Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
10102 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
20.1.2022 13.15
Valtion vaatimus sen vapauttamisesta korvata vastapuolien oikeudenkäyntikulut ulosottoasiassa ei menestynyt hovioikeudessa
Käräjäoikeus oli toimittanut asiassa viisi päivää kestäneen pääkäsittelyn. Asiassa oli esitetty laajasti todistelua. Hovioikeudella ei ollut edellytyksiä arvioida sitä, oliko käräjäoikeudessa esitetty todistelu ollut joltain osin tarpeetonta. Käräjäoikeus oli päätynyt kumoamaan sivullisten C:n ja A:n omaisuuteen kohdistuneet ulosmittaukset. Valtion korvausvelvollisuus sivulliseen nähden ei ulosottokaaren 11 luvun 20 §:n 2 momentin mukaan edellytä sitä, että ulosottomenettelyssä olisi tapahtunut selvä virhe. Sinänsä ulosottokaaren 4 luvun 14 §:n mukaisiin keinotekoista järjestelyä koskeviin ulosmittausratkaisuihin liittyy usein oikeudellista tai näytöllistä tulkinnanvaraisuutta. Tässä tapauksessa käräjäoikeus oli kuitenkin päätöksensä perusteluissa todennut, ettei se ollut havainnut asiassa mitään, mikä tukisi sitä, että C:n asema kiinteistön omistajana ja A:n asema osakkeiden omistajana olisi mainitussa lainkohdassa tarkoitettu keinotekoinen järjestely. Tämä huomioon ottaen hovioikeudella ei ollut perusteita poiketa siitä käräjäoikeuden arviosta, että kulujen jääminen C:n ja A:n vahingoksi olisi kohtuutonta. Se, että C:llä ja A:lla oli merkittävää omaisuutta, ei asian laatu ja laajuus ja kulujen määrä huomioon ottaen poistanut kohtuuttomuutta. Hovioikeudella ei ollut myöskään aihetta arvioida tarpeellisten kulujen määrää toisin kuin käräjäoikeus. Valtion oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta C:hen ja A:han nähden ei ollut aihetta muuttaa. Myös ulosottovelallisena olleen B:n osalta hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden oikeudenkäyntikuluratkaisun perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 20.1.2022) - Uutiset
20.1.2022 12.00
Hovioikeus hylkäsi vaatimuksen liiketoimintakiellon täytäntöönpanon keskeyttämisestäLaissa säädetty lähtökohta on liiketoimintakiellon voimassaolo muutoksenhausta huolimatta. Valittaja oli keskeytysvaatimuksensa perusteeksi esittänyt sen, ettei hän ollut syyllistynyt asioissa rikoksiin ja että liiketoimintakiellosta aiheutuu hänelle kohtuutonta haittaa. Se, että liiketoimintakiellosta aiheutuu haittaa, ei ole epätavallista. HO arvioi, ettei valittaja ollut esittänyt sellaista seikkaa, joka olisi muodostanut liiketoimintakiellosta annetun lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun syyn tai muutoin sellaisia seikkoja, joiden vuoksi KO:n määräämän liiketoimintakiellon täytäntöönpano olisi ollut ulosottokaaressa mainitut arviointiperusteet huomioon ottaen keskeytettävä tässä vaiheessa. (Vailla lainvoimaa 20.1.2022) - Uutiset
20.1.2022 8.07
Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää perinnönjaon moitekannetta tutkimatta – hovioikeus ratkaisi asian itse
Rahaksimuuttokustannusten ja piilevän verovelan huomiointia omaisuuden arvostukseen perinnönjakoon perustuvassa osituksessa oli käsitelty Rovaniemen hovioikeuden ratkaisussa nro S 03/890 17.12.2004, jossa kiinteän omaisuuden rahaksimuuttokustannuksia ja sen myyntiin sisältyvää piilevää luovutusvoittoverovelkaa ei voitu ottaa huomioon omaisuuden arvostamisessa, koska ne eivät jakohetkellä vielä olleet realisoituneet. Myöskään tässä tapauksessa kanteessa tarkoitettuja rahaksimuuttokustannuksia ja veroseuraamuksia ei jakohetkellä ollut olemassa eikä niiden syntymisestä tai määrästä ollut varmuutta, koska lakiosa on osin tai kokonaan mahdollista suorittaa muullakin omaisuudella. Näin ollen kantajien vaatimus muuttaa perinnönjakoa huomioimalla kiinteistöomaisuuden myyntikustannukset ja luovutusvoittovero vastaajien lakiosien määrässä oli hylättävä. Perinnönjako oli tähän nähden toimitettava pesänjakajan päätöksen 7.10.2016 mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 20.1.2022) - Uutiset
19.1.2022 16.00
Hovioikeus korotti törkeästä lapsenraiskauksesta ym. tuomitun rangaistuksen 10 vuoden vankeudeksi - korvaus psyykkisestä tilapäisestä haitasta korotettiin 15.000 euroon ja kärsimyskorvaus 30.000 euroon
Tapauksessa tekoaika oli ollut erittäin pitkä, tekoja oli ollut useita ja tekijänä oli ollut erityisen läheinen henkilö. Tekoihin oli sisältynyt sukupuoliyhteyksiä hyvin nuoren lapsen kanssa, mikä oli rangaistusta ankaroittava seikka. Menettely oli sisältänyt useita osatekoja ja moninaista seksuaalista kanssakäymistä. Tekoihin oli sisältynyt valokuvien ottamista seksuaalisesta kanssakäymisestä, mitä voitiin pitää asianomistajan näkökulmasta erityisen nöyryyttävänä. Lisäksi tekoon oli liittynyt erinäisiä uhkauksia. Muun muassa näiden syiden vuoksi HO katsoi, että oikeudenmukainen yhteinen vankeusrangaistus kaikista vastaajan syyksi luetuista teoista oli KO:n tuomitseman 7 vuoden 6 kuukauden asemesta 10 vuotta vankeutta. Vastaaja ei ollut osallistunut oman rikoksensa selvittämiseen siten, että sillä olisi ollut merkitystä rangaistuksen mittaamisen kannalta. HO arvioi myös, että asianomistajalle tuomittuja vahingonkorvauksia oli korotettava. Näin ollen vastaaja velvoitettiin korvaamaan psyykkisestä tilapäisestä haitasta KO:n tuomitseman 10.000 euron asemesta 15.000 euroa ja kärsimyksestä 25.000 euron asemesta 30.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 19.1.2022) - Uutiset
19.1.2022 15.00
Päiväkodin metelistä valittanut mies uhkasi tulevansa seuraavan kerran aseen kanssa päiväkodin pihalle - laittomasta uhkauksesta 60 ps
- Uutiset
19.1.2022 11.45
Hovioikeus: Kaupungin sosiaali- ja terveyslautakuntaa ei voitu velvoittaa korvaamaan elatusapuasian voittaneen isän oikeudenkäyntikuluja (ään.)
Koska kuluvastuu on asiassa todetuin tavoin yhteisvastuullista eikä korvausvaatimusta ollut kohdistettu kantajaan (lapsi), vaan ainoastaan lautakuntaan hänen edustajanaan, lautakuntaa ei voitu velvoittaa korvaamaan vastaajan (isä) oikeudenkäyntikuluja asiassa ja tätä koskeva vaatimus oli hylättävä. Asian näin käyden HO:n ei ollut syytä ottaa kantaa siihen, olisiko asiassa muun ohella lautakunnan vastauksessaan vetoamat seikat huomioon ottaen ollut OK 21 luvun 2 §:n mukaista erityistä syytä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudelle. Ään. Esittelijän mietintö. (Vailla lainvoimaa 19.1.2022) - Uutiset
19.1.2022 11.00
Hovioikeus: Jo maksetun elatusavun palauttaminen äidille olisi ollut lapsen edun vastaista siitäkin huolimatta, että äidin elatuskyvyn oli katsottu olevan puutteellinen
Elatuslain 12 §:n mukaan määrätessään, että sopimuksella tai tuomiolla aikaisemmin vahvistettu velvollisuus suorittaa elatusapua on lakkaava tai että elatusavun määrää on alennettava, on tuomioistuimen samalla harkittava, onko kanteen vireille panon jälkeen suoritetut elatusavut tai osa niistä palautettava. Lain esitöiden (HE 90/1974 vp, s. 55 – 56) mukaan säännöstä sovelletaan lisäksi silloin, kun alemman tuomioistuimen vahvistamaa elatusavun määrää on muutoksenhaun johdosta alennettu. HO totesi lähtökohtana olevan, että harkittaessa elatusmaksujen palauttamista on erityisesti otettava huomioon lapsen olosuhteet ja lapsen etu (KKO 2010:38, kohta 20). Lain esitöistä (mainittu hallituksen esitys, s. 56) ilmenee, että palauttamisvelvollisuus voidaan asettaa vain sellaisissa tapauksissa, jolloin palauttamista on pidettävä kohtuullisena esimerkiksi elatusvelvollisen vähävaraisuuden tai muiden erityisten syiden johdosta eikä palauttamisvelvollisuus vaaranna lapsen toimeentuloa. HO totesi, että maksetut elatusavut olivat menneet lapsen elatukseen. Ottaen huomioon esitetty selvitys isän nettotuloista, HO katsoi, että jo maksetun elatusavun palauttaminen äidille olisi ollut lapsen edun vastaista. Mahdollisesti jo maksettua elatusapua ei näin ollen velvoitettu maksamaan takaisin. HO piti tällaista ratkaisua asiaa kokonaisuutena arvioituaan perusteltuna siitäkin huolimatta, että äidin elatuskyvyn oli katsottu edellä todetulla tavalla olevan puutteellinen. (Vailla lainvoimaa 19.1.2022) - Uutiset
19.1.2022 10.00
Sitomotyöntekijän sormi jouduttiin osittain amputoimaan käden juututtua kiinni vuonna 1958 käyttöön otetun laminaattikoneen nieluun - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi työnjohtajan ja toimitusjohtajan työturvallisuusrikoksesta 25 ps rangaistuksiinAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, olisiko laminointikoneessa pitänyt olla vaara-alueelle pääsyn estävä suojalaite tai muu tekninen ratkaisu, sekä siitä, olisiko vastaajien tullut havaita mahdolliset puutteet ja ryhtyä toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi. Yhteenvedonomaisesti HO katsoi, että pääsy koneen vaara-alueelle olisi ollut mahdollista estää ilman kohtuutonta haittaa koneen toiminnalle. Kysymys ei ollut myöskään vain pienen vahinkoriskin ehkäisystä. Siten laminointikone olisi tullut varustaa suojuksella tai muulla vastaavalla teknisellä ratkaisulla, joka olisi estänyt pääsyn koneen vaara-alueelle. Näin ollen laminointikone oli ollut suojaukseltaan työsuojelumääräysten vastainen. HO katsoi, että konekohtainen riskien arviointityö ei ollut ollut riittävän kattavaa ja järjestelmällistä. Työnjohtajan ja toimitusjohtajan ei voitu asiassa esitetyn selvityksen perusteella katsoa laiminlyöneen työkoneen asianmukaista suojausta sekä vaarojen selvittämistä ja arviointia tahallaan. Kysymys oli siten huolimattomuudesta. (Vailla lainvoimaa 19.1.2022) - Uutiset
19.1.2022 8.00
Hovioikeus salli syyttäjän yhteisösakkovaatimuksen tarkennuksen kuolemaan johtaneessa työtapaturmassa - yhteisösakon tuomitsemisen edellytykset täyttyivät
Työntekijä oli jäänyt osuuskunnan vaneritehtaalla puristuksiin sylinterin ja kuljettimen seinämän väliin ja menehtynyt. Toisin kuin käräjäoikeus HO tuomitsi osuuskunnalle 50 000 euron yhteisösakon. (Vailla lainvoimaa 19.1.2022) - Uutiset
18.1.2022 13.00
Teot olivat omiaan loukkaamaan lastenhoitajien seksuaalista itsemääräämisoikeutta - seksuaalisesta ahdistelusta 50 ps ja kärsimyskorvaus
Kun otettiin huomioon A:n kertomus vastaajan muustakin käytöksestä näillä lastenhoitokäynneillä, potkaisu takapuolelle oli ollut näissä olosuhteissa seksuaalisesti olennainen. Kysymys oli ollut lain tarkoittamasta seksuaalisesta teosta. Myös B:n takapuolelle läpsäisy sekä B:n vyötäröltä tarttuminen ja edestä päin lähestyminen olivat olleet tekojen olosuhteet huomioon ottaen seksuaalisesti olennaisia tekoja. Nämä edellä mainitut seksuaalisesti olennaiset kosketukset olivat olleet sekä A:n että B:n näkökulmasta ei-toivottuja. Teot olivat olleet omiaan loukkaamaan asianomistajien seksuaalista tsemääräämisoikeutta. Vastaajan oli syyllistynyt näillä teoillaan kohdissa 1 ja 2 seksuaaliseen ahdisteluun (50 ps). Loukkausten laatu huomioon ottaen oikeudenmukainen ja kohtuullinen korvaus oli A:lle 400 euroa ja B:lle 500 euroa, mitkä summat vastaaja oli heille velvollinen korvaamaan vaadittuine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 18.1.2022) - Uutiset
18.1.2022 12.00
Hovioikeus: Menettely täytti törkeän velallisen epärehellisyyden tunnusmerkistön
Pesäluettelon mukaan yhtiön varat olivat olleet 5.880 euroa, joista rahojen ja pankkitalletusten osuus oli ollut 12,62 euroa. Velkoja yhtiöllä oli ollut 91.162 euroa. Vastaajien rikoksella saavuttaman hyödyn määrä oli sama kuin ilman hyväksyttävää syytä yhtiöstä luovutettujen varojen määrä 26 942 euroa. (Vailla lainvoimaa 18.1.2022) - Uutiset
18.1.2022 8.17
Hovioikeus: Varkaus vai näpistys, perusmuotoinen vai lievä maksuvälinepetos – syyksilukemista muutettiin, rangaistusta lievennettiin ja tekijä vapautettiin rikosuhrimaksusta
Hovioikeus katsoi muun muassa, että vaikka puhelimen, maksu- ja ajokortin menettämisen voitiin katsoa aiheuttaneen vähäistä suurempaa vahinkoa asianomistajalle, tekoa voitiin vielä anastetun omaisuuden arvon perusteella pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. A oli siten syyllistynyt käräjäoikeuden hänen syykseen lukeman varkauden sijasta näpistykseen. (Vailla lainvoimaa 18.1.2022) - Uutiset
17.1.2022 16.00
Hovioikeus: Hakemus lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta tuli hyväksyä lukuun ottamatta vaaditun juoksevan uhkasakon asettamista
Asiassa oli kysymys siitä, oliko äiti jättänyt noudattamatta KO:n perustepäätöstä 19.3.2021 tai oliko tapaamisten toteutumatta jäämiselle ollut hyväksyttävä syy sekä siitä, oliko äiti velvoitettava uhkasakon uhalla sallimaan tapaamiset sekä ryhtymään muihin toimenpiteisiin tapaamisten toteuttamiseksi siten kuin täytäntöönpantavassa päätöksessä oli määrätty. KO:n päätöstä muutettiin. Äiti velvoitettiin asetetun 1 000 euron kiinteän uhkasakon uhalla sallimaan lasten tapaamiset isän kanssa sekä ryhtymään muihin toimenpiteisiin tapaamisten toteuttamiseksi siten kuin KO:n päätöksessä 19.3.2021 oli määrätty kuitenkin siten täsmennettynä, että tapaamiset toteutetaan sosiaali- ja terveyspiirin osoittamassa tapaamispaikassa. Isä vapautettiin velvollisuudesta korvata äidin oikeudenkäyntikulut KO:ssa 1 841,65 eurolla viivästyskorkoineen. Muilta osin KO:n päätöstä ei muutettu. Asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa KO:ssa ja HO:ssa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 17.1.2022) - Uutiset
17.1.2022 14.00
Hovioikeus: Päämiehellä ei ollut oikeutta hakea muutosta asiamiehen esteellisyyttä koskevaan päätökseen (ään.)
HO totesi, että lainkohta (OK 15:10 a §:n 3 mom) on sanamuodoltaan selvä ja yksiselitteinen eikä sen mukaan muutoksenhakuoikeutta ole muilla kuin kiellon kohteena olevalla asiamiehellä tai avustajalla. Asianosaisella on lähtökohtaisesti oikeus valita avustajansa ja järjestää asiansa ajaminen haluamallaan tavalla eikä tuomioistuin voi puuttua tähän luottamussuhteeseen kuin poikkeuksellisesti. Muutoksenhakuoikeuden laajentaminen lain sanamuotoa laajemmaksi olisi selvästi säännöksen sanamuodon tarkoituksen vastaista. Muutoksenhakuoikeuden laajentaminen lain sanamuoto ohittaen voisi johtaa myös turhiin muutoksenhakuihin asian käsittelyn viivyttämiseksi tai muista epäasiallisista syistä. Mainituin perustein HO katsoi, ettei valittajalla ollut oikeutta hakea muutosta asiamiehen esteellisyyttä koskevaan päätökseen. Valitus oli tältä osin jätettävä tutkimatta. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos piti väitteen tehneen päämiehen oikeusturvan kannalta ongelmallisena tilannetta, jossa hänellä ei olisi mahdollisuutta saattaa tällaista oikeuttaan koskevaa tuomioistuimen ratkaisua muutoksenhakutuomioistuimen arvioitavaksi. Asiassa mainituin perustein hän katsoi, että valittajalla oli oikeus hakea muutosta asiamiehen esteellisyyttä koskevaan KO:n päätökseen. (Vailla lainvoimaa 17.1.2022) - Uutiset
17.1.2022 13.35
Hovioikeus: Vapaakuukausien säästön ulosmittaaminen vain noin kuukausi sen jälkeen, kun ulosmittauksen keskeytys oli päättynyt, ei ollut kohtuullistaKäsiteltävässä asiassa vuoden 2021 tammi- ja helmikuulle myönnettyjen vapaakuukausien säästö oli ulosmitattu A:n pankkitililtä 8.4.2021. Vapaakuukausipäätöksestä 2.11.2020 ilmenee, että A oli perustellut vapaakuukausihakemustaan muun muassa 1.300 euron velkaantumisella vuokranantajalleen, hammashoidolla sekä vuosittaisella silmätarkastuksella. Vapaakuukausihakemuksen perusteet huomioon ottaen vapaakuukausien säästön ulosmittaaminen vain noin kuukausi sen jälkeen, kun ulosmittauksen keskeytys oli päättynyt ei ollut kohtuullista. Ulosmittaus oli siten kumottava tältä osin. (Vailla lainvoimaa 17.1.2022) - Uutiset
17.1.2022 13.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi tullut tutkia vahingonkorvausta huoneenvuokrasuhteessa koskeva asia OK 5 luvun 3 §:n 1 momentin mukaisena summaarisena riita-asiana (ään.)
Kantajayhtiö oli käräjäoikeuteen 25.8.2020 toimittamassaan summaarisessa haastehakemuksessa vaatinut 9.672,11 euron pääomaa viivästyskorkoineen ja oikeudenkäyntikuluineen. Näin ollen kantaja oli esittänyt vaatimuksen tietyn määräisestä saamisesta. Kantaja oli haastehakemuksessa niin ikään ilmoittanut, että saatava oli sen käsityksen mukaan riidaton. Haastehakemuksessa oli lisäksi ilmoitettu, että kantajan ja vastaajan välillä oli ollut kirjallinen vuokrasopimus. Vaatimuksensa perusteina oli esitetty vastaajan vuokrasuhteen aikana huoneistossa laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan 11.1.2018 aiheuttaman vesivahingon kuivaus-, korjaus- ja jälleenrakennustöistä, kattojen ja seinien maalaamisesta, vinyylilankun asentamisesta, sekä ovien uusimisesta karmeineen aiheutunut vahingonkorvaussaatava. Vastaajalle oli lähetetty lasku 14.6.2019, jota ei ollut maksettu ja johon ei ollut reagoitu. Kantajayhtiön haastehakemus täytti siten OK 5 luvun 3 §:n mukaiset edellytykset. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, ettei KO:n päätöstä ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 17.1.2022) - Uutiset
14.1.2022 13.27
Hovioikeus: Yrittikö vastaaja tappaa kiinniottamisen suorittaneita poliiseja uhatessaan heitä kirveellä
Nyt käsillä olevassa asiassa oli ennen muuta kysymys siitä, mitä A:n on syytteessä tarkoitetussa tilanteessa näytetty aikoneen ja yrittäneen tehdä. Näyttöä kokonaisuutena arvioidessaan hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, että A:n ei ollut syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella näytetty tarkoittaneen tappaa joku poliiseista tai tehdä heille ruumiillista väkivaltaa. A:n kiinnioton jälkeen esittämät tappouhkaukset eivät riittäneet osoittamaan, että hänen menettelynsä tarkoituksena olisi ollut yritys tappaa tai vahingoittaa poliiseja. Kun epäselvä asia on ratkaistava syytetyn eduksi ja A:n syyllisyydestä jäi murhan tai törkeän pahoinpitelyn yrityksen osalta varteenotettava epäily, ei käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen ollut siten aihetta. (Vailla lainvoimaa 14.1.2022) - Uutiset
14.1.2022 13.00
Hovioikeuskin hylkäsi sopimusrikkomukseen perustuneen 2.539.437,84 euron vahingonkorvauskanteenAsiassa mainituin täsmennyksin HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 14.1.2022) - Uutiset
14.1.2022 11.10
Turun hovioikeus myönsi pro gradu -tutkielmaa tekevälle tutkimusluvan törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä ja lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskeviin tuomioihinHakijan tutkimussuunnitelmasta ilmenee, että hänen pro gradu -tutkielmansa tarkoituksena on analysoida rikoksella aiheutettujen psyykkisten vahinkojen korvattavuuden edellytyksiä ja korvauksen määrään vaikuttavia tekijöitä. (Vailla lainvoimaa 14.1.2022) - Uutiset
14.1.2022 10.00
Kaupan peruuntuminen ja alv - hovioikeus hylkäsi syytteen veropetoksesta kokonaan ja vapautti vastaajan hänelle tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta
HO:ssa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko yhtiön ja V Oy:n 28.4.2016 tekemä kauppa kuorma-autosta peruuntunut siten, että yhtiö oli ollut oikeutettu ilmoittamaan vähennettävää arvonlisäveroa 12.000 euroa kohdekaudelta 5/2018, ja oliko vastaaja tältä osin syyllistynyt veropetokseen. Mikäli syytettä ei kokonaan hylätty, asiassa oli kysymys myös vastaajalle tuomittavasta rangaistuksesta. (Vailla lainvoimaa 14.1.2022) - Uutiset
14.1.2022 8.45
Hovioikeus: Tappo vai murha ja syyntakeisuusHovioikeus katsoi, että asiassa ei ollut aihetta päätyä syyntakeisuusarvioinnissa muuhun lopputulokseen kuin mihin THL ja käräjäoikeus olivat päätyneet. A oli menettelyllään syyllistynyt syyntakeisena tehtyyn murhaan. (Vailla lainvoimaa 14.1.2022) - Uutiset
14.1.2022 8.28
Hovioikeus: Valvontarangaistuksen tuomitsemiselle ei ollut edellytyksiäOikeuskirjallisuuden mukaan (Matikkala, Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä, 2021, s. 571) kun yhdyskuntapalveluun tuomittu on törkeästi rikkonut velvollisuuksiaan, tuomioistuin voi YSTPL 39.2 §:n viimeisen virkkeen mukaan muuntaa valvontarangaistukseksi tai ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi myös sellaisen muun yhdyskuntapalvelun, jonka täytäntöönpano ei ole vielä alkanut. Tämä perustuu siihen normatiiviseen näkökohtaan, että kun tuomittu on törkeästi rikkonut yhdyskuntapalvelun ehtoja, ei hänen yleensä voida olettaa suoriutuvan muista, aloittamatta olevista yhdyskuntapalveluista. Hovioikeus käräjäoikeuden tavoin katsoi, ettei A:n voitu päihdeongelmastaan johtuen olettaa suoriutuvan valvontarangaistuksesta. (Vailla lainvoimaa 14.1.2022) - Uutiset
13.1.2022 16.00
Hovioikeus: Oliko liikennevalvontaa suorittanut poliisi erehtynyt ajoneuvosta ja oliko poliisin käyttämä tutkalaite näyttänyt virheellistä mittauslukemaa kaista-alueiden välillä olleen metallisen keskikaiteen aiheuttaman ns. ”tolppavälkkeen” johdosta
Asiassa kerrotuilla perusteilla HO katsoi näytetyksi, että vastaaja oli kuljettanut ajoneuvoa 165 kilometrin tuntinopeudella 100 kilometrin tuntinopeusrajoitusalueella. HO katsoi KO:n tavoin, että vastaaja oli menettelyllään syyllistynyt törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Vastaaja tuomittiin 50 ps. rangaistukseen. Vastaaja oli hävinnyt valituksensa HO:ssa, joten hänen oikeudenkäyntikulu- ja asianosaiskuluvaatimuksensa sekä matkakuluvaatimukset KO:ssa ja HO:ssa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 13.1.2022) - Uutiset
13.1.2022 14.00
Asioilla käyminen ei edellyttänyt pysähtymistä ja seisomista toistuvasti naapureiden kodin lähettyvillä - menettely täytti vainoamisen tunnusmerkistön
- Uutiset
13.1.2022 13.42
Hovioikeus: Pelkästään vastaajan DNA:n löytymistä tekopaikalta ei voitu pitää riittävänä näyttönä vastaajan osallistumisesta syytteessä kuvattuun anastustekoonVastaaja oli kiistänyt teon. Vastaajan mukaan oli mahdollista, että hän oli joskus käynyt virtsalla tekopaikalla ja loukannut itseään ja että hänen DNA:taan oli sen vuoksi löytynyt tekopaikalta. (Vailla lainvoimaa 13.1.2022) - Uutiset
12.1.2022 15.10
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuhotyön yrityksestä tuomitseman neljän kuukauden vankeuden ehdolliseksi
Muun muassa ottaen huomioon, että nyt kysymyksessä oleva rikos oli eri laatuinen kuin vastaajan syyksi 3.7.2020 annetulla tuomiolla luetut teot, vastaajan aikaisempi rikollisuus ei edellyttänyt hänen tuomitsemistaan ehdottomaan vankeuteen nyt käsiteltävänä olevasta rikoksesta. Tätä ei edellyttänyt myöskään rikoksen vakavuus eikä rikoksesta ilmenevä vastaajan syyllisyys. Vastaaja oli näin ollen tuomittava ehdolliseen vankeuteen. (Vailla lainvoimaa 12.1.2022) - Uutiset
12.1.2022 14.05
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota: Tavanomainen pahoinpitely ei oikeuttanut 1000 euron kärsimyskorvaukseen
A:n syyksi luettu pahoinpitely oli ollut tekotavaltaan tavanomainen eikä siihen liittynyt B:n ihmisarvoa alentavia erityispiirteitä taikka erityistä raakuutta, julmuutta tai nöyryytystä. Näillä perusteilla vaatimus kärsimyksen korvaamisesta oli hylättävä ja A vapautettiin velvollisuudesta korvata uhrille kärsimyksestä 1000 euroa. (Vailla lainvoimaa 12.1.2022) - Uutiset
12.1.2022 10.00
Hovioikeuskin hylkäsi katselmuksen toimitettuaan osakkaiden vaatimuksen lahovauriosta aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta
Osakkailla ei ollut asunto-osakeyhtiölain tai vahingonkorvauslain perusteella oikeutta saada korvausta asunto-osakeyhtiön vastuulle kuuluvien rakenteiden korjaamisesta. HO hyväksyi asiassa mainituin lisäyksin KO:n perustelut ja lopputuloksen kanteen hylkäämisestä. Osakkaat velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan asunto-osakeyhtiölle korvauksena oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 14.312,22 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 12.1.2022) - Uutiset
12.1.2022 8.16
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli voinut jättää tutkimatta osakkaiden moitekanteen osakehuoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan kun osakkaat olivat jo myyneet asunnon
Asunto-osakeyhtiölain (AOYL) 8 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan osakkeenomistaja tai vuokralainen tai osakehuoneistossa asuva muu käyttöoikeuden saanut voi saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi sen, onko osakehuoneiston ottamiselle yhtiön hallintaan 8 luvun 2 §:ssä säädetty peruste. Oikeuskäytännössä (KKO:1978-II-102) on kuitenkin katsottu, että jos osakas myy tai muuten luovuttaa osakkeensa ennen moitekanteen loppuun saattamista, hän ei enää voi jatkaa kanteen ajamista. (Vailla lainvoimaa 12.1.2022) - Uutiset
11.1.2022 16.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut ratkaista oikeudenkäyntikuluja koskevaa asiaa kutsumatta vahinkovakuutusyhtiötä kuultavaksi
Ottaen huomioon, että Vahinkovakuutus Oyj oli kieltäytynyt korvaamasta asianomistajan oikeudenkäyntikuluja ja että asianomistaja tämän vuoksi oli uudistanut kulujen korvaamista koskevan vaatimuksensa KO:ssa, KO:n ei olisi tullut ratkaista oikeudenkäyntikuluja koskevaa asiaa kutsumatta Vahinkovakuutus Oyj:tä kuultavaksi. KO:ssa oli sen vuoksi tapahtunut sellainen menettelyvirhe, jonka vuoksi asia oli oikeudenkäyntikuluja koskevilta osin palautettava takaisin käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 11.1.2022) - Uutiset
10.1.2022 16.00
Lis pendens, ne bis in idem, lainkonkurrenssi, syytteen tarkistaminen ja muuttaminen - hovioikeus ei muuttanut talousrikoksista annettua tuomiota
Asiassa oli kysymys ensiksi siitä, oliko vastaajaa vastaan voinut olla vireillä kaksi erillistä, mutta samaa asiaa koskevaa rikosoikeudenkäyntiä kahdessa eri jäsenvaltiossa. Toiseksi kysymys oli siitä, oliko vastaaja tuomittu kahdesti samasta teosta. Kolmanneksi oli kysymys siitä, olivatko vastaajalle hallinnollisessa menettelyssä määrätyt verot muodostaneet esteen asian tutkimiselle. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 10.1.2022) - Uutiset
10.1.2022 15.15
Hovioikeus kovensi pahoinpitelyistä tuomittuja rangaistuksia – kysymys myös todistelukustannusten ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta valtiollePahoinpitelyjen vahingollisuus ja vaarallisuus huomioon ottaen A:lle ja B:lle tuomittuja rangaistuksia oli kovennettava. Rangaistusta määrättäessä oli toisaalta otettava huomioon, että A:n ja B:n MD:lle aiheuttamat vammat eivät olleet tekotapaan nähden kovin vakavia ja että A:ta ja B:tä ei ollut aiemmin rikoksista rekisteröity. Teon vahingollisuus ja vaarallisuus, teon vaikuttimet ja teosta ilmenevä vastaajien syyllisyys huomioon ottaen oikeudenmukainen rangaistus oli A:lle 60 päivää vankeutta ja B:lle 70 päivää vankeutta, jotka voitiin tuomita ehdollisina. (Vailla lainvoimaa 10.1.2022) - Uutiset
10.1.2022 14.00
Hovioikeus lievensi kerrostalon porraskäytävässä ulko-oven välittömässä läheisyydessä tuttavansa raiskanneelle tuomitun 2 vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen 1 vuoden 8 kuukauden ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi
Asianomistaja ja vastaaja olivat tunteneet toisensa jo entuudestaan, ja tekoa oli edeltänyt yhteinen ajanvietto. Tekotavassa kokonaisuudessaan ei objektiivisesti arvioiden ollut ollut kysymyksessä olevasta rikostyypistä poikkeavia, esimerkiksi erityisen pelottavia elementtejä. Teko ei ollut ollut suunnitelmallinen. Teossa käytetty väkivalta oli ollut suhteellisen lievää. Teko oli kokonaisuudessaan kestänyt enintään noin kolme minuuttia, eikä se tekopaikasta huolimatta ollut ollut erityisen nöyryyttävä huomioon ottaen, että tekoajankohdasta johtuen asianomistajan joutuminen täysin ulkopuolisten henkilöiden havainnoimaksi teon aikana oli ollut varsin epätodennäköistä. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO piti vastaajalle tuomittavan vankeusrangaistuksen oikeudenmukaisena pituutena 1 vuotta 10 kuukautta. KO:n tuomiossa todetuin tavoin teko oli kohdistunut henkilöön, joka oli humalatilansa vuoksi ollut puolustuskyvytön tai kykenemätön muodostamaan tai ilmaisemaan omaa tahtoaan. Tämä seikka ei kuitenkaan sellaisenaan lisännyt teon vakavuutta tai vastaajan syyllisyyden astetta siinä määrin, että vain ehdoton vankeusrangaistus olisi tullut seuraamuksena kysymykseen. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO päätyi siihen, että vankeusrangaistus voitiin määrätä ehdolliseksi. (Vailla lainvoimaa 10.1.2022) - Uutiset
10.1.2022 12.33
Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti vakavaa huomiota: Käräjätuomarin ja aluesyyttäjän menettely
Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti käräjätuomarin vakavaa huomiota huolellisuuteen tuomion laatimisessa. Hän saattoi lisäksi aluesyyttäjän tietoon näkemyksensä, että syyttäjälle säädetty velvollisuus huolehtia vastaajan oikeusturvan toteutumisesta olisi käsillä olleessa tapauksessa edellyttänyt muutoksenhakua käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen. - Uutiset
7.1.2022 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että eläkkeellä olevien puolisoiden velkajärjestelyille oli VJL 10 a §:n painavat syyt
HO katsoi asioita kokonaisuutena harkittuaan, että ottaen huomioon erityisesti hakijoiden olosuhteet, velkojen lyhentäminen ulosoton kautta, omistusasunnon myynti, VJL 10 a §:n tarkistamisen tarkoituksesta asiassa selostetut seikat sekä velkajärjestelylain yleinen tavoite ylivelkaantuneelle velalliselle aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen vähentämisestä (HE 83/2014 vp s. 43), velkajärjestelyiden myöntämiselle oli VJL 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä. KO:n päätökset oli kumottava ja velkajärjestelyt määrättävä aloitettaviksi. - Uutiset
7.1.2022 13.00
Hovioikeus: Pahoinpitelyn aiheuttamasta voimakkaasta lyhytaikaisesta kivun tunteesta 400 euron korvausVastaaja V1 oli lyönyt asianomistajaa avokämmenellä poskelle. Lisäksi V1 ja asianomistaja olivat painineet. Toisen vastaajan V2 syyksi oli luettu menettely, jonka mukaan V2 oli lyönyt asianomistajaa laudalla vartaloon seurauksin, että asianomistaja oli kaatunut. Asiassa mainituilla perusteilla ja henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksen huomioon ottaen HO arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi tilapäisestä haitasta 400 euroa, minkä ylittävältä osin asianomistajan vaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 7.1.2022) - Uutiset
7.1.2022 12.12
Käräjäoikeus purki käytetyn auton kaupan kuluttajansuojalain nojalla – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa
Yhteenvetona tuomiossa kerrotusta käräjäoikeus katsoi, että vaikka kyseessä oli ollut käytetty auto, se oli ollut huonommassa kunnossa kuin A oli kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen voinut perustellusti edellyttää, eikä se ollut vastannut niitä tietoja, jotka autoliike oli hänelle ennen kaupantekoa antanut. Autoliike ei myöskään näyttänyt, että auton rikkoutuminen olisi osaksikaan johtunut A:n menettelystä. (Vailla lainvoimaa 7.1.2022) - Uutiset
7.1.2022 11.30
Kilpailukieltosopimuksen tehnyt yritys velvoitettiin korvamaan yrityksen johtoryhmässä työskennelleelle aiheutuneen ansionmenetyksen
Kantaja ei ollut ollut sosiaalipalvelualalla toimivassa yhtiössä sellaisessa asemassa ja sellaisessa tehtävässä, että kilpailukieltosopimuksen tekemiselle oli ollut erittäin painava syy. Yhtiö ei ollut näyttänyt, että työsopimuksen liitteenä olevalle kilpailukieltosopimukselle olisi ollut työsopimuslaissa tarkoitettu erityisen painava syy. Edellytykset kilpailukieltosopimuksen tekemiselle eivät olleet olleet olemassa. Näin ollen kilpailukieltosopimus oli mitätön. Asiassa myös katsottiin, että kilpailukieltosopimus oli tehty olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi ollut kunnianvastaista ja arvotonta vedota sopimukseen. Kilpailukieltosopimuksen soveltaminen olisi johtanut kohtuuttomuuteen. Sen soveltaminen olisi rajoittanut kohtuuttomasti kantajan toimintaa. Yhtiö oli vedonnut sopimukseen, jonka sen olisi pitänyt ymmärtää olevan mitätön tai ainakin pätemätön. Menettelyllään yhtiö oli aiheuttanut vähintäänkin luottamuksellisesti vahinkoa. Yhtiö oli omalla menettelyllään aiheuttanut kantajalle vahinkoa, jonka määrä oli se ansionmenetys, joka kantajalta oli jäänyt saamatta eli 6 kuukauden palkka, jonka hän olisi saanut B Oy:ssä. Yhtiö velvoitettiin suorittamaan kantajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 40 832,64 euroa korkoineen 15.11.2021 lukien. Yhtiön peruutettua valituksensa HO:ssa KO:n tuomio jäi noudatettavaksi. (Vailla lainvoimaa 7.1.2022) - Uutiset
5.1.2022 16.00
Hovioikeus: Kirpputorin vuokrasopimuksen kestoaikaa koskeva ehto ei ollut vuokralaisen sairastumisen johdosta kohtuuton, minkä vuoksi asiassa ei ollut edellytyksiä ehdon kohtuullistamiselle käräjäoikeuden toteamalla tavalla eikä vuokralaisella näin ollen ollut ollut oikeutta lopettaa vuokran maksamista
Asiassa oli kysymys siitä, oliko vuokralainen ollut KO:n toteamalla tavalla sairautensa vuoksi estynyt käyttämästä liiketilaa ja oliko vuokrasopimuksen kestoaikaa koskeva ehto tullut tästä syystä sillä tavalla kohtuuttomaksi, että ehtoa oli voitu kohtuullistaa KO:n tuomiossa todetulla tavalla. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko vuokranantaja ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin vahinkonsa rajoittamiseksi esimerkiksi pyrkimällä vuokraamaan liiketilaa edelleen. Vielä kysymys oli oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. KO:n tuomio kumottiin. Vuokranantaja vapautettiin oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta vuokralaiselle. HO arvioi, että liiketila olisi ollut vuokrattavissa edelleen kohtuullisin ehdoin ainakin 5 kuukauden kuluessa vuokrasopimuksen purkamisesta. Vuokralainen velvoitettiin suorittamaan vuokranantajalle korvausta vuokratulon menettämisestä aiheutuneesta vahingosta 5.500 euroa viivästyskorkoineen 22.10.2020 lukien. Vuokranantajan valitus menestyi HO:ssa vain osaksi. Tämän vuoksi vuokralainen oli velvollinen korvaamaan OK 21 luvun 3 § ja 16 §:n säännökset huomioon ottaen puolet vuokranantajalle HO:ssa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista, joita koskeva vaatimus oli määrältään (1.495 euroa) kohtuullinen. (Vailla lainvoimaa 5.1.2022) - Uutiset
5.1.2022 13.30
AVI: Kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä parturialan yrittäjälle annettu tuomio pysyi hovioikeudessa
HO ei muuttanut KO:n parturialan yrittäjälle antamaa 70 päiväsakon rangaistusta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. HO:sa esitetty uusi todistelu ei kumonnut KO:n tuomion perusteena olevaa näyttöä työntekijän pitkistä työpäivistä ja saamatta jääneestä palkasta. (Vailla lainvoimaa 5.1.2021) - Uutiset
5.1.2022 10.10
Käräjäoikeus: Kaupunki velvoitettiin maksamaan yhtiölle laskun mukaisesti myös urakkaan kuuluvista lisätöistä – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa
Yhteenvetona käräjäoikeus totesi, että Sastamalan kaupunki ei ollut missään vaiheessa rajoittanut viimeistelytyön eikä tuntityöhön käytettävää tuntimäärää. Kaupunki oli lisäksi omassa tarjouspyynnössään epäsuorasti ohjannut tuomiossa kuvatulla tavalla palkkaamaan kesätyöntekijöitä tekemään urakkaan kuuluvaa työtä. Edelleen oli todettu riidattomaksi, että tuntilistan mukainen työ oli tehty ja se oli koitunut kaupungin hyväksi. Sastamalan kaupunki velvoitettiin suorittamaan X Oy:lle pääomaa 26.170,20 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 30.8.2019 lukien. (Vailla lainvoimaa 5.1.2022) - Uutiset
4.1.2022 16.00
Hovioikeuskin hylkäsi työsuhteeseen ja yhdenvertaisuuslakiin perustuvat vaatimukset - kysymys oli ollut pikemminkin naapurinavusta kuin työsuhteessa tehdystä työstä
Kantaja kanne oli perustunut väitteeseen, että hän oli 22.4.2018 alkaen työskennellyt kuuden kuukauden ajan jokaisena päivänä keskimäärin kymmenen tuntia päivässä varastomiehenä vastaajayhtiön palveluksessa. Hän oli väittänyt saaneensa käteisenä palkkaa noin 400 euroa kuukaudessa. Hänen mukaansa tämä oli mahdollista siksi, että hän ei ulkomaalaissyntyisenä ja suomea osaamattomana pystynyt valvomaan etujaan ja oikeuksiaan. HO ei muuttanut KO:n tuomion lopputulosta. Kantaja velvoitettiin suorittamaan yhtiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 11.999,12 euroa (sis. alv 2.241,12 euroa) viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 4.1.2021) - Uutiset
4.1.2022 12.55
Itä-Suomen hovioikeuden asiamäärä kasvoi vuonna 2021 – koronaepidemia viivästytti yhä asioiden käsittelyäItä-Suomen hovioikeudessa tuli vuonna 2021 vireille 1 335 uutta asiaa. Tämä on 148 asiaa enemmän (12 %) kuin vuonna 2020, jolloin vireille tuli 1 187 asiaa. Vuonna 2020 asiamäärä oli kuitenkin tavanomaista pienempi koronaepidemiasta johtuen. Tätä edeltävinä vuosina hovioikeuteen saapuvien uusien asioiden määrä on ollut noin 1 250 asiaa vuodessa. - Uutiset
4.1.2022 12.20
Hovioikeus: Yksi vai useampi huumausaineen käyttörikos
Ottaen huomioon käyttökertojen välisen 1,5 kuukauden ajan sekä sen, että A:n voitiin katsoa ensimmäisestä rikoksesta kiinni jäätyään tehneen uuden päätöksen käyttää huumausaineita, teot oli perusteltua arvioida erillisiksi rikoksiksi. (Vailla lainvoimaa 4.1.2022) - Uutiset
4.1.2022 11.53
Hovioikeus: Määräajan palauttamiselle velkajärjestelyasiassa oli erittäin painava syy
Käräjäoikeus ei ollut voinut määrätä selvittäjää ilmoittamaan käräjäoikeuden päätöksen antamispäivästä A:lle. Sen sijaan käräjäoikeuden olisi oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 11 §:n 2 momentin pääsäännön mukaan tullut itse ilmoittaa päätöksen antamispäivästä hyvissä ajoin ennen sen antamista A:lle. (Vailla lainvoimaa 4.1.2022) - Uutiset
3.1.2022 11.00
Hovioikeus: Erityisen painavia syitä määrätä elatusapua suoritettavaksi kanteen vireille panoa aikaisemmasta ajankohdasta oli
Elatusavun suorittamista 1.1.2021 lukien koskeva vaatimus oli esitetty 3.6.2021. Asiassa oli riidatonta, ettei lasten isä ollut suorittanut 1.1. ja 8.6.2021 välisellä ajalla lapsilleen elatusapua. HO katsoi, että asiassa oli näin ollen erityisen painavia syitä määrätä elatusapu suoritettavaksi myös 1.1.2021 ja 8.6.2021 väliseltä ajalta. Sillä, että elatusavun suorittamisesta mainitulta ajalta oli käyty tuloksettomia sovintoneuvotteluja tai että isä oli tarjoutunut suorittamaan elatusapua määrittämänsä määrän, ei ollut asiassa merkitystä, koska isä ei ollut kuitenkaan suorittanut lapsilleen elatusapua. Myöskään sillä, että isä oli maksanut lasten kuluja tapaamisten aikana ei ollut asiassa merkitystä. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 3.1.2022) - Uutiset
3.1.2022 10.00
Hälytysajossa (181 km/t) olleen poliisiauton hallinnan vesisateessa menettänyt poliisi tuomittiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta yhteiseen 35 ps rangaistukseen
Asiassa oli riidatonta, että vastaajan kuljettama poliisiauto oli ollut hälytysajossa ja kyse oli ollut autovarkauteen liittyvästä rikosepäilystä. Asiassa ei ollut ilmennyt, että hälytystehtävään olisi liittynyt hengen tai terveydenuhkaa. Tehtävälle oli myös ollut matkalla useampia partioita. Videotallenteen perusteella poliisiauton oma nopeus juuri ennen tieltä suistumista oli ollut 181 kilometriä tunnissa eli varmuusvähennys huomioiden 178 kilometriä tunnissa. Kyseistä nopeutta oli käsillä olleissa ajo- ja sääolosuhteissa sekä kyseessä olleen hälytystehtävän laatuun nähden pidettävä selvästi ylimitoitettuna. Vastaaja vaati HO:ssa, että syyte ja muut vaatimukset hylätään tai että hänet jätetään rangaistukseen tuomitsematta taikka rangaistusta ainakin alennetaan. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 3.1.2022) - Uutiset
3.1.2022 9.14
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion: Ampuma-aserikoksesta tuli tuomita ehdotonta vankeutta
Vastaajan aikaisempi rikollisuus (kokonaisrikollisuus) oli otettava rangaistusta mitattaessa huomioon koventamisperusteena, koska sen ja nyt käsiteltävänä olevan rikoksen suhde osoitti vastaajassa ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä. Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten laatuhankkeen rangaistussuositus huomioon ottaen käräjäoikeus päätyi rangaistuksen mittaamisessa koventamisperuste mukaan lukien seitsemän kuukauden pituiseen vankeusrangaistukseen. Ottaen huomioon vastaajan aikaisempi rikollisuus, käräjäoikeus katsoi, että rangaistusta ei voitu tuomita ehdollisena. Tuomittavan rangaistuksen pituus johti siihen, että valvontarangaistus ei voinut tulla kyseeseen. Käräjäoikeus katsoi myös, että yhdyskuntapalvelun tuomitsemiselle oli rikoslain 6 luvun 11 §:n tarkoittama este. (Vailla lainvoimaa 3.1.2022) - Uutiset
31.12.2021 12.32
Hovioikeus: Valittajalla ei ollut oikeutta moittia yhtiökokouksen päätöstä
Hovioikeus katsoi, ettei A pystynyt näyttämään miltään osin, että yhtiökokouksessa 8.6.2017 olisi toimittu lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti. Kutsut yhtiökokoukseen oli pöytäkirjan mukaan toimitettu 30.5.2017 osakkaiden osake- ja osakasluetteloon merkittyihin osoitteisiin yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Hovioikeus katsoi, ettei A:n asemaa osakkeenomistajana ollut vahvistettu ennen 8.6.2017 pidettyä yhtiökokousta. Näin ollen A:lla ei myöskään ollut osakeyhtiölain 21 luvun 1 §:n perusteella oikeutta moittia yhtiökokouksen päätöksiä. Käräjäoikeuden päätös jättää kanne tutkimatta oli näin ollen ollut oikea. (Vailla lainvoimaa 31.12.2021) - Uutiset
31.12.2021 11.00
Kun aine ei sisältänyt huumausainetta, vaaraa rikoksen täyttämisestä ei syntynyt - menettely jäi rankaisematta
Vastaaja oli pitänyt ainetta hallussaan ja suunnitellut aineen levittämistä. Siten hänen menettelynsä olisi voinut tulla rangaistavaksi huumausainerikoksena. Kun aine ei kuitenkaan ollut sisältänyt huumausainetta, vaaraa rikoksen täyttämisestä ei ollut syntynyt. Vastaajan menettely voi kuitenkin tulla rangaistavaksi, mikäli vaaran syntymättä jääminen oli johtunut satunnaisista syistä. Säännöksen esitöiden (HE 44/2002 vp s. 137) mukaan tällöin ei ole ollut käsillä tosiasiallista rikoksen täyttymisen mahdollisuutta, mutta tekijän näkökulmasta ja senhetkisen tilanteen pohjalta rikoksen täyttymistä on saattanut pitää uskottavana. Yritys jää rankaisematta, jos rikossuunnitelmassa on ollut sillä tavoin perustava puute, ettei teko käytettyjen välineiden, teon kohteen tai muiden tilanteeseen tyypillisesti liittyvien seikkojen vuoksi olisi missään olosuhteissa voinut johtaa tarkoitettuun tulokseen. Koska vastaajan hallussa pitämä aine ei ollut sisältänyt huumausainetta, vastaajan menettely jäi rankaisematta. Syyte huumausainerikoksesta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 31.12.2021)