättiinKäräjäoikeus totesi, että B ei ollut tehnyt tapahtuma-aikaisia havaintoja, vaan hän oli perustanut lausuntonsa jälkikäteen tehtyihin päätelmiin, kun vahinko oli jo tapahtunut. Kysymys oli nimenomaan B:n omista päätelmistä. Asiassa ei ollut mahdollista selvittää, kumpi B:n lausunto, Potilaskeskukselle annettu vai Satakunnan käräjäoikeudessa esitetty, oli lähempänä totuutta, jos niissä ylipäänsä todellista eroa olikaan. B:n ei voitu katsoa antaneen Satakunnan käräjäoikeudessa tahallaan väärää tietoa lääkäreiden hoitomenettelystä A:n hoidossa eikä salanneen hänen tiedossaan olevia A:n hoitoon ja lääkärien menettelyyn liittyviä tietoja, kun häntä oli kuultu rikosasiassa todistajana. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 10.10.2016) - Uutiset
3.10.2016 8.40
Käräjäoikeus ei lausunut mitään lasten elatusapuasiassa tehdystä editiovaatimuksesta - asia palautettiin käräjäoikeuteenEditiovaatimus oli ollut perusteltu, riittävästi yksilöity ja se oli koskenut elatusavun vahvistamisen kannalta keskeisiä seikkoja. Asiakirjoista saadun selvityksen mukaan KO ei ollut käsittelyn aikana lausunut mitään esitetystä editiovaatimuksesta eikä editiovaatimuksella selvitettäväksi tarkoitetuista seikoista ollut ennen asian ratkaisemista esitetty myöskään henkilötodistelua kuulemalla asianosaista todistelutarkoituksessa. KO:n päätös kumottiin elatusavun osalta ja asia palautettiin tältä osin KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 3.10.2016) - Uutiset
30.9.2016 14.34
Rappukäytävään karannut hoitokoira puri naista reiteen ja käteen - koiran haltija tuomittiin vammantuottamuksesta 20 päiväsakon rangaistukseen ja vahingonkorvauksiin mutta syytteet järjestysrikkomuksesta ja eläimen vartioimatta jättämisestä hylättiinVastaajan ei katsottu tahallaan laiminlyöneen pitää koiraa kytkettynä eikä vastaajan siten voitu katsoa syyllistyneen tahallisuutta edellyttävään järjestysrikkomukseen. Vastaajan menettelyä ei voitu kokonaisuutena arvostellen pitää myöskään törkeän huolimattomana ottaen erityisesti huomioon, että koira ei ollut käyttäytynyt muissa tilanteissa aggressiivisesti eikä vastaajalta tästä syystä ollut voitu edellyttää tässä tapauksessa korostettua huolellisuutta. Näin ollen järjestysrikkomusta koskevan syytekohdan 1 mukainen vaihtoehtoinen syyte eläimen vartioimatta jättämisestä oli myös ollut hylättävä. Vastaajan menettely oli ollut huolimatonta. Menettely oli aiheuttanut A:lle vammoja, joita ei voitu pitää vähäisinä. Vastaaja oli siten syyllistynyt syytekohdan 2 mukaiseen vammantuottamukseen. (Vailla lainvoimaa 30.9.2016) - Uutiset
23.9.2016 9.10
Poliisin mahdollisesti antama virheellinen ohjeistus ei ollut riittävä syy määräajan takaisinsaannille tyytymättömyyden ilmoittamiseksiA:lle annettuun rikesakkomääräykseen oli kirjattu otsikon "Ohjeita rikesakkomääräyksen saaneelle" alle rikesakkomenettelystä annetun lain mukainen muutoksenhakuohje. A ei ilmoittanut lailliseksi esteeksi katsottavaa syytä, joka olisi estänyt häntä noudattamasta annettua muutoksenhakuohjetta. Koska sanottu muutoksenhakuohje oli kirjattu rikesakkomääräykseen oikein, ei poliisin mahdollisesti myöhemmin antamaa virheellistä ohjeistusta asiassa ollut pidettävä erittäin painavana syynä menetetyn määräajan palauttamiselle. (Vailla lainvoimaa 23.9.2016) - Uutiset
14.9.2016 8.25
Metsäyhtiö oli virheellisesti laaditun korjuupiirroskartan perusteella vastuussa hakkuualueen ulkopuolelta tehdystä visakoivikon hakkuusta - käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja yhtiö velvoitettiin suorittamaan vahingonkorvausta puolet sopimusehtojen mukaan määräytyvästä vahingonkorvauksestaHO hyväksyi KO:n tuomion perustelut metsänhoitoyhdistyksen velvollisuudesta ainakin ilmoittaa yhtiölle visakoivikosta varsinkin, kun visakoivikko oli ollut K:n ja sitä kautta yhdistyksen tieten valittajalle erityisen tärkeä. Koska visakoivikosta ei ollut kuitenkaan asiassa sanotulla tavalla ja syystä ilmoitettu yhtiölle, yhtiö ei ollut yksin kokonaan vastuussa visakoivikon hakkuusta vaan vain osittain. HO harkitsi oikeaksi velvoittaa yhtiö korvaamaan valittajalle puolet sopimusehtojen mukaan määräytyvästä vahingonkorvauksesta. (Vailla lainvoimaa 14.9.2016) - Uutiset
9.9.2016 14.30
Työnantajalla ei ollut oikeutta pitää työsuhdetta purkautuneena kun työntekijän katsottiin olleen erehdyksensä vuoksi poissa työstä - käteisenä maksettua palkkaa pidettiin nettopalkkanaTyöntekijälle katsottiin syntyneen työnantajan menettelystä se perusteltu käsitys, että hänellä oli ollut oikeus jäädä lomalle aina 7.5.2014 saakka. Työntekijän katsottiin siten olleen erehdyksensä vuoksi poissa työstä eikä yhtiöllä ollut oikeutta pitää työsuhdetta purkautuneena TSL 8 luvun 3 §:n nojalla. Kohtuulliseksi korvaukseksi harkittiin työntekijälle 5 kuukauden palkan. Työnantajan velvollisuutena oli maksaa työntekijän palkasta verot ja maksut siitä huolimatta, ettei työntekijä ollut toimittanut työnantajalle verokorttia. (Vailla lainvoimaa 9.9.2016) - Uutiset
9.9.2016 11.30
Ulkoilualueella vapaana ollut amstaffi-rotuinen koira puri pienempää koiraa ja sen omistajaa - alkoholia nauttinut koiranomistaja tuomittiin järjestysrikkomuksesta ja vammantuottamuksesta sakkoihin ja vahingonkorvauksiinVastaajan koira oli purrut A:n omistamaa, amstaffia huomattavasti pienempää ja hentorakenteisempaa länsiylämaanterrieri-rotuista koiraa päästä ja kaulasta sekä A:ta oikeaan käteen, kun A oli kädellä yrittänyt suojata omaa koiraansa. Vastaaja oli laiminlyönnillään aiheuttanut A:lle ruumiinvamman, joka ei ollut vähäinen. Vastaaja syyllistyi järjestysrikkomuksen lisäksi myös vammantuottamukseen. A:lle maksettavien vahingonkorvausten lisäksi vastaaja velvoitettiin korvamaan Kelalle sen A:lle maksamia sairauspäivärahoja yli 4 700 euroa. (Vailla lainvoimaa 9.9.2016) - Uutiset
8.9.2016 11.56
Käräjäoikeuden olisi tullut ratkaista asianomistajan esittämä oikeudenkäyntikuluvaatimus liitännäisvaatimuksena rikosasian pääasian yhteydessä vaikka vastaajalle ei ollut käräjäoikeudessa varattu tilaisuutta lausua oikeudenkäyntikuluvaatimuksestaRikosasian vastaaja oli kutsuttu KO:n pääkäsittelyyn sillä uhalla (res), että pääasia oli voitu tutkia ja ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta ja että hänet oli voitu tällöin tuomita sakkorangaistukseen tai enintään kolmen kuukauden vankeusrangaistukseen. Vastaaja ei ollut saapunut pääkäsittelyyn. Koska pääasia oli voitu ratkaista vastaajan poissaolosta huolimatta, oli myös A:n esittämä oikeudenkäyntikuluvaatimus voitu liitännäisvaatimuksena ratkaista pääasian yhteydessä, vaikka vastaajalle ei ollut KO:ssa varattu tilaisuutta lausua oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta. (Vailla lainvoimaa 8.9.2016) - Uutiset
1.9.2016 14.11
Käräjäoikeus ei voinut hylätä pesänjakajan palkkiota koskevaa vaatimusta selvästi perusteettomana haastetta antamatta - käräjäoikeus oli laiminlyönyt lausua myös vahingonkorvausvaatimuksestaHO totesi mm., että A:lla oli asiassa oikeussuojan tarve. Kirjoituksissa mahdollisesti olevat puutteet, ristiriitaisuudet ja epäselvyydet voitiin poistaa asian valmistelun yhteydessä. Tämän vuoksi HO katsoi, että A:n kanne ei ollut sillä tavoin selvästi perusteeton, että KO oli voinut hylätä kanteen haastetta antamatta. Vahingonkorvausvaatimuksen osalta HO totesi, ettei KO ollut antanut minkäänlaista vastausta A:n esittämään vahingonkorvausvaatimukseen. Näin ollen KO oli laiminlyönyt lausua A:n esittämästä vaatimuksesta. Tältä osin KO:ssa oli tapahtunut menettelyvirhe. (Vailla lainvoimaa 1.9.2016) - Uutiset
1.9.2016 13.53
Käräjäoikeus ei olisi saanut pitää pesänselvittäjän tiliä koskevaa vaatimusta ennenaikaisenaRiippumatta siitä, katsottiinko kanteessa olleen kysymys lopputilityksen vaatimisesta tai sen moittimisesta, kannetta ei voitu KO:n toteamin tavoin pitää ennenaikaisena. Näin ollen KO:n ei olisi tullut ilmoittamillaan perusteilla jättää kannetta tutkimatta. KO:n päätös kumottiin ja asia palautettiin KO:een. (Vailla lainvoimaa 1.9.2016) - Uutiset
30.8.2016 14.00
Asiamies ei ollut kuluvastuussa peruutetusta rangaistusvaatimus- ja korvauskanteestaKantaja oli peruuttanut rangaistus- ja korvausvaatimuksensa KO:n valmisteluistunnon jälkeen sekä pyytänyt, että asia jää sillensä. Tämän jälkeen vastaaja oli vaatinut, että kantajan asianajaja velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa asiassa. Vastaaja oli vedonnut asiamiehen kuluvastuun perusteina ensinnä siihen, että kantajan asiamies oli pyrkinyt johtamaan tuomioistuinta harhaan esittämällä asiassa väitteitä, jotka hän oli tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää aiheettomiksi. Edelleen vastaaja oli vedonnut asiamiehen kuluvastuun perusteena siihen, että kantajalta ei ollut mahdollista periä tämän maksettavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikuluja. Vastaajan vaatimus hylättiin. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (30.8.2016) - Uutiset
30.8.2016 11.25
Menetetyn määräajan palauttamiseen oli erittäin painavat syyt kun rikosasian vastaajan ei näytetty saaneen tietoa tuomiostaAsiakirjoihin liitetystä käräjätuomarin sähköpostiviestistä ilmeni, että hakijalle tai hänen puolustajalleen ei ollut pääkäsittelyn päätyttyä ilmoitettu tuomion antamispäivää. Asiassa oli ollut myös riidatonta, ettei KO ollut lähettänyt hakijalle ratkaisuilmoitusta ennen tuomion antamispäivää. Asiassa oli lisäksi jäänyt selvittämättä, oliko KO:n tuomion antamispäivä ja tuomittu seuraamus ilmoitettu hakijalle OK 25 luvun 4 §:ssä edellytetyllä tavalla antamispäivänä. (Vailla lainvoimaa 30.8.2016) - Uutiset
29.8.2016 9.00
Saunalautta ei ollut kiinteistön tarpeistoesine – pitkä häiriötön hallinta osoitti kuitenkin lautan sisältyneen kauppaanKoska saunalautan ja tilan välillä ei vallinnut pysyväksi tarkoitettua liitossuhdetta, käräjäoikeus katsoi, että kanteessa tarkoitettu saunalautta ei ollut ollut kaupan 5.6.2006 kohteena olleen kiinteistön tarpeistoesine. Ostajien 5.6.2006 - 28.6.2015 välinen häiriötön saunalautan hallinta loi hyvin vahvan olettaman siitä, että osapuolten tarkoitus oli ollut, että saunalautta sisältyi kauppaan erityisesti kun myyjän puolelta ei edes vedottu siihen, että näiden hallinta olisi perustunut muuhun, määräaikaiseen tai lakkaavaan, oikeusperusteeseen. Käräjäoikeus arvioidessaan näyttöä kokonaisuutena antaen ostajien pitkälle häiriöttömälle hallinnalle ratkaisevan merkityksen katsoi selvitetyksi, että osapuolten tarkoitus oli ollut, että saunalautta sisältyy kauppaan. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 29.8.2016) - Uutiset
16.8.2016 10.10
Koirien omistaja syyllistyi eläimen vartioimatta jättämisen lisäksi vammantuottamukseen – 60 päiväsakkoaAsiassa oli riidatonta, että B oli kokenut koirien hyökkäyksen joka oli ollut varsin pitkäaikainen ja se oli sisältänyt useita puremia ympäri kehoa. Koirien hyökkäystä voitiin pitää siten tapahtumana, joka on ollut hyvin järkyttävä ja laukaiseva tekijä. B:llä oli esiintynyt heti tapahtuman jälkeen oireita. Oireet olivat kuitenkin vasta myöhemmin todettu takotsubo-kardiomyopatiaksi. Se ei kuitenkaan poistanut sitä, ettei syy-yhteyttä koirien hyökkäyksen ja todetun sairauden välillä voisi olla. B:llä ei ollut todettu sydänsairauksia aikaisemmin. Käräjäoikeus katsoi, että kiistaton ja selvä syy-yhteys koirien hyökkäyksen ja takotsubo-kardiomyopatian välillä oli olemassa. Vastaaja A:n katsottiin siten syyllistyneen vammantuottamukseen syyttäjän esittämän teonkuvauksen mukaisesti. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 16.8.2016) - Uutiset
26.7.2016 13.30
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalla 21.6.–5.7.2016 koskevat muun muassa EU-tuen ulosmittausta, maataloustuen panttausta, uhanalaisena lajina myydyn tuotteen aiheuttamaa rangaistusseuraamusta sekä kauppasopimuksen ja kauppakirjan sanamuodon välistä ristiriitaa. - Uutiset
14.7.2016 12.07
Muuttopäivää ei siirretty terveydellisten syiden vuoksiKäräjäoikeuden mukaan kantaja ei esittänyt perusteltua syytä muuttopäivän siirtämiseen. Kantajan terveydelliset ongelmat eivät olleet peruste siirtää muuttopäivää. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 14.7.2016) - Uutiset
7.7.2016 11.17
OTT Mika Sutela: Empiiristä tuomioistuintutkimusta tarvitaan lisääTulevaisuudessa myös oikeudellisia empiirisiä aineistoja ja niiden saatavuutta tulisi parantaa Suomessa, jotta tilastollisen empiirisen oikeustutkimuksen tekeminen olisi mahdollista. Yksi merkittävä parannus suomalaiseen empiiriseen oikeustutkimukseen olisi tuomioistuinten päätösten saatavuuden lisääminen. Mikäli kaikkien tuomioistuinten ratkaisut olisi mahdollista tallettaa yhteen kansalliseen tietokantaan, jota tutkijat ja mahdollisesti kaikki kansalaiset voisivat esimerkiksi internetin välityksellä helposti käyttää, tuomioita voitaisiin paremmin selailla ja vertailla ja niistä voisi helpommin koota tutkimusaineistoa, OTT Mika Sutela kirjoittaa Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
4.7.2016 11.25
Myyjät kadottivat asunto-osakeyhtiön osakekirjat eikä kauppaa voitu tehdä sovitusti – myyjät olivat velvollisia korvaamaan sovitun vakiokorvauksen 8.000 euroa ostajalleKäräjäoikeus totesi muun muassa, että ostajalle oli syntynyt oikeus ostotarjouksen mukaiseen vakiokorvaukseen, koska kauppaa ei ollut voitu tehdä hyväksytyn ostotarjouksen mukaisin ehdoin eivätkä myyjät täyttäneet omaa osaansa sopimuksesta. Osakekirjojen luovuttaminen siirtomerkinnöin varustettuna kaupantekotilaisuudessa oli ollut hyväksytyn ostotarjouksen mukainen myyjien velvollisuus. Kanne 8.000 euron vakiokorvauksen suorittamisesta oli hyväksyttävä. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 4.7.2016) - Uutiset
22.6.2016 9.32
Allekirjoittamattomasta sopimusluonnoksesta ei ollut muodostunut sopimustaKirjallisten todisteiden perusteella käräjäoikeus totesi, että kantajan kirjalliseksi todisteeksi antaman Myyntisopimukseksi otsikoidun asiakirjan ei voitu katsoa olevan Suomen Kerta Oy:n yksinmyyntioikeutta koskeva myyntisopimus vaan korkeintaan osoittavan, että sellaisia neuvotteluita oli mahdollisesti Greinerin ja Suomen Kerta Oy:n kesken tai vaihtoehtoisesti Greinerin, Suomen Kerran ja PK Pohjakulman kesken käyty tai että yksinmyyntioikeus oli ollut Suomen Kerta Oy:n tavoitteena kanteen kohteena olevien vk-rasioiden markkinointia koskevaan yhteistyöhön ryhtyessään. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 21.6.2016) - Uutiset
16.6.2016 13.13
Kun yt-neuvottelut käytiin suoraan työntekijöiden eikä luottamusmiehen kanssa, työntekijällä oli oikeus 8.000 euron hyvityskorvaukseen – edustuksellisuus vesittyiKäräjäoikeus totesi, että keskeisenä periaatteena yhteistoimintalaissa on neuvottelutaitojen välisen epätasapainon tasoittaminen työntekijöiden edustuksellisuudella. Käsiteltävänä olevassa asiassa, käytäessä neuvottelut suoraan työntekijöiden kanssa, kantaja oli käytännössä menettänyt kyseisen edun, mikä ei korvautunut sillä, että luottamusmies oli ollut mukana viimeisessä yhteistoimintaneuvottelussa. Tapahtunutta virhettä oli yhteistoimintalain säätämisen taustalla olevat periaatteet huomioiden pidettävä niin olennaisena, että sitä ei voitu pitää vähäisenä. Kantajalla oli siten oikeus saada yhteistoimintalain 62 §:ssä säädetty hyvitys. Käräjäoikeus arvioi kohtuullisen hyvityskorvauksen määräksi 8.000 euroa. Hovioikeus ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 16.6.2016) - Uutiset
30.5.2016 10.35
Esimieheen ja työtovereihin kohdistuneen epäasiallisen käyttäytymisen perusteella varoitetun kesäyliopiston työntekijän työsopimus voitiin irtisanoaAsiassa katsottiin, että työyhteisön ilmapiiri- ja yhteistyöongelmat olivat johtuneet kantajasta lähtöisin olevasta käyttäytymisestä. Tätä tuki myös se, että kantajan irtisanomisen jälkeen kaikki olivat kokeneet työyhteisön tilan ja ilmapiirin toisenlaiseksi. Esitetty selvitys ei tukenut sitä, että kantajaa olisi kiusattu tai että hän olisi joutunut kesäyliopiston johdon "leimaamaksi" tai koko yhteisön puolesta syntipukiksi. Työnantajan oli varoituksella ja aikaisemmilla puuttumisillaan katsottu antaneen kantajalle riittävällä tavalla mahdollisuuden korjata menettelyään eikä työnantajalta ollut kyseisissä olosuhteissa voitu enää kohtuudella edellyttää uuden tilaisuuden varaamista kantajalle. (Vailla lainvoimaa 30.5.2016) - Uutiset
20.5.2016 14.27
Työkaveriaan pikkujouluissa pahoinpidelleelle työntekijälle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestäYhtiö oli rikkonut tasapuolisen kohtelun vaatimusta irtisanoessaan kantajan työsopimuksen toisen työntekijän saadessa jatkaa työskentelyään yhtiön palveluksessa. Kohtuullinen korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä kantajan olosuhteet huomioon ottaen oli 10 kuukauden palkkaa vastaava määrä. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 20.5.2016) - Uutiset
17.5.2016 16.05
Uhkasivat sosiaalityöntekijää ns. kotikäynnillä - eivät kuitenkaan syyllistyneet laittomaan uhkaukseenVäkivallan mahdollisuus oli jäänyt verrattain etäiseksi eikä voitu katsoa, että A ja B olisivat tarkoittaneet uhata sosiaalityöntekijää väkivallalla mutta tietoisesti esittäneet tuon uhkan verhotusti ja abstraktisti. Syytteet ja korvausvaatimus henkisestä kärsimyksestä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 17.5.2016) - Uutiset
13.5.2016 14.15
Vanhemman lehtorin virkaan valittiin nainen ilman kelpoisuutta - virkaa hakenutta ansioituneempaa miestä ei syrjitty sukupuolen perusteellaEi ollut minkäänlaista viitettä siitä, että virkaan olisi haluttu nimenomaan nainen. Virkaa hakeneella miehellä, joka ei ollut antanut hyväksymistään tietojen keräämiseen aikaisemmin hoitamistaan tehtävistä ja tietojen keräämiseen oli ollut aihetta erityisesti kantajan aikaisemman irtisanomisen vuoksi, ei ollut oikeutta tasa-arvolain mukaiseen hyvitykseen tai vahingonkorvauslain mukaiseen vahingonkorvaukseen. (Vailla lainvoimaa 13.5.2016) - Uutiset
2.5.2016 13.06
Haukkuiko toista linnunpönttöön yhtyjäksi – jätettiin joka tapauksessa rangaistukseen tuomitsematta, kärsimyskorvausta kuitenkin 100 euroaKäräjäoikeus katsoi selvityksi, että A oli nimitellyt halventavasti B:tä naisten ahdistelijaksi, lähestymiskiellon rikkojaksi ja paskiaiseksi. Näyttämättä jäi, että A olisi kutsunut B:tä ”linnunpönttöön yhtyjäksi”. Kun otettiin huomioon tapahtumien taustat, vireillä ollut prosessi lähestymiskiellon rikkomisesta, B:n oma tarkoitushakuisuus, A:n terveydentila ja syyksi luettujen ilmaisujen laatu, käräjäoikeus piti rikosta sen haitallisuuteen ja siitä ilmenevään tekijän syyllisyyteen nähden kokonaisuutena arvostellen rikoslain 6 luvun 12 §:n 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla vähäisenä ja jätti A:n rangaistukseen tuomitsematta. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.5.2016) - Uutiset
2.5.2016 10.32
Käräjäoikeuden laatiman yhteenvedon väitettyjä puutteellisuuksia ei ollut pidettävä lapsen elatuksen muuttamista koskevan ratkaisun lopputulokseen vaikuttavana menettelyvirheenäAsiassa oli asiakirjoista ilmenevällä tavalla asianmukaisesti järjestetty tulkkaus ja tuomiosta oli lähetetty käännös valittajalle. KO:n laatima yhteenveto oli toimitettu asianosaisille etukäteen ja heillä oli myös ollut mahdollisuus lausua käsityksensä siitä. Yhteenveto oli ollut osittain puutteellinen ja käännettynä englanniksi vain osittain. Asian käsittelykieli oli kuitenkin kielilain mukaisesti ollut suomi. Yhteenvetoa ei ollut täydennetty prosessin aikana, vaan kyseiset täydennykset ja muutokset oli tehty suoraan KO:n tuomioon. Näin ollen KO:n laatiman yhteenvedon väitettyjä puutteellisuuksia ei ollut pidettävä ratkaisun lopputulokseen vaikuttavana menettelyvirheenä. (Vailla lainvoimaa 2.5.2016) - Uutiset
18.4.2016 9.24
Runsaasti itse nuuskaa käyttänyt ei syyllistynyt salakuljetukseenA:n kiistettyä syytteen syyttäjän oli tullut näyttää, että A oli hankkinut nuuskaa kaupallisessa tarkoituksessa eli myydäkseen nuuskaa edelleen. A:n omasta nuuskan käytöstä esitettyyn näyttöön nähden pelkästään A:n tuomien nuuskapurkkien määrästä ei nyt voitu tehdä päätelmää siitä, että kaikki nuuska ei olisi ollut A:n omaan käyttöön. Sen vuoksi syyte salakuljetuksesta oli hylättävä. A oli kuitenkin menettelyllään syyllistynyt tupakkatuoterikkomukseen. Tähän nähden myös rangaistusta oli alennettava. (Vailla lainvoimaa 18.4.2016) - Uutiset
11.4.2016 10.10
118 000 kilometriä ajettuun autoon tuli laakerivika kauppaa seuraavana päivänä – 18.000 euron kauppa purettiinKäräjäoikeus totesi, että autolla on voitava ajaa. Käräjäoikeuden käsityksen mukaan auton moottorin tulisi kestää huomattavasti isomman ajomäärän kuin 118.000 kilometriä. Käräjäoikeus katsoi, että auto oli ollut olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla oli ollut aihetta olettaa auton hinnan, ajomäärän ja laadun perusteella. Käräjäoikeus purki ajoneuvoa Subaru 4D Impreza koskevan kaupan ja velvoitti vastaajan omalla kustannuksellaan siirtämään ajoneuvon pois kantajan hallitsemista tiloista sekä palauttamaan kantajalle kauppahinnan 8.500 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 11.4.2016) - Uutiset
4.4.2016 11.13
Vahingonlaukaus autossa täytti vaaran aiheuttamisen tunnusmerkistönKäräjäoikeus totesi, että vastaajan toiminta ei tässä tapauksessa selvästikään ollut tahallista. Kysymyksessä oli ollut ilmeinen vahingonlaukaus. Suoritettu varotoimi eli aseen piipun kohdistaminen kohti lattiaa oli omiaan osoittamaan sen, että muille ei ollut tarkoitus aiheuttaa vaaraa, mutta abstraktiksi käytännössä jääneenä ja vahvana vakavan vaaran aiheutuminen myös muille autossa olleille henkilöille oli ollut käsillä. Aseen käsittelyyn ryhtyvällä henkilöllä on tällaisessa tilanteessa ”ankara vastuu” sikäli, että aikuisen ihmisen täytyy ymmärtää mitä voi tapahtua, jos hän ryhtyy käsittelemään ladattua käsiasetta humalassa liikkuvassa autossa suljetussa, rajallisessa tilassa. Vastaajan menettelyn voitiin katsoa näissä olosuhteissa olleen törkeän huolimatonta ja täyttävän vaaran aiheuttamisen tunnusmerkistön. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 4.4.2016) - Uutiset
29.3.2016 15.00
Presidentinlinnassa asiattomasti käyttäytyneen muuttofirman työntekijän työsopimus päätettiin lainvastaisesti - osa-aikainen työntekijä ei ollut kuitenkaan oikeutettu kuorma-autoalan työajan lyhennykseen ja siihen perustuvaan rahalliseen korvaukseenKO oli pitänyt näytettynä, että kantaja oli käyttäytynyt epäasianmukaisesti presidentinlinnassa muuton yhteydessä. KO oli katsonut, että kantaja oli rikkonut työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan. Rikkomuksia ei kuitenkaan voitu pitää kovin vakavina eikä yhtiöllä siten ollut erittäin painavaa syytä purkaa heti kantajan työsuhde. Työsopimus oli päätetty luottamusmiessopimuksen ja työsopimuslain vastaisesti. HO, jossa oli kysymys työntekijän oikeudesta kuorma-autoalan työajan lyhennykseen ja siihen perustuvaan rahalliseen korvaukseen, katsoi pääkäsittelyä pitämättä, ettei kantaja ollut oikeutettu työajan lyhennykseen ja siihen perustuva rahallista korvausta koskeva vaatimus oli KO:n tavoin hylättävä. Asiassa ei ollut myöskään tarpeen pyytää työtuomioistuimen lausuntoa siitä, mitä säännöllisellä työajalla tarkoitettiin. (Vailla lainvoimaa 29.3.2016) - Uutiset
21.3.2016 10.12
Sakotettiinko väärää autoilijaa – sakko poistettiin ja ajokieltoa lyhennettiin, mutta autoilijalla ei ollut oikeutta korvauksiin valtiolta työansion menetyksestäKun otettiin huomioon myös tilanteessa vaadittu harkinta ja ajokiellon tarkoitus käräjäoikeus katsoi, että poliisilaitoksen virkamiehet eivät olleet julkista valtaa käyttäessään eli ajokiellosta määrätessään menetelleet huolimattomasti, vaan noudattaneet toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia. Poliisilaitoksen virkamiehet olivat toimineet asianmukaisesti sovellettavia säännöksiä noudattaen eivätkä he olleet ylittäneet harkintavaltansa rajoja. Koska poliisilaitoksen virkamiehet eivät olleet julkista valtaa käyttäessään tehneet virhettä tai laiminlyöntiä eikä valtio näin ollen ollut asiassa korvausvelvollinen, käräjäoikeus ei lausunut ajokiellon määräämisestä mahdollisesti aiheutuneesta vahingosta tai sen määrästä taikka vahingonkorvausvelvollisuuden sovittelemisesta. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 21.3.2016) - Uutiset
29.2.2016 15.41
Kun koira pääsi puremaan ohikulkijaa, kyseessä oli törkeä huolimattomuus – 12 päiväsakkoa eläimen vartioimatta jättämisestäTodistelusta ei ollut pääteltävissä, että vastaaja olisi tahallisesti menetellyt syytteessä kerrotulla tavalla, koska vastaaja ei ollut edes havainnut asianomistajaa. Vastuu vaarallisesta eläimestä tarkoittaa kuitenkin velvollisuutta eliminoida kaikenlaatuiset vaaratilanteet, myös ne, joita vastaaja ei havaitse. Vastaaja oli ollut tietoinen vuotta aikaisemmin tapahtuneesta vaaratilanteesta ja jo oman kertomuksensakin perusteella nuoren koiran innokkuudesta vartioida pihaa. Näin ollen vastaajan oli täytynyt ymmärtää tämän koiran olevan vartiotehtävässä ja vapaana ollessaan vaarallinen. Kun koira oli päässyt puremaan ohikulkijaa, vastaajan oli näytetty törkeästä huolimattomuudesta jättäneen vaarallisen koiran asianmukaisesti vartioimatta. Sanottu riitti rikoksen syyksilukemiseen. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 29.2.2016) - Uutiset
26.2.2016 15.15
Kiinteistönvälittäjän oli palautettava käsiraha kaupan peruuntuessa kun käsirahaehtoja ei ollut kirjattu kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä annetun lain mukaisestiKäräjäoikeus katsoi, ettei tarjousasiakirjan laatiminen tai menettämisehdon selventäminen kirjallisesti olisi ollut kohtuuttoman hankalaa. Vastaaja olisi voinut laittaa ehdot kantajalle esimerkiksi sähköpostilla, jolloin osapuolten välinen tapaaminen ei olisi ollut edes välttämätöntä lain muotovaatimuksen täyttämiseksi. Käsirahasta ja sen menettämisestä olisi tullut laatia kirjallinen asiakirja ja sen laatimatta jättämiselle ei ollut perusteita. Käsiraha 4.000 euroa viivästyskorkoineen velvoitettiin palautettavaksi. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 26.2.2016) - Uutiset
23.2.2016 16.00
Hallintokantelulla ei ollut vaikutusta kanneaikaan – potilasvahingon kanneaika vanheni 3 vuodessa korvauspäätöksestäKäräjäoikeus totesi, että koska potilasvahinkolaissa ei ole kanneaikaa koskevaa erityissäännöstä, potilasvahinkoa koskevaan kanteeseen sovelletaan vakuutussopimuslain 74 §:n säännöstä. Kanneajan laskemisen kannalta merkitystä on sillä, milloin vakuutuksenantaja eli tässä tapauksessa Potilasvakuutuskeskus oli antanut päätöksensä. Sillä, milloin esimerkiksi Lounais-Suomen aluehallintovirasto oli antanut ratkaisun A:n hallintokanteluun, ei ollut kanneajan kannalta merkitystä. A oli nostanut asiassa kanteen yli viisi vuotta Potilasvakuutuskeskuksen viimeisen korvauspäätöksen antamisen jälkeen. Kannetta ei näin ollen nostettu vakuutussopimuslain 74 §:n mukaisessa kolmen vuoden määräajassa. Kanne oli hylättävä vanhentuneena. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 23.2.2016) - Uutiset
22.2.2016 13.00
Törkeästä raiskauksesta ja törkeästä vapaudenriistosta 6 vuotta 2 kuukautta vankeutta ja vahingonkorvauksia 20.000 euroaNäyttöä kokonaisuutena arvioituaan käräjäoikeus katsoi, että syytteen tueksi oli esitetty varsin vakuuttava näyttö. Siitä, että B oli syyllistynyt törkeään raiskaukseen ja törkeään vapaudenriistoon syyksilukemisen yhteydessä mainituin tavoin, ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Käräjäoikeus katsoi, että teon vahingollisuuteen, sen vaikuttimiin ja teosta ilmenevään B:n syyllisyyteen nähden oikeudenmukainen rangaistus hänen syykseen luetun törkeän raiskauksen osalta oli kuuden vuoden vankeusrangaistus. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiolauselmaa muutoin kuin vapaudenmenetysaikaa koskevalta osin. (Vailla lainvoimaa 22.2.2016) - Uutiset
22.2.2016 9.00
Yhteisasumisen edellytykset rikkonut puoliso häädettiin yhteisestä asunnostaVaimon kertomusta miehen väkivaltaisesta, uhkaavasta ja leimaavin sanankääntein nimittelevästä käyttäytymisestä ei ollut aihetta epäillä. Hän oli kertonut kokemuksistaan luontevasti ja ilman, että kertomuksen todenperäisyyttä olisi osoitettu tai yritetty osoittaa paikkansapitämättömäksi. Hänen mukaansa mies oli käynyt hänen kurkkuunsa käsiksi, raivonnut, hajottanut hänen makuuhuoneensa lukituksen, nimitellyt ja puhunut viitteellisesti hengen menettämisestä. Tämän takia ei ollut perusteltua oikeuttaa miestä jäämään asumaan yhteiseen kotiin ja velvoittaa vaimoa muuttamaan sieltä, vaan yhteisasumisen edellytykset rikkoneen miehen oli perusteltua kantaa siitä tältä osin vastuu (avioliittolaki 24 § 1). Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. (Vailla lainvoimaa 22.2.2016) - Uutiset
19.2.2016 13.00
Hihnassa ollut sekarotuinen koira puri juttelemaan pysähtynyttä miestä kasvoihin - koiranomistaja tuomittiin vammantuottamuksesta, mutta syyte eläimen vartioimatta jättämisestä hylättiinKoiranomistajan katsottiin huolimattomuudellaan aiheuttaneen miehelle syytteessä kuvatut vammat, joita ei voitu pitää vähäisinä. Koiranomistajan käsitys siitä, että mies olisi kyyristynyt silittämään koiraa, vaikka koiranomistaja oli ilmoittanut miehelle koiran arkuudesta, ei ollut poissuljettua. Näin ollen näyttämättä oli jäänyt, että koiranomistaja olisi syyllistynyt eläimen vartioimatta jättämiseen ja syyte oli tältä osin hylättävä. Koiranomistaja tuomittiin 30 päiväsakon rangaistukseen ja suorittamaan miehelle lääkäri- ja lääkekulujen lisäksi korvausta kivusta ja särystä 300 euroa ja pysyvästä haitasta 300 euroa. HO ei pitänyt rangaistusta liian ankarana. (Vailla lainvoimaa 18.2.2106) - Uutiset
19.2.2016 12.33
Käräjäoikeus ei ollut päätösvaltainen yhden tuomarin kokoonpanossa joten rikosasia palautettiinKäräjäoikeus oli, kohdan 4 syytteen hyläten, tuominnut A:n yhteiseen vankeusrangaistukseen hänen syykseen luetuista rikoksista kohdissa 1-3 ja 5-8. Rikoksista vakavin oli kohdan 1 mukainen oikeudenkäytössä kuultavan uhkaaminen, jonka enimmäisrangaistus rikoslain 15 luvun 9 §:n mukaan on vankeutta kolme vuotta. Koska kysymys ei ollut myöskään mistään oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 6 §:n 1 momentissa erikseen luetelluista rikoksista, käräjäoikeus ei ollut päätösvaltainen ratkaisemaan asiaa yhden tuomarin kokonpanossa. (Vailla lainvoimaa 19.2.2016) - Uutiset
19.2.2016 11.47
Toimitusjohtaja joutui palauttamaan yli 75.000 euron erokorvauksen matkalaskuepäselvyyksien vuoksiToimitusjohtaja oli joutunut sopimuksentekotilanteeseen yllättäen ja valmistautumattomana. Hän ei kuitenkaan ollut tietämätön keskeisestä seikasta eli matkalaskuepäselvyyksistä. Vastuuvapauden epäämisen ja hallituksen luottamuksen menettämisen ei voitu katsoa tulleen hänelle yllätyksenä. Asiassa osoittautui myöhemmin, että A oli harhauttanut yhtiötä matkalaskujen tarkistamiseen liittyneen selvitystyön yhteydessä. Asiassa ei voitu todeta, että sopimus olisi syntynyt sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunniavastaista ja arvotonta vedota sopimukseen. Erokorvauksen palauttamista koskeva ehto oli sopimuksen teko-olosuhteissa tarkoituksenmukaisella tavalla turvannut molempien sopimuskumppanien aseman. Sopimus ei ollut alunperin eikä se ollut olosuhteiden muuttumisen vuoksi muuttunut kohtuuttomaksi kun asiaa tarkasteltiin siitä näkökulmasta että onko toimitusjohtaja, joka oli erehdyttänyt yhtiötä tekemällä vääränsisältöisiä matkalaskuja ja hankkinut yhtiön kustannuksella itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä ja joka oli asian selvittelyn yhteydessä hankkinut ja toimittanut yhtiölle tosiasioita vastaamatonta selvitystä, oikeutettu toimitusjohtajasopimuksen mukaiseen irtisanomiskorvaukseen. Yleisen oikeustajun mukaan tilannetta tuli tarkastella niin kuin käsillä olisi voimassa olevan sen laatuinen toimitusjohtajasopimuksen purkuperuste, joka sellaisenaan sulkee toimitusjohtajalta oikeuden sopimuksen mukaisiin irtisanomiskorvauksiin. Tästä syystä A:n kuittausvaatimuskaan ei menestynyt. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. - Uutiset
17.2.2016 11.12
Työnantajan epäasiallisen kohtelun ja suoranaisen kiusaamisen seurauksena masentuneella työntekijällä oli oikeus purkaa työsopimus työnantajasta johtuvasta syystä ja oikeus korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestäTyöntekijään katsottiin kohdistuneen työnantajien edustajien, erityisesti kantajan esimiehen taholta, vakavaa ja toistuvaa epäasiallista kohtelua ja että kantajalle oli aiheutunut kohtelun seurauksena työuupumus ja vakava masennustila, josta tapahtuneen toipumisen jälkeen sairauden uusiutumisriski oli ollut korkea. Työnantajan edustajien oli tullut tätä taustaa vasten tiedostaa, että epäasiallisen kohtelun jatkuessa riski kantajan sairastumisesta uudelleen olisi huomattava. (Vailla lainvoimaa 17.2.2016) - Uutiset
15.2.2016 9.06
Käräjäoikeus ei olisi saanut välipäätöksellään hylätä asuntokaupan virheitä koskevaa myyjiin kohdistunutta kannetta väärän vastaajan perusteellaKäräjäoikeus totesi, että asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:ssä säädetyllä yhtiön kunnossapitovastuulla on nyt ratkaistavana olevassa asiassa merkitystä. Yhtiön kunnossapitovastuu on oikeudellisesti vaikuttava vastaajien mahdolliseen vastuuseen nähden ja muodostaa esteen vaatimusten esittämiselle vastaajia kohtaan. Mahdolliset virheet eivät kuulu vastaajien vastuulle ainakaan ennen kuin selviää, jääkö yhtiön vastuun selvittämisen jälkeen enää mitään myyjän vastattavaksi kuuluvaa virhettä. Hovioikeuden mukaan kaupan purkuvaatimus, kauppahinnan alennusvaatimus tai asuntokauppalain 6 luvun 17 §:n mukainen vahingonkorvausvaatimus voidaan kohdistaa vain myyjään. Virheen olemassaolon, sen korjauskustannusten, varsinkin ottaen huomioon asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuu, ja virheen olennaisuuden harkitseminen on tuomioistuimen harkintavaltaan kuuluva asia, josta asianosaiset esittävät näyttönsä. Käräjäoikeus ei olisi saanut hylätä kannetta mainitsemillaan perusteilla. Asia palautettiin käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 15.2.2016) - Uutiset
11.2.2016 12.21
Naisen ei näytetty kavaltaneen aviopuolisonsa varoja yhteiseltä tililtä - syyte hylättiinKO oli katsonut jääneen näyttämättä, että nainen olisi anastanut aviopuolisoiden yhteiseltä tililtä väitetyt miehen rahavarat 949,64 euroa miehen ulkomaan matkan aikana. Syyte kavalluksesta ja miehen esittämä vahingonkorvausvaatimus oli hylättävä. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 11.2.2106) - Uutiset
8.2.2016 7.07
Ravintolaillan jälkeen raiskatun naisen itsemääräämisoikeutta loukattiin syvällisesti - mies tuomittiin 1 vuoden 10 kuukauden vankeuteen ja vahingonkorvauksiinTimo Ojalan teoksessa Seksuaalirikokset (Edita, Porvoo 2014, sivulla 146 - 148) on lueteltu viisi erilaista vyöhykettä, mitkä kuvaavat rangaistustasoa. Nyt käsiteltävän tapauksen oli arvioitu kirjan perusteella kuuluvan kaikista eniten vyöhykkeeseen neljä. Tämän perusteella KO oli arvioinut, että rangaistuksen tuli olla vähän vajaa 2 vuotta. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 8.2.2016) - Uutiset
21.1.2016 10.13
Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää kannetta tutkimatta kun kantaja oli täydentänyt haastehakemusta velkasaatava-asiassaValittaja esitti hovioikeudelle selvitystä siitä, että se oli määräajassa toimittanut käräjäoikeuden siltä pyytämän haastehakemuksen täydennyksen. Tästä huolimatta käräjäoikeus oli jättänyt kanteen tutkimatta. Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää kannetta tutkimatta tällä perusteella, minkä vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 21.1.2016) - Uutiset
7.12.2015 12.34
Rikoksesta epäillyn luovuttamista ja kansainvälistä perheoikeutta koskevien asioiden käsittely muuttuu vuoden 2016 alustaVuoden 2016 alusta rikoksesta epäillyn tai tuomitun luovuttamista koskevat asiat Suomen ja muiden EU-maiden sekä Pohjoismaiden välillä keskitetään Helsingin käräjäoikeuteen, samoin eräät kansainväliset perheoikeudelliset asiat. Muutoksenhakuun korkeimmalta oikeudelta tarvitaan jatkossa valituslupa. - Uutiset
23.11.2015 17.00
Edunvalvonta-asia muuttui riitaiseksi – asia palautettiin käräjäoikeuteen riita-asiana käsiteltäväksi - Uutiset
30.10.2015 10.51
Perussuomalaisten puoluekokouksesta ja puolueen sääntöjen sekä yhdistyslain säännösten rikkomisesta tehty kanne oli voitu jättää osittain tutkimatta ja hylätäKantajan mukaan puoluekokouksen päätökset käsittelylistasta päättämisen osalta sekä kantajan säätiöjärjestelyä koskeneen esityksen osalta eivät olleet syntyneet asianmukaisessa järjestyksessä, ja että ne olivat lain ja puolueen sääntöjen vastaisia ja tämän vuoksi ne oli todettava pätemättömiksi. Kantaja oli myös vaatinut, että KO julistaa yllä mainitut päätökset mitättömiksi, koska ne olivat olennaisesti loukanneet puolueen jäsenten yhdenvertaisuutta. HO ei muuttanut KO:n ratkaisua. Valittaja oli velvollinen korvamaan Perussuomalaiset rp:n 55 800 euron oikeudenkäyntikulut KO:ssa ja 2.467,60 euron oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 30.10.2015) - Uutiset
20.10.2015 15.37
Tavanomaisen rikosoikeudenkäynnin pääkäsittely jouduttiin peruuttamaan osapuolten poissaolojen vuoksi seitsemän kertaa ja oikeudenkäynti käräjäoikeudessa kesti noin kuusi vuotta – valtio velvoitettiin maksamaan hyvitystä kolmelta vuodeltaKO:n olisi tullut pyrkiä käsittelemään asia ripeämmin. Oikeudenkäynnin oli katsottava viivästyneen viranomaisen vastuulla olevasta syystä kolmella vuodella huomioon ottaen asian laatu ja se, että asiaa oli käsitelty vain yhdessä oikeusasteessa. Vaikka valittaja totesi oikeudenkäynnin viivästymisen aiheuttaneen hankaluuksia oleskelulupa- ja työasioissa, HO katsoi, ettei asiaa voitu pitää hyvityslain 6 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla erityisen merkittävänä asianosaiselle. Valittaja oli oikeutettu saamaan hyvityksenä kolmelta vuodelta 4 500 euroa. (Vailla lainvoimaa 20.10.2015) - Uutiset
30.9.2015 11.55
Lokakuussa 2015 voimaan tulevia uusia säädöksiä ja säädösmuutoksiaLokakuun 2015 muutoksia ovat muun muassa:
- hovioikeuksien jatkokäsittelylupajärjestelmä laajenee
- lisävapauksia autojen rakenteen muuttamiseen
- järjestäytyneitä rikollisryhmiä koskeva rikoslain sääntely täsmentyy
- kansainvälisen oikeusavun antamista koskeva uusi laki voimaan – tiedoksiannot aluehallintovirastoista käräjäoikeuksien tehtäväksi
- tuomareiden ja tuomioistuinten esittelijöiden sidonnaisuuksia ja sivutoimia koskeva sääntely muuttuu (huom. kuitenkin voimaantulo)
- Kelan maksuja koskeviin työnantajan tiliotteen viestitietoihin tulee muutos tietoturvasyistä. - Uutiset
23.9.2015 11.41
Jälkeenpäin tapahtunut mielenmuutos ei tehnyt aikoinaan vapaaehtoisesti suoritettua maksua perusteettomaksi - osituksen yhteydessä maksetun käteissuorituksen palautusvaatimus hylättiinIlmeisimpänä ja todellisena syynä esitetylle 8 000 euron vaatimukselle lienee ollut se, että mies oli osapuolten välien huonontumisen takia nyttemmin alkanut katua tekemäänsä rahasuoritusta. Jälkeenpäin tapahtunut mielenmuutos ei tehnyt aikoinaan vapaaehtoisesti suoritettua maksua perusteettomaksi. Perusteettoman edun palautuskanne hylättiin. (Vailla lainvoimaa 23.9.2015) - Uutiset
14.9.2015 13.10
Työnantajalla ei ollut oikeutta käsitellä flunssassa olleen työntekijän työsopimusta purkautuneena - käräjäoikeuden tuomiota ei muutettuHO hyväksyen KO:n perustelut katsoi kuten KO, että kantaja oli ilmoittanut asianmukaisesti työkyvyttömyydestään yhtiölle, joten yhtiöllä ei ollut oikeutta sen vuoksi käsitellä kantajan työsopimusta purkautuneena 1.9.2013 lukien eikä myöskään kantajan töistä poissaolon 12. - 13.9.2013 perusteella katsoa työsuhdetta puretuksi. Ratkaisun muuttamiseen ei ilmennyt aihetta. (Vailla lainvoimaa 14.9.2015) - Uutiset
27.8.2015 13.21
Kun käräjäoikeus ei ollut määrännyt edunvalvonta-asiassa prosessiedunvalvojaa, asia palautettiin käräjäoikeuteenHolhoustoimilain 82 §:n 1 momentin nojalla tuomioistuin voi omasta aloitteestaan määrätä oikeudenkäyntiä varten oikeudenkäyntiavustajan tai edunvalvojan sille, jonka edunvalvontaa hakemus koskee, jos se on tämän oikeusturvan kannalta tarpeellista. Hovioikeus totesi, että käräjäoikeudessa oli ollut käsillä tilanne, jossa prosessiedunvalvojan määrääminen A:lle olisi ollut tarpeen hänen kuulemisensa turvaamiseksi. Kun näin ei tehty, käräjäoikeuden menettelyssä oli tapahtunut virhe, jonka perusteella asia oli palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 27.8.2015) - Uutiset
10.8.2015 14.17
Emeritaprofessori Terttu Utriainen: Rattijuopot pois käräjäsaleistaRikoslain kokonaisuudistuksessa lähdettiin aikoinaan siitä, että ehdottomia vankeusrangaistuksia tuomittaisiin mahdollisimman vähän, Terttu Utriainen muistuttaa Savon Sanomissa. Oikeusministeriö valmistelee hallinto- ja lakiuudistuksia, joista linjapäätökset tehdään syksyllä. Lainsäädäntöpuolella suurta mielenkiintoa herättää rikoslain uudistus. - Uutiset
29.6.2015 15.45
Käräjäoikeuden tuomion jäljennöksen lähettäminen avustajalle sähköpostitse riitti – määräaikaa valituksen tekemistä varten ei palautettuHovioikeus totesi, että lainopillisen avustajan tehtävänä on seurata muutoksenhakuun liittyviä määräaikoja. Tarvittaessa on mahdollista pyytää käräjäoikeudelta uutta määräaikaa valituksen perilleajamiseksi. Käräjäoikeuden tuomio oli tosiasiallisesti ollut avustajan käytettävissä valitusaikana. Näin ollen pelkästään sitä seikkaa, että tuomion jäljennös oli lähetetty avustajalle vain sähköpostin välityksellä, ei voitu pitää OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettuna erittäin painavana syynä valituksen tekemisen määräajan palauttamiselle. (Vailla lainvoimaa 29.6.2015) - Uutiset
26.6.2015 11.17
Huono käyttäytyminen, sopeutumattomuus ja yhteistyökyvyttömyys oikeuttivat työsopimuksen irtisanomiseen työntekijän ahkeruudesta ja hyvästä työsuorituksesta huolimatta - irtisanottua ei näytetty kiusatunHO katsoi, että työntekijästä johtuneet erimielisyydet työpaikalla ja hänen käyttäytymisensä näissä yhteyksissä oli ylittänyt sen, mitä voitiin pitää hyväksyttävänä erityisesti sen vuoksi, että jatkuvan eripuran lisäksi hänen käytöksensä oli koettu uhkaavaksi. Työntekijälle oli riittävällä tavalla annettu varoituksella ja huomautuksilla mahdollisuus korjata menettelynsä. Työntekijän ahkeruudesta ja hyvästä työsuorituksesta huolimatta hänen käytöksensä oli ollut kokonaisuutena arvioiden sellaista, että yhtiöllä oli ollut asiallinen ja painava syy hänen työsopimuksensa irtisanomiseen sen jälkeen kun hän ei ollut varoituksesta ja huomautuksista huolimatta korjannut menettelyään. (Vailla lainvoimaa 26.6.2015) - Uutiset
17.6.2015 17.26
Halasi siivoojaa kodissaan, yritti suudella, pyysi syliinsä ja läpsäytti pakaroille – tuomittiin kunnianloukkauksesta ja lievästä pahoinpitelystä sakkoihin ja kärsimyskorvauksiinHO ei muuttanut KO:n tuomiota siltä osin kuin vastaaja oli tuomittu kunnianloukkauksesta ja lievästä pahoinpitelystä 25 päiväsakon rangaistukseen ja korvaamaan siivoojalle kärsimyksestä 500 euroa. Päiväsakon rahamäärää alennettiin 6 450 eurosta 5 050 euroon. (Vailla lainvoimaa 17.6.2015) - Uutiset
10.6.2015 15.03
Avustajanmääräys peruttiin - kantelulle säädetty määräaika oli laskettava päivästä, jolloin kantelija oli saanut tiedon käräjäoikeuden tyytymättömyyden ilmoitusta koskevan päätöksen antopäivästäKun valittajalle ei ollut etukäteen ilmoitettu tyytymättömyyden ilmoitusta koskevan KO:n päätöksen antopäivää, kantelulle säädetty määräaika oli laskettava päivästä, jolloin kantelija oli saanut saanut tiedon päätöksen antopäivästä. Kantelukirjoitus oli siten saapunut ajoissa ja HO tutki kantelun. (Vailla lainvoimaa 10.6.2015) - Uutiset
7.5.2015 16.04
Asumistuen saaja ilmoitti samassa taloudessa asuvan poikansa tulot vasta noin yhdeksän kuukautta myöhemmin - tuomittiin petoksesta sakkoihinVastaaja, joka oli ilmoittanut poikansa tuloista Kelaan vasta noin yhdeksän kuukauden jälkeen pojan töiden alkamisesta, tuomittiin petoksesta 40 päiväsakon rangaistukseen. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 7.5.2015) - Uutiset
7.4.2015 12.53
Kolmannes Suomen tuomioistuinten tuomareista vaihtuu lähivuosina – huolena syrjäseudutLiki kolmasosa Suomen oikeuslaitoksen tuomareista jää eläkkeelle lähivuosina, arvioi oikeusministeriö. Sukupolvenvaihdos on koko tuomioistuinlaitoksen historian suurin. Oikeuslaitoksessa työskentelee tällä hetkellä 950 henkilöä vakituisessa tuomarinvirassa. Ministeriön laskelmien mukaan heistä eläköityy seuraavan viiden vuoden sisällä 283 henkilöä. Asiasta kertoo Turun Sanomat. - Uutiset
7.4.2015 11.30
HO: vuokrasopimuksen purkuilmoituksen antamisen jälkeen vastaanotetut vuokrasuoritukset ja vuokravakuus eivät merkinneet konkludenttista hyväksymistä vuokrasuhteen jatkumiselleKäräjäoikeuden mukaan liikehuoneiston vuokrasopimuksen purkamisilmoitus oli menettänyt merkityksensä, koska vuokranantaja on purkuilmoituksen antamisen jälkeen vastaanottamalla vuokravakuuden sitoutunut siihen, että vuokrasuhde jatkuu entisin ehdoin. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja vahvisti vuokrasopimuksen puretuksi. (Vailla lainvoimaa 7.4.2015) - Uutiset
18.2.2015 12.01
Hallinto-oikeuden ratkaisu edunvalvontavaltuutuksestaTaloudellisten asioiden osalta hallinto-oikeudella oli toimivalta ratkaista se, että edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisen esteenä ei ole enää A:n sopimattomuus tehtävään. Käräjäoikeuden toimivaltaan kuului sen kysymyksen ratkaiseminen, onko edunvalvojalle tarvetta siinä tilanteessa, että A toimisi B:n edunvalvontavaltuutettuna. Maistraatin oli ratkaistava kysymys edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisesta taloudellisten asioiden osalta, kun edunvalvonnan lakkaamista koskeva asia on maistraatin tai asianosaisten hakemuksesta ratkaistu lainvoimaisesti yleisessä tuomioistuimessa. - Uutiset
13.2.2015 10.10
Terassillaan valvontakameraa pitänyt tuomittiin naapurin salakatselusta, kotirauhan rikkomisesta ja haitanteosta virkamiehelle sakkoihinVastaajan, joka oli pitänyt terassillaan valvontakameraa siten, että se oli osoittanut suoraan naapuritaloa ja heidän ikkunoitaan kohti, minkä lisäksi vastaaja oli metelöinyt häiritsevästi ja yrittänyt estää paikalle tulleita poliisimiehiä kuljettamasta häntä pois, tuomittiin yhteiseen 30 päiväsakon rangaistukseen. Syyte vahingonteosta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 13.2.2015) - Uutiset
5.2.2015 13.06
Käräjäoikeus ei suostunut keskeyttämään verkkoviestin jakeluaHelsingin käräjäoikeus totesi muun muassa, että keskeyttämismääräyksen antaminen edellyttää verkkoviestin sisällön perusteella ilmeistä rangaistavuutta. Niin ollen kyseisen pakkokeinon kynnys on korkea ja tarkoitettu tilanteisiin, joissa viesti on sisällöltään selvästi rikollinen. Käräjäoikeus katsoi, etteivät nyt kyseessä olleet verkkoviestit olleet sanotulla tavalla ilmeisen rangaistavia. Useimmat vaatimuksessa todetut viestit ja viestiketjut olivat yksilöimättömiä, eikä jakelun keskeyttämistä voitu määrätä sellaisille viesteille, joita ei oltu vaatimuksessa yksilöity. A:n peruutettua valituksensa lausunnon antaminen valituksesta raukesi hovioikeudessa. - Uutiset
3.2.2015 14.16
Vainoamisesta ja kunnianloukkauksesta 60 päiväsakkoa sekä 3.500 euroa kärsimyskorvausta asianomistajalleK oli lähettänyt lukuisia viestejä, jotka olivat olleet E:n työpaikan työntekijöiden luettavissa. Lisäksi K oli lähettänyt viestin E:n pojan ja entisen puolison työpaikoille. K oli tuomittu kaksi kertaa aikaisemmin vastaavanlaisista E:hen kohdistuneista rikoksista. Käräjäoikeus katsoi, että K oli tuomittava teosta ankaraan sakkorangaistukseen. K:n teko kohdassa 2 (kunnianloukkaus) kuului laadultaan henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten luokkaan 91.2. Loukkaavia viestejä oli ollut lukuisia. K:n menettely täytti lisäksi vainoamisen tunnusmerkistön. Näillä perusteilla korvaus oli määrättävä korkeammaksi kuin luokan 91.2 normaalikorvaus. Kohtuullinen korvaus tekojen aiheuttamasta kärsimyksestä oli 3.500 euroa. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 3.2.2015) - Uutiset
23.1.2015 9.04
Vakuutusyhtiö joutui maksamaan korvauksen varastetusta autosta vaikka vahinkotapahtuma oli poikkeuksellinenKahden todistajan mukaan auto oli mahdollista anastaa ilman avaimia. Teoriassa mahdollista oli myös se, että auto olisi hinattu paikalta hinausautolla. Käräjäoikeus piti vahinkotapahtuman piirteitä poikkeuksellisina, mutta katsoi, ettei tämä seikka voinut esitetyn selvityksen ja osapuolten aseman huomioon ottaen koitua kantajan vahingoksi. A oli täyttänyt yleisten sopimusehtojen 9.1-kohdan mukaisen korvauksenhakijan tiedonantovelvollisuuden ja kyseessä oli ollut osapuolia sitovan autovakuutusehtojen 3.2-kohdan mukainen äkillinen ja ennalta-arvaamaton välitön esinevahinko. If Vahinkovakuutusyhtiö Oy velvoitettiin suorittamaan A:lle vahingonkorvauksena varastetusta autosta 18.500 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 29.1.2009 lukien. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 23.1.2015) - Uutiset
13.1.2015 13.40
Nuotiosta löytyneet luu- ja kudosnäytteet viittasivat uhrin sähköparranajokoneesta määritettyyn DNA-tunnisteeseen – syyttäjä ei syyllistynyt törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen tai törkeään todistusaineiston väärentämiseenTaposta tuomitun kantajan syytteet ja korvausvaatimukset siitä, että syyttäjä olisi rikkonut virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin ja määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa jättämällä huomiotta kantajan avustajan esittämät kirjalliset vaatimukset säilyttää asiassa kertyneet jäännökset ja DNA-tutkimusnäytteet, hylättiin. (Vailla lainvoimaa 13.1.2015) - Uutiset
12.1.2015 11.05
KHO:n päätös palkkaturvahakemuksen määräajasta - hylkäävät päätökset purettiinTyöntekijän palkkaturvahakemuksessa tarkoitettua saatavaa oli pidettävä palkkaturvalain 5 §:n toisessa virkkeessä tarkoitettuna vahingonkorvauksen luonteisena saatavana, jota oli haettava palkkaturvana kolmen kuukauden kuluessa HO:n tuomion lainvoimaiseksi tulosta. Koska asiassa annetut vakuutusoikeuden, työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan sekä ELY-keskuksen päätökset perustuivat ilmeisesti väärään lain soveltamiseen tai erehdykseen, joka oli voinut olennaisesti vaikuttaa päätöksiin ja joka oli loukannut työntekijän oikeutta, KHO purki sanotut päätökset ja palautti asian ELY-keskukselle uudelleen käsiteltäväksi.