Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
10098 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
1 - 100 .......... 401 - 500 501 - 600 601 - 700 701 - 800 801 - 900 901 - 1000 1001 - 1100 1101 - 1200 .......... 10001 - 10098
- Uutiset
1.12.2020 9.00
Hovioikeuden ratkaisu puolustajan määräämisestä: Asia palautettiin käräjäoikeuteenHakemuksen hylkääminen oli ensimmäisessä asiassa perustunut pelkästään B:n rikosepäilyyn. Tässä suhteessa B:n syyttämättä jättämistä koskeva päätös voi antaa aiheen arvioida asiaa toisin. Tällöin myös ratkaisun antaminen esteellisyyskysymyksestä voi muodostua oikeudellisesti merkitykselliseksi ja tarpeelliseksi toisin kuin aiemmassa asiassa. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden päätös hakemuksen tutkimatta jättämisestä oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 1.12.2020) - Uutiset
1.12.2020 8.30
Hovioikeus keskeytti 11-vuotiaan lapsen tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanonAsian käsittelyn tässä vaiheessa ei ollut perusteita arvioida HO:n ratkaisun lopputulosta. Ottaen huomioon lapsen ikä, joka tällä hetkellä on 11 vuotta, ja hänen ilmoittamansa mielipide sekä se, että mielipiteen osalta syiden selvittäminen oli vielä kesken, HO harkitsi, että täytäntöönpanon keskeyttämiselle oli riittävät perusteet. - Uutiset
30.11.2020 14.06
Hovioikeus arvioi avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain mukaista hyvitystäHovioikeus katsoi, että B oli saanut avoliittolain 8 §:ssä tarkoitettua perusteetonta etua A:n kustannuksella käräjäoikeuden katsoman 47.854,23 euron lisäksi myös siltä osin kuin A oli metsänmyyntituloilla lyhentänyt osapuolten yhteistä asuntolainaa kiinteistön omistusosuuttaan enemmän eli 11.328,73 euroa. B:n A:lle maksettavaksi tuomittu hyvityksen määrä oli siten korotettava 59.182,96 euroksi. - Uutiset
30.11.2020 10.30
Hovioikeus oli erimielinen puolustajan palkkiovaatimuksesta tyytymättömyyden ilmoittamisen osalta
HO:n asessori oli eri mieltä puolustajan palkkiosta siltä osin kuin OTM:lle maksettiin palkkiota tyytymättömyyden ilmoittamisesta. Hän hylkäsi OTM:n vaatimuksen palkkion maksamisesta tältä osin. (Vailla lainvoimaa 30.11.2020) - Uutiset
30.11.2020 7.53
Hovioikeus: Käräjäoikeuden tuomitsema rangaistus tapon yrityksestä oli liian lievä lähisuhdeväkivaltatilanteessa
Korkein oikeus on ratkaisukäytännössään katsonut, että perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa, joissa tekijä ja uhri eivät ole tasavertaisessa asemassa vaan uhri tarvitsee erityistä suojelua, teon vahingollisuus ja vaarallisuus sekä tekijän syyllisyyden aste puoltavat rangaistuksen mittaamista yleistä rangaistuskäytäntöä ankarammaksi (KKO 2002:2, KKO 2012:9, kohta 6 ja KKO 2018:22, kohta 16). Näin ollen Janne A:n menettelyn moitittavuutta arvioitaessa myös teon luonne lähisuhdeväkivaltana tuli ottaa huomioon osoituksena teon suuremmasta vahingollisuudesta ja vaarallisuudesta sekä Janne A:n suuremmasta syyllisyydestä (KKO 2020:20, kohta 15). - Uutiset
27.11.2020 15.30
Hovioikeus arvioi vastavalituksen tutkimisen edellytyksiä rikosasiassa
HO otti viran puolesta ratkaistavakseen kysymyksen siitä, voitiinko vastavalituksin hakea muutosta muuhun kuin siihen osaan KO:n tuomiosta, jota valitus koski. Kysymys oli siitä, oliko vastaajalla oikeus tehdä vastavalitus syyksilukemisen ja rangaistusseuraamuksen lisäksi myös yksityisoikeudellisista korvausvaatimuksista tilanteessa, jossa asianomistaja ei ollut valittanut KO:n tuomiosta ja jossa syyttäjä oli valittanut ainoastaan rangaistusseuraamuksesta. HO jätti vastaajan vastavalituksen vahingonkorvausten osalta tutkimatta. Muilta osin vastaajan vastavalitus otettiin tutkittavaksi. (Vailla lainvoimaa 27.11.2020) - Uutiset
27.11.2020 9.00
Hovioikeus: Karhun lihojen myynnistä saadut varat tuli tuomita valtiolle menetetyksi
Metsästyslain 80 §:n nojalla metsästäjä ei voi saada omistusoikeutta rauhoitettuun riistaeläimeen ja kyseinen riistaeläin näin ollen kuuluu valtiolle. Siten A:n ampumansa karhun lihojen myynnistä saamat varat tuli tuomita valtiolle menetetyksi. (Vailla lainvoimaa 27.11.2020) - Uutiset
26.11.2020 10.33
Hovioikeus: Kotirauha ei suojannut kerrostalon piha-alueita ja rappukäytävän oven edustaa
Asiassa oli kysymys siitä, oliko vastaaja menetellyt syytteessä kuvatusti kohdissa 2 ja 3. Jos tämä katsottiin selvitetyksi, oli ratkaistava, oliko hänen menettelynsä täyttänyt kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistön. Lisäksi kysymys oli vahingonkorvaus- ja oikeudenkäyntikuluvastuusta. HO katsoi, että kohdissa 2 ja 3 kuvatut kerrostalon piha-alueet ja rappukäytävän oven edusta eivät olleet lain sanamuodon, lainvalmistelulausumien ja oikeuskirjallisuudessa esitettyjen kannanottojen perusteella. RL 24 luvun 11 §:ssä tarkoitettuja kotirauhan suojaamia paikkoja. Asiassa lausutuilla perusteilla HO katsoi kohdassa 2 toisin kuin KO jääneen ilman varteenotettavaa epäilyä selvittämättä, että vastaaja olisi oikeudettomasti tunkeutunut taikka mennyt salaa A:n asuintalon porraskäytävään, ja ettei selvitetty piha-alueella oleskelu täyttänyt kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistöä. Kohdassa 3 HO katsoi KO:n tavoin vastaajan menetelleen syytteessä väitetysti, mutta toisin kuin KO, ettei menettely täyttänyt kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistöä. Näin ollen syyte kohdissa 2 ja 3 oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 26.11.2020) - Uutiset
26.11.2020 9.23
Hovioikeus: Avioerohakemus on mahdollista peruuttaa vielä muutoksenhakuvaiheessa
HO kumosi KO:n päätöksen puolisoiden tuomitsemisesta avioeroon. Asia jätettiin sillensä. (Vailla lainvoimaa 26.11.2020)Avoin uutinen - Uutiset
25.11.2020 16.00
Hovioikeus arvioi rikosasiassa todisteena olleiden valvontakameratallenteiden antamistapaa
Kuten KO oli ratkaisussaan todennut, hakijana asiassa oli yksityishenkilö, jonka toimintaa ei sääntele tiedotusvälineiden itsesääntelynormisto. Nyt kysymyksessä olevilta videotallenteilta ilmeni, että rikosasiassa asianomistajana oleva henkilö oli ollut viranomaistoimenpiteiden kohteena. Yhdestä videoista ilmeni lisäksi, että hän oli ollut myös hoitotoimenpiteiden kohteena. Mikäli viimeksi mainitusta, 30.28 minuutin pituisesta videotallenteesta annettaisiin kopio tai sen katsominen mahdollistettaisiin etäyhteyden välityksellä, se voisi johtaa tallenteen julkaisemiseen, siitä ilmenevien tietojen saattamiseen laajalti yleisön saataviin ja siitä aiheutuvaan asianomistajan yksityisyyden suojan loukkaamiseen. Tämän vuoksi asiassa oli syytä olettaa, että tiedon antaminen viimeksi mainitusta videotallenteesta muulla tavalla kuin luovuttamalla tallenne tuomioistuimessa nähtäväksi voisi johtaa asianomistajan yksityisyyden suojan loukkaamiseen. Sillä seikalla, että hakija joutuu matkustamaan nähdäkseen tallenteen, ei ollut merkitystä asian ratkaisun kannalta. Asiassa mainitsemillaan perusteilla HO velvoitti tuomioistuimen luovuttamaan hakijalle kopiot videotallenteista lukuun ottamatta 30.28 minuutin pituista videotallennetta, josta hakijalle annetaan tieto luovuttamalla videotallenne tuomioistuimessa katsottavaksi. (Vailla lainvoimaa 25.11.2020) - Uutiset
25.11.2020 14.00
Hovioikeus arvioi oikeusavun lakkauttamisen edellytyksiä
Valittajan avustajalla ei katsottu huumausaineen käyttörikosta koskevassa asiassa olleen sellaisia tarpeellisia toimenpiteitä, joista hän olisi ollut oikeutettu palkkioon. (Vailla lainvoimaa 25.11.2020) - Uutiset
25.11.2020 11.19
Hovioikeus poisti asianajajalle annetun huomautuksen
Tapaohjeiden kohdan 7.1 mukaan asianajaja ei saa ilman erityistä syytä ryhtyä oikeudellisiin toimenpiteisiin ilmoittamatta vastapuolelle asiakkaansa vaatimuksia ja varaamatta vastapuolelle kohtuullista harkinta-aikaa sekä tilaisuutta asian sovinnolliseen selvittämiseen. Käsiteltävänä olevassa asiassa oli kysymys siitä, oliko AA toiminut tapaohjeiden kohdan 7.1 vastaisesti nostamalla testamentin moitekanteen ilmoittamatta vastapuolille asiakkaidensa vaatimuksia. Asiassa mainituilla perusteilla valvontalautakunnan ratkaisu oli kumottava ja AA:lle kurinpidollisena seuraamuksena annettu huomautus oli poistettava. (Vailla lainvoimaa 25.11.2020) - Uutiset
24.11.2020 13.00
Kuolinpesä hävisi muutoksenhakunsa perusteettoman edun palauttamisesta - hovioikeus oli erimielinen
Kuolinpesän kanteessa oli kyse siitä, oliko vastaaja saanut perusteetonta etua saadessaan omistukseensa 1/2 asunnon hallintaan oikeuttavista osakkeista maksamatta osaakaan myyjälle maksetusta kauppahinnasta tai kauppaan liittyvästä varainsiirtoverosta. HO katsoi, ettei vastaajan saamaa taloudellista etua voitu pitää perusteettomana. Käyttöoikeuden haltijan ei ollut myöskään vastattava kauppahinnan sijasta asunto-osakkeiden omistajilta perittävistä rahoitusvastikkeista. Sillä, että asunnon laskennallinen tuotto ylitti rahoitusvastikkeen määrän, ei ollut asian arvioinnissa merkitystä. Kuolinpesän oli siten vastattava omistusosuuteensa kohdistuvista rahoitusvastikkeista. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perusteluineen tältäkin osin. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, ettei kuolinpesä ollut esittänyt selvitystä siitä, että kysymys olisi ollut muusta kuin lahjasta. Kaikki asiassa esitetty, kuten A:n vastaajalle testamentillaan määräämä käyttöoikeus omaan puolikkaaseensa osakkeita sekä selvitys vastaajan ja A:n taloudellisista oloista ja muista olosuhteista tuki sitä käsitystä, että A oli tarkoittanut lahjoittaa asunto-osakkeet vastaajalle tämän asumisen turvaamiseksi. Vastaajan saamaa taloudellista etua ei voitu pitää perusteettomana. (Vailla lainvoimaa 24.11.2020) - Uutiset
24.11.2020 10.10
Hovioikeus pohti kenelle omaisuus kuului konkurssin alkaessaVarsinais-Suomen käräjäoikeuden 16.1.2017 antamalla yksipuolisella tuomiolla omaisuuden kauppa oli julistettu pätemättömäksi. Tuomio oli tältä osin saanut lainvoiman. Pätemättömäksi julistaminen tarkoitti sitä, että kauppasopimus oli ollut alun perin pätemätön eikä se tosiasiassa ollut saanut aikaan sitä, että omaisuuden omistusoikeus olisi siirtynyt A:lta X Oy:lle. Yhtiö ei siten ollut konkurssin alkaessa omaisuuden omistaja. Koska A omisti omaisuuden, kysymys oli konkurssilain 5 luvun 6 §:n mukaisesta sivullisen omaisuudesta, joka ei kuulu konkurssipesään. Sillä, että konkurssipesä mahdollisesti oli ollut vilpittömässä mielessä saadessaan omaisuuden haltuunsa, ei ollut asian ratkaisemisen kannalta merkitystä. Yksipuolisessa tuomiossa konkurssipesä oli velvoitettu palauttamaan omaisuuden hallinta A:lle. Konkurssipesä käyttää konkurssiin asetetun X Oy:n asemesta määräysvaltaa, minkä vuoksi aihetta yksipuolisen tuomion kumoamiseen tältä osin ei ollut. Käräjäoikeuden tuomio kumottiin täytäntöönpanon voimassaolon päättymistä koskevaa lausumaa lukuun ottamatta, X Oy:n konkurssipesän takaisinsaantihakemus hylättiin ja A vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 24.11.2020) - Uutiset
24.11.2020 9.35
Hovioikeus ei palauttanut menetettyä määräaikaa
Hakija oli perustellut hakemustaan sillä, että hän oli saanut Helsingin KO:sta 19.10.2020 kirjeitse tiedon siitä, että hänet oli 8.10.2020 tuomittu 40 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Hakijan mukaan KO ei ollut ilmoittanut hänelle tuomiosta sähköpostitse. Hakijaan mukaan hän ei ollut tiennyt KO:n antamasta tuomiosta, joten hän ei ollut voinut ilmoittaa siihen tyytymättömyyttä seitsemän päivän kuluessa tuomion antamisesta. Hakija ei ollut ollut läsnä KO:n pääkäsittelyssä, eikä hänelle ollut ilmoitettu ennen pääkäsittelyä, miten hänen tuli toimia, mikäli hän aikoi valittaa KO:n tuomiosta. Hakija ei ollut myöskään tiennyt tyytymättömyyden ilmoittamisen merkitysestä. HO katsoi, ettei hakija ollut hakemuksessaan esittänyt sellaista selvitystä, jonka perusteella hänellä olisi voitu katsoa olleen OK:ssa tarkoitettu peruste menetetyn määräajan palauttamiseksi. (Vailla lainvoimaa 24.11.2020) - Uutiset
24.11.2020 9.20
Hovioikeuden ratkaisu vahingonkorvauksen määrästä törkeässä velallisen epärehellisyydessä
Vahingonkorvausoikeudessa pääperiaate on täyden korvauksen periaate. Lähtökohtaisesti, jos vaatimusten määrä on suurempi kuin aiheutetun vahingon määrä, olisi velkojien kannalta kohtuutonta, että aiheutetun vahingon määrää ei käytettäisi kokonaisuudessaan vahinkojen kattamiseen ja rikostekijä hyötyisi rikoksestaan.
Siltä osin kuin asiassa oli vedottu differenssiteorian soveltamiseen hovioikeus totesi, että oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä ratkaisevaksi vertailun keskeyttäväksi hetkeksi on katsottu vahingon aiheuttamisen hetki. Tässä tapauksessa vahingon aiheuttanut teko oli rahojen nosto. Näin ollen vahingon syntyhetkenä oli pidettävä sitä hetkeä, kun rahat oli luvatta nostettu pois yhtiön varallisuuspiiristä, ja siten tapahtumankulkujen vertailu katkesi siihen eikä yltänyt konkurssimenettelyyn asti.
Näin ollen pesän hoitajan palkkio ei tullut otettavaksi huomioon eikä myöskään verottajan konkurssiin tai hypoteettiseen konkurssiin perustuvilla jako-osuuksilla ollut merkitystä. Valittajan viimesijaisen vaatimuksen osalta hovioikeus totesi, että uusista kirjallisista todisteista ilmenevät veronkorotukset liittyivät A:n henkilökohtaiseen verotukseen eikä niitä tullut huomioida yhtiön verotuksessa vähennyksinä. Yhtiö ja A muodostavat omat erilliset varallisuuspiirinsä.
Kyse ei siten ollut miltään osin ollut konfiskaatioluontoisesta toimesta vaan normaalista rikokseen perustuvasta vahingonkorvauksen määrittämisestä. Vaaditun vahingonkorvauksen määrä oli kaikilta osin syy-yhteydessä epärehellisyysteolla saavutettuun hyötyyn. (Vailla lainvoimaa 24.11.2011) - Uutiset
24.11.2020 8.30
Hovioikeus: Sijaistiedoksiantoa oli voitu käyttääAsiassa mainituilla perusteilla kantelijan voitiin olettaa väitelleen tiedoksiantoa OK 11 luvun 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Se, että kantelija oli toiseen rikosasiaan liittyen haastettu henkilökohtaisesti poliisin toimesta, ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Näin ollen asiassa oli ollut perusteltua käyttää mainitussa lainkohdassa tarkoitettua tiedoksiantomenettelyä. Kantelijalle oli annettu lausumapyyntö tiedoksi laillisesti. Kantelu hylättiin. (Vailla lainvoimaa 24.11.2020) - Uutiset
23.11.2020 14.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus julisti testamentin pätemättömäksi
Näyttövelvollisuus testamentin moiteperusteen olemassaolosta on testamentin moittijalla. Kokonaisarviointinaan hovioikeus katsoi, että tuomiossa selostetut Pertti A:n terveydentila, korkea ikä, Riitta A:lta saamansa hoiva, tahdonvoimien ilmeinen ero ja G:n sekä Riitta A:n aktiivisuus osoittivat yhdessä, ettei testamentin tekeminen tai sen sisältö ole ollut Pertti A:n vapaan tahdon tulosta. Näin ollen Pertti A:n 10.2.2017 allekirjoittama testamentti oli pätemätön. (Vailla lainvoimaa 23.11.2020) - Uutiset
20.11.2020 8.28
Hovioikeus: Käräjätuomari ei syyllistynyt virka-aseman väärinkäyttöön
Asiassa esitetty selvitys ei osoittanut oikeaksi A:n väitettä siitä, että B olisi samassa asiassa ottanut vastaan kaksi erilaista haastehakemusta tai vaihtanut alkuperäisen haastehakemuksen toiseksi. A ei kantajana näyttänyt, että noutomääräykselle ei olisi ollut laillista perustetta. A:n oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ei näytetty mainitussa istuntokäsittelyssä loukatun. A:n rangaistusvaatimus oli toteen näyttämättömänä kokonaan hylättävä. (Vailla lainvoimaa 20.11.2020) - Uutiset
20.11.2020 7.59
Hovioikeus vapautti elossa olleen uhrin haudanneen elinkautisvangin ehdonalaiseen vapauteen
A oli 16.–22.6.2007 Oulussa tappanut entuudestaan tuntemansa miehen pahoinpitelemällä tätä retuuttamalla ja maahan heittämällä niin, että uhrin yksi kaularangan nikama on murtunut. Tämän jälkeen A oli kaivanut läheiselle pellolle kuopan, laittanut uhrin kuopan pohjalle ja lapioinut maa-aineksen takaisin kuoppaan elossa olleen uhrin päälle. Uhri oli kuollut hiekkapitoisen maa-aineksen hengittämisestä johtuneeseen tukehtumiseen. Kaikkia vapauttamisharkinnassa vaikuttavia seikkoja kokonaisuutena punnitessaan hovioikeus katsoi, että A voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen. Rikoslain 2 c luvun 10 §:n 3 momentin mukaan ennen kuin elinkautiseen vankeuteen tuomittu päästetään ehdonalaiseen vapauteen, hänet voidaan sijoittaa valvottuun koevapauteen. Rikosseuraamuslaitoksen lausunnossa pidettiin perusteltuna, että A sijoitetaan valvottuun koevapauteen vähintään neljäksi ja enintään kuudeksi kuukaudeksi. A:n olosuhteista esitetty selvitys huomioon ottaen hovioikeus piti valvottua koevapautta tarpeellisena. Hovioikeus otti muun ohella koevapauden sekä sen järjestämiseen vaadittavan ajan huomioon ehdonalaisen vapauden alkamisajankohtaa määrätessään. Vapauttamispäivä on 1.11.2021. Elinkautiseen vankeuteen tuomitun ehdonalaisen vapauden koeaika ja jäännösrangaistus ovat kolme vuotta. (Vailla lainvoimaa 20.11.2020) - Uutiset
19.11.2020 15.25
Hovioikeuden ratkaisu liiketoimintakiellon rikkomisen tunnusmerkistön täyttymisestä
Vaikka yritys oli toiminut ilman ulkopuolista työvoimaa ja ilman erillistä liiketilaa, yrityksen toiminta oli kuitenkin ollut melko laajamittaista. Yrityksen toiminta ei ollut olennaisilta osilta perustunut A:n ammattitaitoon ja työpanokseen. Kaikki tuomiossa mainitut seikat huomioon ottaen A:n toiminta oli katsottava liiketoiminnaksi. A oli siten menettelyllään syyllistynyt liiketoimintakiellon rikkomiseen. (Vailla lainvoimaa 19.11.2020) - Uutiset
19.11.2020 10.30
Hovioikeus: "Hatkassa" olleen 14-vuotiaan lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä jäi varteenotettava epäily
Asiassa oli kysymys siitä, osoittiko esitetty näyttö kokonaisuudessaan arvioituna riittävällä varmuudella vastaajan syyllistyneen hänen syykseen väitettyyn rikokseen vai jäikö hänen syyllisyydestään varteenotettava epäily. Erimielinen KO oli hylännyt syytteen. HO:ssa asiassa ei ollut esitetty muuta suoranaista näyttöä väitetystä tapahtumankulusta kuin asianomistajan oma kertomus. Muu asiassa esitetty syytettä tukeva todistelu oli liittynyt A:n kertomuksen luotettavuuden arviointiin sekä vastaajan väitetystä menettelystä A:lle aiheutuneisiin seurauksiin. Teonkuvauksessa esitetylle menettelylle ei ollut ulkopuolisia todistajia, ja sitä vastaan puhui vahvasti vastaajan oma kertomus asiassa. Kaikki asiassa käsitellyt seikat erikseen ja kokonaisuutena arvioituina vähensivät A:n kertomuksen luotettavuutta. Asiassa ei ollut esitetty siinä määrin luotettavaa ja vahvaa näyttöä vastaajan syyllisyydestä, että syytteenalainen menettely olisi voitu sen perusteella lukea hänen syykseen. Vastaajan syyllisyydestä jäi siten varteenotettava epäily. Näin ollen oli jäänyt näyttämättä, että vastaaja olisi syyllistynyt siihen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, josta hänelle oli vaadittu rangaistusta. (Vailla lainvoimaa 19.11.2020) - Uutiset
18.11.2020 15.00
Hovioikeus oli erimielinen asianajajan palkkiovaatimuksesta tyytymättömyyden ilmoittamisesta huolehtimisen osalta
Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvo totesi mm., ettei tyytymättömyyden ilmoittamisen voitu katsoa kuuluvan palkkioasetuksen 4 a §:ssä tarkoitettuihin jälkitoimiin. Hän katsoi, että vastaajan puolustajaksi määrätyllä asianajajalla oli siten oikeus saada HO:ssa vaatimansa palkkio myös tyytymättömyyden ilmoittamisesta huolehtimisesta. Syyttäjä ei ollut esittänyt huomautuksia avustajan laskusta tältäkään osin. (Vailla lainvoimaa 18.11.2020) - Uutiset
18.11.2020 14.30
Hovioikeus arvioi liikenneturvallisuuden vaarantamisen törkeyttä suojatieonnettomuudessa
Asiassa ei näytetty A:n toimineen tahallisesti. Kuitenkin se, että hän ei ollut havainnut tapahtuma-aikaan vallinneissa olosuhteissa suojatiellä kävelleitä jalankulkijoita eikä ollut kyennyt pysäyttämään ajoneuvoa ajoissa, oli osoitus hänen tarkkaavaisuutensa herpaantumisesta ja siitä, että hän ei ollut noudattanut vallinneet olosuhteet huomioon ottaen riittävää huolellisuutta suojatietä lähestyessään. Tiellä liikenteessä olevan auton törmäys jalankulkijaan on aina omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle. Kun vielä otettiin huomioon T:lle aiheutuneet vammat, hovioikeus katsoi, että A oli käräjäoikeuden toteamin tavoin menettelyllään syyllistynyt törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. (Vailla lainvoimaa 18.11.2020) - Uutiset
18.11.2020 13.06
Hovioikeus rahanpesua koskevassa asiassa: Aiemmilla tuomioilla oli vahva todistusvaikutus esirikoksestaRovaniemen hovioikeus katsoi, että Helsingin KO:n ja HO:n tuomioilla oli asiassa vahva todistusvaikutus esirikoksesta ja vastaajan roolista MV-lehden julkaisutoiminnassa. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätökset menettämisseuraamuksesta samoin kuin KO:n perustelut ja johtopäätökset menettämisseuraamuksesta. (Vailla lainvoimaa 18.11.2020) - Uutiset
18.11.2020 10.10
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet eläinsuojelurikoksesta ja -rikkomuksesta
Hovioikeus muun muassa katsoi jääneen näyttämättä, että A:n menettely olisi ollut huolimatonta. A:n kertomuksesta ilmeni, että maastosta tulleita kissoja oli pidetty häkeissä vain ennen eläinlääkärin tarkistusta ja mahdollista leikkausta enimmillään viikonlopusta johtuen 4 päivää. A kertoi tämän johtuneen siitä, että kissojen kunto pystytään tarkistamaan. Hovioikeus totesi, että edellä mainitussa tilanteessa oli ollut kysymys A:n ilmoittamista syistä kissan kertaluonteisesta säilyttämisestä eikä sen tilapäisyyttä arvioitaessa voitu yksin antaa merkitystä sen kestolle. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, että säilyttäminen mainitulla perusteella oli ollut eläinsuojeluasetuksen 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla tilapäistä. A:n laatimasta luettelosta ilmenee, että kissat oli merkitty numeroin, värin ja nimen sekä sukupuolen perusteella. Osa kissoista oli merkitty numeroryhmänä löytymispaikan mukaan. A oli pyrkinyt tarkastuskäynnin jälkeen selvittämään, millainen luettelon tulee olla. Tähän nähden ja ottaen huomioon, ettei lain säännöksestä eikä sen esitöistäkään ilmene yksiselitteisesti luettelolta vaadittavaa sisältöä, A:n ei voitu katsoa syyllistyneen rangaistavaan menettelyyn, vaikkei hänen hoidossaan olleita eläimiä olisi hänen laatimansa luettelon perusteella voitu tarkastuksessa riittävästä yksilöidä ilman hänen opastustaan. (Vailla lainvoimaa 18.11.2020) - Uutiset
17.11.2020 13.49
Hovioikeus: Lapsille ei ollut perusteita määrätä edunvalvojan sijaista rikosasiassaKäräjäoikeuden päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 17.11.2020) - Uutiset
17.11.2020 10.38
Hovioikeus: Vesivahinkojen ei näytetty olleen syy-yhteydessä kuntokeskuksen liikevaihdon myöhempään vähenemiseen
Kuntokeskuksen kanne vakuutusyhtiön velvoittamisesta maksamaan vakuutussopimuksen perusteella sille keskeytyskorvausta vesivahingosta hylättiin. Asiassa ei ollut esitetty riittävää näyttöä siitä, että 7.2.2018 ja 11.3.2018 aiheutuneilla vesivahingoilla olisi ollut syy-yhteys kantajan liikevaihdon vähenemiseen enää ajalla 1.11.2018-11.3.2019. Kanne oli hylättävä. HO hylkäsi pyynnön pääkäsittelyn toimittamisesta. HO tutki KO:n ratkaisun oikeellisuuden. Asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden nojalla käsiteltävinä olevia kysymyksiä olisi ollut syytä arvioida toisin, kuin KO oli tehnyt. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 17.11.2020) - Uutiset
16.11.2020 15.31
Hovioikeus: Väite kokoonpanon esteellisyydestä oli selvästi perusteeton
HO katsoi, että asiaa käsittelevä kokoonpano oli toimivaltainen käsittelemään esteellisyysväitteen. Väite kokoonpanon esteellisyydestä oli selvästi perusteeton ja hylättiin. (Vailla lainvoimaa 16.11.2020) - Uutiset
16.11.2020 10.58
Hovioikeus jätti vangitsemisesta tehdyn kantelun tutkimattaA ei ollut kantelussaan hakenut muutosta käräjäoikeuden päätöksen lopputulokseen. Hovioikeus totesi, että A:lla on pakkokeinolain 3 luvun 15 §:n 1 momentin mukaisesti oikeus saattaa vangitsemisasia tuomioistuimen uudelleen käsiteltäväksi. Sekä vangitsemisen yleiset että erityiset edellytykset voivat tällöin tulla uudelleen arvioitaviksi. Jos tuomioistuin asian uudelleen arvioinnin jälkeen päättää edelleen pitää A:n vangittuna katsoen kuitenkin, ettei vangitsemiselle ole enää karttamisvaaran lisäksi muita erityisiä edellytyksiä, voi A edelleen saattaa asian kanteluteitse hovioikeuden tutkittavaksi vaatien vapaaksi pääsyä. Hovioikeus katsoi, ettei A:lla ollut asiassa oikeudellista tarvetta tai riittävää aihetta muutoksenhakuun käräjäoikeuden päätöksen perusteluissa olevasta lausumasta. Kantelu jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 16.11.2020) - Uutiset
13.11.2020 15.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi lähestymiskieltohakemuksen
Käräjäoikeus oli määrännyt A:n lähestymiskieltoon, joka liittyi jo ratkaistuun rikosasiaan. Hovioikeus totesi, ettei asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioiden ollut objektiivisesti arvioiden perusteltua olettaa, että A tulisi tekemään B:tä kohtaan lähestymiskieltolain rikoksen tai että hän tulisi muulla tavoin vakavasti häiritsemään B:tä lähestymiskieltolaissa tarkoitetulla tavalla. Käräjäoikeuden määräämä lähestymiskielto siten kumottiin. (Vailla lainvoimaa 13.11.2020) - Uutiset
13.11.2020 12.30
Hovioikeuden ratkaisu oikeudenkäyntikulujen kohtuullisuudesta
Valittaja oli hävinnyt oikeudenkäyntikuluihin liittyvän riidan käräjäoikeudessa ja hänet on velvoitettu korvaamaan osakkaiden oikeudenkäyntikulut täysimääräisinä. Hovioikeudessa oli kysymys siitä, onko Valittajan korvattavaksi määrättyjä oikeudenkäyntikuluja pidettävä kohtuullisina ja tuliko niitä alentaa. (Vailla lainvoimaa 13.11.2020) - Uutiset
13.11.2020 10.26
Hovioikeus: Oikeudenkäynti viivästyi 2 vuotta
Hyvityslain 5 §:n mukaan oikeudenkäynnin kestona huomioitava aika oli alkanut asian vireilletulosta 16.7.2014 KO:ssa. KO:n tuomio oli annettu 31.5.2018. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli tuomioistuimen vastuulla olevasta syystä viivästynyt kaksi vuotta, miltä ajalta kantajayhtiölle myönnettiin hyvitystä. Hyvityslain 6 §:n 2 momentin mukaan hyvityksen määrä on 1.500 euroa vuodessa kultakin vuodelta, joten valtio velvoitettiin maksamaan kantajayhtiölle oikeudenkäynnin viivästyksen hyvityksenä 3.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.11.2020) - Uutiset
12.11.2020 13.00
Hovioikeuden tuomio takaajan vastuusta, takaussitoumusten pätemättömyydestä ja takausvastuun lakkaamisesta
KO oli hylännyt kantajien vastaajayhtiöön kohdistamat vaatimukset. HO:ssa oli ratkaistavana kysymys siitä, olivatko kantajat antaneet päävelan vastaajayhtiölle, olivatko takaussitoumukset pätemättömiä OikTL 33 §:n nojalla ja oliko 15.12.2013 päivättyyn pöytäkirjaan kirjatuista seikoista syntynyt sitova sopimus, jonka perusteella yhtiön takausvastuu oli lakannut. Lopuksi oli ratkaistava kysymys siitä, tuliko yhtiön mahdollista takausvastuuta kohtuullistaa sen esittämillä perusteilla. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 12.11.2020) - Uutiset
11.11.2020 14.44
Hovioikeus arvioi kavalluksen rangaistavuuden edellytyksiä - käräjäoikeuden tuomiolauselman lainkohtaa oikaistiin
Vastaaja oli työssään käsitellyt rahavaroja, jotka olivat kuuluneet sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Hänellä oli ollut velvollisuus pitää työnantajansa varat erillään omista varoistaan. Hän oli asiassa todetusti anastanut rahavarat ja sekoittanut työnantajansa varat omiin varoihinsa. Vastaaja oli siten anastanut haltuunsa saamiaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän varoja yhteensä 3.950,70 euroa ja tällä menettelyllään syyllistynyt RL 28 luvun 4 §:n 1 momentin mukaiseen kavallukseen. (Vailla lainvoimaa 11.11.2020) - Uutiset
10.11.2020 13.20
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen ympäristörikkomuksesta
Ympäristörikkomuksen syyksilukeminen edellyttää tekijältä tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta. Tältä osin arvioinnissa on otettava huomioon rikoksesta epäillyn toimet kokonaisuudessaan. Ottaen huomioon esitetty selvitys X Oy:n toimittamista lukuisista jätevesialtaan tyhjennyksistä kysymyksessä olevana ajanjaksona, järjestelyn poikkeuksellisuus sekä asian taustat A:n ei ollut hovioikeuden arvion mukaan osoitettu toimineen asiassa tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Hovioikeus päätyi siihen, ettei esitetty selvitys osoita A:n menetelleen tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta käräjäoikeuden hänen syykseen lukeman ympäristörikkomuksen tunnusmerkistön täyttymisen edellyttämällä tavalla. Syyte oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 10.11.2020) - Uutiset
9.11.2020 16.00
Hovioikeus arvioi hovioikeudenneuvokseen ja valtioon kohdistetun vahingonkorvauskanteen tutkimisen edellytyksiä
HO katsoi, ettei VahL 3 luvun 5 §:n rajoitussäännös estä sellaisen kanteen ajamista, jossa vahingonkorvausta vaaditaan yhteisvastuullisesti sekä väitetyn virheen tehneeltä virkamieheltä että valtiolta. Näin ollen KO:n ei olisi tullut mainitsemallaan perusteella jättää kannetta tutkimatta. Aikaisemman tuomion oikeusvoiman osalta HO totesi, että valittaja oli aikaisemmin KKO:ssa vaatinut sekä HO:n tuomarilta että valtiolta vahingonkorvausta saman oikeustosiseikaston perusteella, jolla hän nyt vaatii mainituilta vastaajilta vahingonkorvausta. Kysymys oli näin ollen ollut samaan perusteeseen nojautuvasta samaa oikeusseuraamusta koskevasta kanteesta, joka oli KKO:n tuomiolla lainvoimaisesti ratkaistu. Näin ollen KKO:n tuomion oikeusvoimavaikutus esti nyt kyseessä olevan kanteen tutkimisen. KO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 9.11.2020) - Uutiset
9.11.2020 13.24
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen ulkomaalaisen pitämisestä edelleen säilöönotettunaKantelijan karkottamispäätös vuodelta 2017 oli perustunut myös siihen, että hän oli syyllistynyt Suomessa rikoksiin. Hänen oli epäilty syyllistyneen rikoksiin myös vuoden 2017 jälkeen ja osa rikosepäilyistä oli melko tuoreita. Tämä puolsi kantelijan pitämistä edelleen säilössä. Ottaen kuitenkin huomioon hovioikeuden päätöksessä mainitut kantelijan henkilökohtaiset olosuhteet ja lievempien turvaamistoimien ensisijaisuus hovioikeus katsoi, että säilöönottoa lievempiä turvaamistoimia oli tässä tapauksessa pidettävä riittävinä. Kantelijan säilöönotettuna tekemä uusi kansainvälistä suojelua koskeva hakemus ei myöskään antanut aihetta toisenlaiseen johtopäätökseen, kun ei ollut väitetty, että se olisi tehty täytäntöönpanon viivyttämiseksi tai häiritsemiseksi. (Vailla lainvoimaa 9.11.2020) - Uutiset
9.11.2020 13.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vangitun syyllistyneen murhan sijaan tappoon
Käräjäoikeus oli katsonut A:n syyllistyneen murhaan hänen myönnettyään aiheuttaneensa B:n vammat, jotka saatuaan B oli kuollut. A:n valituksen johdosta asiaa tutkinut hovioikeus katsoi, että A oli syyllistynyt murhan asemesta tappoon, kun kokonaisarvostelun osalta hovioikeus arvioi, ettei A:n syyksi luettua rikosta voida siihen liittyvistä erityisen moitittavista piirteistä huolimatta pitää tapon tunnusmerkistöä niin paljon törkeämpänä tekona, että sitä tulisi myös kokonaisuutena arvostellen pitää murhana. Asiassa arvioitiin mm. näyttämättä jäänyttä surmaamistarkoitusta, tilanteessa käytettyä voimakasta väkivaltaa huomioiden sen keston sekä B:lle aiheutunutta kärsimystä. (Vailla lainvoimaa 9.11.2020) - Uutiset
9.11.2020 12.19
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin ettei pahoinpitelytilanteessa ollut kysymys hätävarjelusta
A kertoi, että B oli tullut ensin tönimään häntä, jolloin hän oli tönäissyt takaisin niin, että B oli kaatunut. B oli noussut maasta käsi lyöntiasennossa ja halunnut lyödä A:ta, jolloin A:n oli ollut pakko itseään puolustaakseen lyödä B:tä. Hovioikeus totesi, että väitetystä hätävarjelusta oli tässä asiassa esitetty todisteena vain A:n kertomus, joka ei saanut tukea asiassa esitetyistä todisteista tai muista seikoista. Näin ollen näyttämättä jäi, että B olisi A:n lyödessä häntä aloittanut A:han kohdistuneen oikeudettoman hyökkäyksen taikka että olosuhteet olisivat muutoin olleet sellaiset, että B olisi välittömästi uhannut A:ta oikeudettomalla hyökkäyksellä tai että kysymys olisi hätävarjelun liioittelusta. A:n oli siten katsottava syyllistyneen pahoinpitelyyn käräjäoikeuden hänen syykseen lukemalla tavalla. (Vailla lainvoimaa 9.11.2020) - Uutiset
9.11.2020 8.05
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi kiinteistöjen lahjoitukset pätemättömiksi
Asiassa oli kysymys siitä, oliko A ollut sairauden ja heikon terveydentilansa vuoksi vailla oikeustoimikelpoisuutta lahjoittaessaan 10.12.2015 neljä kiinteistöä B:lle. Jos A oli ollut oikeustoimikelpoinen, oli arvioitavana, oliko lahjoitusta pidettävä pätemättömänä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 31 §:n 1 momentissa tarkoitetun kiskomisen vuoksi tai oliko lahjoitus tehty sellaisissa olosuhteissa, että siihen vetoaminen on sanotun lain 33 §:n nojalla kunnianvastaisesta ja arvotonta. Siinä tapauksessa, ettei kiinteistöjen luovutustoimi ollut edellä mainituilla perusteilla pätemätön, oli vielä harkittava, oliko lahjoitusta pidettävä oikeustoimilain 36 §:ssä tarkoitetuin tavoin kohtuuttomana siten, että oikeustoimi tulisi määrätä raukeamaan. (Vailla lainvoimaa 9.11.2020) - Uutiset
6.11.2020 9.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi ajoneuvon suojasta kauriita ampuneen metsästysrikoksesta
Asiassa oli riidatonta, että A oli ampunut kauriita autoon nojaten ja käyttäen autoa aseen tukena. Hovioikeus katsoi, että A oli näin menettelemällä ampunut kauriita auton suojasta. Koska laissa on erikseen kielletty ampumasta ajoneuvosta tai sen suojasta, kysymys ei ollut kielletystä rikoslain säännöksen laajentavasta tulkinnasta. A oli syyllistynyt metsästysrikokseen syytteen teonkuvauksen mukaisesti siten, että ampuminen oli tapahtunut ajoneuvon suojasta. A tuomittiin 30 päiväsakkoon ja vuoden metsästyskieltoon. (Vailla lainvoimaa 6.11.2020) - Uutiset
5.11.2020 15.00
Hovioikeus arvioi varkauden ja näpistyksen tunnusmerkistöjä
Asiassa oli kysymys yhdeksästä eri anastusrikoksesta. Hovioikeus katsoi muun muassa:
Muumi-kulhot ovat tavanomaisia kulhoja arvokkaampia. Hovioikeudella ei ollut muutoinkaan aihetta epäillä anastusilmoituksessa esitettyä Muumi-kulhojen arvoa. Nämä seikat huomioon ottaen A:n oli katsottava anastaneen Arabian Tokmannista Tokmanni Oy:n irtainta omaisuutta yhteensä 227,40 euron arvosta. A:n menettely täytti näpistyksen tunnusmerkistön.
Varkauden yrityksen osalta nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa T:n tunnistaminen oli tapahtunut vasta käräjäoikeudessa. Tapahtumasta oli tunnistamisen luotettavuuden kannalta kulunut tuolloin jo pitkä aika ottaen erityisesti huomioon sen, ettei T ollut tavannut A:ta ennen kertomaansa tapahtumaa myymälässä. Käräjäoikeuden tuomioon kirjatusta ja T:n kertomuksesta oli pääteltävissä, että tunnistaminen oli tehty käräjäoikeudessa siten, että yksin A oli ollut tunnistamisen kohteena ja vieläpä syytetyn paikalla käräjäoikeuden istuntosalissa. Ottaen huomioon hovioikeuden tuomiossa mainitut tunnistamisen luotettavuutta vahvasti rasittavat seikat hovioikeus katsoi, ettei T:n tunnistamista voitu pitää tuomiossa selostettujen oikeusohjeiden valossa siten luotettavana, että A voitaisiin katsoa tekijäksi syyksiluettavuuden edellyttämällä varmuudella. A:n syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily. (Vailla lainvoimaa 5.11.2020) - Uutiset
5.11.2020 14.00
Hovioikeus jätti ulosottovalituksen tutkimattaKun valituksen kohteena olevat ulosmitatut varat oli lopullisesti tilitetty eikä A:n valitus koskenut tilityksessä olevaa virhettä, valitus oli päätöksessä mainituilla perusteilla jätettävä tutkimatta. Myöskään täytäntöönpanotoimien peruuttamiselle ei siten ollut edellytyksiä. (Vailla lainvoimaa 5.11.2020) - Uutiset
4.11.2020 16.00
Hovioikeus: Näyttämättä oli jäänyt, että vuokralainen olisi irtisanonut liikehuoneiston vuokrasopimuksen
Asiassa lausutun perusteella vuokralainen ei ollut näyttänyt, että hän olisi irtisanonut liikehuoneiston vuokrasopimuksen toukokuussa 2018 ja näin ollen hän oli velvollinen maksamaan liikehuoneistosta vuokraa heinä-ja elokuulta 2018. Koska vuokravakuutta oli käytetty kokonaan elokuun ja osittain heinäkuun vuokran lyhentämiseen, vuokralainen oli velvollinen suorittamaan vuokrananantajalle heinäkuun vuokrasta maksamatta olevan osuuden. Asian näin päättyessä vuokralaisen vastakanne hylättiin. KO:n tuomio kumottiin muilta osin paitsi asianajajaalle vuokralaisen avustamisesta KO:ssa valtion varoista maksettavaksi määrätyn palkkion osalta. Vuokralainen velvoitettiin suorittamaan vuokranantajalle 5.020 euroa viivästyskorkoineen 5.7.2018 lukien. Lisäksi vuokralainen velvoitettiin suorittamaan vuokranantajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 2.495 euroa ja HO:ssa 3.799,70 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 4.11.2020) - Uutiset
4.11.2020 9.00
Hovioikeus muutti laajennetun lähestymiskiellon perusmuotoiseksiVastoin käräjäoikeuden toteamaa asiassa ei ollut edellytyksiä määrätä lähestymiskieltoa laajennettuna. Perusmuotoiseen lähestymiskieltoon määrättykään ei saa tavata suojattavaa henkilöä tai seurata taikka tarkkailla tätä. Laajennettu lähestymiskielto voidaan määrätä, mikäli perusmuotoista lähestymiskieltoa ei pidetä riittävänä rikoksen uhan tai muun häirinnän torjumiseksi. Se, että A tietää B:n asuin- ja työpaikan, ei yksin ollut riittävä peruste laajennetun lähestymiskiellon määräämiselle. A oli lähestynyt B:tä viestien, sovellusten ja puheluiden kautta sekä yrittänyt saada yhteyttä B:hen tämän läheisten kautta. Yhteydenottoja oli ollut useampia ja ne olivat olleet sisällöltään epäasiallisia, mutta niitä ei kuitenkaan ollut huomattavaa määrää. A oli soittanut ainoastaan kerran B:n työpaikalle. Asiassa ei edes väitetty, että A olisi käynyt B:n kotona tai työpaikalla tai muulla tavalla yrittänyt tavata tätä. Perusmuotoinen lähestymiskielto oli asiassa esitetty näyttö huomioon ottaen riittävä rikoksen uhan ja muun häirinnän torjumiseksi. (Vailla lainvoimaa 4.11.2020) - Uutiset
4.11.2020 8.30
Hovioikeus: Lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoriidassa ei ollut enää perustetta uhkasakkomääräyksen pysyttämiselleAsia oli tullut KO:ssa vireille 21.10.2019, jolloin isä ei ollut noudattanut lasten tapaamisoikeudesta vahvistettuja sopimuksia. Oikeudenkäyntiaineistosta ilmeni, että isä on noudattanut sanottuja sopimuksia marraskuusta 2019 alkaen. Ottaen huomioon, että KO oli täsmentänyt tapaamisoikeutta koskevia ehtoja ja että tapaamissopimusten määräyksiä oli HO:n ratkaisun antamishetkellä noudatettu jo lähes vuoden ajan, perustetta uhkasakkomääräyksen pysyttämiselle ei enää ollut. Äidin vastauksessaan nimeämät uudet todisteet eivät antaneet aihetta arvioida asiaa toisin. Mainitut perustelut huomioon ottaen KO:n päätös uhkasakon asettamisesta oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 4.11.2020) - Uutiset
3.11.2020 8.11
Hovioikeuden ratkaisu yhtiöiden välisen sopimuksen purkamisesta
Asiassa oli hovioikeudessa kysymys siitä, onko SFTecin suorituksessa ollut sopimuksen purkamiseen oikeuttava virhe tai viivästys. Asiassa oli siten ratkaistavana kysymys siitä, onko kuivauslaite kuivannut materiaalia sovitusti ja ollut varmatoiminen, onko kuivauslaite toimintaperiaatteeltaan soveltunut materiaalin kuivaamiseen ja onko edellä mainitut virheet olleet sopimuksen purkamiseen oikeuttavalla tavalla todettavissa suoritetuissa valmistusaikaisissa testeissä/koeajoissa ja tavarantarkastuksessa. Edelleen kysymys oli siitä, oliko SFTecin suoritus viivästynyt olennaisesti ja myös siitä, mikä merkitys asiassa oli annettava kuivauslaitteen energiankulutukselle suorituksen virhettä arvioitaessa. Asiassa oli purkamisoikeutta koskevan kysymyksen lopputuloksesta riippuen ratkaistava vielä kysymys siitä, oliko toinen osapuoli menetellyt osaltaan tahallisesti tai törkeän huolimattomasti ja vahingonkorvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 3.11.2020) - Uutiset
3.11.2020 6.28
Hovioikeus: Pahoinpitely oli törkeäAsiaa ei ollut aihetta arvioida toisin sen perusteella, oliko vastaaja tilanteessa puuttunut asianomistajan ja tämän puolison väliseen riitaan. (Vailla lainvoimaa 3.11.2020) - Uutiset
2.11.2020 16.30
Hovioikeus: välitystuomion kumoamisen edellytyksinä selvät muoto- ja menettelyvirheet
Hovioikeuden tapauksessa oli kyse välimiesmenettelyn virheellisyyden arvioinnista. Valittaja A:n mukaan välimiesmenettely oli ollut virheellinen ja välitystuomio tulisi kumota. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 5.10.2020) - Uutiset
29.10.2020 16.00
Hovioikeus: Päämiehellä ei ollut valitusoikeutta puolustajan palkkiota koskevasta päätöksestä
Asiassa lausutuin perustein HO katsoi, ettei päämiehellä ollut valitusoikeutta puolustajan palkkiota koskevasta päätöksestä. Valitus oli näin ollen jätettävä hänen osaltaan tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 29.10.2020) - Uutiset
29.10.2020 15.30
Hovioikeus: Tuomari ei ollut esteellinenAsiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, ettei asiassa ollut tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella käräjätuomaria olisi voitu pitää esteellisenä hakijaa koskevassa rikosasiassa. Väite tuomarin esteellisyydestä hylättiin. - Uutiset
28.10.2020 12.19
Hovioikeus arvioi liikenneturvallisuuden vaarantamisen törkeyttä ja rangaistusta kilpa-ajotilanteessa
B oli tapahtumahetkellä huomattavasti ylittänyt suurimman sallitun ajonopeuden. Tämän vuoksi ja ottaen myös huomioon tuomiossa mainitut seikat hovioikeus katsoi, että hänen menettelynsä oli ollut omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle ja terveydelle. Näin ollen hän oli menettelyllään syyllistynyt törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen.
A:kin oli tahallaan selvästi ylittänyt suurimman sallitun ajonopeuden. Lisäksi hän oli tapahtumahetkellä B:n lähtiessä ohittamaan lisännyt nopeuttaan. Tältä osin hän oli menetellyt tekohetkellä voimassa olleen tieliikennelain (267/81) 19 §:n 2 momentin vastaisesti. A:n ajonopeuden lisäys oli aiheuttanut sen, että ohitusmatka tilanteessa oli huomattavasti pidentynyt siitä mitä se muuten olisi ollut, ja näin lisännyt tilanteen vaarallisuutta. Kun B:kin vastaavasti oli lisännyt ajonopeuttaan pystyäkseen ohittaman A:n kuljettaman ajoneuvon, oli tilanne ohitushetkellä ainakin hetkellisesti muistuttanut kilpa-ajoa. A:n menettelyn moitittavuutta lisäsi osaltaan myös se, että hän oli hovioikeudessa kuten käräjäoikeudessakin kertonut menettelyn johtuneen lähinnä pelleilytarkoituksesta. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon tuomiossa esitetyt tapahtumapaikkaa ja teko-olosuhteita koskevat seikat hovioikeus katsoi, että A:n menettely oli ollut omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle ja terveydelle. Näin ollen hän oli menettelyllään syyllistynyt törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. (Vailla lainvoimaa 28.10.2020) - Uutiset
27.10.2020 14.11
Koronaviruspandemia - hovioikeus vapautti pääkäsittelyyn saapumatta jääneen uhkasakosta
HO piti hyvin todennäköisenä, että käräjäoikeus olisi koronaviruspandemiasta johtuvassa poikkeustilanteessa peruuttanut istuntonsa, jos sillä olisi etukäteen ollut tieto valittajan oireista eli kurkkukivusta. KO:n päätös oli kumottava ja uhkasakko poistettava. (Vailla lainvoimaa 27.10.2020) - Uutiset
27.10.2020 11.00
Linjasaneerauksen hyvityslaskelmia moittineen osakkaan vaatimukset eivät menestyneet hovioikeudessakaan
HO katsoi, että SE:n edustama valittaja (ME) oli päätöksentekoon osallistuneena menettänyt oikeutensa moittia yhtiökokouksen 6.2.2018 tekemää päätöstä. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, että hyvityslaskelmasta oli voitu päättää AsOyL 6 luvun 32 §:n mukaisesti yksinkertaisella enemmistöllä. HO hyväksyi KO:n perustelut esteellisyyden osalta tuomiossa mainituin lisäyksin. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätökset siitä, että hyvityslaskelma oli ollut AsOyL 6 luvun 32 §:n 1 momentin ja yhtiöjärjestyksen 8 §:n mukainen. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. Valittaja velvoitetiin suorittamaan AsOy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 11 631,20 euroa. (Vailla lainvoimaa 27.10.2020) - Uutiset
27.10.2020 9.37
Hovioikeuden tuomio lippueamiraalin esteellisyyttä koskeneessa sotilasrikosasiassaHelsingin hovioikeus tuomitsi tiistaina (27.10.) antamallaan ratkaisulla merivoimien esikuntapäällikkönä toimineen vastaajan neljästä tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta yhteiseen 20 päiväsakon sakkorangaistukseen. Tuomio oli erimielinen. (Vailla lainvoimaa 27.10.2020) - Uutiset
26.10.2020 12.10
Hovioikeus vahingonkorvausasiassa: Kuka vastasi asbestikartoituksen teettämisestä?
Asiassa oli kysymys asbestipölyn siivouksesta aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta osapuolten kesken. Riidatonta oli, että Y Oy oli ollut rakennushankkeen muutostyössä rakennuttaja ja vastuussa asbestikartoituksen teettämisestä. Riidanalaista oli, oliko X Oy:llä myös vastuu asbestikartoituksen teettämisestä ja mikä merkitys X:n muulla menettelyllä rakennushankkeessa ja asbestivahingon syntymisessä on ollut. Kokonaisuutena tapahtumia arvioiden hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätöksen siitä, että myös X oli menetellyt asiassa huolimattomasti. Se oli osaltaan merkittävällä tavalla myötävaikuttanut vahingon syntymiseen ja sen perusteella velvollinen maksamaan osan vahingosta aiheutuneista kustannuksista. (Vailla lainvoimaa 24.10.2020) - Uutiset
26.10.2020 10.22
Hovioikeus arvioi elatusavun määrää vuoroasumistilanteessa
Lapsen vuoroasuminen on 1.12.2019 lukien yksi lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa nimenomaisesti säännellyistä asumisratkaisuista. HO totesi, että vaikka vuoroasumista koskevassa sopimuksessa tai tuomioistuimen ratkaisussa on viimeksi mainitun lain 7 b §:n 2 momentin ja 9 a §:n 2 momentin mukaan otettava kantaa siihen, kumpi koti ilmoitetaan lapsen viralliseksi asuinpaikaksi, elatusasiassa ei lähtökohtaisesti ole vuoroviikoittaisen asumisen tilanteessa asiallista perustetta käsitellä lähivanhemman ja toisen vanhemman asumiskustannuksia, silloin kun ne ovat kohtuulliset, ja lapsen osuutta niistä toisistaan poikkeavalla tavalla. Tästä seuraa, että kun kummankin vanhemman on otettava asumisensa järjestämisessä huomioon lapsen asumistarve, kummankin vanhemman asumiskustannuksista osan, elatusapuohjeen mukaan 19 prosenttia, on katsottava kohdistuvan lapsen asumiskustannuksiin, ja vastaavasti tuo osa on lisättävä lapsen elatuksen tarpeeseen. KO:n ratkaisun lopputulosta, jossa isä oli velvoitettu maksamaan elatusapua sekä A:lle että B:lle 50 euroa, ei ollut syytä A:n ja B:n valituksen johdosta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 26.10.2020) - Uutiset
26.10.2020 9.05
Hovioikeuden ratkaisu rekisteristä poistetun yhtiön edustamisesta
Y Oy on asiassa vastaajan asemassa ja se puolustautuu hovioikeudessakin sitä vastaan nostettua kannetta vastaan. Kysymys ei ole sitoutumisesta uusiin velvoitteisiin yhtiön puolesta tai yhtiön taloudellisen aseman selvittämisestä kokonaisuudessaan. Hovioikeus siten katsoi korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2010:84 ilmenevät periaatteet huomioon ottaen, että A voi edustaa rekisteristä poistettua Y Oy:tä hovioikeudessa. (Vailla lainvoimaa 26.10.2020) - Uutiset
23.10.2020 9.30
Hovioikeuden ratkaisu maanvuokra-asiassa
S ei ollut lunastanut kaivoa maanvuokralain 76 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla. Kaivo ei ollut siten siirtynyt vuokrasopimuksen päättymisellä S:n omistukseen, vaan Taulunkylän vesiyhtymän osakkaat omistavat edelleen tilalle rakentamansa kaivon. Aluehallintovirasto oli 19.12.2019 myöntänyt luvan kaivon ja vesijohdon pysyttämiseen kyseessä olevalla S:n omistamalla kiinteistöllä. (Vailla lainvoimaa 23.10.2020) - Uutiset
21.10.2020 16.00
Hovioikeuden tuomio viikkolevon korvaamisesta
Riidatonta oli, etteivät valittajat olleet saaneet viikolla 46 vähintään 24 tunnin keskeytymätöntä viikkolepoa. Toisaalta riidatonta oli, että yhtiö oli korvannut valittajille saamatta jääneen viikkolevon siltä osin, kun kunkin valittajan pisin viikolla 46 saama lepoaika oli alittanut 24 tuntia. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko valittajilla oikeus mainittua suurempiin korvauksiin. HO katsoi KO:n tavoin, että työnantaja voi vapaasti päättää viikkolevon antamisesta keskimääräisenä ja että viikkolepona voidaan pitää mitä tahansa käytännössä toteutunutta vapaa-aikaa työntekijän omasta tai lapsen sairaudesta johtuvaa poissaoloa lukuun ottamatta. Kanne oli näin ollen hylättävä, koska yhtiö oli jo asianmukaisesti korvannut saamatta jääneen viikkolevon valittajille. HO:n esittelijä olisi kumonnut KO:n tuomion ja velvoittanut yhtiön suorittamaan valittajille korvausta saamatta jääneestä viikkolevosta. (Vailla lainvoimaa 21.10.2020) - Uutiset
21.10.2020 15.15
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut lausumillaan perusteilla jättää takaisinsaantihakemusta tutkimattaKäräjäoikeuden ulosottomieheltä saaman tiedon mukaan Helsingin ulosottovirasto oli 17.2.2018 lähettänyt A:lle palkan ulosmittausta koskevan ilmoituksen nyt kysymyksessä olevasta saatavasta ja 15.3.2018 ulosmitannut A:n palkkaa. Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, ettei A ollut viimeistään 15.3.2018 saanut todisteellisesti tietoa nyt kysymyksessä olevasta yksipuolisesta tuomiosta. Takaisinsaannin hakijan oikeusturva edellyttää, että hän on saanut yksipuolisen tuomion ja siihen liittyvän takaisinsaantiosoituksen tiedokseen ennen kuin yksipuolisen tuomion tiedoksisaannista laskettava takaisinsaantiaika voi alkaa kulua. Se, että A:lla olisi ollut oikeus saada ulosottomieheltä jäljennös ulosottoperusteena olevasta lainvoimaa vailla olevasta yksipuolisesta tuomiosta, ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Käräjäoikeuden ei näin ollen olisi tullut lausumillaan perusteilla jättää takaisinsaantihakemusta tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 21.10.2020) - Uutiset
21.10.2020 14.00
Hovioikeus asuntomurrosta: Varkaus ei ollut törkeä
Toisin kuin käräjäoikeus HO katsoi, ettei kysymys ollut törkeästä varkaudesta vaan vastaaja oli sen sijasta syyllistynyt RL 28 luvun 1 §:n 1 momentin tarkoittamaan varkauteen. (Vailla lainvoimaa 21.10.2020) - Uutiset
21.10.2020 12.36
Hovioikeus: Asianajajalle oli voitu antaa varoitus
Hovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli valvonta-asian ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa päätyä antamaan A:lle varoituksen. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää ilmeisen virheellisenä tai kohtuuttomana ottaen erityisesti huomioon A:n menettelyn laatu ja moitittavuus. A:ta oli kuultu valvontalautakunnan käsittelyssä ja ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat muutoinkin täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 21.10.2020) - Uutiset
20.10.2020 10.10
Hovioikeus tulkitsi testamenttia ja pesänselvittäjän vahingonkorvausvastuutaAsiassa ei esitetty tuomiossa mainittujen kertomusten lisäksi muuta selvitystä, jonka perusteella riidan kohteena olevaa testamenttimääräystä olisi tulkittava sen sanamuodosta poikkeavalla tavalla. Siten hovioikeus katsoi, ettei asiassa esitetty sellaista vahvaa näyttöä, jonka perusteella kirjoitusasultaan selvää ja sinällään täytäntöönpantavissa olevaa testamenttimääräystä olisi tulkittava sen sanamuodosta poikkeavalla tavalla. Hovioikeus katsoi, ettei pesänselvittäjä ollut aiheuttanut testamentin tulkintaa koskevalla ratkaisullaan tai erityisjälkisäädökseksi tulkitsemansa määräyksen täyttämistä koskevilla toimillaan vahinkoa kuolinpesälle. (Vailla lainvoimaa 20.10.2020) - Uutiset
19.10.2020 10.54
Hovioikeuden tuomio ympäristön turmelemisesta
HO katsoi, että uuden lain soveltaminen ei johtanut lievempään lopputulokseen kuin tekoaikana voimassa olleen lain soveltaminen, joten asiassa oli sovellettava tekoaikana voimassa olleita säännöksiä. Yhtiön vastuuhenkilöiden menettely oli sisältänyt useita eri rikoksen täyttäviä tekotapoja ja osatekoja, jotka olivat kestäneet vuosia tai vuosikymmeniä. Menettelyllään vastaajat olivat yhdessä syyllistyneet ympäristön turmelemiseen ajalla 1.3.2000–27.5.2014. Tekoaika kokonaisuudessaan oli lähes 15 vuotta. Tekoa kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, ettei teko ollut sakolla sovitettavissa (3 kk ehdollista). KO:n tuomitseman rangaistuksen alentamiseen ei myöskään ollut aihetta. Valtiolle tuomittavan rikoshyödyn määrä oli yhteensä 4 038,66 euroa. (Vailla lainvoimaa 19.10.2020) - Uutiset
19.10.2020 9.34
Hovioikeus: Häätöä koskevaa asiaa ei olisi tullut ratkaista kirjallisessa menettelyssä
Asian ratkaiseminen oli ensinnäkin asiassa mainituin perustein vähintään edellyttänyt sen selvittämistä, ymmärsikö B asian merkityksen ja voitiinko häntä kuulla sen johdosta. A:n esittämän väitteen johdosta arvioinnin kohteena oli ollut myös kiinteistön toisen yhteisomistajan tahdon merkitys tässä asiassa. A:n KO:een toimittaman vuokrasopimuksen lisäksi hänen toimittamista asiakirjoista oli kiinteistön yhteisomistussuhteesta ja A:n asumisesta muun ohella ilmennyt, että kiinteistön hallinnanjakosopimusta ei ollut tehty, rakennuksessa oli myös yhteisiä tiloja ja että A oli maksanut asumisestaan. Näiden seikkojen ja niiden merkityksen selvittäminen asian ratkaisemisen kannalta olisi edellyttänyt mahdollisuutta lisäkysymysten tekemiseen ja suulliseen argumentointiin. Jutun epäselvyys ei siten ollut koskenut pelkästään sen oikeudellista arviointia. Ottaen myös huomioon A:n korkean iän ja asian huomattavan merkityksen hänelle sekä sen, että A oli toiminut asiassa ilman avustajaa KO:n olisi vähintään tullut selkeämmin selvittää A:lle, mitä asian ratkaiseminen kirjallisessa menettelyssä ja toisaalta suullisessa istunnossa tarkoittavat. Näin A olisi voinut paremmin arvioida sen, kykenisikö hän tuomaan asiansa paremmin esille suullisessa käsittelyssä. (Vailla lainvoimaa 19.10.2020) - Uutiset
16.10.2020 14.43
Käsillä ei ollut hätävarjelutilanne - hovioikeuskin tuomitsi taposta
Asiassa oli selvitetty ja oli riidatonta, että vastaaja oli tehnyt A:lle väkivaltaa, jonka seurauksena A oli kuollut. HO:ssa kysymys oli siitä, oliko käsillä ollut hätävarjeluillanne vai ei. Asiassa esitetyin lisäyksin HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, että vastaaja oli syyllistynyt menettelyllään tappoon. Tappoon syyllistyneelle vastaajalle tuomittu rangaistus oli vallitsevan oikeuskäytännön mukainen, eikä sitä ollut perustetta alentaa. (Vailla lainvoimaa 16.10.2020) - Uutiset
16.10.2020 13.54
Vakava seksuaalirikosasia päättyi syyttämättäjättämispäätöksen - hovioikeus korotti asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan palkkiota
KO oli 10.11.2017 määrännyt asianajaja AA:n asianomistajan oikeudenkäyntiavustajaksi seksuaalirikosta koskevassa asiassa. Syyttäjän sittemmin tehtyä syyttämättäjättämispäätöksen, asia ei ollut koskaan tullut tuomioistuimen käsiteltäväksi. AA oli esittänyt KO:lle laskun toimenpiteistään ja vaatinut palkkiota 14,75 tunnin työmäärän perusteella yhteensä 2.011,90 euroa. KO oli hyväksynyt avustajan kohtuulliseksi palkkioksi 8 työntuntia vastaavan määrän 880 euroa ja arvonlisäveron määränä 211,20 euroa eli yhteensä 1.091,20 euroa ja hylännyt vaatimuksen tätä ylimenevin osin. HO katsoi, että AA:lle maksettavaa palkkiota oli korotettava 6,75 tunnin työmäärää vastaavalla määrällä. Valtion varoista maksettiin AA:lle KO:n hänelle määräämän palkkion lisäksi palkkiona 742,50 euroa ja arvonlisäverona 178,20 euroa, mitkä määrät jäivät valtion vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 16.10.2020) - Uutiset
16.10.2020 11.21
Hovioikeus katsoi, ettei hampunviljelijä syllistynyt lääkerikokseenkaan
HO totesi olevan selvää, ettei hampun kasvattaminen ole lääkelain 8 ja 12 §:ssä tarkoitettua lääkkeen valmistamista. Kun huumausainelaissa on erikseen säädetty huumausaineen valmistamisesta, huumausaineen tuotannosta ja hampun viljelystä, HO katsoi, ettei hampun kasvattamista ja viljelyä voitu pitää huumausainelain 3 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettuna huumausaineen valmistamisena eikä siten myöskään lääkelain 7 §:n viittaussäännöksen perusteella lääkelaissa tarkoitettuna lääkkeen valmistamisena. Joka tapauksessa hampun kasvattamisen rangaistavuus lääkerikoksena pelkästään mainitun viittaussäännöksen perusteella ei asiassa mainittu laillisuusperiaate ja lääkerikoksen soveltamisala huomioon ottaen täyttänyt rangaistussäännökseltä edellytettävää täsmällisyyttä ja ennakoitavuutta. Vastaaja ei ollut tämänkään vuoksi syyllistynyt lääkerikokseen. (Vailla lainvoimaa 16.10.2020) - Uutiset
16.10.2020 10.15
Hovioikeus ei muuttanut kiinteistönkaupan purkutuomiota
Käräjäoikeus oli katsonut, että myydystä kiinteistöstä löytyneet kosteusvauriot olivat olleet olennainen virhe, jonka perusteella kauppa voitiin purkaa. Hovioikeuden arvioitavaksi valituksen myötä tuli, oliko kiinteistössä virhe ja oliko tämä virhe niin olennainen, että kaupan purkuun oli hinnanalennuksen sijasta perustetta. Myös hovioikeus katsoi, että kiinteistön virheet olivat olleet olennaisia, eivätkä ostajat niistä tietoisina olisi kauppaa tehneet. (Vailla lainvoimaa 16.10.2020) - Uutiset
15.10.2020 9.18
Hovioikeus ei vapauttanut miestä elatusvelvollisuudesta avioliiton aikana syntyneelle lapselle
Helsingin hovioikeus pysytti Helsingin käräjäoikeuden 29.1.2020 elatusapuasiassa antaman tuomion. Käräjäoikeus oli velvoittanut avioliiton perusteella määräytyneen lapsen isän, joka ei kuitenkaan ollut lapsen biologinen isä, suorittamaan lapselle elatusapua. (Vailla lainvoimaa 15.10.2020) - Uutiset
14.10.2020 15.00
Hovioikeuden kolme tuomiota koskien rakennusten poistamista toisen maalta (perusteeton etu)
Sopimukset eivät olleet irtisanottavissa. HO hyväksyi asioissa KO:n tuomioiden perustelut ja lopputulokset. (Valituslupa myönnetty) - Uutiset
13.10.2020 16.00
Hovioikeus arvioi kuittauksen edellytyksiä - asianajotoimiston valitus ei menestynyt
Asiassa oli kysymys siitä, oliko velkomusasian vastaajalla ollut oikeus kuitata entisen aviopuolisonsa B:n asianajotoimistolle (yhtiölle) siirtämästä saatavasta vastaajan maksama B:n osuus osituskustannuksista. Asiassa oli ensisijaisesti arvioitava, oliko kuittaukseen ollut lakiin perustuva oikeus. Mikäli lakiin perustuvaa oikeutta kuittaukseen ei katsottaisi olleen, asiassa oli toissijaisesti arvioitava, olivatko asianosaiset 6.8.2014 sopineet kuittauksesta. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, että vastaajalla oli ollut oikeus käyttää hänellä B:ltä oleva vastasaatava yhtiöllä vastaajalta olevan saatavan kuittaukseen kuittauksen yleisten edellytysten ja velkakirjalain 27 §:stä ilmenevän periaatteen mukaisesti. Asiassa ei siten ollut tarpeen arvioida, olivatko asianosaiset sopineet kuittauksesta ja oliko kuittaukseen ollut oikeus tällaisen sopimuksen perusteella. Asianajotoimisto velvoitettiin korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut HO:ssa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 13.10.2020) - Uutiset
7.10.2020 10.00
Hovioikeus ei muuttanut perusteettoman edun palautuksesta annettua tuomiota
Koska asiassa ei ollut näytetty muusta sovitun, eikä asiassa kerrotuista olosuhteistakaan ollut muuta pääteltävissä, kiinteistön loppukauppahinta tuli jakaa asiassa esitetyin tavoin pääsäännön mukaisesti puoliksi. Koska koko loppukauppahinta oli siirtynyt vastaajan tilille, hän oli saanut perusteetonta etua. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 7.10.2020) - Uutiset
7.10.2020 9.00
Hovioikeuden ratkaisu kustannusarvion virheellisyyteen perustuvasta korvauksesta muurausasiassa - Uutiset
5.10.2020 11.00
Hovioikeus arvioi metsänhakkuun luvattomuutta rakentamisrikkomuksena ja menettämisseuraamusta
Avohakkuun jälkeen A:lla oli ollut metsälain 8 §:n mukainen uudistamisvelvoite kolmen vuoden kuluessa puunkorjuun päättymisestä. Tuon velvoitteen laiminlyönti on säädetty saman lain 18 §:ssä rangaistavaksi. Tähän nähden A sai nyt esillä olevan rakentamisrikkomusasian yhteydessä vähentää rikoshyödystä myös uudistamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuvat kustannukset. Mikäli ilmenisi, että velvoitetta ei olisi asianmukaisesti täytetty, sen laiminlyömisestä mahdollisesti saatu hyöty tulisi arvioitavaksi tuossa asiassa. A oli ilmoittanut uudistamiskustannuksen määräksi 1.200 euroa hehtaarilta. Siihen nähden, että sitä ei ollut määrällisesti kiistetty, hovioikeus otti sen laskennalliseksi lähtökohdaksi. Yhtäältä myyntitulojen ja toisaalta niihin liittyvien kustannusten kohdentamisiin syyksi luettavaan alueeseen liittyi jossain määrin arviointia, eikä täyttä luonnontieteellistä tarkkuutta voitu edellyttää. Hovioikeus päätyi siihen, että asiassa oli jäänyt näyttämättä, että A:n saama rikoshyöty olisi suurempi kuin millaiseksi se hänen valituskirjelmässä esittämällään lähtökohtaisella laskutavalla määräytyi. Ei ollut myöskään ilmennyt aihetta katsoa rikoshyötyä kyseistä määrää pienemmäksi sillä perusteella, että syyksi luetulta alueelta olisi kertynyt suhteellisesti vähemmän puuta kuin koko 7 hehtaarin alueelta keskimäärin. Syyksi luetun alueen pinta-alan ollessa 0,92 hehtaaria päädyttiin edellä kerrottua A:n 7 hehtaarin osalta esittämää 19.336,66 euron lähtökohtaa käyttäen 2.541,39 euroon. Vähennettäessä tästä uudistamiskustannuksena 1.104 euroa jäljelle jäi 1.437,39 euroa, josta A:n yhden neljäsosan omistusosuuden mukainen osuus menettämisseuraamuksena oli 359,35 euroa. (Vailla lainvoimaa 5.10.2020) - Uutiset
5.10.2020 8.30
Hovioikeus hylkäsi syytteen tapon yrityksestä - tuomio oli erimielinen
Asiassa todetun perusteella HO katsoi, ettei asiassa ollut riittävällä varmuudella selvitetty sitä, että vastaajan olisi tekohetkellä tullut pitää asianomistajan kuolemaa tekonsa varmana tai varsin todennäköisenä seurauksena. Näin ollen ensisijainen syyte tapon yrityksestä tuli hylätä. Vastaajan syyksi jäi toissijaisen rangaistusvaatimuksen mukainen törkeä pahoinpitely. Koska teossa oli käytetty teräasetta ja aiheutettu useita haavoja sekä hengenvaarallinen tila, pahoinpitelyä oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, että vastaaja oli aiheuttamalla huolimattomuudellaan asianomistajalle vamman, joka ei ollut ollut vähäinen, syyllistynyt vammantuottamukseen. (Vailla lainvoimaa 5.10.2020) - Uutiset
2.10.2020 8.00
Hovioikeus arvioi yhtiön oikeutta purkaa syväporauskaluston vuokrasopimus
X Oy ja Y Ab olivat huhtikuussa 2016 allekirjoittaneet päiväämättömän H Ltd:n valmistaman syväporauskaluston vuokraa koskevan sopimuksen. Vuokrasopimuksen mukaista kalustoa tarvittiin geotermisen lämpökaivon porausvaiheeseen. Sopimuksen mukainen vuokranmaksu ei ollut sidottu aikaan vaan poraamisen edistymiseen. Kyseessä oli ollut pitkäkestoiseksi tarkoitettu sopimus. Y oli purkanut sen ja X:n välisen vuokrasopimuksen 9.6.2017. Asiassa oli kysymys siitä, oliko Y:llä ollut oikeus purkaa vuokrasopimus ja oliko tuo sopimus purettu. Mikäli Y:llä ei katsottaisi olleen oikeutta purkaa sopimusta, tuli asiassa ratkaistavaksi, oliko sillä ollut oikeus irtisanoa kyseinen vuokrasopimus ja oliko vuokrasopimus irtisanottu tai oliko vuokrasopimuksen katsottava rauenneen. Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että vuokrasopimus oli purettu. Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei ollut siten aihetta muuttaa. Näin ollen asiassa ei ollut myöskään tarvetta lausua hovioikeudessa sopimuksen irtisanomiseen ja sopimuksen raukeamiseen liittyvistä toissijaisista Y:n vaatimuksista. (Vailla lainvoimaa 2.10.2020) - Uutiset
1.10.2020 16.00
Edunvalvojaansa tyytymättömälle valittajalle määrättiin yleinen edunvalvoja suoraan hovioikeudessa
HO katsoi, että vaikka asia oli KO:ssa ratkaistu valittajan tahdon mukaisesti, hänellä oli valituksessa tarkoitettujen olosuhteiden muutosten johdosta ollut asiassa riittävä muutoksenhakuintressi. Asian laatu samoin kuin sen joutuisa ja prosessiekonominen käsittely puolsivat myös sitä, että asia voidaan ratkaista suoraan HO:ssa. Mainitsemillaan perusteilla HO katsoi, että KO:n päätös oli kumottava ja valittajan edunvalvojaksi oli määrättävä yleinen edunvalvoja. (Vailla lainvoimaa 1.10.2020) - Uutiset
1.10.2020 13.59
Hovioikeus alensi vakuustakavarikon määrää 640.500 eurosta 275.000 euroonHovioikeus katsoi asiassa selvitetyksi, että B voidaan tuomita korvaamaan rikoksella aiheutettu vahinko X Oy:lle. Hovioikeus katsoi, että vakuustakavarikon määräämisen yleiset edellytykset täyttyivät. Vaaditun vahingonkorvauksen määrä ei ole vähäinen. B ei esittänyt sellaista selvitystä, jonka perusteella hukkaamisvaaraa ei hänen osaltaan voitaisi katsoa olevan olemassa. Näin ollen syytä käräjäoikeuden määräämän vakuustakavarikon kumoamiselle ei ollut. X Oy:n esittämä vahingonkorvausvaatimus oli hovioikeuden päätöksen antohetkellä viivästyskorkoineen yhteensä noin 250.000 euroa. Yhtiö oli vaatinut korvausta kiinteistön käyttöhyödyn menetyksestä kuukausittain 2.000 euroa alueen ennallistamiseen saakka. Hovioikeus katsoi, ettei asiassa tullut ilmi mitään sellaista, minkä perusteella X Oy:n käyttöhyödyn menetystä koskevaa vaatimusta voitaisiin pitää ilmeisen perusteettomana. Asiassa oli lisäksi oletettavissa, että X Oy:lle käyttöhyödyn menetyksestä tuomittava vahingonkorvaus tulee ajan kulumisen vuoksi kasvamaan toistaiseksi esitetystä vaatimuksesta ainakin 24.000 eurolla (12 x 2.000 euroa). Oikeudenkäyntikulujen osalta hovioikeus totesi, että käräjäoikeus oli tuomiollaan 25.2.2020 ratkaissut ainoastaan B:n rikosasian ja tähän liittyvät oikeudenkäyntikulut. Yksityisoikeudellisten vaatimusten osalta asian käsittely jatkuu edelleen käräjäoikeudessa, mistä on odotettavissa X Oy:lle lisää oikeudenkäyntikuluja. Hovioikeus katsoi, että A:n ja B:n omaisuutta oli määrättävä pantavaksi vakuustakavarikkoon enintään määrä, joka vastaa 275.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 1.10.2020) - Uutiset
1.10.2020 13.37
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei ollut voinut hylätä kannetta antamatta vastaajille haastetta
Valittajan korvausvaatimus perustui siihen, että hänet oli rikosseuraamusesimiehen päätöksellä käsiraudoitettu ja sijoitettu tarkkailuun eli viety kameravalvottuun eristysselliin. Toinen rikosseuraamusesimies oli jatkanut valittajan pitämistä eristyssellissä, vaikka siihen ei ollut ollut valittajan mukaan edellytyksiä. Myöhemmin rikosseuraamusalueen aluejohtaja oli kumonnut kyseisen päätöksen. Lisäksi kanteen perusteina valittaja oli vedonnut siihen, että hänelle ei ollut annettu kynää ja paperia eikä hammasharjaa ja -tahnaa ja häntä oli kielletty soittamasta asianajajalleen. (Vailla lainvoimaa 1.10.2020) - Uutiset
30.9.2020 14.00
Hovioikeuden ratkaisu työyhteenliittymän asianosaiskelpoisuudesta ja YSE 1998 -ehtojen taloudellisesta loppuselvityksestä
X Oy:n valituksen johdosta hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko YSE 1998 -ehtojen mukainen taloudellinen loppuselvitys toimitettu ja miten sekä oliko käräjäoikeus virheellisesti välituomiolla hylännyt kanteen ennenaikaisena. Valituksen johdosta oli kysymys myös siitä, oliko käräjäoikeus tehnyt prosessivirheen jättäessään asian lepäämään ja hylätessään kanteen sittemmin ennenaikaisena. Lisäksi kysymys oli oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen korvaamisesta. Ennen valituksen tutkimista hovioikeuden oli otettava kantaa Y Oy:n jo käräjäoikeudessa esittämään väitteeseen siitä, ettei Työyhteenliittymä T:llä ollut asianosaiskelpoisuutta ja kanne olisi sen osalta pitänyt jättää tutkimatta. (Ään., vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
30.9.2020 13.15
Hovioikeus: Vainoamisesta 45 päiväsakkoa ja uhreille kärsimyskorvausta 800 euroa
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätökset siltä osin kuin se oli katsonut, että A oli syyllistynyt vainoamiseen jättämällä toistuvia viestejä B:eiden postiluukkuun. A:n menettely oli kestänyt noin kaksi ja puoli vuotta. Hän oli ottanut toistuvasti ja oikeudettomasti yhteyttä B:hin lähes päivittäin. A:n menettely oli ollut omiaan aiheuttamaan B:eissä pelkoa ja ahdistusta. Henkilövahinkoasian neuvottelukunnan suositusten mukainen korvaus vainoamisen aiheuttamasta kärsimyksestä on 500–1.500 euroa. Näihin seikkoihin nähden oikeudenmukainen korvaus kärsimyksestä oli 800 euroa kummallekin B:lle erikseen. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
30.9.2020 12.15
Hovioikeus: Poliitikkoa arvostellut kirjoitus oli kunnianloukkaus – 15 päiväsakkoa
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että A:n julkaisema kirjoitus oli halventanut B:tä siten, että teko oli omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä B:lle taikka tähän kohdistuvaa halveksuntaa. Kysymys myös oikeudenkäyntikuluista. (KKO kumosi hovioikeuden tuomion: KKO:2022:1) - Uutiset
30.9.2020 10.32
Oliko äiti syyllistynyt lapsensa pahoinpitelyyn - hovioikeus oli erimielinenKO oli syytteen enemmälti hyläten katsonut, että lapsen äiti oli joululoman aikana 29.12.2017 tönäissyt lapsen (A, s. 2006) sohvalle siten, että tämän kylki oli osunut sohvan reunaan ja siten, että menettelystä oli aiheutunut A:lle kipua kylkeen. KO oli lukenut äidin syyksi kaksi lievää pahoinpitelyä. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko äiti syyllistynyt hänen syykseen luettuun tekoon sekä oliko hän sillä perusteella velvollinen suorittamaan A:lle vahingonkorvausta. HO katsoi selvitetyksi, että äiti oli syyllistynyt siihen tekoon, josta hänelle oli vaadittu rangaistusta ja jonka KO oli lukenut hänen syykseen. Äiti oli kuitenkin, toisin kuin KO oli todennut, tuomittava kahden lievän pahoinpitelyn sijasta yhdestä lievästä pahoinpitelystä 29.12.2017. Eri mieltä olevan jäsen puolestaan katsoi, ettei A:n kertomus yksin riittävässä määrin tukenut syytettä. Kun myöskään muu syytteen tueksi esitetty todistelu ei yksiselitteisesti tukenut syytettä, asiassa jäi varteenotettava epäily äidin syyllistymisestä syytteessä kuvattuun tekoon. Näin ollen syyte lievästä pahoinpitelystä 29.12.2017 oli hylättävä ja äiti oli vapautettava kaikesta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
30.9.2020 8.00
Hovioikeus pohti vainoamisen tunnusmerkistöä, rangaistusta ja vahingonkorvausta
A oli myöntänyt tehneensä S:ien perheestä kolme lastensuojeluilmoitusta vuonna 2017. A oli niin ikään myöntänyt julkaisseensa omalla Facebook-sivustollaan syytteessä tarkoitetut viestit ja että hän on omalla nimellään lähettänyt viestejä TS:lle. Asiassa oli selvitettävä, oliko A tehnyt S:ien perheestä tekemäkseen myöntämiensä lastensuojeluilmoitusten lisäksi muita lastensuojeluilmoituksia vuosina 2017–2018. Lisäksi asiassa oli selvitettävä, olivatko A von H:n -nimellä TS:lle 27.–28.3.2016 saapuneet tekstiviestit A:n tai tämän tunteman henkilön lähettämiä. Asiassa oli tämän jälkeen kysymys siitä, oliko se menettely, joka katsottiin A:n syyksi, vainoamisrikoksena rangaistavaa. Jos A:n menettelyn ei joltain osin katsottu täyttävän vainoamisen tunnusmerkistöä, asiassa oli vielä arvioitava, oliko A siltä osin syyllistynyt syyttäjän toissijaisen rangaistusvaatimuksen mukaisesti kunnianloukkaukseen. Asiassa oli lisäksi kysymys rangaistuksen määräämisestä ja vahingonkorvauksista. Johtopäätöksenään hovioikeus katsoi muun muassa, että hovioikeuden A:n syyksi lukema menettely täytti kokonaisarvioinnissa vainoamisen tunnusmerkistön. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
29.9.2020 12.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi että yhdyskuntapalvelurangaistus voitiin muuntaa valvontarangaistukseksiHelsingin hovioikeus oli 25.4.2017 antamassaan tuomiossa tuominnut A:lle yhdyskuntapalvelua ja katsonut tuolloin hänen soveltuvan yhdyskuntapalveluun. A:n syyksi oli mainitussa tuomiossa luettu törkeä väärennys ja väärennysaineiston hallussapito, mitkä rikokset laatunsa vuoksi sinänsä voisivat käräjäoikeuden tuomiossa mainituin tavoin olla esteenä valvontarangaistuksen tuomitsemiselle. A:n syyksiluetuista rikoksista oli kuitenkin kulunut noin seitsemän vuotta ja nyt muunnettavan rangaistuksen tuomitsemisestakin yli kolme vuotta. A:n rikosrekisteristä kävi ilmi, että hänelle ei ollut tullut nyt kysymyksessä olevan tuomion jälkeen muita merkintöjä. Tähän nähden hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että A:n syyksiluetut rikokset eivät olleet esteenä yhdyskuntapalvelun muuntamiseksi valvontarangaistukseksi. Ottaen huomioon A:n aikaisemmista rikoksista kulunut aika eivät nekään muodostaneet estettä tuomita A valvontarangaistukseen. Näin ollen, kun valvontarangaistuksen tuomitseminen A:lle oli seuraamusselvityksen mukaan perusteltua, ja kun A oli antanut suostumuksensa valvontarangaistuksen tuomitsemiselle, oli yhdyskuntapalvelu muunnettava valvontarangaistukseksi. (Vailla lainvoimaa 29.9.2020) - Uutiset
28.9.2020 16.00
Hovioikeus määräsi velkajärjestelyn raukeamaan ja suorittamaan yksityisvelkojalle hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä
Velallinen ei ollut ollut yhteydessä velkojiin tai osoittanut muutenkaan aktiivisuutta maksuohjelmansa noudattamiseen, vaan hän oli jättäytynyt passiiviseksi ja lopettanut maksuohjelman mukaisten maksujensa maksamisen kokonaan. Näin ollen HO katsoi, että velallisen menettely maksuohjelmansa noudattamisen suhteen oli ollut kokonaisuutena arvostellen piittaamatonta. Huomioiden, että velallisen maksusuoritusten laiminlyönnit olivat kestäneet hyvin pitkän ajan, oli maksujen laiminlyönti ollut olennainen. Maksujen laiminlyönnille ei ollut hyväksyttävää syytä. Näin ollen velallisen maksuohjelma oli määrättävä raukeamaan. Lakivaliokunnan mietintö huomioiden HO katsoi, että ei ollut edellytyksiä määrätä velallinen suorittamaan veloille viivästyskorkoa maksuohjelman keston ajalta. Asiassa oli ollut noin 2 vuoden pituinen jakso, jonka aikana ei ollut tehty toimenpiteitä. Kohtuullinen hyvityksen määrä tässä tapauksessa oli 2 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 28.9.2020) - Uutiset
25.9.2020 15.15
Hovioikeuden ratkaisu lakiosan täydennyksestä
Asiassa oli kysymys siitä, oliko A:lla ja B:llä kummallakin oikeus saada lakiosan täydennyksenä C:ltä myötäpuolineen 13.675,88 euron suuruinen osuus laskennallisesta 22.281,41 euron lakiosasta. Asiassa oli arvioitava myös, mikä merkitys G:n jälkeen vuonna 2017 tehdylle perinnönjaolle oli annettava siltä osin kuin A:lle ja B:lle kuuluva lakiosa olisi ollut 17.211,08 euron osalta täytettävissä suoraan kuolinpesän varoista perinnönjaon yhteydessä. (Vailla lainvoimaa 25.9.2020) - Uutiset
25.9.2020 9.55
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi kuljetusliikkeen olleen kokonaisvastuussa pakasteiden pilaantumisesta
Asiassa oli riidatonta, että lastina olleet elintarvikkeet olivat Vuosaaren satamaan saapumisen jälkeen vahingoittuneet perävaunun lämpötilan noustua yli pakasteille sallitun lämpötilan. Oy KWH-Freeze Ab oli hävittänyt elintarvikkeet ja AIG Europe Ltd oli DHL:n vakuutuksenantajana korvannut hävitettyjen elintarvikkeiden myyntihinnan 31.043,94 euroa sekä kuljetuskustannukset 3.951,22 euroa lastin lähettäjälle Haugen Gruppen Oy:lle. AIG Europe Ltd:n kysymyksessä olevaan vakuutukseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet olivat siirtyneet AIG UK Ltd:lle. Hovioikeudessa arvioitavana oli kysymys siitä, millä edellytyksillä kuljetusliike rahdinkuljettajana vastaa lastin vahingoittumisesta. Hovioikeus katsoi asiaa kokonaisuutena arvioiden, että kuljetusliikkeen menettelyä oli pidettävä törkeän huolimattomana. Vahingon määrä oli 34.995,16 euroa. Tiekuljetussopimuslain 39 §:n sovittelusäännöksen nojalla rahdinkuljettajan korvausvastuuta voidaan sovitella silloin, kun kysymys ei ole ammattimaisesta rahdinkuljetuksesta. Tähän nähden korvausvastuun sovittelulle ei ollut asiassa edellytyksiä. (Vailla lainvoimaa 25.9.2020) - Uutiset
24.9.2020 15.00
Hovioikeus: Syyttäjällä ei ollut oikeutta kannella vangitsemisestaA oli kantelun kohteena olevalla päätöksellä määrätty pidettäväksi edelleen vangittuna. Käräjäoikeuden ratkaisun lopputulos oli siten tältä osin syyttäjän vaatimuksen mukainen. Koska vangitsemisvaatimusta ei ollut hylätty eikä A:ta ollut määrätty päästettäväksi vapaaksi tai määrätty tutkinta-arestiin, syyttäjällä ei ollut oikeutta kannella käräjäoikeuden ratkaisusta. (Vailla lainvoimaa 24.9.2020) - Uutiset
23.9.2020 13.32
Hovioikeus arvioi suullisen sopimuksen muuttamisen pätevyyttä
Asiassa ei ollut olosuhteiden perusteella pääteltävissä, että T:llä olisi ollut oikeus muuttaa Channel Finland Oy:n ja Eläinklinikka Hertta Oy:n välistä sopimusta. Y:n oli katsottava olleen myös tietoinen T:n puuttuvasta kelpoisuudesta. Asiassa ei ollut siten perusteita katsoa, että osapuolten välistä sopimusta olisi muutettu Eläinklinikka Hertta Oy:tä sitovalla tavalla. Channel Finland Oy:llä ei ollut tällä perusteella oikeutta saada vaatimaansa laskusaatavaa. Siltä osin kuin Channel Finland Oy oli vaatinut laskusaatavaa vastaavaa määrää perusteettoman edun palautuksena, hovioikeus viittasi tuomiossaan perusteettoman edun palauttamisen edellytyksistä lausumaansa ja totesi, ettei asiassa esitetty näyttöä siitä, että Eläinklinikka Hertta Oy olisi perusteettomasti hyötynyt asiassa Channel Finland Oy:n kustannuksella. Channel Finland Oy:n vaatimus oli siten tälläkin perusteella hylättävä. (Vailla lainvoimaa 23.9.2020) - Uutiset
23.9.2020 13.10
Hovioikeuden ratkaisu välitystuomion täytäntöönpanosta
Asiassa oli ensinnäkin kysymys siitä, tuliko tuomioistuimen tutkia toimivaltaansa koskeva kysymys välimiesmenettelyssä annetun tuomion täytäntöönpanoa koskevan hakemusasian käsittelyssä ja soveltaa oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 21 §:ää tilanteessa, jossa vastapuoli jättää lausumatta vai tuliko tuomioistuimen ratkaista asia toimivaltaansa tutkimatta oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 7 §:n nojalla. Jos käräjäoikeuden tuli soveltaa ensiksi mainittua säännöstä, oli asiassa vielä arvioitavana se, oliko käräjäoikeus ollut toimivaltainen lain välimiesmenettelystä 50 §:n tai jonkin muun säännöksen nojalla. (Vailla lainvoimaa 23.9.2020) - Uutiset
23.9.2020 10.50
Hovioikeus äänesti: Alle vuoden ikäisen karhun tappanut syyllistyi törkeään metsästysrikokseen
Korkein oikeus on (KKO:2016:95) teon törkeysarvioinnissa huomioinut sen, että velvollisuus selvittää metsästyksen kohde ja kielto olla metsästämättä rauhoitettua eläintä ovat keskeisimpiä metsästyksen huolellisuusarvioinnin kriteereitä. Törkeyden puolesta puhui karhun erityinen suojeluarvo, mikä ilmenee siitäkin, että karhun tappaminen on yksi metsästysrikoksen kvalifiointiperuste. Tässä tapauksessa oli rikottu metsästäjän korostunutta huolellisuusvelvollisuutta tappamalla alle vuoden ikäinen, huomattavan pienikokoinen karhunpentu, jonka tappamiseen ei voi edes saada poikkeuslupaa ja joka on aina rauhoitettu. Hovioikeus katsoi, että tekoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Vastaaja oli siten syyllistynyt törkeästä huolimattomuudesta tehtyyn törkeään metsästysrikokseen. (KKO:2021:30: Asia palautettiin hovioikeuteen pääkäsittelyn toimittamista varten) - Uutiset
23.9.2020 9.39
Peliriippuvuus - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus aloitti velkajärjestelyn
HO katsoi, että velkajärjestelyn puolesta puhuvat seikat olivat asiaa kokonaisuutena arvioitaessa vastaan puhuvia seikkoja painavampia ottaen erityisesti huomioon, että lainmuutoksen tarkoituksena on ollut vähentää velkaantumisesta kuluneen ajan merkitystä kokonaisharkintaan vaikuttavana seikkana. Hakijalle oli siten VJL 10 a §:ssä tarkoitettujen painavien syiden perusteella esteestä huolimatta myönnettävä velkajärjestely. KO:n päätös kumottiin. - Uutiset
23.9.2020 8.25
Hovioikeus: Välitysliikkeen suorituksessa kiinteistönkaupassa oli virhe
Asiassa oli kysymys reklamaation oikea-aikaisuudesta, kaupan kohteen sopimuksenmukaisuudesta eli kiinteistön virheistä, välitysliikkeen tiedonantovelvollisuudesta ja ostajan selonottovelvollisuudesta. Kun katsottiin, että reklamaatio oli oikea-aikainen, että kaupan kohteessa oli tuomiossa mainitut virheet ja että välitysliike oli velvollinen suorittamaan niiden vuoksi vahingonkorvausta, kysymys oli lisäksi vahingonkorvauksen määrästä. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätökset siitä, että välittäjä oli laiminlyönyt velvollisuutensa toimia huolellisesti ja ammattitaitoisesti. Välitysliikkeen suorituksessa oli siten käräjäoikeuden toteamin tavoin virhe. (Vailla lainvoimaa 23.9.2020) - Uutiset
22.9.2020 16.00
Hovioikeus oli erimielinen lapsen tapaamisoikeutta koskevan jutun palauttamisesta
Lapsi A (s. 2006) oli vuoden 2019 huhtikuusta alkaen asunut isänsä kanssa Tanskassa. KO:n päätös tapaamisoikeuden toteuttamisen järjestelyistä ja kustannuksista ei siten ollut enää täytäntöönpantavissa A:n osalta eikä ollut tarkoituksenmukaista lausua B:n (s. 2013) tapaamisoikeuden järjestelyistä asioiden liitännäisyyden vuoksi. Näin ollen asia oli muuttunut oleellisesti toisenlaiseksi kuin se oli ollut KO:ssa asiaa käsiteltäessä, ja siten asia oli palautettava KO:een. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos hylkäsi valitukset eikä muuttanut KO:n päätöstä. (Vailla lainvoimaa 22.9.2020) - Uutiset
22.9.2020 11.14
Hovioikeus arvioi avustajalle maksettavaa palkkiota asian jäätyä sillensä hovioikeudessa
Syyttäjä oli HO:lle toimittamassaan lausumassa katsonut, ettei asianajajalle tullut maksaa palkkiota tyytymättömyyden ilmoittamisesta, koska se sisältyi käräjäoikeusvaiheen jälkitoimiin. Asiassa ei syyttäjän mukaan myöskään aiheutunut sellaisia jälkitoimia HO:ssa, joista tuli maksaa palkkio, koska asia jäi sillensä. HO totesi, että huolimatta siitä, että nyt oli kysymys valituksen peruutuksesta, jonka johdosta asia jäi KO:n tuomion varaan, oli avustajan annettava HO:n ratkaisu tiedoksi päämiehelle, josta avustajalla oli oikeus saada palkkio asetuksen 3 ja 4 a §:n mukaan. Valittajan osalta asiaan liittyi myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskeva ratkaisu, josta hänellä oli muutoksenhakuoikeus, ja josta avustajan oli päämiestään informoitava. (Vailla lainvoimaa 22.9.2020) - Uutiset
21.9.2020 15.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä vahingonkorvauskannetta selvästi perusteettomana
A oli kanteessaan esittänyt sen oikeustosiseikaston, jonka perusteella hän vaatii B:ltä vahingonkorvausta. Sillä seikalla, katsotaanko B:n toimineen yksityishenkilönä vai virkamiehenä, ei ole ratkaisevaa merkitystä B:n vahingonkorvausvelvollisuuden kannalta. Mikäli B:n katsotaan kanteessa kuvatulla menettelyllään aiheuttaneen A:lle tämän väittämää vahinkoa, hän on siitä korvausvelvollinen, olipa vahinko aiheutettu sitten virkamiehenä tai yksityishenkilönä. Tämän vuoksi kannetta ei voitu pitää oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla selvästi perusteettomana. Käräjäoikeuden katsoessa B:n toimineen virkamiehenä, oli oikeudenkäynnissä noussut esiin valtion mahdollinen vahingonkorvauslain 3 lukuun perustuva vastuu A:lle mahdollisesti aiheutuneesta vahingosta. Vaikka A ei ollutkaan kohdistanut vahingonkorvausvaatimusta valtioon, olisi valtiolle tullut vahingonkorvauslain 7 luvun 5 §:n nojalla varata tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Tällaista tilaisuutta valtiolle ei ollut varattu.
Käräjäoikeus oli jättänyt valmisteluistunnon ja pääkäsittelyn järjestämättä ja hylännyt kanteen kirjallisessa menettelyssä, vaikka A oli nimennyt asiassa henkilötodistelua eikä ollut suostunut asian ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä. Asiaa ei ollut voitu ratkaista ilman A:n suostumusta kirjallisessa menettelyssä, vaan sen valmistelua olisi tullut jatkaa riita-asian käsittelyssä säädetyssä järjestyksessä. Asiaa käräjäoikeudessa käsiteltäessä oli tapahtunut menettelyvirhe, jolla oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Tämän vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 21.9.2020)
1 - 100 .......... 401 - 500 501 - 600 601 - 700 701 - 800 801 - 900 901 - 1000 1001 - 1100 1101 - 1200 .......... 10001 - 10098