Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
17.2.2021 12.02
Hovioikeuden kaksi ratkaisua kopion antamisesta videotallenteestaHelHO:2020:17: Hakija oli pyytänyt hovioikeudelta kopiota rikosasiassa todisteena olleesta videotallenteesta. Hovioikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että kopion antamisen ei ollut syytä olettaa voivan johtaa yksityisyyden suojan loukkaamiseen ja hyväksyi hakemuksen.
HelHO:2020:16: Hakija oli pyytänyt hovioikeudelta kopiota rikosasiassa todisteena olleesta videotallenteesta. Hovioikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että oli syytä olettaa kopion antamisen voivan johtaa yksityisyyden suojan loukkaamiseen ja hylkäsi hakemuksen.
(Vailla lainvoimaa 17.2.2021) - Uutiset
15.2.2021 13.17
Käräjäoikeus arvioi sopimuksen syntymisen edellytyksiä – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaSillä, mitä B oli neuvotteluissa tavoitellut, mitä oikeusvaikutuksia hän oli asiakirjan allekirjoitushetkellä toivonut syntyvän tai mitä hän oli asiakirjan otsikon muuttamisen osalta siinä yhteydessä havainnut ei ollut sopimuksen syntymisen kannalta merkitystä. Oli selvää, että A:lta Y:n edustajana oli puuttunut tahto sitoutua sellaiseen sopimusasiakirjaan, jonka B oli hänelle hetkeä aikaisemmin toimittanut. A oli pitänyt asiakirjaa hyvänä alkuna jatkoneuvotteluille. Koska A:lla ei asiakirjan allekirjoitushetkellä ollut sopimukseen sitoutumisen tahtoa, sopimusta ei ollut syntynyt eikä sitä ollut edes voinut syntyä. Sillä, että allekirjoitetussa, B:n laatimaan asiakirjapohjaan kokonaan perustuvassa asiakirjassa käytetään tekstiosassa lukuisia kertoja agree-termiä ei ollut merkitystä A:n tahtotilan arvioinnin kannalta. (Vailla lainvoimaa 15.2.2021) - Uutiset
15.2.2021 12.12
Syyte petoksesta ei menestynyt hovioikeudessakaanAsiassa ei selvitetty, että B olisi tiennyt, että Pirkko-Liisa B:llä ei ole tapahtuma-aikaan ollut omia verkkopankkitunnuksia pankkitiliinsä. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei voitu varmuudella poissulkea sitä varteenotettavaa mahdollisuutta, että B oli sopimuksia tehdessään olettanut käyttävänsä Pirkko-Liisa B:n oikeuksia ja että sähkölaskut ja laina oli ollut tarkoitus maksaa. B oli voinut erehtyä A:n nimen merkityksestä sopimuksissa, kun tällä oli ollut Pirkko-Liisa B:n tilinkäyttöoikeus. Näyttämättä jäi, että B olisi tahallaan tehnyt sopimukset A:n nimiin. Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että B:hen kohdassa 1 kohdistettu syyte petoksesta ja siihen perustuvat korvausvaatimukset oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 15.2.2021) - Uutiset
15.2.2021 11.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi edunvalvonnan lakkaamaanLain esitöissä (HE 45/2008 vp s.17) on korostettu, että edunvalvojan määrääminen on asiainhoidon viimesijainen vaihtoehto. Edunvalvonnan määräämisen edellytyksenä on, että hoitoa vaativat asiat eivät tule asianmukaisesti hoidetuksi muulla tavoin. HO totesi, että A:n velkaantuminen oli tapahtunut noin kymmenen vuotta sitten, jolloin hän oli juuri tullut täysi-ikäiseksi. A:n kertomuksella ja kirjallisilla todisteilla oli tullut näytetyksi se, että nyt vartuttuaan hän kykenee hoitamaan itsenäisesti omia, myös taloudellisia asioitaan. Edunvalvonnan jatkamiselle ei ollut enää holhoustoimilaissa säädettyjä perusteita. A:n edunvalvonta oli siten lakkautettava. (Vailla lainvoimaa 15.2.2021) - Uutiset
12.2.2021 16.00
Hovioikeuden tuomio asumisoikeutta koskevan yhteisomistussuhteen purkamisestaYhteisoimistus voitiin purkaa ja koko asumisoikeus määrätä luovutettavaksi hakijalle. Hakija velvoitettiin suorittamaan luovutushintana vastapuolelle 5.869,91 euroa. Kysymys myös siitä, oliko KO menetellyt asiassa väittämistaakkaa koskevan sääntelyn vastaisesti. KO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 12.2.2021) - Uutiset
12.2.2021 11.42
Hovioikeuden tuomiot Helsingin Lehtisaaren taloyhtiöitä koskevassa maanvuokrasopimusriidassaHovioikeus antoi 12.2.2021 ratkaisunsa riita-asioihin, jotka koskivat Vantaan seurakuntayhtymän ja seitsemän asunto-osakeyhtiön välisiä määräaikaisia maanvuokrasopimuksia tonteista Helsingin Lehtisaaressa. Riidat koskivat 1960-luvulla solmittujen maanvuokrasopimusten tulkintaa ja kohtuullisuutta. Hovioikeus tulkitsi sopimusehtoja sanamuotonsa mukaisesti ja hylkäsi asunto-osakeyhtiöiden vaatiman tulkinnan. (Vailla lainvoimaa 12.2.2021) - Uutiset
11.2.2021 11.25
Hovioikeus: Vahingonkorvausvaatimus keikkatulojen menetyksestä oli voitu hylätäKoska A:n kanne tuli hylätyksi jo sillä perusteella, ettei kanteessa väitettyä sopimusta ollut näytetty syntyneen, asiassa ei ollut tarvetta lausua muista korvausvastuun edellytyksistä eikä myöskään vaaditun korvauksen määrästä. Mainitsemillaan lisäyksillä HO katsoi, ettei KO:n tuomiota ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 11.2.2021) - Uutiset
11.2.2021 10.30
Hovioikeuden sovitteluistunnossa sovun tehneet työriidan osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaanAsiassa oli järjestetty sovitteluistunto, jossa osapuolet olivat päässeet sovintoon pääasian ja HO:ssa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen osalta sekä jossa osapuolet olivat pyytäneet hovioikeutta vahvistamaan sen. Osapuolet olivat jättäneet oikeudenkäyntikulujensa korvausvelvollisuuden KO:ssa HO:n ratkaistavaksi. Sovinnon sisällöstä oli pääteltävissä, että kantajan alkuperäinen kannevaatimus oli menestynyt osittain hotellin myönnyttyä osittain kanteessa vaadittuun määrään. Näissä olosuhteissa kantajan ei voitu katsoa kokonaan hävinneen asiaansa. Asia oli verrattavissa OK 21 luvun 3 §:n 2 momentin mukaiseen osavoittotilanteeseen. Sovinnon lopputulos huomioon ottaen HO harkitsi kohtuulliseksi, että osapuolet pitävät oikeudenkäyntikulunsa KO:ssa vahinkonaan. Sen vuoksi hotellin vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 11.2.2021) - Uutiset
10.2.2021 16.00
Hovioikeus: Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta ei olisi tullut ratkaista erikseenKO oli ratkaissut pääasian yksipuolisella tuomiolla ja hyväksynyt oikeudenkäyntikulut tuomiolla. Vastaaja ei ollut myöntänyt oikeudenkäyntikulujen määrää. HO totesi, ettei kysymys ollut sillä tavoin itsenäisistä vaatimuksista, että oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus olisi voitu ratkaista erikseen. Tämän vuoksi KO:n tuomio oli kumottava ja asia palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 10.2.2021) - Uutiset
10.2.2021 14.15
Hovioikeuden ratkaisu panttauksen sitovuudesta konkurssiasiassaAsiassa oli kysymys siitä, oliko X Oy ilmoittanut laskusaatavien panttauksesta velalliselle eli Y Oy:lle velkakirjalain edellyttämällä tavalla, ja sitoiko panttaus näin ollen X Oy:n myöhempiä konkurssivelkojia. (Vailla lainvoimaa 10.2.2021) - Uutiset
10.2.2021 11.00
Hovioikeus kanteen peruuttamisen ja kanteesta luopumisen välisestä rajastaOikeuskirjallisuudessa on katsottu, että tuomioistuinten ja asianajajien käyttämässä terminologiassa kanteen peruuttamisen ja kanteesta luopumisen välinen raja on ollut selkiintymätön. (Vailla lainvoimaa 10.2.2021) - Uutiset
10.2.2021 10.30
Hovioikeus: Vuokravakuusriidan osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa vahinkonaanOttaen huomioon mitä asiassa oli lausuttu oikeudenkäyntiin johtaneista syistä sekä kantajan menettelystä oikeudenkäynnin aikana HO katsoi, että asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan eikä aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen oikeudenkäyntikulujen osalta ollut. (Vailla lainvoimaa 10.2.2021) - Uutiset
9.2.2021 11.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi ViroonHO katsoi, että lapsen (s. 2012) isä oli marraskuussa 2020 jättänyt lapsen luvattomasti palauttamatta Viroon ilman lapsen äidin suostumusta. Lapsen palauttamatta jättäminen oli loukannut äidin lapsen huoltoa koskevia oikeuksia. Käsillä ei ollut vakavaa vaaraa siitä, että palauttaminen saattaisi lapsen alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille taikka että lapsi joutuisi muutoin sietämättömiin olosuhteisiin. Lapsi oli siksi määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Viroon. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021) - Uutiset
9.2.2021 9.00
Hovioikeuden ratkaisu ulkomaalaisen säilöönoton edellytyksistäAsiassa ei ilmennyt, että lievempiä turvaamistoimia voitaisiin pitää riittävinä maastapoistamispäätöksen valmistelun ja täytäntöönpanon turvaamiseksi. A:lla ei ollut Suomessa vakituista olinpaikkaa, josta hänet olisi voitu tavoittaa, eikä juurikaan varallisuutta. A:n olosuhteita ja rikosepäilyä koskevan selvityksen perusteella oli lisäksi ollut perusteltua aihetta olettaa, että hän piileskelisi, pakenisi tai muulla tavalla vaikeuttaisi huomattavasti itseään koskevaa päätöksentekoa tai maasta poistamistaan koskevan päätöksen täytäntöönpanoa. A oli ilmaissut vahvan mielipiteen siitä, mihin valtioon hänet tulisi karkottaa. Säilöönotolle oli siten ollut myös ulkomaalaislain 121 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdissa säädetyt erityiset edellytykset. Kantelu oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 9.3.2021) - Uutiset
8.2.2021 15.15
Hovioikeuden ratkaisu vangitsemisen edellytyksistä törkeässä pahoinpitelyssä muun muassa EIT-käytännön valossaHovioikeus totesi, että tässä asiassa käräjäoikeuden tuomion perustelut olivat varsin suppeat etenkin suhteessa käsiteltävinä olleiden rikosten vakavuuteen sekä A:n puolustuksekseen jo käräjäoikeudessa vetoamiin perusteisiin. Käräjäoikeuden menettelyä ei kuitenkaan voitu pitää niin selvästi puutteellisena, että sen olisi katsottava loukanneen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia peruuttamattomalla tavalla. Tuomion oikeellisuutta vangitsemisen edellytysten osalta voidaan arvioida tarkemmin vasta asian jatkokäsittelyssä. Kantelussa vedottujen seikkojen perusteella ei ilmennyt aihetta katsoa, että vangittuna pitäminen olisi suhteellisuusperiaatteen vastaista tai kohtuutonta asian laadun taikka A:n iän tai muiden henkilökohtaisten olosuhteiden vuoksi. Syyttäjän vastauksen mukaan A oli syyllistynyt osaan rikoksista, vaikka hänet oli määrätty matkustuskieltoon. Tästä syystä vangitsemista lievempiä pakkokeinoja ei voitu pitää riittävinä. Kantelu oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 8.2.2021) - Uutiset
8.2.2021 13.25
Hovioikeus korotti ylinopeudesta tuomitun 150 euron sakon 200 euroksiKoska suurimman sallitun nopeuden ylityksestä tuomittavan sakon vähin kokonaisrahamäärä on asetuksen mukaan 200 euroa, sakon kokonaisrahamäärää oli korotettava. (Vailla lainvoimaa 8.2.2021) - Uutiset
8.2.2021 8.00
Hovioikeus: Pesänselvittäjän ja pesänjakajan esteellisyydestä lainsäädännössä, oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössäKäräjäoikeuden päätös kumottiin. X oli vapautettava pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävistä. Kun asia uuden pesänselvittäjän määräämisen osalta palautetiin väliaikaismääräyksin käräjäoikeuteen, tarkoituksenmukaista ja asianosaisten muutoksenhakuoikeutta turvaavaa oli palauttaa asia käräjäoikeuteen myös uuden pesänjakajan määräämisen osalta. X velvoitettiin tekemään hallinnostaan tili viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on lainvoimainen. Asianajaja Y määrättiin pesänselvittäjäksi T:n kuolinpesään, kunnes kysymys uuden pesänselvittäjän määräämisestä ratkaistaan lopullisesti. Asianosaiset saivat pitää tähänastiset oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 8.2.2021) - Uutiset
5.2.2021 14.40
Hovioikeus: Oikeudenmukainen rangaistus jätelain rikkomisesta oli 10 päiväsakkoaKirjallinen todistelu osoitti, että A oli liittänyt omistamansa kiinteistön jätehuoltojärjestelmään vasta 13.6.2018 ja että sitä ennen A ei ollut kehotuksista huolimatta liittänyt kiinteistöään jätehuoltojärjestelmään jätelain ja Ylä-Savon jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Käräjäoikeuden tuomiossa selostettu todistaja K:n kertomus tuki tätä johtopäätöstä. A:n olisi tullut jätelain 41 §:n 1 momentin mukaisesti luovuttaa jäte kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. A oli syytteessä tarkoitettuna aikana tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyönyt mainitun jätelain 41 §:n 1 momentin mukaisen velvollisuuden. Menettelyllään A oli syyllistynyt syytteessä tarkoitettuun jätelain rikkomiseen. Hovioikeus katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus A:n syyksi luettavasta teosta oli 10 päiväsakkoa. (Vailla lainvoimaa 5.2.2021) - Uutiset
5.2.2021 14.10
Hovioikeuden ratkaisu tuomarin esteellisyydestä sekä kiinteistöä ja yksityistietä koskevasta riidastaAsiassa oli keskeisesti kysymys siitä, oliko yhtiöllä oikeus pitää poistettavaksi vaadittuja esineitä A:iden kiinteistöllä yksityistielain säännösten tai maankäyttö- ja rakennusasetuksen 84 §:n nojalla. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, oliko käräjäoikeus ollut toimivaltainen käsittelemään asiaa ja oliko A:illa asiassa maanomistajina asiavaltuus. Asiassa oli kysymys täytäntöönpanokelpoisuuden osalta vielä siitä, oliko tuomiolauselma riittävällä tavalla yksilöity. (Vailla lainvoimaa 5.2.2021) - Uutiset
4.2.2021 14.15
Hovioikeus: Ulosmittaus ei ollut perusteetonA:n ulosottovalituksen keskeisenä sisältönä oli ratkaisussa lausutuin tavoin maksuvelvoitteen lakkaaminen S:n maksusuorituksen johdosta. Väite maksuvelvoitteen lakkaamisesta ulosottoperusteen antamisen jälkeen kuuluu ulosottovalituksen alaan. A:lle määrätty maksuvelvoite sisältyy käräjäoikeuden 9.11.2018 antaman ratkaisun tuomiolauselmaan ja ulosottomies oli sen perusteella hänelle kuuluvan toimivaltansa nojalla ulosmitannut A:n palkan. Hovioikeus katsoi, että tässä tuomiolauselmassa A:n korvausvelvollisuus T:lle oli ilmaistu selvästi erillisenä S:n korvausvelvollisuudesta siten, ettei S:n tekemä maksusuoritus ulosottoon ollut vähentänyt A:n maksuvelvollisuutta T:lle ulosottovalituksessa väitetyin tavoin. Tämän vuoksi ulosottomiehellä ei ollut ulosottokaaren 3 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitettua syytä ohjata A:ta kantelemaan tuomiosta sen epäselvyyden johdosta eikä tällaiselle erilliselle ohjaukselle ollut myöskään tarvetta ulosottoperustetta koskevan muutoksenhaun johdosta. Hovioikeus katsoi, että ulosmittaus ei ollut perusteeton ja A:n ulosottovalitus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 4.2.2021) - Uutiset
4.2.2021 11.00
Hovioikeus: Arven aiheuttamaa kosmeettista haittaa on arvioitava tapauskohtaisestiNäin ollen jos esimerkiksi vanhemmalla henkilöllä on jo ennestään lukuisia arpia kasvoissaan, uusi suhteellisen huomaamaton arpi ei aiheuta yhtä paljon kosmeettista haittaa kuin vastaava arpi nuorelle ja hyväihoiselle henkilölle. HO korotti 28-vuotiaalle naiselle maksettavaksi tuomittavan korvauksen kosmeettisesta haitasta 1 000 eurosta 1 500 euroon. (Vailla lainvoimaa 4.2.2021) - Uutiset
3.2.2021 11.04
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli voinut jättää takaisinsaantihakemuksen tutkimatta asumisoikeusasumista koskevassa riidassaKO oli lähettämässään täydennyskehotuksessa yksilöinyt sen, miltä osin vastaaja oli pitänyt täydentää takaisinsaantihakemustaan. KO oli jatkanut määräaikaa täydennyksen toimittamiselle 20.5.2020 saakka. Täydennyskehotuksessa oli todettu, että hakemus voidaan jättää tutkimatta, mikäli täydennyskehotusta ei noudateta määräajassa. Vastaajan täydennys oli saapunut edellä mainitun määräajan jälkeen seuraavan vuorokauden puolella. Sillä seikalla, että myöhästyminen oli ollut väin vähäinen, ei ollut merkitystä asiaa ratkaistaessa. Edellä mainittu huomioon ottaen HO katsoi, että KO oli voinut jättää vastaajan takaisinsaantihakemuksen tutkimatta. Aihetta KO:n päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ollut. HO:n antama täytäntöönpanon keskeyttämistä koskeva määräys kumottiin. (Vailla lainvoimaa 3.2.2021) - Uutiset
2.2.2021 14.30
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamisestaHO tutki kantelut RL 8 luvun 5 §:n 4 momentin mukaisina kanteluina. Tämän jälkeen kysymys oli siitä, oliko syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamiselle ollut laissa säädetyt perusteet. HO katsoi, että syyteoikeus oli ollut vanhentunut jo silloin, kun syyttäjän hakemus syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamiseksi oli tullut KO:sa vireille 18.2.2020. Hakemus oli siten tehty RL 8 luvun 5 §:n vastaisesti vasta vanhentumisajan päättymisen jälkeen. Sen vuoksi KO:n olisi tullut jättää hakemus myöhään tehtynä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 2.2.2021) - Uutiset
2.2.2021 11.00
Hovioikeuden tuomio nollatuntisopimuksella työskennellen lomauttamisesta ja työsuhteen päättämisestäKO:n tuomio kumottiin siltä osin kuin yhtiö oli velvoitettu suorittamaan kantajalle vahingonkorvauksena lomautuksen ennakkoilmoituksen laiminlyönnistä. (Vailla lainvoimaa 2.2.2021) - Uutiset
2.2.2021 9.05
Hovioikeuden ratkaisu pakkokeinoasiassaTutkinnanjohtaja oli vaatinut rikoksesta epäillyn A:n määräämistä vangittavaksi. A oli vaatinut, että ennen vangitsemiskäsittelyä hänen tuli saada perehtyä asiakirjoihin, jotka hänen mukaansa olivat välttämättömiä vapaudenmenetyksen laillisuuden riitauttamiseksi. Kysymys vangitsemisen edellytyksistä sekä epäillyn tiedonsaantioikeuden laajuudesta ja sen merkityksestä vangitsemisen edellytysten arvioinnissa. (KKO myöntänyt valitusluvan; ks. VL:2021:20) - Uutiset
1.2.2021 10.52
Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen Facebookissa - hovioikeus korotti kärsimyskorvauksen määrääVastaajat olivat oikeudettomasti levittäneet A:n yksityiselämää koskevia tietoja Facebookissa. Tiedot olivat olleet leimaavia ja A:n kannalta kielteisiä, ja ne olivat koskeneet hänen seurustelusuhteisiinsa sekä sukupuoli- ja perhe-elämäänsä liittyviä asioita. Tiedot olivat tulleet vähintäänkin satojen ihmisten tietoon, vaikka asiassa ei ollutkaan lähempää selvitystä siitä, kuinka laajalle tiedot olivat tosiasiallisesti levinneet. Mainitut seikat puolsivat korvauksen korottamista KO:n tuomitsemasta 500 eurosta. HO harkitsi korvauksen oikeaksi määräksi 1 000 euroa, johon määrään vastaajien oli osallistuttava yhteisvastuullisesti. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
1.2.2021 9.00
Hovioikeuden ratkaisu yhdyskuntapalvelun muuntamisesta vankeudeksiVapaudenmenetysajan vähentämistä nyt hovioikeuden käsiteltävänä olevassa asiassa puolsi se, että K ei saanut vapaudenmenetysaikaansa tosiasiallisesti hyväkseen ellei hänelle 23.4.2018 tuomittu ehdollinen vankeusrangaistus tullut täytäntöönpantavaksi. K:lle tuomittu ehdollinen vankeusrangaistus voi kuitenkin edelleen tulla täytäntöönpantavaksi rikoslain 2 b luvun 5 §:ssä säädetyin tavoin. K:n vapaudenmenetyksen pituus huomioon ottaen sen vähentäminen oheisseuraamuksen muuntotilanteessa johtaisi myös siihen, että K vapautuisi oheisseuraamuksesta sen täytäntöönpanoon liittyviä velvoitteitaan rikkomalla. Näihin seikkoihin nähden ja ottaen huomioon käsiteltävän asian laadusta ja vapaudenmenetysajan vähentämistä koskevista säädöksistä ratkaisussa esille tuodut seikat sekä K:n oikeusturvanäkökohdat hovioikeus katsoi, että K:n vapaudenmenetysaika kohdistui hänelle tuomittuun ehdolliseen vankeusrangaistukseen eikä sitä tullut ottaa huomioon hänelle tuomitun ehdollisen vankeusrangaistuksen ohessa tuomitun yhdyskuntapalvelun muuntotilanteessa. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
29.1.2021 11.22
Hovioikeus palautti kiinteistöriidan käräjäoikeuteenHovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion. Asia palautettiin kaupan kohteen virheiden ja niiden mahdollisten seuraamusten arviointia varten Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen, jonka tulee ottaa asia omasta aloitteestaan uudelleen käsiteltäväkseen hovioikeuden päätöksen saatua lainvoiman. (Vailla lainvoimaa 29.1.2021) - Uutiset
29.1.2021 9.42
Hovioikeus: Rehtori laiminlöi rikosilmoituksen tekemisenRehtori oli laiminlyönyt rikosilmoituksen tekemisen, vaikka hänen tietoonsa oli tullut, että koulun opettaja oli sosiaalisen median kautta käynyt seksuaalissävytteistä keskustelua 16 vuotta nuoremman oppilaan kanssa. Ään. (Vailla lainvoimaa 29.1.2021) - Uutiset
27.1.2021 10.50
Hovioikeus kumosi takavarikonTakavarikkoa koskevasta pöytäkirjasta 19.9.2020 ilmenee, että Y Oy:n tililtä oli takavarikoitu rahaa 5.924,80 euroa, jonka Y Oy on ollut valmis tilittämään A:lle / A:n hallinnoimalle yhtiölle A:n Y Oy:lle toimittamasta romusta. Takavarikkopöytäkirjasta tai muustakaan oikeudenkäyntiaineistosta ei kuitenkaan ilmene, että Y Oy:n tililtä takavarikoidut rahavarat voitaisiin yhdistää juuri epäillyn rikoksen asianomistajaan ja olisivat siten erotettavissa Y Oy:n muista varoista. Se, että Y Oy olisi ollut sitoutunut suorittamaan juuri takavarikon kohteena olevan rahamäärän kaupasta, ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Lain esitöistä ja oikeuskäytännöstä ilmenevien tulkintaohjeiden mukaan pakkokeinolain 7 luvussa tarkoitettu takavarikko ei tule kysymykseen tällaisessa tilanteessa, jossa takavarikon kohteena ei ole määrätty esine tai omaisuus, vaan sovellettavaksi voi mahdollisesti tulla saman lain 6 luvussa tarkoitettu vakuustakavarikko. Valituksen kohteena oleva käräjäoikeuden päätös ja takavarikko oli siten kumottava ja rahat oli palautettava Y Oy:lle, jolta rahat oli takavarikoitu. (Vailla lainvoimaa 27.1.2021) - Uutiset
26.1.2021 10.45
Hovioikeus alensi lukuisiin petoksiin aiemminkin syyllistyneiden puolisoiden rangaistuksiaKoska nyt kysymyksessä olevien petosrikosten yksittäinen rangaistusarvo oli vähäinen ja niiden mekaaninen huomioon ottaminen olisi vaikuttanut liiaksi rangaistuksen määrään, HO katsoi, että rangaistuksen mittaamisessa nyt kysymyksessä olevia ja aikaisemmissa tuomioissa mainittuja petoksia oli tässä tilanteessa perustelluinta arvioida kokonaisuutena (vrt. KKO 2018:44). (Vailla lainvoimaa 26.1.20201) - Uutiset
26.1.2021 8.02
Syyte huumausainerikoksesta ja salakuljetuksista ei menestynyt hovioikeudessakaan – varteenotettava epäilys jäiHovioikeus katsoi, etteivät syytteen tueksi esitetyt todisteet ja seikat riittäneet sulkemaan pois varteenotettavaa epäilyä siitä, ettei A ollut laittomasti tuonut maahan kysymyksessä olevaa huumausainetta ja kuluttajamarkkinoilta kiellettyjä psykoaktiivisia aineita. Näin ollen syyte tuli hylätä, eikä aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ollut. (Vailla lainvoimaa 26.1.2021) - Uutiset
25.1.2021 13.21
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen avunannosta törkeään kotirauhan rikkomiseenA:n kuljettajana toimiminen oli ollut käräjäoikeuden katsomin tavoin merkittävä toimi muiden vastaajien kohdassa 6 syyksi luetun rikoksen toteuttamiseksi. Asiassa ei kuitenkaan esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella A:n voitaisiin rikosoikeudellisen syyksilukemisen edellyttämällä riittävällä varmuudella katsoa kuljettamiseen ryhtyessään tai sen aikana tienneen tai pitäneen varsin todennäköisenä, että muu seurue tulee menettelemään heidän kohdassa 6 syyksi luetulla tavalla. Näin ollen, ja koska epäselvässä tilanteessa asia on ratkaistava vastaajan eduksi, A:n ei voitu katsoa syyllistyneen menettelyllään avunantoon törkeän kotirauhan rikkomiseen. (Vailla lainvoimaa 25.1.2021) - Uutiset
25.1.2021 10.45
Hovioikeus: Tuomiossa ollut selvä virhe voitiin korjata kirjoitusvirheenäKun otettiin huomioon vähimmäismäärä, jota määräaikaista vankeusrangaistusta voidaan RL 2 c luvun 2 §:n 2 momentin mukaan tuomita sekä julistetun tuomion sisältö ja tuomiosta ilmenevät perustelut rangaistuksen mittaamisen osalta sekä asiassa mainittu KKO:n ratkaisusta ilmenevä oikeusohje, kyse oli ollut siinä määrin selvästä virheestä, että se oli voitu korjata kirjoitusvirheenä ROL 11 luvun 9 §:n perusteella. Vaikka korjaus oli tehty vastaajan vahingoksi, voitiin virhettä pitää niin selvänä, ettei vastaajan kuuleminen ennen virheen korjaamista ollut ollut tarpeen. Koska vastaajalla oli lisäksi ollut tilaisuus ottaa kantaa korjaukseen HO:lle osoittamassaan kantelussa, ei asiaa ollut aihetta palauttaa KO:een tilaisuuden varaamiseksi vastaajalle tulla asiassa kuulluksi (KKO 2002:115). (Vailla lainvoimaa 25.1.2021) - Uutiset
25.1.2021 9.00
Hovioikeuden ratkaisu palovahingon korvaamista koskevan asian oikeudenkäyntikuluistaOikeudenkäynnin kulkua kokonaisuutena arvioiden hovioikeus totesi, että kiinteistöyhtiö oli siinä määrin voittanut asian, että vakuutusyhtiön oli korvattava yksi kolmasosa kiinteistöyhtiön tätä asiaa koskevista oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa. (Vailla lainvoimaa 25.1.2021) - Uutiset
22.1.2021 11.15
Hovioikeus korotti asianajajalle maksettavaa palkkiota huoltoriidan valmistelutoimenpiteiden osaltaHO:ssa oli ratkaistavana kysymys siitä, kuinka suuren tuntimäärän perusteella asianajajalle oli maksettava palkkiota KO:ssa käsitellyn lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevan asian valmistelutoimenpiteiden osalta. AA oli katsonut, että KO oli perusteettomasti alentanut hänelle valmistautumisen osalta korvattavan työajan vaaditusta 30 tunnista 20 tunniksi. HO harkitsi kokonaisuutena arvioiden kohtuulliseksi määrätä asianajajalle maksettavaksi palkkiota valmistautumisen osalta kaikkiaan 25 työtunnin perusteella. (Vailla lainvoimaa 22.1.2021) - Uutiset
22.1.2021 10.30
Hovioikeus vapautti asiamiehen oikeudenkäyntikuluvastuustaKO oli velvoittanut velkojainkokouksessa tehtyjen päätösten kumoamista vaatineen hakijan ja AA:n yhteisvastuullisesti korvaamaan konkurssipesän oikeudenkäyntikulut 2.712,50 euroa viivästyskorkoineen. HO katsoi, että asianajaja oli vapautettava KO:n tuomitsemasta oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 22.1.2021) - Uutiset
21.1.2021 14.24
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen törkeästä kotirauhan rikkomisestaHovioikeus katsoi, ettei pelkästään heti asuntoon pääsyn jälkeen alkanut pahoinpitelyrikos tehnyt A:n asuntoon menemistä oikeudettomaksi rikoslain 24 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Koska asiassa jäi näyttämättä, että A olisi mennyt P:n asuntoon vastoin tämän tahtoa oikeudettomasti, A:n menettely ei täyttänyt kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistöä, joten syyte kohdassa 17 törkeästä kotirauhan rikkomisesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 21.1.2021) - Uutiset
21.1.2021 10.02
Hovioikeus tuomitsi Ellen Thesleffin signeerauksella varustetun taulun valtiolle menetetyksiKO oli hylännyt taulua koskevan syytäjän esittämän vaatimuksen menettämisseuraamuksesta sillä perusteella, että syyte oli hylätty. Syyttäjä oli kuitenkin vaatinut taulun tuomitsemista valtiolle menetetyksi myös RL 10 luvun 5 §:n nojalla. HO oli näin ollen arvioinut menettämisseuraamuksen tuomitsemisen edellytyksiä myös tältä osin. Kansallisgallerian 18.8.2017 antaman lausunnon mukaan Ellen Thesleffin tekemäksi merkitty teos Kukka-asetelma on väärennös. HO otti siten ratkaisunsa lähtökohdaksi sen, että Ellen Thesleffin nimi on väärennetty tauluun. KO oli määrännyt taulun palautettavaksi omistajalleen. Asiassa selostetun mukaisesti epäaitoa taulua ilman hyväksyttävää syytä hallussa pitämällä henkilö syyllistyy väärennysaineiston hallussapitoon. Epäaidot taulut ovat siten ominaisuuksiltaan erityisen soveliaita rikoksen tekemiseen, mitä tässä tapauksessa osoitti sekin, että Hagelstam & Co ja Bukowski Oy Ab olivat ottaneet teoksen myytäväksi huutokaupoissaan. Nyt esillä olevan taulun kohdalla sen rikollinen käyttö oli siten mahdollista. Arvioidessaan taulun tuomitsemista valtiolle menetetyksi HO otti vielä huomioon, ettei menettämisseuraamus ollut väärennetyn taulun arvoon nähden kohtuutonta erityisesti, koska vastaaja ei ollut vastustanut taulun tuomitsemista valtiolle menetetyksi. Taulu tuli siten tuomita valtiolle menetetyksi. (Vailla lainvoimaa 21.1.2021) - Uutiset
21.1.2021 9.40
Hovioikeus arvioi huumausainerikoksen törkeyttä ja alensi rangaistustaHovioikeus katsoi kuten käräjäoikeuskin, että amfetamiinin tavanomaista alempi pitoisuus oli otettava huomioon A:lle rangaistusta mitattaessa. Ottaen huomioon teon kohteena olleiden huumausaineiden määrä ja amfetamiinin pitoisuus kohdassa 8 (törkeä huumausainerikos) sekä teon vahingollisuus ja vaarallisuus kohdassa 9 (ampuma-aserikos) oli oikeudenmukainen rangaistus yhteinen kahden vuoden vankeusrangaistus. A:n aikaisempi rikollisuus huomioon ottaen vankeusrangaistus oli ehdoton. (Vailla lainvoimaa 21.1.2021) - Uutiset
21.1.2021 9.00
Hovioikeus arvioi menettämisseuraamuksen edellytyksiä törkeässä huumausainerikoksessaRikoslain 10 luvun 9 §:n 4 momentin mukaan kantajalla ei ole todistustaakkaa 3 §:ssä tarkoitetun omaisuuden alkuperästä. A:n syyksi luettiin törkeä huumausainerikos, jonka tekopäivä oli 7.4.2018. Takavarikot oli tehty 11.2.2019. Kun otettiin huomioon A:n hallusta löytyneen huomattavan rahamäärän säilytystapa, hänen pitkän sairauslomansa ja työkyvyttömyytensä vuoksi merkittävästi heikentynyt taloudellinen tilanteensa sekä hänen epäuskottavana pidettävä ja muuttunut kertomuksensa rahojen alkuperästä, asiassa oli syytä olettaa, että takavarikoidut varat olivat peräisin rikollisesta toiminnasta, jota ei ollut pidettävä vähäisenä. Tekoajankohdan ja takavarikkoajankohdan väliin jäävällä ajanjaksolla ei ollut merkitystä tässä harkinnassa. A ei kyennyt saattamaan todennäköiseksi, että häneltä takavarikoidut rahat olisivat peräisin muusta kuin rikollisesta toiminnasta. Takavarikoidut varat oli näin ollen rikoslain 10 luvun 3 § :n nojalla tuomittava kokonaan valtiolle menetetyksi. (Vailla lainvoimaa 21.1.2021) - Uutiset
20.1.2021 8.48
Hovioikeus arvioi yhdyskuntapalvelun edellytyksiäKäräjäoikeus oli tuominnut A:n 1. törkeästä rattijuopumuksesta ja 2. kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta yhteiseen 35 päivän vankeuteen. Hovioikeus muutti rangaistuksen 35 tunnin yhdyskuntapalvelukseksi. (Vailla lainvoimaa 20.1.2021) - Uutiset
20.1.2021 8.20
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin että yrityssaneerauksen aloittamiselle oli useita esteperusteitaRiski siitä, että suunnitelman perusteena oleva liikevaihto ei toteudu, oli merkittävä. Asiassa oli näistä syistä todennäköistä, että maksukyvyttömyyttä ei saneerausohjelman avulla voida poistaa ja että saneeraukselle oli yrityssaneerauslain 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukainen este. Saneeraukselle oli myös yrityssaneerauslain 7 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdan mukaiset esteet. (Vailla lainvoimaa 20.1.2021) - Uutiset
19.1.2021 13.50
Hovioikeus palautti eläinsuojelurikosasian käräjäoikeuteen tuomion puutteellisten perusteluiden vuoksiKäräjäoikeuden ratkaisun perusteluista ilmenee, että asiassa on esitetty sekä syytteen puolesta että syytettä vastaan puhuvaa näyttöä. Ratkaisussa on eritelty esitettyä näyttöä sekä arvioitu näytön merkitystä ja menettelyn kokonaistörkeyttä. Tuomion perusteluista ei kuitenkaan ilmene, mitkä yksittäiset syytteessä kuvatut laiminlyönnit vastaajan syyksi oli luettu ja miltä osin. Kun käräjäoikeuden tuomion syyksilukeminen jäi tällä tavoin epäselväksi, oli epäselvää myös se, miltä osin ratkaisu oli oikeudenkäynnin kohteena hovioikeudessa. Hovioikeus totesi käräjäoikeuden tuomion perusteluiden olevan edellä esitetyllä tavalla niin puutteelliset, ettei asiaa voitu ottaa hovioikeuden ratkaistavaksi. Asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 19.1.2021) - Uutiset
18.1.2021 12.23
Hovioikeus korotti yksityisoikeudellisia korvauksia törkeässä pahoinpitelyssäHovioikeudessa oli kysymys ensinnäkin siitä, oliko A huitaissut ravintolan eteisessä D:tä veitsellä. Edelleen A:n osalta kysymys oli siitä, oliko hän puolustanut itseään D:n häneen kohdistaman hyökkäyksen vuoksi ja syyllistynyt menettelyllään vain hätävarjelun liioitteluna tehtyyn pahoinpitelyyn vai oliko tekoa pidettävä pahoinpitelynä ja jos oli, niin oliko teko ollut erityisen raaka ja julma ja myös kokonaisuutena arvostellen törkeä ottaen huomioon D:n oma menettely. B:n osalta kysymys oli hänen menettelystään tilanteessa sekä erityisesti siitä, oliko hän toiminut tilanteessa yhdessä ja yksissä tuumin A:n ja C:n kanssa. Edelleen kysymys oli vahingonkorvausten määristä. (Vailla lainvoimaa 18.1.2021) - Uutiset
18.1.2021 9.13
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei kiinteistönkaupan purkamiselle ollut edellytyksiäTuomiossa mainittuja seikkoja kokonaisuutena arvioiden hovioikeus katsoi, että kaupan kohde oli maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisella tavalla poikennut merkittävästi siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöltä voidaan kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perustellusti edellyttää. Kiinteistössä oli siten maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu laatuvirhe. Kaupan purkamisen edellytyksenä oleva olennaisuuskynnys on selvästi korkeampi kuin salaiselta virheeltä edellytettävä merkittävyyskynnys. Hovioikeus katsoi, että asiassa esitetty näyttö ei riittänyt osoittamaan kaupan kohteena olevassa rakennuksessa olleen ostajan väittämiä laajoja, koko rakennuksen kattavia kosteusvaurioita. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hovioikeus päätyi siihen, että rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot olivat olleet paikallisia. Hovioikeus arvioi virheen korjaamisen vaatimiksi tarpeellisiksi korjauskustannuksiksi yhteensä 15.000 euroa, mitä oli pidettävä kohtuullisena määränä kauppahintaan 139.500 euroa nähden. Hovioikeus arvioi korjaamiseen kuluvan aikaa alle kolme kuukautta, mitä oli pidettävä kohtuullisena aikana. Kyseessä oleva salainen virhe oli siten korjattavissa kohtuullisin kustannuksin ja kohtuullisessa ajassa. Tämä seikka puhuu virheen olennaisuutta vastaan. Toisaalta virheestä ostajalle aiheutunut asumis- ja terveyshaitta puhuivat virheen olennaisuuden puolesta. Virheen olennaisuutta vastaan ja sen puolesta puhuvia seikkoja kokonaisuutena arvioiden hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että virhe ei ollut maakaaren 2 luvun 17 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla olennainen. Kaupan purkamiselle ei siten ollut edellytyksiä. Hovioikeus arvioi hinnanalennuksen määräksi 15.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 18.1.2021) - Uutiset
18.1.2021 8.13
Hovioikeus arvioi konkurssipesään takaisinsaannin edellytyksiäJotta oikeustoimi olisi aiheuttanut konkurssivelkojille vahinkoa, sen on täytynyt koskea sellaista omaisuutta, joka olisi kuulunut velallisen konkurssipesään, jos oikeustoimea ei olisi tehty. Luovutetulla omaisuudella täytyisi myös olla jotakin arvoa konkurssivelkojille konkurssipesän realisaatiossa. Tuomiossa mainitulla näytöllä oli selvitetty, että X Oy:n vuokrakohteessa Y Oy:llä teettämät muutos- ja kunnostustyöt olivat sellaisia, että ne jäivät vuokrasopimuksen ehtojen mukaan vuokranantajan hyväksi. Näin ollen X Oy ei voisi maksun peräytyessäkään saada kyseistä omaisuutta haltuunsa taikka realisoida sitä, koska omaisuuden määräysvalta oli siirtynyt Osuuskauppa Keskimaalle. Konkurssipesä oli päin vastoin hyötynyt Y Oy:n menettelystä, koska se oli saanut hyvityksen tämän noutamasta omaisuudesta. Konkurssipesän nettovarallisuus ei ollut pienentynyt kyseisen oikeustoimen johdosta eikä oikeustoimilla suosittu velkojaa toisten velkojien kustannuksella. Koska velkojille ei ollut tällaisessa tapauksessa voinut aiheutua vahinkoa, takaisinsaanti ei ollut mahdollinen. (Vailla lainvoimaa 18.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 16.00
Hovioikeuskaan ei sovitellut yksityistakaajan takausvastuuta pankilleAsiassa oli HO:ssa kyse siitä, olisi valittajan yksityistakaajana allekirjoittamaan erityistakaussitoumukseen perustuvaa takausvastuuta pankille tullut sovitella. Asiassa selostetuissa olosuhteissa ja ottaen huomioon, että päävelan pääasiallisena vakuutena oli kuitenkin alusta saakka ollut Asunto Oy:n omistama kiinteistö, HO käräjäoikeuden tavoin katsoi, ettei valittajan takausvastuun sovittelulle ollut olemassa takauslain 7 §:n 1 momentin, KSL 4 luvun eikä OikTL 36 §:n mukaisia edellytyksiä. Näin ollen valittajan valituksessaan esittämä vaatimus takausvastuunsa sovittelusta oli kokonaisuudessaan hylättävä. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 12.22
Hovioikeus portaikkoon tönäisemisestä: Pahoinpitely oli perusmuotoinen, mutta kuolemantuottamus törkeäHovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko A tönäissyt B:tä aiheuttaen tämän kaatumisen portaisiin. Oikeudellisesti asiassa oli kysymys siitä, oliko A syyllistynyt tilanteessa pahoinpitelyyn ja kuolemantuottamukseen ja, mikäli näin oli, kysymys oli myös sanottujen tekojen törkeysarvioinnista. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 10.10
Hovioikeus: Pesänselvittäjän ja pesänjakajan tehtävät tuli erottaa riitaisessa kuolinpesässäKuolinpesän osakkaiden välit olivat tulehtuneet ja osa osakkaista koki pesänselvittäjän A:n toimet pesän selvityksessä puolueellisiksi. Päätöksessä mainitut seikat puolsivat pesänselvittäjän ja pesänjakajan tehtävän erottamista ja B:n määräämistä asiassa pesänjakajaksi. B:n määräämistä asiassa pesänjakajaksi puolsi hieman myös enemmistöperiaate. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
14.1.2021 9.51
Hovioikeuden tuomio yhteisösakon tuomitsemisen edellytyksistä ja määrästäYhtiön tiloissa oli sattunut 4.4.2017 työtapaturma. Yhtiön työntekijän sormi oli vahingoittunut tämän ollessa säätämässä käsin puhallusvalukoneen vaara-alueella koneen levitys- ja ohjaustappia. Punnittuaan asiassa mainittuja eri suuntiin vaikuttavia seikkoja laiminlyönnin laadusta ja laajuudesta sekä johdon osuudesta HO katsoi, ettei nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa ollut sinänsä erityistä aihetta poiketa työturvallisuusrikoksista tuomittavasta yhteisösakon keskirangaistuksesta. Tähän nähden mutta ottaen kuitenkin huomioon yhtiön asiassa kuvatun hyvän taloudellisen aseman HO katsoi, että oikeudenmukainen yhteisösakon määrä tässä tapauksessa oli KO:n tuomitseman 15 000 euron asemasta 10 000 euroa. KO:n ratkaisua oli siten tältä osin muutettava. (Vailla lainvoimaa 14.1.2021) - Uutiset
13.1.2021 11.25
Hovioikeus: Kunnianloukkaus ei ollut tahallista, joten syyte oli hylättäväHovioikeus katsoi, että A:n syytteessä tarkoitettu kirjoitus oli sisältänyt virheellisiä tietoja tai vihjauksia. Huomioon ottaen sanomalehti Ilkassa 15.1.2019 julkaistun uutisen sisältö ja että uutinen oli perustunut B:n henkilökohtaiseen haastatteluun, A:lla oli ollut vahvoja perusteita pitää totena, mitä hän oli kirjoituksessaan esittänyt tai mihin hän oli vihjannut. Näin ollen A:n ei näytetty menetelleen tahallisesti ja syyte oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 13.1.2021) - Uutiset
13.1.2021 10.03
Hovioikeus täydensi ratkaisuaanHakijan täydentämispyyntö koski vaatimuksen osaa, joka oli esitetty jo valituksessa mutta josta 19.10.2020 annetussa ratkaisussa ei ollut epähuomiossa annettu lausuntoa siihen kirjattujen vaatimusten perusteella. Hakija oli pyytänyt täydentämistä määräajassa. HO:n antamaa päätöstä oli siten siihen kirjattujen vaatimusten osalta vaaditulla tavalla täydennettävä. (Vailla lainvoimaa 13.1.2021) - Uutiset
12.1.2021 15.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen omaisuutta koskevan viranomaiskiellon rikkomisestaVastaaja oli KO:ssa tunnustanut vieneensä kiinteistöltä syytteessä mainittuna ajanjaksona syytteessä kuvatuin tavoin soraa kolme puoliperävaunullista eli n. 90 tonnia. Vastaaja oli kiistänyt syyllistyneensä tällä menettelyllä omaisuutta koskevan viranomaiskiellon rikkomiseen. Vastaajan mukaan hän ei ollut menetellyt oikeudettomasti eikä ainakaan tahallisesti rikkonut omaisuutta koskevaa määräämiskieltoa. Asiassa mainituilla perusteluilla HO katsoi, ettei asiassa ollut näytetty vastaajan tahallisesti rikkoneen kiinteistöä koskenutta määräämiskieltoa ja siten ryhtyneen ulosmitattuun omaisuuteen. Syyte omaisuutta koskevan viranomaiskiellon rikkomisesta oli hylättävä ja vastaaja vapautettava hänelle tuomitusta rangaistuksesta. (Vailla lainvoimaa 12.1.2021) - Uutiset
12.1.2021 10.40
Hovioikeus kumosi valvontalautakunnan "ei-seuraamusta" ratkaisun ja palautti asian valvontalautakunnan käsiteltäväksiKantelija oli moittinut AA:a siitä, että AA oli kantelijalta lupaa pyytämättä hyväksynyt kahden asianajajan hoitavan kantelijan rikosasiaa, vaikka asia ei ollut laajuuden tai laatunsa puolesta edellyttänyt kahden asianajajan käyttämistä. Kantelijalle oli tämän vuoksi aiheutunut kohtuuttomia kustannuksia. Asiassa oli HO:ssa keskeisesti kysymys siitä, oliko valvontalautakunnan ratkaisu valittajan katsomin tavoin ilmeisen virheellinen sen johdosta, ettei valvontalautakunta olisi kysymyksessä olevassa valvonta-asiassa käsitellyt ja ratkaissut kantelijan moitetta laskutuksen kohtuuttomuudesta, ja oliko nyt kysymyksessä oleva valvonta-asia palautettava valvontalautakunnan uudelleen käsiteltäväksi. Asiassa lausutuilla perusteilla HO katsoi, että valvontalautakunnan ratkaisu oli kumottava ja kysymyksessä oleva valvonta-asia oli palautettava valvontalautakunnan käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 12.1.2021) - Uutiset
7.1.2021 8.15
Hovioikeus: Todistaja oli vapautettava hänelle asetetusta uhkasakostaHovioikeus katsoi, että tässä tapauksessa A:n ilmoittamaa syytä poissaololleen voitiin pitää oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 28 §:n 1 momentissa tarkoitettuna muuna syynä, jota voitiin pitää laillisena esteenä. Kohtuutta ja tätä harkintaa puolsi myös se, ettei asian käsittely ollut viivästynyt yksin A:sta johtuneesta syystä. A oli tämän vuoksi vapautettava tuomitusta uhkasakosta. (Vailla lainvoimaa 7.1.2021) - Uutiset
5.1.2021 15.37
Hovioikeus mittasi petosrikoksen rangaistustaOttaen huomioon A:n syyksi luettujen tekojen lukumäärä, aiheutetun vahingon ja tavoitellun taloudellisen hyödyn määrä sekä tekojen suunnitelmallisuus, oikeudenmukainen seuraamus A:n syyksi luetuista teoista oli käräjäoikeuden tuomitsema 10 kuukautta vankeutta. Koska A tuomittiin yli kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen, häntä ei rikoslain 6 luvun 11 §:n mukaisesti voitu tuomita sen sijasta yhdyskuntapalveluun. (Vailla lainvoimaa 5.1.2021) - Uutiset
4.1.2021 12.00
Hovioikeus: Alastonkuvien julkaiseminen oli törkeä yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistäHovioikeus muun muassa luki T:n syyksi törkeän kunnianloukkauksen seuraavasti: T oli 4.11.2016-24.1.2016 Kurikassa esittänyt asianomistaja A:sta valheellisia tietoja tai vihjauksia siten, että teko oli omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä A:lle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, sekä muullakin tavalla halventanut A:ta. T oli syyllistynyt törkeään yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen seuraavasti: T oli 19.12.2016-3.4.2017 Kurikassa oikeudettomasti joukkotiedotusvälineitä käyttämällä tai muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville esittänyt A:n yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan laittamalla/lataamalla Omakuva.com-nimiselle internetsivustolle asianomistaja A:sta alastonkuvia, missä ne ovat olleet yleisesti saatavissa/nähtävissä. Teolla oli aiheutettu suurta kärsimystä ja tekoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. (Vailla lainvoimaa 4.1.2020) - Uutiset
4.1.2021 11.00
Hovioikeuden päätös pesänhoitajan palkkion kohtuullistamisesta konkurssin raukeamisen yhteydessäYhteenvetona asiassa lausutusta HO totesi, ettei pesänhoitajan palkkiota voitu pitää liiallisena eikä asiassa ollut ilmennyt sellaisia perusteita, joiden vuoksi palkkiota olisi tullut kohtuullistaa. Valitus oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 4.1.2020) - Uutiset
4.1.2021 9.05
Hovioikeus: Käräjänotaari oli toimivaltainen käsittelemään ulkomaalaisrikkomusasian eikä tuomittua rangaistusta muutettuKäräjäoikeus oli tuominnut A:n syytteen mukaisesti rangaistukseen ulkomaalaislain 185 §:n nojalla ulkomaalaisrikkomuksesta sen vuoksi, että A on tahallaan harjoittanut elinkeinoa toiminimellä, vaikka hänellä ei ole ollut elinkeinon harjoittamiseen vaadittavaa oleskelulupaa. Käräjäoikeus oli ratkaissut asian kokoonpanossa, jossa käräjänotaari on ollut puheenjohtajana. Asiassa oli kysymys siitä, oliko vastaaja A syyllistynyt ulkomaalaislain 185 §:ssä rangaistavaksi säädettyyn ulkomaalaisrikkomukseen. Hovioikeus katsoi ensinnäkin, että käräjänotaari oli ollut toimivaltainen käsittelemään asian. Hovioikeus katsoi muun muassa, että elinkeinovapauskaan ei sellaisenaan tuota ulkomaalaiselle oikeutta maassa oleskeluun vaan maahan tulosta ja maassa oleskelusta säädetään erikseen laissa. Ottaen huomioon maassa oleskelua sääntelevän ulkomaalaislain säännösten yksiselitteisyys A oli tuskin voinut erehtyä pitämään tekoaan sallittuna eikä hänen mahdollista erehtymistään elinkeinolain 1 §:n 1 momentin säännöksen merkityksestä joka tapauksessa voitu pitää anteeksi annettavana. Käräjäoikeuden tuomitsema 40 päiväsakon rangaistus oli oikeudenmukainen seuraamus teosta eikä sitä ollut syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 4.1.2021) - Uutiset
31.12.2020 16.00
Hovioikeus mittasi raiskaukseen ja lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön 16-vuotiaana syyllistyneen rangaistustaVastaaja syyksiluetut rikokset olivat kohdistuneet 15-vuotiaaseen asianomistajaan olosuhteissa, jota oli edeltänyt yhteinen illanvietto vastaajan ja tämän kavereiden kanssa. Vastaaja syyksiluetuissa rikoksissa oli ollut kysymys sukupuolielimellä tehdystä vaginaalisesta yhdynnästä. HO piti vastaajan menettelyä hyvin vahingollisena asianomistajan kehityksen kannalta. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 31.12.2020) - Uutiset
30.12.2020 16.00
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota kiihottamisessa kansanryhmää vastaanHovioikeus katsoi että kyseessä ei ollut vilpitön tiedonvälittämistarkoitus vaan A:n tarkoitus oli ollut tosiasiallisesti edistää rasistisen materiaalin levittämistä. Tuomiossa mainituilla lisäyksillä hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätökset sekä oikeudellisen arvioinnin ja katsoi käräjäoikeuden tavoin A:n syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. (KKO:2022:63: Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta) - Uutiset
30.12.2020 15.30
Rikoshyöty 27.529 euroa - hovioikeus mittasi törkeästä petoksesta tuomittavaa rangaistustaVastaajan rikoksella saama hyöty 27.529 euroa oli selvästi korkeampi kuin mikä oikeuskäytännössä on katsottu riittävän törkeän petoksen tunnusmerkistön mukaiseksi huomattavaksi hyödyksi. Rikos oli kohdistunut yksityishenkilöön. Korkein oikeus ei ole antanut viime vuosina sellaisia rangaistuksen mittaamista ohjaavia ennakkopäätöksiä, joista olisi ollut saatavissa suoraan johtoa mittaamisharkintaan tässä petosasiassa. Rangaistusta alennettiin. (Vailla lainvoimaa 30.12.2020) - Uutiset
30.12.2020 11.35
Hovioikeuden ratkaisu oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta kun asia raukesiOikeudenkäymiskaaren 25 luvun 14 b §:ää koskevissa esitöissä (HE 91/2002 vp s. 36) on todettu, että kun valitus peruutetaan, raukeaa, jätetään tutkimatta tai sen käsittely lopetetaan, valituksen laatimisesta aiheutuneet kulut jäävät valittajan vahingoksi. Vastaavasti vastavalituksen laatimisesta aiheutuneet kulut jäävät tällöin vastavalituksen tekijän vahingoksi. Sen sijaan päävalitukseen vastaamisesta aiheutuneet kulut tulisivat yleensä päävalittajan korvattaviksi. B:n asiamiehen laskusta ilmeni, että ajalla 15. - 29.1.2020 toimenpiteet yhteensä 4,5 tuntia ovat koostuneet sähköpostikirjeenvaihdosta ja vastavalituskirjelmän laatimisesta. Näiden osalta hovioikeus katsoi, että kysymys oli ollut vastavalituksen laatimisesta, josta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut eivät voineet tulla A:n korvattaviksi. Tältä osin B:n oikeudenkäyntikuluvaatimus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 30.12.2020) - Uutiset
29.12.2020 11.35
Hovioikeus lievensi rangaistusta: Ryöstöstä ja maksuvälinepetoksesta voitiin tuomita ehdollinen rangaistusHovioikeus katsoi, että A:n rikosten vakavuus ja niistä ilmenevä tekijän syyllisyys sen paremmin kuin hänen aikaisempi rikollisuutensa siitä kuluneeseen aikaan ja tuomittuun rangaistukseen nähden eivät edellyttäneet ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitsemista. Koska ehdollista vankeusrangaistusta yksin ei voitu pitää riittävänä seuraamuksena, A tuomittiin sen ohessa suorittamaan yhdyskuntapalvelua 40 tuntia. (Vailla lainvoimaa 29.12.2020) - Uutiset
23.12.2020 15.30
Hovioikeus: Syyteoikeus seksuaalisesta ahdistelusta oli vanhentunutKO oli lukenut vastaajan syyksi seksuaalisen ahdistelun, jonka tekoaika oli ollut 2.10.2017. RL 20 luvun 5a § 1 momentin mukaan seksuaalisesta ahdistelusta on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Siten syyteoikeus teosta oli vanhentunut kahdessa vuodessa tekopäivästä eli 2.10.2019. Haastehakemus oli annettu tiedoksi vastaajalle 7.10.2019 eli vasta sen jälkeen, kun kaksi vuotta oli kulunut syyteoikeuden vanhentumisajan alkamisesta 2.10.2017. Syyteoikeus seksuaalisesta ahdistelusta oli vanhentunut ja syyte tuli tämän vuoksi hylätä. KO:n vastaajalle tuomitsema sakko ja rikosuhrimaksu poistettiin ja vastaaja vapautettiin tuomitusta todistelukustannusten korvausvelvollisuudesta valtiolle. (Vailla lainvoimaa 23.12.2020) - Uutiset
23.12.2020 8.27
Hovioikeuden tuomio vakuutusten kilpailuttamista koskevassa toimeksiantoriidassaValittajayhtiö A ja yhtiö B olivat 23.1.2017 tehneet toimeksiantosopimuksen vakuutusten kilpailuttamisesta. Asiassa oli pääkäsittelyn toimittamisen osalta HO:ssa kysymys KO:n tekemien johtopäätösten tarkastamisesta ja sellaisesta oikeudellisesta arvioinnista, joka ei HO:n harkinnan mukaan edellyttänyt pääkäsittelyn toimittamista. HO katsoi, ettei pääkäsittelyä ollut tarpeen toimittaa todistelun uudelleen vastaanottamiseksi. Myöskään asian laatu ja merkitys asianosaisille eivät edellyttäneet pääkäsittelyn toimittamista. Pääasian osalta asiassa oli kysymys siitä, oliko B:n valittajalle tekemä vakuutusvertailu sopimuksen ja lain sekä sen nojalla annettujen Finanssivalvonnan määräysten mukainen ja toissijaisesti siitä, oliko valittaja velvollinen maksamaan B:n palkkiolle arvonlisäveroa. HO katsoi, että vakuutusvertailu oli sisältänyt kaikki valittajan vakuutustarpeen arvioinnin ja vakuutuksen valitsemisen kannalta tarpeelliset tiedot ja tiedot oli esitetty selkeästi ja täsmällisesti ymmärrettävällä tavalla. Valittaja oli siten velvollinen maksamaan B:lle sopimuksen mukaisen palkkion. Koska toimeksiantosopimuksessa ei ollut sovittu palkkion arvonlisäverosta eikä asiassa ollut näytetty, että siitä olisi muutoinkaan olisi kirjallisesti sovittu, HO katsoi, ettei valittaja ollut velvollinen maksamaan B:lle palkkiolle vaadittua arvonlisäveroa. Näin ollen B:n vaatimukset arvonlisäveron osalta oli hylättävä. Valittaja Oy:n B Oy:lle maksettavaksi tuomittu erääntynyt laskusaatava alennettiin 6 745 euroksi. Korvaukselle oli maksettava KO:n tuomitsemaa viivästyskorkoa. Valittaja Oy:n B Oy:lle maksettavaksi tuomittu toisen vuoden palkkio alennettiin 6 745 euroksi. Muilta osin KO:n tuomio jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 23.12.2020) - Uutiset
23.12.2020 8.00
Hovioikeus ensiasteena hylkäsi syytteen palvelusrikoksestaHovioikeus katsoi muun muassa, että vastaaja A oli ollut tietoinen viimeistään kesällä 2014 esitutkinnan käynnistämiseen liittyvistä tosiseikoista mentyään Pirkkalaan selvittämään väitettyä B:hen kohdistunutta kiinni ottamista. A oli tuolloin tehnyt suullisen päätöksen jättää esitutkinta käynnistämättä, koska hänellä ei ollut syytä epäillä asiassa tapahtuneen sotilasrikosta. A oli siten viipymättä tehnyt ratkaisun olla käynnistämättä esitutkintaa, eikä hän näin menetellessään ollut rikkonut palvelusvelvollisuuttaan. (Vailla lainvoimaa 23.12.2020) - Uutiset
22.12.2020 14.10
Hovioikeuden ratkaisu kirjanpitorikos- ja veropetosasioissa sekä oikeudenkäynnin viivästymisestä - Uutiset
21.12.2020 11.30
Hovioikeus: Potilaan ajanvaraushistoriatietoja ilman työtehtävistä johtuvaa perustetta katsellut syyllistyi henkilörekisteririkokseenVastaaja oli toimiessaan yhtiön toimipisteessä asiakaspalvelun palveluvastaavana, tahallaan tai ainakin törkeästä huolimattomuudesta käsitellyt yhtiön ylläpitämää asiakastietojärjestelmää vastoin henkilötietolain käyttötarkoitussidonnaisuutta siten, että hän oli saman päivän aikana katsonut tietojärjestelmästä kaksi kertaa A:n varaushistoriatietoja ilman työtehtävistä johtuvaa perustetta. Edellä kerrotulla menettelyllään vastaaja oli loukannut rekisteröityjen yksityisyyden suojaa. HO katsoi KO:n tavoin, että ajanvarausrekisteri sisältää potilastietoja, joita on sallittua käsitellä vain siinä laajuudessa kuin potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvien työtehtävät ja vastuut sitä edellyttävät. (Vailla lainvoimaa 21.12.2020) - Uutiset
21.12.2020 8.22
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen tekijänoikeusrikoksestaAsiassa ei näytetty, että B ja A olisivat tehneet sellaisen yhteistyösopimuksen, joka olisi irtisanottavissa seurauksin, että kuvien käyttöoikeuden luovutus peruuntuisi. Koska valokuvien käyttöoikeutta ei näytetty luovutetun A:n yritykselle ajallisesti rajoitettuna, A:n ei ollut B:n kiellosta huolimatta täytynyt poistaa valokuvia yrityksen koti- ja Facebook-sivuilta. Asiassa jäi näyttämättä, että A olisi loukannut B:n oikeutta syytteessä mainittuihin valokuviin. Näillä perusteilla ensisijainen syyte tekijänoikeusrikoksesta ja siihen perustuvat korvausvaatimukset kuten myös toissijainen syyte tekijänoikeusrikkomuksesta oli hylättävä ja A vapautettava hänelle tuomitusta rangaistuksesta ja kaikesta korvausvelvollisuudesta asiassa. (Vailla lainvoimaa 18.12.2020) - Uutiset
21.12.2020 7.13
Hovioikeus: Testamentti oli pätemätön sieluntoiminnan häiriön vuoksiTodistustaakka testamentin pätemättömyydestä oli siihen vetoavalla eli Pelastakaa Lapset ry:llä myötäpuolineen. Tuomiossa testaattorin B:n terveydentilasta, todistuslausekkeesta ja testamentintekotilaisuudesta esitetyn selvityksen perusteella hovioikeus katsoi, että Pelastakaa Lapset ry myötäpuolineen esitti asiassa riittävän näytön siitä, että B:ltä oli testamentin tekohetkellä puuttunut kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen. Valittajilla oli näin ollen näyttövelvollisuus siitä, että B:n henkinen suorituskyky olisi testamentin tekohetkellä ollut hänen yleistä tasoaan parempi, mikä ei tullut asiassa näytetyksi. Tuomiossa mainituin lisäyksin hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen ja katsoi, että B:n 16.8.2011 allekirjoittaman testamentin tekemiseen oli vaikuttanut sieluntoiminnan häiriö ja testamentti oli sen vuoksi pätemätön. (KKO:ssa; VL:2021-45) - Uutiset
18.12.2020 15.00
Hovioikeus: 4.655,98 euron "Kela-petos" ei ollut sakolla sovitettavissaAsiassa kerrotuilla perusteilla HO katsoi kuten KO, että vastaajan syyksi luetusta teosta tuli tuomita hänelle vankeusrangaistus. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 18.12.2020) - Uutiset
18.12.2020 14.25
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen vainoamisestaA:n menettely, jossa hän oli selvittänyt B:n osoitteen, saapunut Arabiemiraateista Suomeen, lähettänyt B:lle viestejä ja yrittänyt kaksi kertaa käydä B:n kanssa kasvotusten keskustelua sekä yrittänyt saada B:n naapurustossa asuvalta henkilöltä tietoja B:stä, oli uskottavasti ollut B:n subjektiivisesta näkökulmasta pelottavaa ja ahdistavaa. A:lla oli kuitenkin ollut yhteydenottoyrityksiinsä lapseen liittyvä syy, vaikka isyyden selvittämisasia tapahtuukin viranomaisteitse. Yhteydenottojen ja niihin liittyneen menettelyn ei näytetty olleen sisällöltään tai kappalemäärältään sellaisia, että niistä voitaisiin päätellä A:n tarkoituksena olleen ensisijaisesti tai muun ohella aiheuttaa B:ssä pelkoa ja ahdistusta. Näin ollen syyte vainoamisesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 18.12.2020) - Uutiset
18.12.2020 12.45
Hovioikeus arvioi asianajajien valvontalautakunnan käsittelyratkaisun oikeellisuuttaAsianajajan valituksen johdosta hovioikeudessa oli kysymys vain siitä, sisältääkö ja miltä osin hänen valvonta-asiassa valvontalautakunnalle 11.11.2019 toimittamansa kirjallinen vastaus kanteluun salassa pidettäviä tietoja. Hovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli käsittelyratkaisustaan ilmenevillä perusteilla ja siinä mainittujen oikeusohjeiden nojalla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa A:n valvontalautakunnalle 11.11.2019 toimittaman vastauksen sisältävän osittain asianajosalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja. Asiassa saadun selvityksen mukaan valvontalautakunnan käsittelyratkaisu oli toimitettu valvontalautakunnasta tiedoksi kantelijoille. Kantelijoiden lausuman mukaan siitä ilmenevät A:n syntymävuosi ja Asianajajaliiton jäsenyyden alkamisvuosi olivat tulleet heidän tietoonsa jo aikaisemmin muissa yhteyksissä. Asianajajaliiton hallituksen lausunnon mukaan valvontalautakunta oli ilmoittanut muuttaneensa tältä osin menettelyään. Hovioikeus katsoi, että aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen valituksen johdosta ei myöskään tältä osin ollut. Valvontalautakunnan käsittelyratkaisua ei voitu pitää ilmeisen virheellisenä tai kohtuuttomana. A:ta oli kuultu valvontalautakunnan käsittelyssä ja ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat muutoinkin täyttyneet kysymyksessä olevan valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 18.12.2020) - Uutiset
18.12.2020 10.07
Hovioikeus tuomitsi harrastelijavalokuvaajan sukupuolisiveellisyyttä loukkaavien kuvien levittämisestäAsiassa oli kysymys vastaajan julkisilla uimarannoilla vuosina 2012–2018 ottamista 73 valokuvasta, jotka esittivät vähäpukeisia tai täysin alastomia leikkiviä tyttölapsia. KO oli tuominnut vastaajan kaikkien 73 kuvan osalta sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä 50 päiväsakkoon. HO pti pääosin KO:n tuomion. (Vailla lainvoimaa 18.12.2020) - Uutiset
18.12.2020 8.10
Hovioikeuskin hylkäsi jäisellä piha-alueella kaatuneen korvausvaatimuksetAsiassa lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ollut tullut näytetyksi, että valittajan nivelrikko olisi syy-yhteydessä 24.2.2016 tapahtuneeseen tapaturmaan. Mainitsemillaan ja KO:n muutoin lausumilla perusteilla HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. Valittaja velvoitettiin korvaamaan vakuutusyhtiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 3.438 euroa. (Vailla lainvoimaa 18.12.2020) - Uutiset
18.12.2020 7.50
Hovioikeus: Millä tavalla yhteisvastuulliselle rikosperusteiselle velalle kertynyt viivästyskorkokertymä oli jaettavaPL ja RL oli 4.10.2000 tuomittu yhteisvastuullisesti korvaamaan Uudenmaan verovirastolle rikosperusteisena vahingonkorvauksena 56.608,07 euroa korkoineen sekä veroviraston oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudesta ja hovioikeudesta. L:ien keskinäistä vastuunjakoa ei ollut rikosasian käsittelyn yhteydessä vaadittu. Asiassa oli hovioikeudessa kyse siitä, millä tavalla yhteisvastuulliselle rikosperusteiselle velalle kertynyt viivästyskorkokertymä oli jaettava PL:n ja RL:n kesken. Keskinäistä vastuunjakoa ei ollut aikanaan vaadittu, eikä vastuunjakamista koskevaa kysymystä ollut siten ratkaistu oikeusvoimaisesti. Näin ollen asia oli voitu ottaa käsiteltäväksi tässä vaiheessa takautumissaatavaa koskevan kanteen yhteydessä RL:n esittämän väitteen johdosta. (Vailla lainvoimaa 18.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 15.25
Hovioikeus arvioi asuntokaupan virheitäHovioikeus katsoi asiassa näytetyn, että parvekkeissa oli kanteessa eritellyt laatuvirheet. Asiassa ei esitetty vastanäyttöä asukkaiden kanteen perusteena olevista korjauskustannuksista. Asiassa ei myöskään ilmennyt, että parvekkeiden korjaaminen johtaisi tasonparannukseen, vaan korjauksilla saavutetaan sellainen rakentamistapa, jota olisi tullut käyttää alun perinkin. Parvekkeita koskevien virheiden korjauskustannuksina ja hinnanalennuksen määränä oli näin ollen pidettävä asukkaiden vaatimia määriä. Hinnanalennuksen jyvitysperuste asukkaiden kesken oli riidaton. Kanteessa tarkoitettujen asukkaiden osaomistusaikana ilmenneiden rakennuksen virheiden korjaamisessa ei ollut kysymys sen laatuisista rakennuksen elinkaarikorjauksista, joita koskevien kustannusten kattamiseksi peruskorjausrahasto olisi tarkoitettu. Näin ollen peruskorjausrahaston perustamista koskevaa mainintaa ei voitu pitää virheellisen tiedon antamisena siitä seikasta, miten tässä asiassa selvitettyjen rakennusvirheiden kustannukset tulisivat katetuiksi. Koska nämä virheiden korjauskustannukset eivät olisi tulleet katetuiksi peruskorjausrahastosta, ei asukkailla ollut oikeutta saada hinnanalennusta asuntokauppalain 4 luvun 27 §:ssä tarkoitettuun taloudelliseen virheeseen perustuvana. Asiassa oli lisäksi kysymys kauppahintaehtojen sovittelusta, rakennuksen rungon halkeaman merkityksestä sekä oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 13.00
Hovioikeuden tuomio asunto-osakeyhtiöasiassaAsiassa oli Asunto Oy:n valituksen johdosta kysymys erityisen tarkastuksen kulujen (vaatimuskohta 2), kirjanpidon selvittämisestä ja korjaamisesta aiheutuneiden lisäkustannusten (vaatimuskohta 3) sekä vesivahingon korjauskustannusten korvausvelvollisuudesta (vaatimuskohta 4). Asunto-osakeyhtiö oli perustanut vaatimuksensa A:n ja B:n vastuuseen asunto-osakeyhtiön hallituksen jäseninä. Vastavalituksen johdosta asiassa oli kuitenkin ensin arvioitava, oliko asunto-osakeyhtiön vaatimukset kohtien 1, 2 ja 4 osalta jätettävä tutkimatta tai hylättävä Espoon käräjäoikeuden 19.6.2017 vahvistaman sovinnon johdosta. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 9.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti vastapuolen maksamaan oikeudenkäyntikuluja purkautuneelle yhtiölleA:n ja X:n valituksen vaatimuskohdan 5 johdosta hovioikeudessa oli kysymys siitä, voitiinko omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal velvoittaa korvaamaan oikeudenkäyntikuluja A:n ohella myös purkautuneelle X Ky:lle. Lisäksi kysymys oli korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrästä sekä siitä, miltä osin hovioikeus voi tutkia A:n ja X:n oikeudenkäyntikuluja käräjäoikeudessa koskevan vaatimuksen. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 8.15
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää riita-asian kannetta tutkimattaKäytettävissä olleen aineiston perusteella käräjäoikeudella ei ole ollut syytä katsoa, ettei X Ky olisi kantajana asianosaiskelpoinen tai ettei sen edustusta olisi järjestetty oikein. Käräjäoikeuden olisi siten tullut antaa asiassa haaste. Käräjäoikeuden päätös X:n kanteen tutkimatta jättämisestä oli kumottava ja asia oli palautettava käräjäoikeuteen haasteen antamista varten. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 15.00
Hovioikeus: Raiskauksesta esitutkintaviranomaiselle kertonut nainen ei syyllistynyt väärään ilmiantoonSyytteen mukaan vastaaja oli antanut esitutkintaviranomaiselle väärän tiedon A:sta ja siten aiheuttanut vaaran, että A pidätetään, vangitaan, joutuu syytteeseen tai tuomitaan rangaistukseen virheellisin perustein. Syytteen mukaan vastaaja oli 9.2.2016 totuudenvastaisesti ilmoittanut poliisille, että A oli yhdessä kahden muun henkilön kanssa raiskannut hänet. Syytteen mukaan vastaaja oli toistanut kertomuksensa raiskauksesta, kun häntä oli kuultu asianomistajana esitutkinnassa. A oli väärän ilmiannon vuoksi ollut vapautensa menettäneenä 10.2.2016 klo 15.35 - 11.2.2016 klo 15.15 ja häntä oli kuultu esitutkinnassa epäiltynä raiskauksesta. Syyttäjä oli 15.3.2017 tehnyt asiassa syyttämättäjättämispäätöksen sillä perusteella, ettei ollut todennäköisiä syitä epäillä A:ta raiskauksesta. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 11.43
Hovioikeus: Irtisanominen oli johtunut tosiasiassa työntekijän henkilöön liittyvistä syistäHO katsoi kokonaisarviona asiassa esitetystä, että IPR- ja patentti- tehtävät olivat olleet vain osa kantajan työtä ja kantaja oli tehnyt niiden lisäksi merkittävässä määrin muuta työtä, jota olisi ollut yhtiössä jäljellä kantajan irtisanomishetkellä. Kantajan tehtävä ei ollut erillisenä tehtäväkokonaisuutena lakannut taloudellisista tai toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelystä johtuvista syistä. Ottaen erityisesti huomioon henkilöerimielisyyksien kärjistyminen kantajan irtisanomisen aikoihin ja se, että kantaja oli ollut ainut irtisanottu maaliskuussa 2015, HO katsoi, että irtisanominen oli johtunut tosiasiassa kantajan henkilöön liittyvistä syistä. Kantajan työtehtävät eivät olleet irtisanomishetkellä tai välittömästi sen jälkeen vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi TSL 7 luvun 3 §:n edellyttämällä tavalla eikä yhtiöllä ollut ollut väittämäänsä taloudellista ja tuotannollista perustetta irtisanoa kantajaa. Kantajan tulkkauskustannusten osalta HO katsoi, että ne olivat hänen oikeudenkäyntikulujaan, joista hän voi vaatia vastapuolelta korvausta yleisten oikeudenkäyntikulusäännösten mukaisesti. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 8.55
Hovioikeus: Turvaamistoimihakemus omaisuuden osituksessa oli selvästi perusteetonKäräjäoikeus oli määrännyt asianajajan toimittamaan pesänjakajana omaisuuden osituksen A:n ja B:n välillä. Osapuolet olivat tehneet sopimuksen, jonka mukaan B saa X Oy:n osakekannan. Osakkeiden arvosta annetun todistuksen mukaan niillä ei ollut arvoa. Yhtiön liiketoiminta oli sittemmin myyty. B oli kieltäytynyt luovuttamasta kauppakirjaa. Kysymys oli siitä, oliko olemassa edellytykset myöntää turvaamistoimi, jolla B velvoitetaan sakon uhalla luovuttamaan kauppakirja pesänjakajalle, vai oliko hakemus selvästi perusteeton. Hovioikeus katsoi, että A:n turvaamistoimihakemuksessa tarkoitettua oikeutta ei voitu vahvistaa tasinkosaatavaa koskevalla kanteella eikä tällainen kanne voinut olla tässä asiassa edellä laissa edellytetty pääasiakanne. Hakemus oli selvästi perusteeton. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 8.20
Hovioikeus äänesti sillensä jätetyn ulosottoasian palauttamisesta käräjäoikeuteenAsiassa oli riidatonta, että A oli 15.7.2020 määräajan kuluessa pyytänyt lausuman antamiselle asetetun määräajan pidentämistä. Riitaa ei ollut myöskään siitä, etteikö käräjäoikeus olisi tehnyt päätöstä määräajan pidentämisestä. Lisäksi riidatonta oli, että käräjäoikeus ei ollut pidentänyt määräaikaa A:n pyynnön mukaisesti. Riitaa oli siitä, oliko käräjäoikeus toimittanut päätöksensä määräajan pidentämisestä tiedoksi A:lle ennen kuin se oli jättänyt asian sillensä päätöksellään 25.8.2020, ja mikä mahdollisen toimittamatta jättämisen merkitys oli. Hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden toimintavelvollisuuden mahdollinen laiminlyönti ei ollut johtanut siihen, että A oli toimittanut lausumansa myöhässä. A:n puhevallan menettäminen ei siten ollut johtunut käräjäoikeuden mahdollisesti virheellisestä menettelystä eikä asiassa ollut perusteita palauttaa asiaa käräjäoikeuteen. Eri mieltä ollut jäsen olisi palauttanut asian käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
15.12.2020 15.00
Hovioikeus: Velan vanhentumista ei ollut katkaistuAsiassa oli kysymys siitä, oliko kantaja katkaissut velan vanhentumisen tai oliko se katkennut muutoin velan vanhentumisesta annetun lain 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Mikäli velka ei ollut vanhentunut, asiassa oli myös kysymys siitä, olivatko vastaajat A ja B velvollisia maksamaan velan kanteessa vaaditulla tavalla kantajalle. HO katsoi, ettei kantaja ollut osoittanut saatavan vanhentumisen katkenneen ennen A:n ja B:n myöntämää kantajan asianajajan yhteydenottoa 4.2.2015. Näin ollen saatava oli KO:n toteamin tavoin vanhentunut. (Vailla lainvoimaa 15.12.2020) - Uutiset
15.12.2020 11.20
Hovioikeuden tuomio valtion korvausvastuusta virheellisten autoverotuspäätösten johdostaHO katsoi, ettei kantajalla muutoksenhaun laiminlyönnin johdosta ollut oikeutta vahingonkorvaukseen virheellisten autoverotuspäätösten johdosta. Joka tapauksessa oikeus korvaukseen olisi myös vanhentunut, kun vanhentumista ei ollut katkaistu kolmen vuoden kuluessa autoverotuspäätösten antamisesta, jolloin verotuksen syrjivyys oli ollut mahdollista havaita oikeudellisesta tulkintaepäselvyydestä huolimatta (ks. KKO 2017:84). Näillä perusteilla aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen autoverotusta koskevien päätösten virheellisyyteen perustuvien vahingonkorvausvaatimusten osalta ei ollut. Sen sijaan oikaisuvaatimuksista aiheutuneiden kustannusten osalta HO katsoi toisin kuin KO, että valtion oli vahingonkorvauslain perusteella korvattava kantajayhtiölle aiheutunut vahinko vaatimuksen mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 15.12.2020) - Uutiset
15.12.2020 9.47
Finnair hävisi lennon viivästymistä koskevan riidan hovioikeudessakinKO oli velvoittanut Finnairin suorittamaan kummallekin matkustajalle erikseen korvaukseksi lennon viivästymisestä 400 euroa viivästyskorkoineen 1.4.2017 lukien sekä korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 6 000 euroa (sis. alv ja kulut) viivästyskorkoineen. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko matkustajien lento viivästynyt korvaukseen oikeuttavalla tavalla yli kolme tuntia. Mikäli näin oli, arvioitavaksi tuli vielä Finnairin korvausvastuun kannalta, oliko Frankfurtin lentokentällä vallinnut asetuksen 261/2004 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut poikkeukselliset olosuhteet ja oliko Finnair tehnyt viivästymisen estämiseksi artiklassa tarkoitetut kohtuulliset toimenpiteet. Viivästyskorvauksen määrä oli riidaton. Lisäksi asiassa oli kysymys oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 15.12.2020) - Uutiset
14.12.2020 11.15
Hovioikeus arvioi takausvastuun ulottuvuutta joukkorahoituksessaAsiassa esitetyn selvityksen perusteella hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että A:n takausvastuut määräytyvät hänen Fundun sähköisellä palvelualustalla syöttämiensä euromäärien mukaisina. A oli Fundun sähköisellä palvelualustalla antanut takauksia koskevat tahdonilmaisut, jotka olivat sisältäneet tuomiossa todetut A:n syöttämät euromäärät. Takaukset olivat tulleet sanottujen euromäärien mukaisina sitoviksi A:n ja kantajien välisessä oikeussuhteessa kantajien saatua niistä tiedon Fundun sähköisellä palvelualustalla. Fundun ja X Oy:n väliseen rahoituksen välittämistä koskevaan sopimukseen kirjatuilla takausehdolla ei ollut merkitystä A:n ja kantajien välistä sopimusta tulkittaessa, koska A ja kantajat eivät olleet kyseisen sopimuksen osapuolia eikä kantajien myöskään muutoin väitetty olleen tietoisia kyseisistä ehdoista. Merkitystä ei ollut myöskään sillä seikalla, että A olisi erehtynyt antamaan sanotussa sopimuksessa edellytettyä suurempia takauksia niiden kahden lainan osalta, joissa joukkorahoitusta ei ollut saatu kerättyä haluttua määrää, koska kantajien ei voitu katsoa olleen varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 32 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tietoisia A:n erehdyksestä. (Vailla lainvoimaa 14.12.2020) - Uutiset
11.12.2020 14.19
Hovioikeus: Raskauden vuoksi irtisanotulle korvausta syrjinnästä ja työsuhteen perusteettomasta päättämisestäYhtiö oli 7.8.2018 irtisanonut raskaana olleen kantajan 1.9.2017 alkaneen työsopimuksen päättymään 7.9.2018. Irtisanomisen perusteena olivat olleet tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Kantajan työ oli irtisanomisilmoituksen mukaan vähentynyt töiden uudelleen järjestelyn vuoksi. Kysymys oli siitä, oliko yhtiö näyttänyt, että sillä oli ollut toiminnan uudelleen järjestelystä johtuneet tuotannolliset ja taloudelliset syyt irtisanoa kantajan työsuhde tarjottavan työn vähentymisen vuoksi vai oliko syynä pidettävä kantajan raskautta. HO katsoi, ettei henkilöstökulujen vähentäminen ollut kantajan irtisanomisen todellinen syy, vaan kantajan raskaus. Irtisanomisella yhtiön edustaja oli myös syrjinyt kantajaa raskauden perusteella. KO:n tuomiota ei muutettu. HO:n pääkäsittelystä poisjäänyt vastaajayhtiön oikeudenkäyntiavustaja velvoitettiin korvaamaan kantajalle HO:ssa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista 1.941,43 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 11.12.2020) - Uutiset
10.12.2020 15.20
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen kunnianloukkauksestaHovioikeus katsoi, että JA:n tuomiossa selostettu H ja KA:n kuvaaminen oli kysymyksessä olevissa olosuhteissa ollut luonteeltaan sellaista, joka oli voinut saada HA:n tämän kertomin tavoin kiihtyneeseen mielentilaan ja sen seurauksena halventamaan JA:ta syytteessä tarkoitetulla tavalla. H ja JA olivat siten molemmat käyttäytyneet epäasiallisesti. Kun lisäksi otettiin huomioon, että kuvaamista edeltävä tilanne oli jäänyt epäselväksi ja että tilanteessa paikalla olleiden henkilöiden kertomukset olivat keskeisiltä osiltaan ristiriitaiset, kohdan 5 syyte kunnianloukkauksesta oli hylättävä ja HA vapautettava hänelle tuomitusta sakkorangaistuksesta. (Vailla lainvoimaa 10.12.2020) - Uutiset
10.12.2020 12.10
Myös hovioikeus hylkäsi toimittajan lähestymiskieltohakemuksenHovioikeus on käräjäoikeuden tavoin hylännyt A:n vaatimukset määrätä B ja C lähestymiskieltoon. A oli vaatinut, että B:tä ja C:tä kielletään ottamasta yhteyttä A:han tai yrittämästä sitä, seuraamasta tai tarkkailemasta A:ta (perusmuotoinen lähestymiskielto) sekä oleskelemasta A:n kulloisenkin työpaikan läheisyydessä (laajennettu lähestymiskielto). A oli myös vaatinut, että B:tä ja C:tä kielletään esittämästä ja levittämästä internetissä materiaalia, joka on omiaan halventamaan A:ta tai loukkaamaan hänen kunniaansa. (Vailla lainvoimaa 10.12.2020) - Uutiset
10.12.2020 10.11
Hovioikeuden ratkaisu Raaseporin tasoristeysonnettomuutta koskevassa asiassaHovioikeus katsoi vastaanotetun todistelun perusteella, ettei maastokuorma-auton kuljettaja ollut laiminlyönyt vallinneiden olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittua huolellisuusvelvollisuutta, vaan teko oli perustunut tapaturmaan. (Lainvoimainen 30.9.2021) - Uutiset
9.12.2020 9.48
Hovioikeus arvioi velkajärjestelyn aloittamisen oikeusvaikutuksia velallisen omaisuuteen kohdistuvaan ulosmittaukseenOikeuskirjallisuudessa on todettu, että yksityishenkilön velkajärjestelyssä vahvistettu maksuohjelma korvaa sen piiriin kuuluvien velkojen aiemmat ehdot, ja tällainen maksuohjelma on itsessään ulosottoperuste, joka korvaa veloista mahdollisesti olevat aiemmat tuomiot (Linna, Tuula - Leppänen, Tatu: Ulosotto-oikeus I, 2014, s. 163). Velvoite, johon ulosmittaus oli perustunut, oli siten lakannut maksuohjelman vahvistamisen myötä ja ulosottoperuste oli menettänyt täytäntöönpanokelpoisuutensa. Ulosottoasian vireilläolo oli maksuohjelman vahvistamisen saatua lainvoiman rauennut UK 2 luvun 15 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla. Päätöksessä lausutuin perustein ulosottoperuste oli rauennut siitä huolimatta, katsotaanko tarjous jälkikäteen hylätyn väärin perustein vai ei. Näin ollen ulosottomiehen tulee joka tapauksessa suorittaa käytettävissään olevat peruuttamistoimet, ellei hovioikeus kiellä peruuttamista tai määrää sitä keskeytettäväksi. (Vailla lainvoimaa 9.12.2020) - Uutiset
9.12.2020 7.55
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut ratkaista ulosottoasiaa toimittamatta suullista käsittelyäAsiassa oli kysymys siitä riitaisesta seikasta, onko A ulosmitatulla kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen yhteisomistaja. Käräjäoikeus ei ollut päätöksessään pitänyt A:n valitusta selvästi perusteettomana, eikä asiassa olekaan kysymys tällaisesta tilanteesta. Käräjäoikeuden ei olisi tullut ratkaista asiaa toimittamatta A:n vaatimaa suullista käsittelyä. - Uutiset
8.12.2020 16.00
Hovioikeus: Edunvalvontaan haetun puolisolla ei ollut oikeutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaanOikeuskirjallisuudessa lausuttu huomioon ottaen HO katsoi, että se, että valittajaa oli hakemuksen johdosta asian selvittämisen tarkoituksessa KO:ssa kuultu, ei muodostanut hänelle asianosaisen asemaa. Valittajaa edunvalvontaan haetun puolisona ei voitu pitää edunvalvonta-asian asianosaisena myöskään sillä perusteella, että puolisolla on holhoustoimesta annetun lain 72 §:n 1 momentin nojalla oikeus panna asia KO:ssa vireille myös itse ja saman lain 80 §:n nojalla myös oikeus hakea päätökseen muutosta. Koska valittaja ei edellä katsotuin tavoin ollut edunvalvonta-asian asianosainen, hänellä ei ollut oikeutta saada asiassa aiheutuneita oikeudenkäyntikulujaan korvatuiksi KO:ssa eikä HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 8.12.2020) - Uutiset
8.12.2020 10.06
Korkein oikeus ei antanut valituslupaa Helsingin hovioikeuden kiky-tuomiostaKorkein oikeus ei antanut Stora Enso -konsernille valituslupaa Helsingin hovioikeuden tuomiosta, joka näin ollen jää voimaan ja on lainvoimainen. Asiasta kertoo Ylemmät Toimihenkilöt YTN. - Uutiset
7.12.2020 14.30
Hovioikeus ei muuttanut syyntakeettoman syyksi käräjäoikeudessa luettua murhatuomiotaPirkanmaan käräjäoikeus jätti B:n syyntakeettomana tuomitsematta rikoksista, jotka oli luettu B:n syyksi. Hovioikeudessa B vaati, että murhaksi katsottu rikos lievennettäisiin tapoksi ja että hänen korvausvastuitaan alennettaisiin ja soviteltaisiin. Hovioikeus katsoi, ettei käräjäoikeuden tuomiolauselmaa ei ollut tarpeen muuttaa, kun teko oli ollut kokonaisuutena arvostellen niin törkeä, että kyseessä oli ollut murha. Arvioinnissa huomioitiin tekijän vakaa harkinta teossa sekä harkittiin erityistä raakuutta, vaikka sitä ei päädyttykään huomioimaan keskeisenä tekijänä. (Vailla lainvoimaa 7.12.2020) - Uutiset
7.12.2020 13.30
Hovioikeuskaan ei jatkanut syyteoikeuden vanhentumisaikaa terveydenhoitoasiassaErittäin tärkeän yleisen edun ei voitu katsoa vaativan syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamista pelkästään sen vuoksi, että tilanteessa, jossa epäilty rikos kantelijan mukaan oli tapahtunut, oli ollut kysymys terveydenhoitotoimenpiteestä.