Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
10098 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
1 - 100 .......... 201 - 300 301 - 400 401 - 500 501 - 600 601 - 700 701 - 800 801 - 900 901 - 1000 .......... 10001 - 10098
- Uutiset
7.2.2022 9.35
Yliopistonlehtori Tarja Koskela: "Elinkautisvankien vapauttaminen on arpapeliä" – nykyinen arviointijärjestelmä ei ole luotettava
Elinkautinen vankeusrangaistus ei tarkoita loppuelämän viettämistä vankilassa. Vapautumispäätöksestä vastaa Helsingin hovioikeus. Ennen päätöstä vangille tehdään arvio väkivaltarikoksen uusimisriskistä. Arvio on monella tavoin ongelmallinen ja jopa epäluotettava, kirjoittaa yliopistonlehtori Tarja Koskela. - Uutiset
4.2.2022 16.00
Hovioikeus: Asianajaja oli esteellinen ja siten tehtäväänsä sopimaton lapsen asumista koskevassa asiassa, kun saman toimiston asianajaja oli osallistunut asian käsittelyyn aiemmin tuomioistuimen jäsenenä
OK 15 luvun 3 §:n 3 momenttia oli tulkittava (KKO 2020:21, kpl 14) siten, että saman asianajotoimiston asianajajat olivat esteellisiä avustamaan B:tä sen vuoksi, että AA2 oli aikaisemmin tuomioistuimen jäsenenä käsitellyt samaa asiaa. Näin ollen asianajaja AA1 oli esteellinen ja siten tehtäväänsä sopimaton tässä asiassa. HO tutki KO:n ratkaisun siltä osin kuin asia oli saatettu HO:n tutkittavaksi. KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ilmennyt aihetta. KO:n päätöstä ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 4.2.2022) - Uutiset
4.2.2022 13.32
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli voinut määrätä vakuustakavarikkovaatimuksen, sen suullisen käsittelyn ja siitä annetun ratkaisun salassapidettäviksi
KO oli 28.5.2021 antamallaan päätöksellä määrännyt vastaajan omaisuutta pantavaksi vakuustakavarikkoon yhteisvastuullisesti kolmen muun henkilön kanssa. KO oli määrännyt syyttäjän vaatimuksesta, että haastehakemukseen sisältyvä vakuustakavarikkovaatimus ja päätöksen perustelut oli pidettävä salassa syytteen käsittelyyn saakka tai kunnes asia oli jätetty sillensä. KO oli myös määrännyt asian käsiteltäväksi yleisön läsnä olematta. HO katsoi, että haastehakemukseen sisältyvien tietojen julkiseksi tulemisen voitiin lähtökohtaisesti katsoa aiheuttavan todennäköisesti merkittävää haittaa rikoksen selvittämiselle ja tutkinnan tarkoituksen toteuttamiselle tällaisessa tilanteessa. Ottaen huomioon, että tutkintatoimenpiteet olivat olleet salassapitomääräystä annettaessa vielä käynnissä, HO katsoi, että tiedon antaminen vakuustakavarikkoa koskevasta vaatimuksesta olisi tässä vaiheessa todennäköisesti vaarantanut merkittävällä tavalla rikoksen selvittämistä tai tutkinnan tarkoituksen toteuttamista. Näillä perusteilla KO:n antamalle salassapitomääräykselle oli ollut laissa säädetyt edellytykset, eikä sitä ollut siten aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 4.2.2022) - Uutiset
4.2.2022 11.03
Hovioikeus hylkäsi Jari Aarniota koskevan murhasyytteen ja siihen perustuvat vaatimukset
Helsingin hovioikeus antoi 4.2.2022 tuomion murhaa koskevassa asiassa R 21/477. Helsingin käräjäoikeus oli 22.12.2020 antamallaan tuomiolla tuominnut Jari Aarnion elinkaudeksi vankeuteen Volkan Ünsaliin kohdistuneesta murhasta ja hylännyt murhaa koskevan syytteen Keijo Vilhusen osalta. Hovioikeus hylkäsi Aarniota koskevan syytteen ja siihen perustuvat vaatimukset kokonaan. (Vailla lainvoimaa 4.4.2022) - Uutiset
4.2.2022 8.30
EIT ei ottanut tutkittavaksi kahta oikeudenkäynnin pituutta koskevaa valitusasiaa (WinCapita)
EIT päätti torstaina 3.2.2022 olla ottamatta tutkittavaksi kahta valitusta, jotka koskivat oikeudenkäynnin pituutta rikosasiaan liittyvässä vahingonkorvausoikeudenkäynnissä. Valittajat olivat asianomistajia WinCapita -rikosoikeudenkäynnissä. He esittivät vahingonkorvausvaatimuksensa jo esitutkinnan yhteydessä, mutta nimesivät henkilöt, joihin vaatimukset kohdistuvat sekä vaatimusten perusteet vasta erillisen vahingonkorvausoikeudenkäynnin alussa. - Uutiset
3.2.2022 16.00
Laajennettuun lähestymiskieltoon määrätty sai tiedon ratkaisusta vasta sen jälkeen, kun tuomio oli tullut lainvoimaiseksi - määräajan palauttamiselle tyytymättömyyden ilmoittamista varten oli erittäin painavia syitä
Lähestymiskielto tulee voimaan heti, kun se on määrätty. Ilman julistetusta ratkaisusta ilmoittamista olisi vaara, ettei poissaoleva lähestymiskieltoasian vastaaja lainkaan saisi tietoa tuomitusta lähestymiskiellosta, vaikka sen täytäntöönpano alkaa heti ratkaisun antamisesta lukien. Asiassa todetuin perustein HO katsoi, että KO:n menettelyssä oli tapahtunut sellainen oikeudenkäyntivirhe, jonka perusteella V:lle oli palautettava määräaika tyytymättömyyden ilmoituksen tekemiselle. (Vailla lainvoimaa 3.2.2022) - Uutiset
3.2.2022 15.00
Hovioikeus korotti neljä kertaa aikaisemminkin törkeään rattijuopumukseen syyllistyneelle tuomitun 30 päivän vankeusrangaistuksen 60 päiväksi - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus päätyi katsomaan, että rangaistus voitiin vielä tuomita yhdyskuntapalveluna
Vastaaja oli lauantaiyönä kello 1.51 kuljettanut pakettiautoa nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus oli ajon jälkeen ollut 1,77 promillea. Teko oli tapahtunut taajama-alueella pimeään aikaan. HO katsoi, että syyttäjän vaatimaa 60 päivän vankeusrangaistusta oli pidettävä oikeudenmukaisena seuraamuksena vastaajan syyksi luetusta teosta. Rangaistusta oli siten korotettava. Teko oli tehty kuitenkin lähes viiden ja puolen vuoden kuluttua ensimmäiseen yhdyskuntapalvelurangaistukseen johtaneista teoista ja noin kahden vuoden kuluttua jälkimmäiseen yhdyskuntapalvelurangaistukseen johtaneista teoista. Asiassa esitettyihin seikkoihin nähden HO päätyi toisin kuin KO katsomaan, että vastaajan rangaistus voitiin vielä tuomita yhdyskuntapalveluna. (Vailla lainvoimaa 3.2.2022) - Uutiset
3.2.2022 11.33
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei olisi saanut jättää kuittausväitettä tutkimatta
Käräjäoikeus ei olisi esittämillään perusteilla saanut jättää tutkimatta kuittausväitettä, joka on perustunut A:n väittämään vastasaatavaan Oy Y Ab:ltä, vaan kuittausvaatimus olisi tullut tutkia X Oy:n pääkanteella vaatimaan määrään saakka. Näin ollen käräjäoikeus ei ollut myöskään voinut hylätä A:n takaisinsaantihakemusta yksin sillä perusteella, että A ei ollut selvittänyt maksaneensa lypsyrobottiin liittyviä saatavia ennen yksipuolisen tuomion antamista. Käräjäoikeuden tuomio oli kumottava ja asia oli palautettava käräjäoikeuteen, jonka on valmistelussa jatkettava A:n takaisinsaantihakemuksen käsittelyä. (Vailla lainvoimaa 3.2.2022) - Uutiset
2.2.2022 11.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden päätökseen, jolla välimiehen määräämistä koskeva hakemus oli hylätty, sai hakea muutosta - asia palautettiin käräjäoikeuteen välimiehen määräämistä varten
Julkaistua oikeuskäytäntöä muutoksenhakuoikeudesta ei ole. (Valituslupa myönnetty) - Uutiset
1.2.2022 14.41
Hovioikeus: Oliko saatava siirretty ulosmittausvelkojiin nähden tehokkaasti sivulliselle
Asiassa oli X Oy:n valituksen johdosta kysymys siitä, oliko saatava siirretty A:n ulosmittausvelkojiin nähden tehokkaasti X Oy:lle ja oliko tälle edellytyksenä velkakirjalain 31 §:n 1 momentissa tarkoitetun siirtoilmoituksen tekeminen. Mikäli siirtoilmoituksen katsottiin olevan edellytyksenä, ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko asiassa tehty tällainen asianmukainen siirtoilmoitus vai oliko asiassa ulosmitattu sivulliselle kuuluvaa omaisuutta. (Vailla lainvoimaa 1.2.2022) - Uutiset
1.2.2022 11.20
Hovioikeus: Todistustaakka, kuolinhetkellä ulkomailla omistettu omaisuus, palautus-, vahingonkorvaus- ja perusteettoman edun palauttamisvaatimus kuolinpesälle
Kaikki kantajien vaatimukset perustuivat siihen, että HA:lla olisi hallussaan PA:n kuolinpesälle kuuluvia varoja eli sellaisia varoja, jotka PA oli omistanut kuolinhetkellään 8.9.2005. Hovioikeudessa oli siten ensisijaisesti kysymys siitä, oliko HA:lla hallussaan tällaisia varoja. Mikäli näin oli, arvioitavaksi tuli, olivatko kantajat luopuneet oikeudestaan esittää asiassa vaatimuksia tai olivatko heidän vaatimuksensa vanhentuneet. (Vailla lainvoimaa 1.2.2022) - Uutiset
1.2.2022 11.00
128 petosta 7 kuukauden kuluessa - hovioikeus äänesti rangaistusseuraamuksista
Vastaaja oli tuomittu kerran aikaisemmin petoksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen 15.11.2019. Kysymys oli ollut lähes vuoden (tekoaika 10.5.2017–30.4.2018) jatkuneesta rikoksesta, jonka asianomistajana oli ollut Kela ja jolla aiheutettu vahinko oli ollut yli 9.000 euroa. Vastaaja oli aloittanut nyt syyksi luettujen rikosten tekemisen jo noin 3 kuukautta edellä mainitun rangaistuksen tuomitsemisen jälkeen. Vastaajan nyt syyksi luettujen petosten määrä oli huomattavan suuri ja niillä aiheutetun vahingon yhteismäärä oli lähes 10.000 euroa. Yksittäisillä petoksilla aiheutettujen vahinkojen määrät olivat vaihdelleet noin 20 euron ja vajaan 170 euron välillä. Asiassa oli rangaistuksen määräämisen osalta kysymys yhteisen vankeusrangaistuksen mittaamisesta, rangaistuslajin valinnasta ja ehdollisen rangaistuksen täytäntöönpanosta. Rangaistuksen mittaamisen osalta kysymys oli myös siitä, oliko rangaistusta mitattaessa sovellettava RL 6 luvun 5 §:n 1 momentin 5 kohdan koventamisperustetta. Niin ikään oli kysymys siitä, oliko rangaistusta mitattaessa sovellettava RL 6 luvun 6 §:n 3 kohdan lieventämisperustetta tai oliko rangaistuksen lieventämiseen muutoin aihetta. HO alensi ja lievensi rangaistusta. Ään. (Vailla lainvoimaa 1.2.2022) - Uutiset
1.2.2022 10.40
Hovioikeus: Koska velallisen lausuma oli saapunut käräjäoikeuteen sähköpostilla määräajan viimeisen päivän aikana, se oli tullut määräajassa
Asiassa käräjäoikeus oli varannut velalliselle tilaisuuden lausuman antamiseen selvittäjän vaatimuksesta. Kyse ei ollut sellaisesta säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa tarkoitetusta toimesta, joka olisi tullut tehdä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Kyse oli sen sijaan ollut sähköisestä asioinnista annetussa laissa tarkoitetusta viranomaisen pyytämästä lausunnosta, joka oli tullut toimittaa viimeistään määräajan viimeisen päivän aikana. Koska velallisen lausuma oli saapunut käräjäoikeuteen määräajan viimeisen päivän aikana, se oli tullut määräajassa ja olisi siten pitänyt ottaa huomioon. (Vailla lainvoimaa 1.2.2022) - Uutiset
31.1.2022 16.00
Hovioikeus kumosi edunvalvojan sijaisen määräämisestä annetun päätöksen kuulemisvirheen vuoksi
KO:n päätöksessä oli perusteltu A:n kuulematta jättämistä sillä, että A:n kuuleminen oli ollut ilmeisen tarpeetonta ottaen huomioon, että määräys oli annettu samalle taholle (yleinen edunvalvoja) kuin varsinainen edunvalvojan määräys. Asiassa ei ollut ollut estettä kuulla A:ta edunvalvojan sijaisen henkilöstä. Edunvalvottavan oikeudesta tulla kuulluksi ei voitu poiketa KO:n mainitsemalla perusteella. Oikeudenkäyntivirhe oli niin olennainen, että päätös oli kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Päätöksestä tulee OK 8 luvun 10 §:n 2 momentin mukaisesti ilmetä lainkohdat, joihin se perustuu. (Vailla lainvoimaa 31.1.2022) - Uutiset
31.1.2022 15.00
Hovioikeus arvioi asuntoautossa asumisen kustannuksista johtuvia asumismenoja toisin kuin oikeusaputoimisto
Oikeusaputoimiston päätöstä muutettiin. Hakijalle myönnettiin oikeusapu ilman omavastuuosuutta 17.11.2020 alkaen. (Vailla lainvoimaa 31.1.2022) - Uutiset
31.1.2022 13.10
Hovioikeus laski lähestymiskiellon päättymispäivää ja muutti käräjäoikeuden tuomiota
Jotta kiellon kesto ei ylittäisi laissa säädettyä kiellon enimmäispituutta, kiellon päättymispäiväksi ei ole voitu määrätä kiellon alkamispäivää järjestysnumeroltaan vastaavaa kuukauden päivää, vaan sitä edeltänyt päivä. (Vailla lainvoimaa 31.1.2022) - Uutiset
31.1.2022 11.00
Hovioikeuskin tuomitsi 7-vuotiaan tyttärensä kesäloman jälkeen palauttamatta jättäneen isän omavaltaisesta huostaanotosta 50 ps rangaistukseen ja vahingonkorvauksiin
Lapsen isä oli omavaltaisesti ottanut huostaansa hänen ja B:n yhteishuoltoon määrätyn 7-vuotiaan tyttärensä C:n jättämällä palauttamatta hänet noin kahden viikon pituisen kesäloman jälkeen äidilleen 30.7.2017 KO:n 5.4.2017 vahvistaman tapaamisoikeutta koskevan määräaikaisen sovinnon vastaisesti. HO katsoi asiassa mainitsemillaan perusteilla, ettei KO:n tuomiota ollut syyksilukemisen osalta aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 31.1.2022) - Uutiset
31.1.2022 10.43
Hovioikeus: Tapauksen olosuhteissa tupakoinnin asunnolle aiheuttamia vahinkoja oli pidettävä tavanomaisena kulumisena
Hovioikeus totesi, että arvioitaessa sitä, oliko tupakoinnista asunnolle aiheutuneita vahinkoja pidettävä tavanomaisena kulumisena, oli otettava huomioon vuokrasuhteen kesto ja se, kuinka laajaa vahinkoa tupakointi oli asuinhuoneistolle aiheuttanut. A:n vuokrasopimus oli kestänyt noin 12 vuotta. On selvää, että näin pitkään jatkunut määrältään tavanomaisenakin pidettävä tupakointi aiheuttaa asuinhuoneistossa vääjäämättä hajua ja pintojen värjääntymistä tupakansavusta. Tässä tapauksessa tupakoinnin aiheuttamien vaurioiden ei väitetty poikenneen siitä, mitä tupakointi asuinhuoneistossa näin pitkän ajan kuluessa tavanomaisesti aiheuttaa. Näissä olosuhteissa tupakoinnin asunnolle aiheuttamia vahinkoja oli pidettävä tavanomaisena kulumisena. Kysymys myös asunnon siivouksesta. (Vailla lainvoimaa 31.1.2022) - Uutiset
31.1.2022 10.30
Käräjäoikeus hylkäsi kasvomaskin käyttämisestä kieltäytyneiden puolisoiden syrjintäkanteen Helsingin naistenkliniikkaa vastaan haastetta antamatta - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa
Puolisot eivät olleet edes väittäneet, että heitä olisi kohdeltu epäsuotuisammin kuin muita sairaalan asiakkaita oli kohdeltu, ja joka tapauksessa he olivat päässeet tutkimukseen haluamallaan tavalla ilman kasvomaskia. Näissä olosuhteissa oli selvää, että puolisoiden ilmoittamista seikoista ei voinut seurata heidän pyytämää seuraamusta. KO oli katsonut, että kanne oli OK 5 luvun 6 §:n 2 momentin tarkoitetulla tavalla selvästi perusteeton ja se oli hylättävä haastetta antamatta. Puolisot toistivat yhteisessä valituksessaan HO:ssa KO:n tuomiosta ilmenevän kanteensa. HO tutki perusteet jatkokäsittelyluvan myöntämiselle. Aihetta luvan myöntämiselle ei ollut. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 31.1.2022) - Uutiset
31.1.2022 10.00
Laiminlöi yhdistyksen liiketapahtumien kirjaamisen kokonaan lähes kahden vuoden ajalta - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus ei pitänyt kirjanpitorikosta törkeänä - liiketoimintakielto kumottiin
Törkeän tekomuodon puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja punnittuaan HO katsoi, että törkeää tekomuotoa vastaan puhuville seikoille oli annettava suurempi painoarvo. Tekoa ei ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä ja vastaaja oli menettelyllään syyllistynyt kirjanpitorikokseen. Vastaajan syyksi luetussa teossa oli ollut asiassa selostettuja törkeän tekomuodon puolesta puhuvia piirteitä. Sakkorangaistusta ei tähän nähden ollut pidettävä riittävänä seuraamuksena teosta. Oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetusta teosta oli 5 kuukauden mittainen ehdollinen vankeusrangaistus. HO katsoi, ettei vastaajan menettelyä ollut kokonaisuutena arvostellen pidettävä niin vahingollisena että hänet olisi ollut syytä määrätä liiketoimintakieltoon. (Vailla lainvoimaa 31.1.2022) - Uutiset
28.1.2022 16.00
Hovioikeus hylkäsi kunnanjohtajaa vastaan nostetun syytteen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja vapautti hänet tuomitusta rangaistusseuraamuksesta ja syytteeseen liittyvästä korvausvelvollisuudesta - tekoa oli pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä
KO oli lukenut kunnanjohtajan syyksi tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen sillä perusteella, että kunnanjohtaja oli 11.-15.9.2015 kunnanjohtajana huolimattomuudesta rikkonut virkatoiminnassaan noudatettaviin säännöksiin ja määräyksin perustuvan virkavelvollisuutensa, kun hän oli ylittänyt toimivaltansa päättämällä tosiasiallisesti antaa kunnan varoista 30.000 euron lainan X Oy:lle ja hyväksynyt lainan maksuunpanoa koskevan maksutositteen. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätökset siitä, että vastaaja oli menettelyllään ylittänyt toimivaltansa ja siten rikkonut virkavelvollisuutensa. Asiassa oli vielä arvioitava, oliko virkavelvollisuuden rikkominen ollut kokonaisuutena arvostellen vähäinen huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat. HO totesi, että vähäisyyden puolesta puhuvia seikkoja oli enemmän ja ne olivat vastaseikkoja painavampia, minkä vuoksi tekoa oli pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Näin ollen syyte tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta oli hylättävä ja vastaaja vapautettava KO:n tuomitsemasta rangaistusseuraamuksesta ja syytteeseen liittyvästä korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 28.1.2022) - Uutiset
28.1.2022 15.30
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota Kalevala Rakennus Oy:n vastuuhenkilöitä koskevassa Oulun Toppilassa sijaitsevien Siilojen rakentamista ja rakentamisen rahoittamista koskevassa rikosasiassaRovaniemen hovioikeus antoi perjantaina 28.1.2022 tuomionsa asiassa, jossa oli kyse Oulun Toppilassa sijaitsevaan ns. Siilot-rakennuskohteeseen liittyvistä rahoitusjärjestelyistä perustajarakennuttamista harjoittaneen Kalevala Rakennus Oy:n ja sijoitusrahastotoimintaa harjoittaneen rahoittajayhtiön välillä. (Vailla lainvoimaa 28.1.2022) - Uutiset
28.1.2022 15.00
Hovioikeus: Väliaikaisen määräyksen antaminen elatusavusta ei ollut tarpeen
HO totesi, ettei asiassa ollut tullut esiin seikkoja, joista olisi ollut pääteltävissä, että lasten (s. 2007 ja 2010) elatus olisi puutteellista tai että se olisi vaarantumassa. Käsittelyn tässä vaiheessa ei ollut mahdollista arvioida lasten valituksen tai isän vastavalituksen menestymisen todennäköisyyttä. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen väliaikaisen määräyksen antaminen elatusavusta ei ollut tarpeen. - Uutiset
28.1.2022 11.00
Asumiskieltoon määrätyn rivitaloasunnon kauppa purettiin
Kantaja oli ostanut asunnon vastaajalta 27.8.2018 tehdyllä kaupalla 82.000 euron hintaan. Asunnossa ollut taloudellisen virheen määrä oli noin 45 prosenttia kauppahinnasta. Kantaja ei ollut voinut asua asunnossa hänelle aiheuneen terveyshaitavan vuoksi helmikuusta 2019 alkaen. Haitta on jatkunut tähän päivään saakka, koska taloyhtiö ei ole korjannut terveyshaittaa aiheuttavia olosuhteita. Taloyhtiö ei ollut voinut ryhtyä riittäviin toimiin haitan poistamiseksi, koska se ei ollut saanut rahoitusta korjausten tekemistä varten. Kantajalla oli sinänsä ollut mahdollisuus lyhentää hänelle aiheutuneen asumishaitan kestoa noin kahteen vuoteen teettämällä asuntoa välittömästi koskeneet korjaukset AOYL 4 luvun 4 §:ssä tarkoitetuin tavoin 30.7.2020 jälkeen. Kahden vuoden asumishaitta oli kuitenkin merkittävä. Korjausten teettämien taloyhtiön kustannuksella olisi voinut lisätä kantajan taloudellisia vastuita merkittävästi. Korjauksista mahdollisesti syntyvää asunnon arvonnousua ei voitu ottaa huomioon purun edellytyksiä arvioitaessa. Kun edellä todettuja seikkoja arvoitiin yhtenä kokonaisuutena, kaupankohteen virheestä oli aiheutunut kantajalle olennaista haittaa. Muuta seuraamusta kuin kaupan purkua ei voitu pitää kohtuullisena. Kauppa oli siten purettava. HO ei myöntänyt myyjälle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 28.1.2022) - Uutiset
28.1.2022 10.35
Hovioikeus arvioi menettämisseuraamuksen kohtuullisuutta ja määrää ympäristön turmelemisessa
Menettämisseuraamuksen kohtuullistamista arvioidessaan hovioikeus otti ensinnäkin huomioon, että A:ille heidän menettelynsä ansiosta aiheutunut kustannusten säästö oli ollut noin 15.000 euroa. Hyödyn määrää ei ollut siten pidettävä vähäisenä. Käräjäoikeus oli katsonut A:iden toiminnan olleen tietoista ja menettelystä seuranneen säästön koituneen nimenomaan A:iden hyväksi. Tuomiossa mainitut seikat eivät myöskään tukeneet sitä, että hyöty tulisi jättää kokonaan tuomitsematta. Käräjäoikeus oli kohtuullistanut menetettäväksi tuomittavan hyödyn määrän neljännekseen A:iden saamasta hyödystä. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja lopputuloksen kohtuullistamisen osalta eivätkä A:iden valituksessaan ja lausumissaan esille tuomat seikat antaneet aihetta arvioida asiaa toisin. Menettämisseuraamus ei myöskään muodostu A:ille rangaistuksen luonteiseksi seuraamukseksi. Käräjäoikeuden tuomiota 3.750 euron menettämisseuraamuksesta ei siten ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 28.1.2022) - Uutiset
28.1.2022 9.17
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus päätyi siihen johtopäätökseen, että vastaajan teko ei jäänyt tapon yrityksenä rankaisemattaHovioikeus katsoi oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi A:n syyksi luetusta rikoksesta 3 vuotta 9 kuukautta vankeutta. - Uutiset
27.1.2022 14.33
Suullisen todistelun videoiminen tulee käräjäoikeuksiin
Käräjäoikeudessa vastaanotettu suullinen todistelu otetaan jatkossa hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa vastaan käräjäoikeudessa tehdyltä videotallenteelta. Uudistus on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa. Tasavallan presidentin on määrä vahvistaa laki perjantaina 28. tammikuuta 2022. Uudistuksella halutaan lisätä oikeudenkäynnin varmuutta ja ihmisten oikeusturvaa. Videotallenteiden ansiosta hovioikeuden ja korkeimman oikeuden käytettävissä oleva näyttö on nykyiseen verrattuna tuoreempaa ja parempaa. - Uutiset
27.1.2022 12.40
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion velkomusta koskevassa asiassa
Tuomiossa esitetyin perustein asiassa jäi näyttämättä, että JA:n ja Osuuskunnan välillä olisi sovittu siitä, että JA:n saatava Osuuskunnalta olisi ollut väitetyllä tavalla ehdollinen. Velka oli ollut vaadittaessa erääntyvä eikä se ollut vanhentunut. Osuuskunnan ja A:iden avustajan välisestä sähköpostikirjeenvaihdosta 13.3.2018 ja 31.5.2018 sekä Osuuskunnan A:ille antamasta raportista 29.9.2016 ilmeni, että kysymys oli Osuuskunnankin näkemyksen mukaan ollut kokonaisvelasta. Näyttämättä jäi, että Osuuskunnan maksukyky ei ollut riittänyt saatavan maksamiseen. Osuuskunta oli siten velvollinen suorittamaan JA:n kuolinpesälle palkkiosaatavasta koostuvan velan 95.476,58 euroa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 27.1.2022) - Uutiset
27.1.2022 11.30
Apulaisoikeuskansleri: Tuomarin olisi tullut kertoa käräjäoikeuden johdolle poliisille tekemästään tutkintapyynnöstä
Apulaisoikeuskansleri saattoi käräjätuomarin tietoon käsityksensä, jonka mukaan tuomarin olisi tullut kertoa käräjäoikeuden johdolle poliisille tekemästään tutkintapyynnöstä. Käräjätuomari oli hylännyt törkeää petosta koskeneen syytteen ja lähettänyt samana päivänä virkasähköpostistaan ja tuomarin allekirjoituksellaan poliisille tutkintapyynnön, jossa epäiltiin, että rikosasiassa asianomistajana olleissa vakuutusyhtiössä työskennelleet olivat syyllistyneet rikokseen. - Uutiset
27.1.2022 11.00
Taloyhtiön saunatiloissa syttyi tulipalo - hovioikeus vapautti sähkötöiden johtajan tuomitusta yleisvaaran tuottamuksesta ja sähköturvallisuutta koskevien säännösten rikkomisista
Rakennuksen rakenteet olivat syttyneet palamaan. Sauna oli palanut ja tuhoutunut kokonaan ja palo oli levinnyt myös pukeutumistiloihin, jotka olivat palaneet osittain. Savu oli levinnyt koko rappukäytävään, jossa oli ollut 8 asuntoa. Savukaasuja oli levinnyt koko rakennukseen. Lisäksi rakennukseen oli tullut nokihaittoja. HO:ssa oli vastaajan valituksen johdosta kysymys siitä, oliko vastaaja laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että sähkömiehen tekemissä asennuksissa noudatetaan sähköturvallisuuslakia ja että asennukset tehdään hyvän turvallisuusteknisen käytännön mukaisesti. Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet. Sähkötöiden johtaja vapautettiin hänelle tuomitusta rangaistuksesta, rikosuhrimaksusta ja velvollisuudesta korvata KO:ssa syntyneet todistelukustannukset valtiolle. (Vailla lainvoimaa 27.1.2022) - Uutiset
27.1.2022 8.30
Hovioikeus: Vahingonkorvaus syyntakeettomana tehdyssä murhassaHovioikeus totesi muun muassa, että voidaan päätellä, että teko kaikkine yksityiskohtineen ilmentää myös A:n häiriintynyttä mielentilaa tekohetkellä. A ei ole siten mitä ilmeisimmin kyennyt tekohetkellä mieltämään tekonsa luonnetta saati siitä uhrin läheisille aiheutuvaa poikkeuksellisen suurta kärsimystä. Tähän nähden A:n syyntakeettomuus on tässä tilanteessa kuitenkin perusteltua ottaa huomioon kärsimyksestä tuomittavien korvausten osalta sillä tavalla, että hänen maksettavikseen tuomittavia määriä alennetaan kohtuulliseksi katsotulla yhdellä viidesosalla. A:n on siten maksettava kullekin asianomistajalle erikseen 15.000 euron sijasta 12.000 euroa. (Lainvoimainen) - Uutiset
26.1.2022 15.30
Hovioikeus hylkäsi syytteen raiskauksesta ja vapautti vastaajan tuomitusta 1 vuoden 8 kuukauden ehdottomasta vankeusrangaistuksesta ja kaikesta korvausvelvollisuudesta
Sekä asianomistajan että vastaajan (s. 1985) kertomusta tapahtumista oli pidettävä yhtä mahdollisina ja he olivat kertoneet tapahtumista myös uskottavasti. Epäselväksi ja vaille selitystä oli jäänyt se, miksi asianomistaja olisi ollut yhdynnän tapahtuessa niin lamaantunut, ettei hän ollut lainkaan kyennyt puolustautumaan, vaikka todistaja oli nukkunut hänen vieressään. Asianomistaja oli kertonut olleensa heti herätessään ajokunnossa, joten hänen humalatilansa ei ollut voinut olla niin vahva, että se olisi selittänyt lamaantumisen. Asianomistaja oli tuntenut vastaajan entuudestaan ja oli ollut aikaisemminkin yhdynnässä vastaajan kanssa, eikä ollut väitettykään, että hän olisi jollain tavoin pelännyt tätä aikaisempien tapaamisten perusteella. (Vailla lainvoimaa 26.1.2022) - Uutiset
26.1.2022 15.00
Rikosasiaa ei olisi saanut ratkaista kirjallisessa menettelyssä - tuomio poistettiin käräjätuomarin kantelun johdosta
Vastaaja ei ollut tunnustanut syytteessä kuvattuja tekoja eikä ollut antanut KO:lle nimenomaista ilmoitusta luopuvansa oikeudestaan suulliseen käsittelyyn eikä ollut suostunut asian ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä. Koska asia oli ratkaistu kirjallisessa menettelyssä, KO:n tuomiossa oli lainkohdassa tarkoitettu tuomiovirhe, jonka vuoksi KO:n tuomio oli poistettava ja asia palautettava KO:een käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 26.1.2022) - Uutiset
26.1.2022 14.14
Hovioikeus: Jaguarin kauppa oli oikeus purkaaOttaen huomioon, että tiedonantovirhe ei ollut vähäinen, ostajalla oli ollut oikeus purkaa autoa koskenut kauppa. (Vailla lainvoimaa 26.1.2022) - Uutiset
26.1.2022 8.00
Itä-Suomen hovioikeus myönsi maisterintutkielmaa tekevälle tutkimusluvan ratkaisuihin, jotka koskevat rikosasian vastaajaa, jolla on diagnosoitu älyllinen kehitysvammaisuus
Hakija on ilmoittanut tekevänsä tutkielmaa rikosasian vastaajan älyllisen kehitysvammaisuuden vaikutuksista hänelle tuomittavaan rangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 26.1.2022) - Uutiset
25.1.2022 15.00
Hovioikeus tarkasteli huoltokysymystä uudelleen ja määräsi lapsen äidin yksihuollosta vanhempien yhteishuoltoon
Asiassa esitetty selvitys ei osoittanut, että isän ja äidin keskinäiset välit olisivat äidin väittämin tavoin sellaiset, etteivät he olleet kyenneet tai kykenisi jatkossa keskustelemaan ja tekemään yhdessä päätöksiä lastaan (s. 2016) koskevissa asioissa. Asiassa esitetyn perusteella ei voitu tehdä sitä johtopäätöstä, että isä olisi vastaisuudessa kykenemätön osallistumaan lapsensa huoltoa koskevaan päätöksentekoon. Nämä seikat puolsivat yhteishuoltoa ottaen huomioon yhteishuollon merkitys sekä lapselle että vanhemmille. Ottaen huomioon kaikki asiassa mainitut seikat kokonaisuudessaan sekä vanhempien yhteishuollon ensisijaisuuden HO katsoi, että lapsen huolto oli uskottava yhteisesti vanhemmille. (Vailla lainvoimaa 25.1.2022) - Uutiset
25.1.2022 10.00
Hovioikeus: Kahden vuoden vankeusrangaistus kaksi vuotta kestäneestä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä voitiin määrätä ehdollisena - ohessa oli kuitenkin tuomittava 50 tuntia yhdyskuntapalvelua - korvaus kärsimyksestä korotettiin 8 000 euroksi
Vastaajan syyksi luettu hyväksikäyttöteko oli jatkunut noin kaksi vuotta. Hyväksikäyttöteko oli sisältänyt ainakin useita sukupuoliyhteyksiä emättimeen, koskettelua ja oraalisia sukupuoliyhteyksiä ja tekoon oli sisältynyt runsaasti myös seksuaalissävytteistä viestittelyä. Asianomistaja oli ollut viestittelyjen alkaessa 13-vuotias ja vastaaja oli ollut 22-vuotias. Siten osapuolten ikäero oli ollut suuri. Vastaaja oli taivuttanut asianomistajaa harrastamaan seksiä velkaa vastaan. Lisäksi teko oli ollut omiaan vahingoittamaan asianomistajan kehitystä. (Vailla lainvoimaa 25.1.2022) - Uutiset
24.1.2022 16.00
Harrastuskäyttöön myydyn hevosen kauppaan sovellettiin kuluttajansuojalakia - kauppa voitiin vahvistaa purkautuneeksi
Oliko hevosessa ollut virhe - Kaupan purkaminen - Sellaisena kuin se on -ehdon merkitys - Hevosen tarkastaminen ennen kauppaa - Virheestä aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen - Korvausvastuun rajoittaminen kauppakirjassa - Olivatko korvattavaksi vaaditut vahingot välittömiä vai välillisiä - Korvattavien vahinkojen määrä - Oikeudenkäyntikulut - Uutiset
24.1.2022 13.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä takaisinsaantihakemusta sillä perusteella, ettei vastaaja ollut hakenut takaisinsaantia määräajassa
Kysymys oli siitä, oliko vastaaja hakenut takaisinsaantia määräajassa. Yhtiö ei ollut vedonnut siihen, että se olisi antanut yksipuolisen tuomion vastaajalle todisteellisesti tiedoksi. Kihlakunnanulosottomiehen lausunnosta ei ilmennyt, että vastaaja olisi saanut yksipuolisen tuomion todisteellisesti tiedokseen hänen läsnä ollessaan suoritetussa ulosmittauksessa. Näin ollen yksipuolista tuomiota ei ollut näytetty annetun vastaajalle todisteellisesti tiedoksi. Koska tosiasiallisella tiedoksi saamiselle ei ollut merkitystä, määräaika hakea takaisinsaantia yksipuoliseen tuomioon ei ollut alkanut. Korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 1979 II 1 mukaan takaisinsaantia oli mahdollista hakea, vaikka yksipuolista tuomiota ei ollut annettu todisteellisesti tiedoksi. Käräjäoikeuden päätös kumottiin. Asia palautettiin käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 24.1.2022) - Uutiset
21.1.2022 16.00
Hovioikeus: Kahteen törkeään rattijuopumukseen kymmenen päivän sisällä syyllistyneelle naiselle tuomittua vankeusrangaistusta ei voitu määrätä ehdollisena
Vastaaja oli 13.11. ja 23.11.2020 kuljettanut henkilöautoa yleisellä tiellä usean kilometrin pituisen matkan arki-iltapäivänä nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus oli ajon jälkeen ollut 4,08 ja 4,06 promillea. Ensimmäisessä teossa ajo oli päättynyt ajoneuvon hallinnan menettämiseen ja tieltä suistumiseen. Vastaaja oli kertonut, että tekojen aikaan hän turrutti alkoholilla pahaa oloaan, joka johtui hänen aviomiehensä väkivaltaisuudesta. Hän ei ollut syyllistynyt muihin rikoksiin. Hän oli avioeron jälkeen jatkanut kosmetologiyrittäjänä ja aloittaa pian työsuhteen hoitajana. Hän menettäisi kaksi lastaan, koiransa, työpaikkansa ja yrityksensä, mikäli hänet tuomitaan ehdottomaan vankeusrangaistukseen. HO katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus kaikista vastaajan syyksi luetuista teoista oli yhteinen 8 kuukauden vankeusrangaistus. HO katsoi, ettei asiassa ollut estettä tuomita rangaistusta yhdyskuntapalveluna ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta. (Vailla lainvoimaa 21.1.2022) - Uutiset
21.1.2022 13.30
Hovioikeus poisti asianajajalle kurinpidollisena seuraamuksena määrätyn 4.000 euron seuraamusmaksun ja lievensi seuraamuksen varoitukseksi
HO viittasi asiassa lausuttuun siltä osin, ettei valittajan menettelyä ollut pidettävä asianajajalain 7 §:n 2 momentin tarkoittamin tavoin epärehellisenä. Seuraamusmaksun määrääminen olisi edellyttänyti tässä tapauksessa sitä, että valittajan menettely olisi ollut toistuvaa tai että siihen liittyisi erityisen raskauttavia seikkoja. Valvontalautakunta ei ollut tuonut esille eikä asiassa ollut muutoinkaan esitetty, että valittajan menettelyyn olisi liittynyt tällaisia seikkoja. Kun HO:n arvioitavana oli valittajan menettely samojen tosiseikkojen perusteella kuin valvontalautakunnassa ja kun asiassa todetusti valvontalautakunta oli voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa valittajan menetelleen tapaohjeiden kohdan 3.5 vastaisesti, HO katsoi, että se näissä olosuhteissa voi lieventää seuraamuksen palauttamatta asiaa valvontalautakunnan uudelleen käsiteltäväksi. Valvontalautakunta oli voinut harkintavaltansa rajoissa pitää AA:n menettelyä varsin moitittavana. HO katsoi, ettei sen johdosta annettavaa varoitusta voitu pitää kohtuuttomana eikä asiassa viitatun suhteellisuusperiaatteen vastaisena seuraamuksena. Tämän vuoksi HO lievensi valittajalle määrätyn seuraamuksen varoitukseksi. (Vailla lainvoimaa 21.1.2022) - Uutiset
21.1.2022 12.30
Hovioikeus palautti osakeyhtiön yhtiökokouksen päätöksen moittimista koskevan asian käräjäoikeuteen, kun mahdollista oli, ettei kantaja ollut saanut tiedokseen haastehakemuksen täydennyskehotusta ennen asian ratkaisemistaHO katsoi, ettei asiassa ollut syytä epäillä, etteikö KO olisi lähettänyt yhtiölle täydennyskehotusta sähköiseen käsittelyjärjestelmään tallentuneen tiedon mukaisesti. Toisaalta asiassa ei ollut tullut myöskään esiin seikkoja, joiden perusteella olisi aihetta epäillä yhtiön edustajan ilmoitusta siitä, ettei täydennyskehotus ollut tullut perille. HO katsoi asiassa olleen mahdollista, ettei hakija ollut saanut tiedokseen haastehakemuksen täydennyskehotusta ennen asian ratkaisemista (vrt. KKO 2002:99). Haastehakemuksen täydennyskehotuksen tiedoksiannossa oli siten tapahtunut virhe, jonka johdosta tiedoksianto oli toimitettava uudelleen, ja kantajalle tuli asettaa uusi määräaika täydennyksen tekemistä varten. (Vailla lainvoimaa 21.1.2022) - Uutiset
21.1.2022 9.24
Ampuma-asetta käräjäoikeuden istunnossa esitelleelle käräjätuomarille syyte virka-aseman väärinkäyttämisestä, virkavelvollisuuden rikkomisesta ja ampuma-aserikoksesta
Käräjätuomarin epäillään käsitelleen rikoskomisarion pyynnöstä vangitsemisvaatimuksia viikonloppuisin vuosina 2018-2020, vaikka häntä ei ollut määrätty hovioikeuspiirin päivystysvuorossa olevaksi tuomariksi. Epäillyssä virkavelvollisuuden rikkomisessa ja ampuma-aserikoksessa on kyse siitä, että käräjätuomari oli tuonut aseen Keski-Suomen käräjäoikeuteen ja esitellyt sitä siellä ilman laissa säädettyä hyväksyttävää syytä. Apulaisoikeuskansleri päätti syytteen nostamisesta käräjätuomaria vastaan virka-aseman väärinkäyttämisestä, virkavelvollisuuden rikkomisesta ja ampuma-aserikoksesta. Apulaisoikeuskansleri pyysi valtakunnansyyttäjää ryhtymään toimenpiteisiin syytteen nostamiseksi. - Uutiset
21.1.2022 7.55
Hovioikeus: Yhtiöiden välille oli syntynyt konkludenttinen sopimuskäytäntö pihanhoitopalveluista
Asiassa tuli näytetyksi, että osapuolten välille oli vuosina 2017–2018 syntynyt konkludenttisesti sopimuskäytäntö, jossa X Oy on tuottanut Y Oy:lle pihanhoitopalvelua, jonka suorittamisen ja hinnoittelun Y on laskut maksaessaan hyväksynyt. X:n kanteen kohteena olevat kuusi laskua eivät sisältönsä puolesta poikenneet sopimuskäytännön mukaisista laskuista. Näin ollen Y oli lähtökohtaisesti velvollinen maksamaan kysymyksessä olevat laskut. Asiassa ei ollut merkitystä sillä, oliko X:n liiketoiminta siirtynyt V Oy:lle, koska Y oli huomautuksitta sallinut edellä kuvatun Y:n ja X:n välille konkludenttisesti syntyneen sopimuskäytännön jatkuvan väitetyn liiketoiminnan siirron jälkeenkin. Y ei osoittanut, että X:n laskuttamat työsuoritukset olisivat jääneet tekemättä tai laskut olisivat olleet selvästi osapuolten välisen sopimuksen vastaisia niin, että Y ei ole ollut velvollinen reklamoimaan laskuista tai niiden perusteina olleista suorituksista. (Vailla lainvoimaa 21.1.2022) - Uutiset
20.1.2022 16.00
Hovioikeus korotti kunnianloukkauksesta tuomitun kärsimyskorvauksen 3.000 eurosta 4.000 euroon
Vastaaja oli syyksi luetun teonkuvauksen mukaan halventanut asianomistajaa julkaisemalla Facebookissa päivityksiä, joissa hän oli väittänyt asianomistajan syyllistyneen petoksiin huijaamalla työnantajiltaan rahaa, valehtelevan ja olevan täysin taitamaton työssään. Vastaaja oli päivitysten yhteydessä julkaissut asianomistajan kuvan ja pyytänyt muita ihmisiä olemaan yhteydessä yhdessä tehtävää rikosilmoitusta varten. (Vailla lainvoimaa 20.1.2022) - Uutiset
20.1.2022 15.00
Hovioikeus tuomitsi itsensäpaljastajan 7 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvamaan kullekin lapselle kärsimyksestä 1 000 euroa - kysymys oli sukupuolisiveellisyyden julkisen loukkaamisen asemesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä
HO totesi, että vastaaja oli samanikäisten uhrien lukumäärä, tekojen ajallinen yhteys ja tapahtumaolosuhteet huomioon ottaen hyvin todennäköisesti tarkoittanut, että nimenomaan kyseiset lapset näkevät hänen seksuaaliset toimensa. HO ei pitänyt mahdollisena, että neljällä eri kerralla itsensä paljastelun olivat sattumalta havainneet yksin liikkeellä olevat lapset. Sitä, että vastaajan tarkoitus oli ollut nimenomaan kohdistaa tekonsa lapsiin tuki kohtien 3-4 asianomistajien kertomus vastaajan toiminnasta. Asianomistajat olivat kertoneet vastaajan ajaneen heidän ohitseen ja pysähtyneen heidän eteensä kevyenliikenteen väylän reunaan ja aloittaneen itsensä paljastelun. Vastaaja oli poistunut heti paikalta, kun aikuinen oli saapunut paikalle. Asiassa oli selvitetty, että vastaaja oli tehnyt 9-11-vuotiaille asianomistajille seksuaaliset teot, jotka olivat olleet omiaan vahingoittamaan heidän kehitystään ja siten vastaaja oli syyllistynyt niihin kuuteen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, joista syyttäjä oli vaatinut hänelle rangaistusta. (Vailla lainvoimaa 20.1.2022) - Uutiset
20.1.2022 13.15
Valtion vaatimus sen vapauttamisesta korvata vastapuolien oikeudenkäyntikulut ulosottoasiassa ei menestynyt hovioikeudessa
Käräjäoikeus oli toimittanut asiassa viisi päivää kestäneen pääkäsittelyn. Asiassa oli esitetty laajasti todistelua. Hovioikeudella ei ollut edellytyksiä arvioida sitä, oliko käräjäoikeudessa esitetty todistelu ollut joltain osin tarpeetonta. Käräjäoikeus oli päätynyt kumoamaan sivullisten C:n ja A:n omaisuuteen kohdistuneet ulosmittaukset. Valtion korvausvelvollisuus sivulliseen nähden ei ulosottokaaren 11 luvun 20 §:n 2 momentin mukaan edellytä sitä, että ulosottomenettelyssä olisi tapahtunut selvä virhe. Sinänsä ulosottokaaren 4 luvun 14 §:n mukaisiin keinotekoista järjestelyä koskeviin ulosmittausratkaisuihin liittyy usein oikeudellista tai näytöllistä tulkinnanvaraisuutta. Tässä tapauksessa käräjäoikeus oli kuitenkin päätöksensä perusteluissa todennut, ettei se ollut havainnut asiassa mitään, mikä tukisi sitä, että C:n asema kiinteistön omistajana ja A:n asema osakkeiden omistajana olisi mainitussa lainkohdassa tarkoitettu keinotekoinen järjestely. Tämä huomioon ottaen hovioikeudella ei ollut perusteita poiketa siitä käräjäoikeuden arviosta, että kulujen jääminen C:n ja A:n vahingoksi olisi kohtuutonta. Se, että C:llä ja A:lla oli merkittävää omaisuutta, ei asian laatu ja laajuus ja kulujen määrä huomioon ottaen poistanut kohtuuttomuutta. Hovioikeudella ei ollut myöskään aihetta arvioida tarpeellisten kulujen määrää toisin kuin käräjäoikeus. Valtion oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta C:hen ja A:han nähden ei ollut aihetta muuttaa. Myös ulosottovelallisena olleen B:n osalta hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden oikeudenkäyntikuluratkaisun perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 20.1.2022) - Uutiset
20.1.2022 12.00
Hovioikeus hylkäsi vaatimuksen liiketoimintakiellon täytäntöönpanon keskeyttämisestäLaissa säädetty lähtökohta on liiketoimintakiellon voimassaolo muutoksenhausta huolimatta. Valittaja oli keskeytysvaatimuksensa perusteeksi esittänyt sen, ettei hän ollut syyllistynyt asioissa rikoksiin ja että liiketoimintakiellosta aiheutuu hänelle kohtuutonta haittaa. Se, että liiketoimintakiellosta aiheutuu haittaa, ei ole epätavallista. HO arvioi, ettei valittaja ollut esittänyt sellaista seikkaa, joka olisi muodostanut liiketoimintakiellosta annetun lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun syyn tai muutoin sellaisia seikkoja, joiden vuoksi KO:n määräämän liiketoimintakiellon täytäntöönpano olisi ollut ulosottokaaressa mainitut arviointiperusteet huomioon ottaen keskeytettävä tässä vaiheessa. (Vailla lainvoimaa 20.1.2022) - Uutiset
20.1.2022 8.07
Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää perinnönjaon moitekannetta tutkimatta – hovioikeus ratkaisi asian itse
Rahaksimuuttokustannusten ja piilevän verovelan huomiointia omaisuuden arvostukseen perinnönjakoon perustuvassa osituksessa oli käsitelty Rovaniemen hovioikeuden ratkaisussa nro S 03/890 17.12.2004, jossa kiinteän omaisuuden rahaksimuuttokustannuksia ja sen myyntiin sisältyvää piilevää luovutusvoittoverovelkaa ei voitu ottaa huomioon omaisuuden arvostamisessa, koska ne eivät jakohetkellä vielä olleet realisoituneet. Myöskään tässä tapauksessa kanteessa tarkoitettuja rahaksimuuttokustannuksia ja veroseuraamuksia ei jakohetkellä ollut olemassa eikä niiden syntymisestä tai määrästä ollut varmuutta, koska lakiosa on osin tai kokonaan mahdollista suorittaa muullakin omaisuudella. Näin ollen kantajien vaatimus muuttaa perinnönjakoa huomioimalla kiinteistöomaisuuden myyntikustannukset ja luovutusvoittovero vastaajien lakiosien määrässä oli hylättävä. Perinnönjako oli tähän nähden toimitettava pesänjakajan päätöksen 7.10.2016 mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 20.1.2022) - Uutiset
19.1.2022 16.00
Hovioikeus korotti törkeästä lapsenraiskauksesta ym. tuomitun rangaistuksen 10 vuoden vankeudeksi - korvaus psyykkisestä tilapäisestä haitasta korotettiin 15.000 euroon ja kärsimyskorvaus 30.000 euroonTapauksessa tekoaika oli ollut erittäin pitkä, tekoja oli ollut useita ja tekijänä oli ollut erityisen läheinen henkilö. Tekoihin oli sisältynyt sukupuoliyhteyksiä hyvin nuoren lapsen kanssa, mikä oli rangaistusta ankaroittava seikka. Menettely oli sisältänyt useita osatekoja ja moninaista seksuaalista kanssakäymistä. Tekoihin oli sisältynyt valokuvien ottamista seksuaalisesta kanssakäymisestä, mitä voitiin pitää asianomistajan näkökulmasta erityisen nöyryyttävänä. Lisäksi tekoon oli liittynyt erinäisiä uhkauksia. Muun muassa näiden syiden vuoksi HO katsoi, että oikeudenmukainen yhteinen vankeusrangaistus kaikista vastaajan syyksi luetuista teoista oli KO:n tuomitseman 7 vuoden 6 kuukauden asemesta 10 vuotta vankeutta. Vastaaja ei ollut osallistunut oman rikoksensa selvittämiseen siten, että sillä olisi ollut merkitystä rangaistuksen mittaamisen kannalta. HO arvioi myös, että asianomistajalle tuomittuja vahingonkorvauksia oli korotettava. Näin ollen vastaaja velvoitettiin korvaamaan psyykkisestä tilapäisestä haitasta KO:n tuomitseman 10.000 euron asemesta 15.000 euroa ja kärsimyksestä 25.000 euron asemesta 30.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 19.1.2022) - Uutiset
19.1.2022 15.00
Päiväkodin metelistä valittanut mies uhkasi tulevansa seuraavan kerran aseen kanssa päiväkodin pihalle - laittomasta uhkauksesta 60 ps
- Uutiset
19.1.2022 11.45
Hovioikeus: Kaupungin sosiaali- ja terveyslautakuntaa ei voitu velvoittaa korvaamaan elatusapuasian voittaneen isän oikeudenkäyntikuluja (ään.)
Koska kuluvastuu on asiassa todetuin tavoin yhteisvastuullista eikä korvausvaatimusta ollut kohdistettu kantajaan (lapsi), vaan ainoastaan lautakuntaan hänen edustajanaan, lautakuntaa ei voitu velvoittaa korvaamaan vastaajan (isä) oikeudenkäyntikuluja asiassa ja tätä koskeva vaatimus oli hylättävä. Asian näin käyden HO:n ei ollut syytä ottaa kantaa siihen, olisiko asiassa muun ohella lautakunnan vastauksessaan vetoamat seikat huomioon ottaen ollut OK 21 luvun 2 §:n mukaista erityistä syytä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudelle. Ään. Esittelijän mietintö. (Vailla lainvoimaa 19.1.2022) - Uutiset
19.1.2022 11.00
Hovioikeus: Jo maksetun elatusavun palauttaminen äidille olisi ollut lapsen edun vastaista siitäkin huolimatta, että äidin elatuskyvyn oli katsottu olevan puutteellinen
Elatuslain 12 §:n mukaan määrätessään, että sopimuksella tai tuomiolla aikaisemmin vahvistettu velvollisuus suorittaa elatusapua on lakkaava tai että elatusavun määrää on alennettava, on tuomioistuimen samalla harkittava, onko kanteen vireille panon jälkeen suoritetut elatusavut tai osa niistä palautettava. Lain esitöiden (HE 90/1974 vp, s. 55 – 56) mukaan säännöstä sovelletaan lisäksi silloin, kun alemman tuomioistuimen vahvistamaa elatusavun määrää on muutoksenhaun johdosta alennettu. HO totesi lähtökohtana olevan, että harkittaessa elatusmaksujen palauttamista on erityisesti otettava huomioon lapsen olosuhteet ja lapsen etu (KKO 2010:38, kohta 20). Lain esitöistä (mainittu hallituksen esitys, s. 56) ilmenee, että palauttamisvelvollisuus voidaan asettaa vain sellaisissa tapauksissa, jolloin palauttamista on pidettävä kohtuullisena esimerkiksi elatusvelvollisen vähävaraisuuden tai muiden erityisten syiden johdosta eikä palauttamisvelvollisuus vaaranna lapsen toimeentuloa. HO totesi, että maksetut elatusavut olivat menneet lapsen elatukseen. Ottaen huomioon esitetty selvitys isän nettotuloista, HO katsoi, että jo maksetun elatusavun palauttaminen äidille olisi ollut lapsen edun vastaista. Mahdollisesti jo maksettua elatusapua ei näin ollen velvoitettu maksamaan takaisin. HO piti tällaista ratkaisua asiaa kokonaisuutena arvioituaan perusteltuna siitäkin huolimatta, että äidin elatuskyvyn oli katsottu edellä todetulla tavalla olevan puutteellinen. (Vailla lainvoimaa 19.1.2022) - Uutiset
19.1.2022 10.00
Sitomotyöntekijän sormi jouduttiin osittain amputoimaan käden juututtua kiinni vuonna 1958 käyttöön otetun laminaattikoneen nieluun - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi työnjohtajan ja toimitusjohtajan työturvallisuusrikoksesta 25 ps rangaistuksiinAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, olisiko laminointikoneessa pitänyt olla vaara-alueelle pääsyn estävä suojalaite tai muu tekninen ratkaisu, sekä siitä, olisiko vastaajien tullut havaita mahdolliset puutteet ja ryhtyä toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi. Yhteenvedonomaisesti HO katsoi, että pääsy koneen vaara-alueelle olisi ollut mahdollista estää ilman kohtuutonta haittaa koneen toiminnalle. Kysymys ei ollut myöskään vain pienen vahinkoriskin ehkäisystä. Siten laminointikone olisi tullut varustaa suojuksella tai muulla vastaavalla teknisellä ratkaisulla, joka olisi estänyt pääsyn koneen vaara-alueelle. Näin ollen laminointikone oli ollut suojaukseltaan työsuojelumääräysten vastainen. HO katsoi, että konekohtainen riskien arviointityö ei ollut ollut riittävän kattavaa ja järjestelmällistä. Työnjohtajan ja toimitusjohtajan ei voitu asiassa esitetyn selvityksen perusteella katsoa laiminlyöneen työkoneen asianmukaista suojausta sekä vaarojen selvittämistä ja arviointia tahallaan. Kysymys oli siten huolimattomuudesta. (Vailla lainvoimaa 19.1.2022) - Uutiset
19.1.2022 8.00
Hovioikeus salli syyttäjän yhteisösakkovaatimuksen tarkennuksen kuolemaan johtaneessa työtapaturmassa - yhteisösakon tuomitsemisen edellytykset täyttyivät
Työntekijä oli jäänyt osuuskunnan vaneritehtaalla puristuksiin sylinterin ja kuljettimen seinämän väliin ja menehtynyt. Toisin kuin käräjäoikeus HO tuomitsi osuuskunnalle 50 000 euron yhteisösakon. (Vailla lainvoimaa 19.1.2022) - Uutiset
18.1.2022 13.00
Teot olivat omiaan loukkaamaan lastenhoitajien seksuaalista itsemääräämisoikeutta - seksuaalisesta ahdistelusta 50 ps ja kärsimyskorvaus
Kun otettiin huomioon A:n kertomus vastaajan muustakin käytöksestä näillä lastenhoitokäynneillä, potkaisu takapuolelle oli ollut näissä olosuhteissa seksuaalisesti olennainen. Kysymys oli ollut lain tarkoittamasta seksuaalisesta teosta. Myös B:n takapuolelle läpsäisy sekä B:n vyötäröltä tarttuminen ja edestä päin lähestyminen olivat olleet tekojen olosuhteet huomioon ottaen seksuaalisesti olennaisia tekoja. Nämä edellä mainitut seksuaalisesti olennaiset kosketukset olivat olleet sekä A:n että B:n näkökulmasta ei-toivottuja. Teot olivat olleet omiaan loukkaamaan asianomistajien seksuaalista tsemääräämisoikeutta. Vastaajan oli syyllistynyt näillä teoillaan kohdissa 1 ja 2 seksuaaliseen ahdisteluun (50 ps). Loukkausten laatu huomioon ottaen oikeudenmukainen ja kohtuullinen korvaus oli A:lle 400 euroa ja B:lle 500 euroa, mitkä summat vastaaja oli heille velvollinen korvaamaan vaadittuine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 18.1.2022) - Uutiset
18.1.2022 12.00
Hovioikeus: Menettely täytti törkeän velallisen epärehellisyyden tunnusmerkistön
Pesäluettelon mukaan yhtiön varat olivat olleet 5.880 euroa, joista rahojen ja pankkitalletusten osuus oli ollut 12,62 euroa. Velkoja yhtiöllä oli ollut 91.162 euroa. Vastaajien rikoksella saavuttaman hyödyn määrä oli sama kuin ilman hyväksyttävää syytä yhtiöstä luovutettujen varojen määrä 26 942 euroa. (Vailla lainvoimaa 18.1.2022) - Uutiset
18.1.2022 8.17
Hovioikeus: Varkaus vai näpistys, perusmuotoinen vai lievä maksuvälinepetos – syyksilukemista muutettiin, rangaistusta lievennettiin ja tekijä vapautettiin rikosuhrimaksusta
Hovioikeus katsoi muun muassa, että vaikka puhelimen, maksu- ja ajokortin menettämisen voitiin katsoa aiheuttaneen vähäistä suurempaa vahinkoa asianomistajalle, tekoa voitiin vielä anastetun omaisuuden arvon perusteella pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. A oli siten syyllistynyt käräjäoikeuden hänen syykseen lukeman varkauden sijasta näpistykseen. (Vailla lainvoimaa 18.1.2022) - Uutiset
17.1.2022 16.00
Hovioikeus: Hakemus lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta tuli hyväksyä lukuun ottamatta vaaditun juoksevan uhkasakon asettamistaAsiassa oli kysymys siitä, oliko äiti jättänyt noudattamatta KO:n perustepäätöstä 19.3.2021 tai oliko tapaamisten toteutumatta jäämiselle ollut hyväksyttävä syy sekä siitä, oliko äiti velvoitettava uhkasakon uhalla sallimaan tapaamiset sekä ryhtymään muihin toimenpiteisiin tapaamisten toteuttamiseksi siten kuin täytäntöönpantavassa päätöksessä oli määrätty. KO:n päätöstä muutettiin. Äiti velvoitettiin asetetun 1 000 euron kiinteän uhkasakon uhalla sallimaan lasten tapaamiset isän kanssa sekä ryhtymään muihin toimenpiteisiin tapaamisten toteuttamiseksi siten kuin KO:n päätöksessä 19.3.2021 oli määrätty kuitenkin siten täsmennettynä, että tapaamiset toteutetaan sosiaali- ja terveyspiirin osoittamassa tapaamispaikassa. Isä vapautettiin velvollisuudesta korvata äidin oikeudenkäyntikulut KO:ssa 1 841,65 eurolla viivästyskorkoineen. Muilta osin KO:n päätöstä ei muutettu. Asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa KO:ssa ja HO:ssa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 17.1.2022) - Uutiset
17.1.2022 14.00
Hovioikeus: Päämiehellä ei ollut oikeutta hakea muutosta asiamiehen esteellisyyttä koskevaan päätökseen (ään.)HO totesi, että lainkohta (OK 15:10 a §:n 3 mom) on sanamuodoltaan selvä ja yksiselitteinen eikä sen mukaan muutoksenhakuoikeutta ole muilla kuin kiellon kohteena olevalla asiamiehellä tai avustajalla. Asianosaisella on lähtökohtaisesti oikeus valita avustajansa ja järjestää asiansa ajaminen haluamallaan tavalla eikä tuomioistuin voi puuttua tähän luottamussuhteeseen kuin poikkeuksellisesti. Muutoksenhakuoikeuden laajentaminen lain sanamuotoa laajemmaksi olisi selvästi säännöksen sanamuodon tarkoituksen vastaista. Muutoksenhakuoikeuden laajentaminen lain sanamuoto ohittaen voisi johtaa myös turhiin muutoksenhakuihin asian käsittelyn viivyttämiseksi tai muista epäasiallisista syistä. Mainituin perustein HO katsoi, ettei valittajalla ollut oikeutta hakea muutosta asiamiehen esteellisyyttä koskevaan päätökseen. Valitus oli tältä osin jätettävä tutkimatta. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos piti väitteen tehneen päämiehen oikeusturvan kannalta ongelmallisena tilannetta, jossa hänellä ei olisi mahdollisuutta saattaa tällaista oikeuttaan koskevaa tuomioistuimen ratkaisua muutoksenhakutuomioistuimen arvioitavaksi. Asiassa mainituin perustein hän katsoi, että valittajalla oli oikeus hakea muutosta asiamiehen esteellisyyttä koskevaan KO:n päätökseen. (Vailla lainvoimaa 17.1.2022) - Uutiset
17.1.2022 13.35
Hovioikeus: Vapaakuukausien säästön ulosmittaaminen vain noin kuukausi sen jälkeen, kun ulosmittauksen keskeytys oli päättynyt, ei ollut kohtuullistaKäsiteltävässä asiassa vuoden 2021 tammi- ja helmikuulle myönnettyjen vapaakuukausien säästö oli ulosmitattu A:n pankkitililtä 8.4.2021. Vapaakuukausipäätöksestä 2.11.2020 ilmenee, että A oli perustellut vapaakuukausihakemustaan muun muassa 1.300 euron velkaantumisella vuokranantajalleen, hammashoidolla sekä vuosittaisella silmätarkastuksella. Vapaakuukausihakemuksen perusteet huomioon ottaen vapaakuukausien säästön ulosmittaaminen vain noin kuukausi sen jälkeen, kun ulosmittauksen keskeytys oli päättynyt ei ollut kohtuullista. Ulosmittaus oli siten kumottava tältä osin. (Vailla lainvoimaa 17.1.2022) - Uutiset
17.1.2022 13.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi tullut tutkia vahingonkorvausta huoneenvuokrasuhteessa koskeva asia OK 5 luvun 3 §:n 1 momentin mukaisena summaarisena riita-asiana (ään.)Kantajayhtiö oli käräjäoikeuteen 25.8.2020 toimittamassaan summaarisessa haastehakemuksessa vaatinut 9.672,11 euron pääomaa viivästyskorkoineen ja oikeudenkäyntikuluineen. Näin ollen kantaja oli esittänyt vaatimuksen tietyn määräisestä saamisesta. Kantaja oli haastehakemuksessa niin ikään ilmoittanut, että saatava oli sen käsityksen mukaan riidaton. Haastehakemuksessa oli lisäksi ilmoitettu, että kantajan ja vastaajan välillä oli ollut kirjallinen vuokrasopimus. Vaatimuksensa perusteina oli esitetty vastaajan vuokrasuhteen aikana huoneistossa laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan 11.1.2018 aiheuttaman vesivahingon kuivaus-, korjaus- ja jälleenrakennustöistä, kattojen ja seinien maalaamisesta, vinyylilankun asentamisesta, sekä ovien uusimisesta karmeineen aiheutunut vahingonkorvaussaatava. Vastaajalle oli lähetetty lasku 14.6.2019, jota ei ollut maksettu ja johon ei ollut reagoitu. Kantajayhtiön haastehakemus täytti siten OK 5 luvun 3 §:n mukaiset edellytykset. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, ettei KO:n päätöstä ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 17.1.2022) - Uutiset
14.1.2022 13.27
Hovioikeus: Yrittikö vastaaja tappaa kiinniottamisen suorittaneita poliiseja uhatessaan heitä kirveellä
Nyt käsillä olevassa asiassa oli ennen muuta kysymys siitä, mitä A:n on syytteessä tarkoitetussa tilanteessa näytetty aikoneen ja yrittäneen tehdä. Näyttöä kokonaisuutena arvioidessaan hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, että A:n ei ollut syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella näytetty tarkoittaneen tappaa joku poliiseista tai tehdä heille ruumiillista väkivaltaa. A:n kiinnioton jälkeen esittämät tappouhkaukset eivät riittäneet osoittamaan, että hänen menettelynsä tarkoituksena olisi ollut yritys tappaa tai vahingoittaa poliiseja. Kun epäselvä asia on ratkaistava syytetyn eduksi ja A:n syyllisyydestä jäi murhan tai törkeän pahoinpitelyn yrityksen osalta varteenotettava epäily, ei käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen ollut siten aihetta. (Vailla lainvoimaa 14.1.2022) - Uutiset
14.1.2022 13.00
Hovioikeuskin hylkäsi sopimusrikkomukseen perustuneen 2.539.437,84 euron vahingonkorvauskanteenAsiassa mainituin täsmennyksin HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 14.1.2022) - Uutiset
14.1.2022 11.10
Turun hovioikeus myönsi pro gradu -tutkielmaa tekevälle tutkimusluvan törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä ja lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskeviin tuomioihinHakijan tutkimussuunnitelmasta ilmenee, että hänen pro gradu -tutkielmansa tarkoituksena on analysoida rikoksella aiheutettujen psyykkisten vahinkojen korvattavuuden edellytyksiä ja korvauksen määrään vaikuttavia tekijöitä. (Vailla lainvoimaa 14.1.2022) - Uutiset
14.1.2022 10.00
Kaupan peruuntuminen ja alv - hovioikeus hylkäsi syytteen veropetoksesta kokonaan ja vapautti vastaajan hänelle tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta
HO:ssa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko yhtiön ja V Oy:n 28.4.2016 tekemä kauppa kuorma-autosta peruuntunut siten, että yhtiö oli ollut oikeutettu ilmoittamaan vähennettävää arvonlisäveroa 12.000 euroa kohdekaudelta 5/2018, ja oliko vastaaja tältä osin syyllistynyt veropetokseen. Mikäli syytettä ei kokonaan hylätty, asiassa oli kysymys myös vastaajalle tuomittavasta rangaistuksesta. (Vailla lainvoimaa 14.1.2022) - Uutiset
14.1.2022 8.45
Hovioikeus: Tappo vai murha ja syyntakeisuusHovioikeus katsoi, että asiassa ei ollut aihetta päätyä syyntakeisuusarvioinnissa muuhun lopputulokseen kuin mihin THL ja käräjäoikeus olivat päätyneet. A oli menettelyllään syyllistynyt syyntakeisena tehtyyn murhaan. (Vailla lainvoimaa 14.1.2022) - Uutiset
14.1.2022 8.28
Hovioikeus: Valvontarangaistuksen tuomitsemiselle ei ollut edellytyksiäOikeuskirjallisuuden mukaan (Matikkala, Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä, 2021, s. 571) kun yhdyskuntapalveluun tuomittu on törkeästi rikkonut velvollisuuksiaan, tuomioistuin voi YSTPL 39.2 §:n viimeisen virkkeen mukaan muuntaa valvontarangaistukseksi tai ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi myös sellaisen muun yhdyskuntapalvelun, jonka täytäntöönpano ei ole vielä alkanut. Tämä perustuu siihen normatiiviseen näkökohtaan, että kun tuomittu on törkeästi rikkonut yhdyskuntapalvelun ehtoja, ei hänen yleensä voida olettaa suoriutuvan muista, aloittamatta olevista yhdyskuntapalveluista. Hovioikeus käräjäoikeuden tavoin katsoi, ettei A:n voitu päihdeongelmastaan johtuen olettaa suoriutuvan valvontarangaistuksesta. (Vailla lainvoimaa 14.1.2022) - Uutiset
13.1.2022 16.00
Hovioikeus: Oliko liikennevalvontaa suorittanut poliisi erehtynyt ajoneuvosta ja oliko poliisin käyttämä tutkalaite näyttänyt virheellistä mittauslukemaa kaista-alueiden välillä olleen metallisen keskikaiteen aiheuttaman ns. ”tolppavälkkeen” johdosta
Asiassa kerrotuilla perusteilla HO katsoi näytetyksi, että vastaaja oli kuljettanut ajoneuvoa 165 kilometrin tuntinopeudella 100 kilometrin tuntinopeusrajoitusalueella. HO katsoi KO:n tavoin, että vastaaja oli menettelyllään syyllistynyt törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Vastaaja tuomittiin 50 ps. rangaistukseen. Vastaaja oli hävinnyt valituksensa HO:ssa, joten hänen oikeudenkäyntikulu- ja asianosaiskuluvaatimuksensa sekä matkakuluvaatimukset KO:ssa ja HO:ssa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 13.1.2022) - Uutiset
13.1.2022 14.00
Asioilla käyminen ei edellyttänyt pysähtymistä ja seisomista toistuvasti naapureiden kodin lähettyvillä - menettely täytti vainoamisen tunnusmerkistön
- Uutiset
13.1.2022 13.42
Hovioikeus: Pelkästään vastaajan DNA:n löytymistä tekopaikalta ei voitu pitää riittävänä näyttönä vastaajan osallistumisesta syytteessä kuvattuun anastustekoonVastaaja oli kiistänyt teon. Vastaajan mukaan oli mahdollista, että hän oli joskus käynyt virtsalla tekopaikalla ja loukannut itseään ja että hänen DNA:taan oli sen vuoksi löytynyt tekopaikalta. (Vailla lainvoimaa 13.1.2022) - Uutiset
12.1.2022 15.10
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuhotyön yrityksestä tuomitseman neljän kuukauden vankeuden ehdolliseksi
Muun muassa ottaen huomioon, että nyt kysymyksessä oleva rikos oli eri laatuinen kuin vastaajan syyksi 3.7.2020 annetulla tuomiolla luetut teot, vastaajan aikaisempi rikollisuus ei edellyttänyt hänen tuomitsemistaan ehdottomaan vankeuteen nyt käsiteltävänä olevasta rikoksesta. Tätä ei edellyttänyt myöskään rikoksen vakavuus eikä rikoksesta ilmenevä vastaajan syyllisyys. Vastaaja oli näin ollen tuomittava ehdolliseen vankeuteen. (Vailla lainvoimaa 12.1.2022) - Uutiset
12.1.2022 14.05
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota: Tavanomainen pahoinpitely ei oikeuttanut 1000 euron kärsimyskorvaukseen
A:n syyksi luettu pahoinpitely oli ollut tekotavaltaan tavanomainen eikä siihen liittynyt B:n ihmisarvoa alentavia erityispiirteitä taikka erityistä raakuutta, julmuutta tai nöyryytystä. Näillä perusteilla vaatimus kärsimyksen korvaamisesta oli hylättävä ja A vapautettiin velvollisuudesta korvata uhrille kärsimyksestä 1000 euroa. (Vailla lainvoimaa 12.1.2022) - Uutiset
12.1.2022 10.00
Hovioikeuskin hylkäsi katselmuksen toimitettuaan osakkaiden vaatimuksen lahovauriosta aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta
Osakkailla ei ollut asunto-osakeyhtiölain tai vahingonkorvauslain perusteella oikeutta saada korvausta asunto-osakeyhtiön vastuulle kuuluvien rakenteiden korjaamisesta. HO hyväksyi asiassa mainituin lisäyksin KO:n perustelut ja lopputuloksen kanteen hylkäämisestä. Osakkaat velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan asunto-osakeyhtiölle korvauksena oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 14.312,22 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 12.1.2022) - Uutiset
12.1.2022 8.16
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli voinut jättää tutkimatta osakkaiden moitekanteen osakehuoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan kun osakkaat olivat jo myyneet asunnon
Asunto-osakeyhtiölain (AOYL) 8 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan osakkeenomistaja tai vuokralainen tai osakehuoneistossa asuva muu käyttöoikeuden saanut voi saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi sen, onko osakehuoneiston ottamiselle yhtiön hallintaan 8 luvun 2 §:ssä säädetty peruste. Oikeuskäytännössä (KKO:1978-II-102) on kuitenkin katsottu, että jos osakas myy tai muuten luovuttaa osakkeensa ennen moitekanteen loppuun saattamista, hän ei enää voi jatkaa kanteen ajamista. (Vailla lainvoimaa 12.1.2022) - Uutiset
11.1.2022 16.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut ratkaista oikeudenkäyntikuluja koskevaa asiaa kutsumatta vahinkovakuutusyhtiötä kuultavaksi
Ottaen huomioon, että Vahinkovakuutus Oyj oli kieltäytynyt korvaamasta asianomistajan oikeudenkäyntikuluja ja että asianomistaja tämän vuoksi oli uudistanut kulujen korvaamista koskevan vaatimuksensa KO:ssa, KO:n ei olisi tullut ratkaista oikeudenkäyntikuluja koskevaa asiaa kutsumatta Vahinkovakuutus Oyj:tä kuultavaksi. KO:ssa oli sen vuoksi tapahtunut sellainen menettelyvirhe, jonka vuoksi asia oli oikeudenkäyntikuluja koskevilta osin palautettava takaisin käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 11.1.2022) - Uutiset
10.1.2022 16.00
Lis pendens, ne bis in idem, lainkonkurrenssi, syytteen tarkistaminen ja muuttaminen - hovioikeus ei muuttanut talousrikoksista annettua tuomiota
Asiassa oli kysymys ensiksi siitä, oliko vastaajaa vastaan voinut olla vireillä kaksi erillistä, mutta samaa asiaa koskevaa rikosoikeudenkäyntiä kahdessa eri jäsenvaltiossa. Toiseksi kysymys oli siitä, oliko vastaaja tuomittu kahdesti samasta teosta. Kolmanneksi oli kysymys siitä, olivatko vastaajalle hallinnollisessa menettelyssä määrätyt verot muodostaneet esteen asian tutkimiselle. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 10.1.2022) - Uutiset
10.1.2022 15.15
Hovioikeus kovensi pahoinpitelyistä tuomittuja rangaistuksia – kysymys myös todistelukustannusten ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta valtiollePahoinpitelyjen vahingollisuus ja vaarallisuus huomioon ottaen A:lle ja B:lle tuomittuja rangaistuksia oli kovennettava. Rangaistusta määrättäessä oli toisaalta otettava huomioon, että A:n ja B:n MD:lle aiheuttamat vammat eivät olleet tekotapaan nähden kovin vakavia ja että A:ta ja B:tä ei ollut aiemmin rikoksista rekisteröity. Teon vahingollisuus ja vaarallisuus, teon vaikuttimet ja teosta ilmenevä vastaajien syyllisyys huomioon ottaen oikeudenmukainen rangaistus oli A:lle 60 päivää vankeutta ja B:lle 70 päivää vankeutta, jotka voitiin tuomita ehdollisina. (Vailla lainvoimaa 10.1.2022) - Uutiset
10.1.2022 14.00
Hovioikeus lievensi kerrostalon porraskäytävässä ulko-oven välittömässä läheisyydessä tuttavansa raiskanneelle tuomitun 2 vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen 1 vuoden 8 kuukauden ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi
Asianomistaja ja vastaaja olivat tunteneet toisensa jo entuudestaan, ja tekoa oli edeltänyt yhteinen ajanvietto. Tekotavassa kokonaisuudessaan ei objektiivisesti arvioiden ollut ollut kysymyksessä olevasta rikostyypistä poikkeavia, esimerkiksi erityisen pelottavia elementtejä. Teko ei ollut ollut suunnitelmallinen. Teossa käytetty väkivalta oli ollut suhteellisen lievää. Teko oli kokonaisuudessaan kestänyt enintään noin kolme minuuttia, eikä se tekopaikasta huolimatta ollut ollut erityisen nöyryyttävä huomioon ottaen, että tekoajankohdasta johtuen asianomistajan joutuminen täysin ulkopuolisten henkilöiden havainnoimaksi teon aikana oli ollut varsin epätodennäköistä. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO piti vastaajalle tuomittavan vankeusrangaistuksen oikeudenmukaisena pituutena 1 vuotta 10 kuukautta. KO:n tuomiossa todetuin tavoin teko oli kohdistunut henkilöön, joka oli humalatilansa vuoksi ollut puolustuskyvytön tai kykenemätön muodostamaan tai ilmaisemaan omaa tahtoaan. Tämä seikka ei kuitenkaan sellaisenaan lisännyt teon vakavuutta tai vastaajan syyllisyyden astetta siinä määrin, että vain ehdoton vankeusrangaistus olisi tullut seuraamuksena kysymykseen. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO päätyi siihen, että vankeusrangaistus voitiin määrätä ehdolliseksi. (Vailla lainvoimaa 10.1.2022) - Uutiset
10.1.2022 12.33
Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti vakavaa huomiota: Käräjätuomarin ja aluesyyttäjän menettely
Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti käräjätuomarin vakavaa huomiota huolellisuuteen tuomion laatimisessa. Hän saattoi lisäksi aluesyyttäjän tietoon näkemyksensä, että syyttäjälle säädetty velvollisuus huolehtia vastaajan oikeusturvan toteutumisesta olisi käsillä olleessa tapauksessa edellyttänyt muutoksenhakua käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen. - Uutiset
7.1.2022 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että eläkkeellä olevien puolisoiden velkajärjestelyille oli VJL 10 a §:n painavat syyt
HO katsoi asioita kokonaisuutena harkittuaan, että ottaen huomioon erityisesti hakijoiden olosuhteet, velkojen lyhentäminen ulosoton kautta, omistusasunnon myynti, VJL 10 a §:n tarkistamisen tarkoituksesta asiassa selostetut seikat sekä velkajärjestelylain yleinen tavoite ylivelkaantuneelle velalliselle aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen vähentämisestä (HE 83/2014 vp s. 43), velkajärjestelyiden myöntämiselle oli VJL 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä. KO:n päätökset oli kumottava ja velkajärjestelyt määrättävä aloitettaviksi. - Uutiset
7.1.2022 13.00
Hovioikeus: Pahoinpitelyn aiheuttamasta voimakkaasta lyhytaikaisesta kivun tunteesta 400 euron korvausVastaaja V1 oli lyönyt asianomistajaa avokämmenellä poskelle. Lisäksi V1 ja asianomistaja olivat painineet. Toisen vastaajan V2 syyksi oli luettu menettely, jonka mukaan V2 oli lyönyt asianomistajaa laudalla vartaloon seurauksin, että asianomistaja oli kaatunut. Asiassa mainituilla perusteilla ja henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksen huomioon ottaen HO arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi tilapäisestä haitasta 400 euroa, minkä ylittävältä osin asianomistajan vaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 7.1.2022) - Uutiset
7.1.2022 12.12
Käräjäoikeus purki käytetyn auton kaupan kuluttajansuojalain nojalla – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa
Yhteenvetona tuomiossa kerrotusta käräjäoikeus katsoi, että vaikka kyseessä oli ollut käytetty auto, se oli ollut huonommassa kunnossa kuin A oli kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen voinut perustellusti edellyttää, eikä se ollut vastannut niitä tietoja, jotka autoliike oli hänelle ennen kaupantekoa antanut. Autoliike ei myöskään näyttänyt, että auton rikkoutuminen olisi osaksikaan johtunut A:n menettelystä. (Vailla lainvoimaa 7.1.2022) - Uutiset
7.1.2022 11.30
Kilpailukieltosopimuksen tehnyt yritys velvoitettiin korvamaan yrityksen johtoryhmässä työskennelleelle aiheutuneen ansionmenetyksen
Kantaja ei ollut ollut sosiaalipalvelualalla toimivassa yhtiössä sellaisessa asemassa ja sellaisessa tehtävässä, että kilpailukieltosopimuksen tekemiselle oli ollut erittäin painava syy. Yhtiö ei ollut näyttänyt, että työsopimuksen liitteenä olevalle kilpailukieltosopimukselle olisi ollut työsopimuslaissa tarkoitettu erityisen painava syy. Edellytykset kilpailukieltosopimuksen tekemiselle eivät olleet olleet olemassa. Näin ollen kilpailukieltosopimus oli mitätön. Asiassa myös katsottiin, että kilpailukieltosopimus oli tehty olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi ollut kunnianvastaista ja arvotonta vedota sopimukseen. Kilpailukieltosopimuksen soveltaminen olisi johtanut kohtuuttomuuteen. Sen soveltaminen olisi rajoittanut kohtuuttomasti kantajan toimintaa. Yhtiö oli vedonnut sopimukseen, jonka sen olisi pitänyt ymmärtää olevan mitätön tai ainakin pätemätön. Menettelyllään yhtiö oli aiheuttanut vähintäänkin luottamuksellisesti vahinkoa. Yhtiö oli omalla menettelyllään aiheuttanut kantajalle vahinkoa, jonka määrä oli se ansionmenetys, joka kantajalta oli jäänyt saamatta eli 6 kuukauden palkka, jonka hän olisi saanut B Oy:ssä. Yhtiö velvoitettiin suorittamaan kantajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 40 832,64 euroa korkoineen 15.11.2021 lukien. Yhtiön peruutettua valituksensa HO:ssa KO:n tuomio jäi noudatettavaksi. (Vailla lainvoimaa 7.1.2022) - Uutiset
5.1.2022 16.00
Hovioikeus: Kirpputorin vuokrasopimuksen kestoaikaa koskeva ehto ei ollut vuokralaisen sairastumisen johdosta kohtuuton, minkä vuoksi asiassa ei ollut edellytyksiä ehdon kohtuullistamiselle käräjäoikeuden toteamalla tavalla eikä vuokralaisella näin ollen ollut ollut oikeutta lopettaa vuokran maksamista
Asiassa oli kysymys siitä, oliko vuokralainen ollut KO:n toteamalla tavalla sairautensa vuoksi estynyt käyttämästä liiketilaa ja oliko vuokrasopimuksen kestoaikaa koskeva ehto tullut tästä syystä sillä tavalla kohtuuttomaksi, että ehtoa oli voitu kohtuullistaa KO:n tuomiossa todetulla tavalla. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko vuokranantaja ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin vahinkonsa rajoittamiseksi esimerkiksi pyrkimällä vuokraamaan liiketilaa edelleen. Vielä kysymys oli oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. KO:n tuomio kumottiin. Vuokranantaja vapautettiin oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta vuokralaiselle. HO arvioi, että liiketila olisi ollut vuokrattavissa edelleen kohtuullisin ehdoin ainakin 5 kuukauden kuluessa vuokrasopimuksen purkamisesta. Vuokralainen velvoitettiin suorittamaan vuokranantajalle korvausta vuokratulon menettämisestä aiheutuneesta vahingosta 5.500 euroa viivästyskorkoineen 22.10.2020 lukien. Vuokranantajan valitus menestyi HO:ssa vain osaksi. Tämän vuoksi vuokralainen oli velvollinen korvaamaan OK 21 luvun 3 § ja 16 §:n säännökset huomioon ottaen puolet vuokranantajalle HO:ssa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista, joita koskeva vaatimus oli määrältään (1.495 euroa) kohtuullinen. (Vailla lainvoimaa 5.1.2022) - Uutiset
5.1.2022 13.30
AVI: Kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä parturialan yrittäjälle annettu tuomio pysyi hovioikeudessa
HO ei muuttanut KO:n parturialan yrittäjälle antamaa 70 päiväsakon rangaistusta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. HO:sa esitetty uusi todistelu ei kumonnut KO:n tuomion perusteena olevaa näyttöä työntekijän pitkistä työpäivistä ja saamatta jääneestä palkasta. (Vailla lainvoimaa 5.1.2021) - Uutiset
5.1.2022 10.10
Käräjäoikeus: Kaupunki velvoitettiin maksamaan yhtiölle laskun mukaisesti myös urakkaan kuuluvista lisätöistä – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa
Yhteenvetona käräjäoikeus totesi, että Sastamalan kaupunki ei ollut missään vaiheessa rajoittanut viimeistelytyön eikä tuntityöhön käytettävää tuntimäärää. Kaupunki oli lisäksi omassa tarjouspyynnössään epäsuorasti ohjannut tuomiossa kuvatulla tavalla palkkaamaan kesätyöntekijöitä tekemään urakkaan kuuluvaa työtä. Edelleen oli todettu riidattomaksi, että tuntilistan mukainen työ oli tehty ja se oli koitunut kaupungin hyväksi. Sastamalan kaupunki velvoitettiin suorittamaan X Oy:lle pääomaa 26.170,20 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 30.8.2019 lukien. (Vailla lainvoimaa 5.1.2022) - Uutiset
4.1.2022 16.00
Hovioikeuskin hylkäsi työsuhteeseen ja yhdenvertaisuuslakiin perustuvat vaatimukset - kysymys oli ollut pikemminkin naapurinavusta kuin työsuhteessa tehdystä työstä
Kantaja kanne oli perustunut väitteeseen, että hän oli 22.4.2018 alkaen työskennellyt kuuden kuukauden ajan jokaisena päivänä keskimäärin kymmenen tuntia päivässä varastomiehenä vastaajayhtiön palveluksessa. Hän oli väittänyt saaneensa käteisenä palkkaa noin 400 euroa kuukaudessa. Hänen mukaansa tämä oli mahdollista siksi, että hän ei ulkomaalaissyntyisenä ja suomea osaamattomana pystynyt valvomaan etujaan ja oikeuksiaan. HO ei muuttanut KO:n tuomion lopputulosta. Kantaja velvoitettiin suorittamaan yhtiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 11.999,12 euroa (sis. alv 2.241,12 euroa) viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 4.1.2021) - Uutiset
4.1.2022 12.55
Itä-Suomen hovioikeuden asiamäärä kasvoi vuonna 2021 – koronaepidemia viivästytti yhä asioiden käsittelyäItä-Suomen hovioikeudessa tuli vuonna 2021 vireille 1 335 uutta asiaa. Tämä on 148 asiaa enemmän (12 %) kuin vuonna 2020, jolloin vireille tuli 1 187 asiaa. Vuonna 2020 asiamäärä oli kuitenkin tavanomaista pienempi koronaepidemiasta johtuen. Tätä edeltävinä vuosina hovioikeuteen saapuvien uusien asioiden määrä on ollut noin 1 250 asiaa vuodessa. - Uutiset
4.1.2022 12.20
Hovioikeus: Yksi vai useampi huumausaineen käyttörikos
Ottaen huomioon käyttökertojen välisen 1,5 kuukauden ajan sekä sen, että A:n voitiin katsoa ensimmäisestä rikoksesta kiinni jäätyään tehneen uuden päätöksen käyttää huumausaineita, teot oli perusteltua arvioida erillisiksi rikoksiksi. (Vailla lainvoimaa 4.1.2022) - Uutiset
4.1.2022 11.53
Hovioikeus: Määräajan palauttamiselle velkajärjestelyasiassa oli erittäin painava syy
Käräjäoikeus ei ollut voinut määrätä selvittäjää ilmoittamaan käräjäoikeuden päätöksen antamispäivästä A:lle. Sen sijaan käräjäoikeuden olisi oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 11 §:n 2 momentin pääsäännön mukaan tullut itse ilmoittaa päätöksen antamispäivästä hyvissä ajoin ennen sen antamista A:lle. (Vailla lainvoimaa 4.1.2022) - Uutiset
3.1.2022 11.00
Hovioikeus: Erityisen painavia syitä määrätä elatusapua suoritettavaksi kanteen vireille panoa aikaisemmasta ajankohdasta oli
Elatusavun suorittamista 1.1.2021 lukien koskeva vaatimus oli esitetty 3.6.2021. Asiassa oli riidatonta, ettei lasten isä ollut suorittanut 1.1. ja 8.6.2021 välisellä ajalla lapsilleen elatusapua. HO katsoi, että asiassa oli näin ollen erityisen painavia syitä määrätä elatusapu suoritettavaksi myös 1.1.2021 ja 8.6.2021 väliseltä ajalta. Sillä, että elatusavun suorittamisesta mainitulta ajalta oli käyty tuloksettomia sovintoneuvotteluja tai että isä oli tarjoutunut suorittamaan elatusapua määrittämänsä määrän, ei ollut asiassa merkitystä, koska isä ei ollut kuitenkaan suorittanut lapsilleen elatusapua. Myöskään sillä, että isä oli maksanut lasten kuluja tapaamisten aikana ei ollut asiassa merkitystä. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 3.1.2022) - Uutiset
3.1.2022 10.00
Hälytysajossa (181 km/t) olleen poliisiauton hallinnan vesisateessa menettänyt poliisi tuomittiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta yhteiseen 35 ps rangaistukseen
Asiassa oli riidatonta, että vastaajan kuljettama poliisiauto oli ollut hälytysajossa ja kyse oli ollut autovarkauteen liittyvästä rikosepäilystä. Asiassa ei ollut ilmennyt, että hälytystehtävään olisi liittynyt hengen tai terveydenuhkaa. Tehtävälle oli myös ollut matkalla useampia partioita. Videotallenteen perusteella poliisiauton oma nopeus juuri ennen tieltä suistumista oli ollut 181 kilometriä tunnissa eli varmuusvähennys huomioiden 178 kilometriä tunnissa. Kyseistä nopeutta oli käsillä olleissa ajo- ja sääolosuhteissa sekä kyseessä olleen hälytystehtävän laatuun nähden pidettävä selvästi ylimitoitettuna. Vastaaja vaati HO:ssa, että syyte ja muut vaatimukset hylätään tai että hänet jätetään rangaistukseen tuomitsematta taikka rangaistusta ainakin alennetaan. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 3.1.2022) - Uutiset
3.1.2022 9.14
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion: Ampuma-aserikoksesta tuli tuomita ehdotonta vankeutta
Vastaajan aikaisempi rikollisuus (kokonaisrikollisuus) oli otettava rangaistusta mitattaessa huomioon koventamisperusteena, koska sen ja nyt käsiteltävänä olevan rikoksen suhde osoitti vastaajassa ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä. Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten laatuhankkeen rangaistussuositus huomioon ottaen käräjäoikeus päätyi rangaistuksen mittaamisessa koventamisperuste mukaan lukien seitsemän kuukauden pituiseen vankeusrangaistukseen. Ottaen huomioon vastaajan aikaisempi rikollisuus, käräjäoikeus katsoi, että rangaistusta ei voitu tuomita ehdollisena. Tuomittavan rangaistuksen pituus johti siihen, että valvontarangaistus ei voinut tulla kyseeseen. Käräjäoikeus katsoi myös, että yhdyskuntapalvelun tuomitsemiselle oli rikoslain 6 luvun 11 §:n tarkoittama este. (Vailla lainvoimaa 3.1.2022) - Uutiset
31.12.2021 12.32
Hovioikeus: Valittajalla ei ollut oikeutta moittia yhtiökokouksen päätöstä
Hovioikeus katsoi, ettei A pystynyt näyttämään miltään osin, että yhtiökokouksessa 8.6.2017 olisi toimittu lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti. Kutsut yhtiökokoukseen oli pöytäkirjan mukaan toimitettu 30.5.2017 osakkaiden osake- ja osakasluetteloon merkittyihin osoitteisiin yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Hovioikeus katsoi, ettei A:n asemaa osakkeenomistajana ollut vahvistettu ennen 8.6.2017 pidettyä yhtiökokousta. Näin ollen A:lla ei myöskään ollut osakeyhtiölain 21 luvun 1 §:n perusteella oikeutta moittia yhtiökokouksen päätöksiä. Käräjäoikeuden päätös jättää kanne tutkimatta oli näin ollen ollut oikea. (Vailla lainvoimaa 31.12.2021) - Uutiset
31.12.2021 11.00
Kun aine ei sisältänyt huumausainetta, vaaraa rikoksen täyttämisestä ei syntynyt - menettely jäi rankaisematta
Vastaaja oli pitänyt ainetta hallussaan ja suunnitellut aineen levittämistä. Siten hänen menettelynsä olisi voinut tulla rangaistavaksi huumausainerikoksena. Kun aine ei kuitenkaan ollut sisältänyt huumausainetta, vaaraa rikoksen täyttämisestä ei ollut syntynyt. Vastaajan menettely voi kuitenkin tulla rangaistavaksi, mikäli vaaran syntymättä jääminen oli johtunut satunnaisista syistä. Säännöksen esitöiden (HE 44/2002 vp s. 137) mukaan tällöin ei ole ollut käsillä tosiasiallista rikoksen täyttymisen mahdollisuutta, mutta tekijän näkökulmasta ja senhetkisen tilanteen pohjalta rikoksen täyttymistä on saattanut pitää uskottavana. Yritys jää rankaisematta, jos rikossuunnitelmassa on ollut sillä tavoin perustava puute, ettei teko käytettyjen välineiden, teon kohteen tai muiden tilanteeseen tyypillisesti liittyvien seikkojen vuoksi olisi missään olosuhteissa voinut johtaa tarkoitettuun tulokseen. Koska vastaajan hallussa pitämä aine ei ollut sisältänyt huumausainetta, vastaajan menettely jäi rankaisematta. Syyte huumausainerikoksesta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 31.12.2021) - Uutiset
30.12.2021 16.00
Hovioikeus: Yhtiöllä oli ollut työsopimuslaissa tarkoitetut perusteet lentoaseman turvatarkastajien lomauttamiselle (ään.)
Yhtiö vapautettiin velvollisuudesta suorittaa vahingonkorvausta kantajille. (Vailla lainvoimaa 30.12.2021) - Uutiset
30.12.2021 13.00
Suomeen turvapaikanhakijoina saapuneille maksettiin 7 euron tuntipalkkaa - työnantajan edustaja tuomittiin kolmesta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä 80 ps rangaistukseen - yhtiölle 10 000 euron yhteisösakko
HO katsoi, että työnantaja oli yhtiön edustajana syyllistynyt niihin rikoksiin, joista hänelle oli vaadittu rangaistusta. Yhtiö tuomittiin KO:ssa selostetuin perustein yhteisösakkoon. Kohtuullinen korvaus loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä oli A:n osalta 3.000 euroa ja B:n sekä C:n osalta 2.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 30.12.2021) - Uutiset
30.12.2021 11.00
Ne bis in idem - hovioikeus jätti tutkimatta syytteet asevelvollisuudesta kieltäytymisestä ja karkaamisesta ja vapautti vastaajan hänelle tuomitusta rangaistuksesta
HO totesi, että KO:n vastaajan nyt syyksi lukemat teot olivat johtuneet samasta vastaajan menettelystä eli asevelvollisuudesta kieltäytymisestä. Kuten asiassa mainitussa HO:n ratkaisussa oli todettu, teon oikeudelliselle luokittelulle ei ole annettu merkitystä asioiden samuutta arvioitaessa. Täten vapautuslain kumoutumisella tai sillä, millä perusteilla KO oli päätynyt syytteen aikaisemmin hylkäämään ei ollut merkitystä ratkaistaessa sitä, oliko kyse samasta teosta. Syytteen ratkaisemisen kannalta keskeisten tosiseikkojen arviointi oli kaikilta osin jo kertaalleen lopullisesti suoritettu KO:n lainvoimaiseksi jääneessä ensimmäisen syytteen hylkäävässä tuomiossa. Näillä perusteilla HO katsoi, että vastaajaan kohdistetut syytteet perustuivat olennaisesti samoihin tosiseikkoihin ja kuuluivat siten ne bis in idem -kiellon piiriin. Tämän vuoksi KO:n lainvoimainen tuomio 18.1.2019 oli esteenä sille, että vastaajaan kohdistettu syyte karkaamisesta 30.10.2019–7.3.2020 ja asevelvollisuudesta kieltäytymisestä 9.3.2020 olisi voitu tutkia. (Vailla lainvoimaa 30.12.2021) - Uutiset
29.12.2021 15.00
Hovioikeus tuomitsi pizzanmyyntitoimintaa harjoittaneen yrittäjän rakentamisrikkomuksesta ja terveysrikoksesta 45 päiväsakon rangaistukseen
1 - 100 .......... 201 - 300 301 - 400 401 - 500 501 - 600 601 - 700 701 - 800 801 - 900 901 - 1000 .......... 10001 - 10098