Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
9561 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
21.1.2022 16.00
Hovioikeus: Kahteen törkeään rattijuopumukseen kymmenen päivän sisällä syyllistyneelle naiselle tuomittua vankeusrangaistusta ei voitu määrätä ehdollisena
Vastaaja oli 13.11. ja 23.11.2020 kuljettanut henkilöautoa yleisellä tiellä usean kilometrin pituisen matkan arki-iltapäivänä nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus oli ajon jälkeen ollut 4,08 ja 4,06 promillea. Ensimmäisessä teossa ajo oli päättynyt ajoneuvon hallinnan menettämiseen ja tieltä suistumiseen. Vastaaja oli kertonut, että tekojen aikaan hän turrutti alkoholilla pahaa oloaan, joka johtui hänen aviomiehensä väkivaltaisuudesta. Hän ei ollut syyllistynyt muihin rikoksiin. Hän oli avioeron jälkeen jatkanut kosmetologiyrittäjänä ja aloittaa pian työsuhteen hoitajana. Hän menettäisi kaksi lastaan, koiransa, työpaikkansa ja yrityksensä, mikäli hänet tuomitaan ehdottomaan vankeusrangaistukseen. HO katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus kaikista vastaajan syyksi luetuista teoista oli yhteinen 8 kuukauden vankeusrangaistus. HO katsoi, ettei asiassa ollut estettä tuomita rangaistusta yhdyskuntapalveluna ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta. (Vailla lainvoimaa 21.1.2022) - Uutiset
21.1.2022 13.30
Hovioikeus poisti asianajajalle kurinpidollisena seuraamuksena määrätyn 4.000 euron seuraamusmaksun ja lievensi seuraamuksen varoitukseksi
HO viittasi asiassa lausuttuun siltä osin, ettei valittajan menettelyä ollut pidettävä asianajajalain 7 §:n 2 momentin tarkoittamin tavoin epärehellisenä. Seuraamusmaksun määrääminen olisi edellyttänyti tässä tapauksessa sitä, että valittajan menettely olisi ollut toistuvaa tai että siihen liittyisi erityisen raskauttavia seikkoja. Valvontalautakunta ei ollut tuonut esille eikä asiassa ollut muutoinkaan esitetty, että valittajan menettelyyn olisi liittynyt tällaisia seikkoja. Kun HO:n arvioitavana oli valittajan menettely samojen tosiseikkojen perusteella kuin valvontalautakunnassa ja kun asiassa todetusti valvontalautakunta oli voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa valittajan menetelleen tapaohjeiden kohdan 3.5 vastaisesti, HO katsoi, että se näissä olosuhteissa voi lieventää seuraamuksen palauttamatta asiaa valvontalautakunnan uudelleen käsiteltäväksi. Valvontalautakunta oli voinut harkintavaltansa rajoissa pitää AA:n menettelyä varsin moitittavana. HO katsoi, ettei sen johdosta annettavaa varoitusta voitu pitää kohtuuttomana eikä asiassa viitatun suhteellisuusperiaatteen vastaisena seuraamuksena. Tämän vuoksi HO lievensi valittajalle määrätyn seuraamuksen varoitukseksi. (Vailla lainvoimaa 21.1.2022) - Uutiset
21.1.2022 12.30
Hovioikeus palautti osakeyhtiön yhtiökokouksen päätöksen moittimista koskevan asian käräjäoikeuteen, kun mahdollista oli, ettei kantaja ollut saanut tiedokseen haastehakemuksen täydennyskehotusta ennen asian ratkaisemistaHO katsoi, ettei asiassa ollut syytä epäillä, etteikö KO olisi lähettänyt yhtiölle täydennyskehotusta sähköiseen käsittelyjärjestelmään tallentuneen tiedon mukaisesti. Toisaalta asiassa ei ollut tullut myöskään esiin seikkoja, joiden perusteella olisi aihetta epäillä yhtiön edustajan ilmoitusta siitä, ettei täydennyskehotus ollut tullut perille. HO katsoi asiassa olleen mahdollista, ettei hakija ollut saanut tiedokseen haastehakemuksen täydennyskehotusta ennen asian ratkaisemista (vrt. KKO 2002:99). Haastehakemuksen täydennyskehotuksen tiedoksiannossa oli siten tapahtunut virhe, jonka johdosta tiedoksianto oli toimitettava uudelleen, ja kantajalle tuli asettaa uusi määräaika täydennyksen tekemistä varten. (Vailla lainvoimaa 21.1.2022) - Uutiset
21.1.2022 9.24
Ampuma-asetta käräjäoikeuden istunnossa esitelleelle käräjätuomarille syyte virka-aseman väärinkäyttämisestä, virkavelvollisuuden rikkomisesta ja ampuma-aserikoksesta
Käräjätuomarin epäillään käsitelleen rikoskomisarion pyynnöstä vangitsemisvaatimuksia viikonloppuisin vuosina 2018-2020, vaikka häntä ei ollut määrätty hovioikeuspiirin päivystysvuorossa olevaksi tuomariksi. Epäillyssä virkavelvollisuuden rikkomisessa ja ampuma-aserikoksessa on kyse siitä, että käräjätuomari oli tuonut aseen Keski-Suomen käräjäoikeuteen ja esitellyt sitä siellä ilman laissa säädettyä hyväksyttävää syytä. Apulaisoikeuskansleri päätti syytteen nostamisesta käräjätuomaria vastaan virka-aseman väärinkäyttämisestä, virkavelvollisuuden rikkomisesta ja ampuma-aserikoksesta. Apulaisoikeuskansleri pyysi valtakunnansyyttäjää ryhtymään toimenpiteisiin syytteen nostamiseksi. - Uutiset
21.1.2022 7.55
Hovioikeus: Yhtiöiden välille oli syntynyt konkludenttinen sopimuskäytäntö pihanhoitopalveluista
Asiassa tuli näytetyksi, että osapuolten välille oli vuosina 2017–2018 syntynyt konkludenttisesti sopimuskäytäntö, jossa X Oy on tuottanut Y Oy:lle pihanhoitopalvelua, jonka suorittamisen ja hinnoittelun Y on laskut maksaessaan hyväksynyt. X:n kanteen kohteena olevat kuusi laskua eivät sisältönsä puolesta poikenneet sopimuskäytännön mukaisista laskuista. Näin ollen Y oli lähtökohtaisesti velvollinen maksamaan kysymyksessä olevat laskut. Asiassa ei ollut merkitystä sillä, oliko X:n liiketoiminta siirtynyt V Oy:lle, koska Y oli huomautuksitta sallinut edellä kuvatun Y:n ja X:n välille konkludenttisesti syntyneen sopimuskäytännön jatkuvan väitetyn liiketoiminnan siirron jälkeenkin. Y ei osoittanut, että X:n laskuttamat työsuoritukset olisivat jääneet tekemättä tai laskut olisivat olleet selvästi osapuolten välisen sopimuksen vastaisia niin, että Y ei ole ollut velvollinen reklamoimaan laskuista tai niiden perusteina olleista suorituksista. (Vailla lainvoimaa 21.1.2022) - Uutiset
20.1.2022 16.00
Hovioikeus korotti kunnianloukkauksesta tuomitun kärsimyskorvauksen 3.000 eurosta 4.000 euroon
Vastaaja oli syyksi luetun teonkuvauksen mukaan halventanut asianomistajaa julkaisemalla Facebookissa päivityksiä, joissa hän oli väittänyt asianomistajan syyllistyneen petoksiin huijaamalla työnantajiltaan rahaa, valehtelevan ja olevan täysin taitamaton työssään. Vastaaja oli päivitysten yhteydessä julkaissut asianomistajan kuvan ja pyytänyt muita ihmisiä olemaan yhteydessä yhdessä tehtävää rikosilmoitusta varten. (Vailla lainvoimaa 20.1.2022) - Uutiset
20.1.2022 15.00
Hovioikeus tuomitsi itsensäpaljastajan 7 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvamaan kullekin lapselle kärsimyksestä 1 000 euroa - kysymys oli sukupuolisiveellisyyden julkisen loukkaamisen asemesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä
HO totesi, että vastaaja oli samanikäisten uhrien lukumäärä, tekojen ajallinen yhteys ja tapahtumaolosuhteet huomioon ottaen hyvin todennäköisesti tarkoittanut, että nimenomaan kyseiset lapset näkevät hänen seksuaaliset toimensa. HO ei pitänyt mahdollisena, että neljällä eri kerralla itsensä paljastelun olivat sattumalta havainneet yksin liikkeellä olevat lapset. Sitä, että vastaajan tarkoitus oli ollut nimenomaan kohdistaa tekonsa lapsiin tuki kohtien 3-4 asianomistajien kertomus vastaajan toiminnasta. Asianomistajat olivat kertoneet vastaajan ajaneen heidän ohitseen ja pysähtyneen heidän eteensä kevyenliikenteen väylän reunaan ja aloittaneen itsensä paljastelun. Vastaaja oli poistunut heti paikalta, kun aikuinen oli saapunut paikalle. Asiassa oli selvitetty, että vastaaja oli tehnyt 9-11-vuotiaille asianomistajille seksuaaliset teot, jotka olivat olleet omiaan vahingoittamaan heidän kehitystään ja siten vastaaja oli syyllistynyt niihin kuuteen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, joista syyttäjä oli vaatinut hänelle rangaistusta. (Vailla lainvoimaa 20.1.2022) - Uutiset
20.1.2022 13.15
Valtion vaatimus sen vapauttamisesta korvata vastapuolien oikeudenkäyntikulut ulosottoasiassa ei menestynyt hovioikeudessa
Käräjäoikeus oli toimittanut asiassa viisi päivää kestäneen pääkäsittelyn. Asiassa oli esitetty laajasti todistelua. Hovioikeudella ei ollut edellytyksiä arvioida sitä, oliko käräjäoikeudessa esitetty todistelu ollut joltain osin tarpeetonta. Käräjäoikeus oli päätynyt kumoamaan sivullisten C:n ja A:n omaisuuteen kohdistuneet ulosmittaukset. Valtion korvausvelvollisuus sivulliseen nähden ei ulosottokaaren 11 luvun 20 §:n 2 momentin mukaan edellytä sitä, että ulosottomenettelyssä olisi tapahtunut selvä virhe. Sinänsä ulosottokaaren 4 luvun 14 §:n mukaisiin keinotekoista järjestelyä koskeviin ulosmittausratkaisuihin liittyy usein oikeudellista tai näytöllistä tulkinnanvaraisuutta. Tässä tapauksessa käräjäoikeus oli kuitenkin päätöksensä perusteluissa todennut, ettei se ollut havainnut asiassa mitään, mikä tukisi sitä, että C:n asema kiinteistön omistajana ja A:n asema osakkeiden omistajana olisi mainitussa lainkohdassa tarkoitettu keinotekoinen järjestely. Tämä huomioon ottaen hovioikeudella ei ollut perusteita poiketa siitä käräjäoikeuden arviosta, että kulujen jääminen C:n ja A:n vahingoksi olisi kohtuutonta. Se, että C:llä ja A:lla oli merkittävää omaisuutta, ei asian laatu ja laajuus ja kulujen määrä huomioon ottaen poistanut kohtuuttomuutta. Hovioikeudella ei ollut myöskään aihetta arvioida tarpeellisten kulujen määrää toisin kuin käräjäoikeus. Valtion oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta C:hen ja A:han nähden ei ollut aihetta muuttaa. Myös ulosottovelallisena olleen B:n osalta hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden oikeudenkäyntikuluratkaisun perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 20.1.2022) - Uutiset
20.1.2022 12.00
Hovioikeus hylkäsi vaatimuksen liiketoimintakiellon täytäntöönpanon keskeyttämisestäLaissa säädetty lähtökohta on liiketoimintakiellon voimassaolo muutoksenhausta huolimatta. Valittaja oli keskeytysvaatimuksensa perusteeksi esittänyt sen, ettei hän ollut syyllistynyt asioissa rikoksiin ja että liiketoimintakiellosta aiheutuu hänelle kohtuutonta haittaa. Se, että liiketoimintakiellosta aiheutuu haittaa, ei ole epätavallista. HO arvioi, ettei valittaja ollut esittänyt sellaista seikkaa, joka olisi muodostanut liiketoimintakiellosta annetun lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun syyn tai muutoin sellaisia seikkoja, joiden vuoksi KO:n määräämän liiketoimintakiellon täytäntöönpano olisi ollut ulosottokaaressa mainitut arviointiperusteet huomioon ottaen keskeytettävä tässä vaiheessa. (Vailla lainvoimaa 20.1.2022) - Uutiset
20.1.2022 8.07
Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää perinnönjaon moitekannetta tutkimatta – hovioikeus ratkaisi asian itse
Rahaksimuuttokustannusten ja piilevän verovelan huomiointia omaisuuden arvostukseen perinnönjakoon perustuvassa osituksessa oli käsitelty Rovaniemen hovioikeuden ratkaisussa nro S 03/890 17.12.2004, jossa kiinteän omaisuuden rahaksimuuttokustannuksia ja sen myyntiin sisältyvää piilevää luovutusvoittoverovelkaa ei voitu ottaa huomioon omaisuuden arvostamisessa, koska ne eivät jakohetkellä vielä olleet realisoituneet. Myöskään tässä tapauksessa kanteessa tarkoitettuja rahaksimuuttokustannuksia ja veroseuraamuksia ei jakohetkellä ollut olemassa eikä niiden syntymisestä tai määrästä ollut varmuutta, koska lakiosa on osin tai kokonaan mahdollista suorittaa muullakin omaisuudella. Näin ollen kantajien vaatimus muuttaa perinnönjakoa huomioimalla kiinteistöomaisuuden myyntikustannukset ja luovutusvoittovero vastaajien lakiosien määrässä oli hylättävä. Perinnönjako oli tähän nähden toimitettava pesänjakajan päätöksen 7.10.2016 mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 20.1.2022) - Uutiset
19.1.2022 16.00
Hovioikeus korotti törkeästä lapsenraiskauksesta ym. tuomitun rangaistuksen 10 vuoden vankeudeksi - korvaus psyykkisestä tilapäisestä haitasta korotettiin 15.000 euroon ja kärsimyskorvaus 30.000 euroon
Tapauksessa tekoaika oli ollut erittäin pitkä, tekoja oli ollut useita ja tekijänä oli ollut erityisen läheinen henkilö. Tekoihin oli sisältynyt sukupuoliyhteyksiä hyvin nuoren lapsen kanssa, mikä oli rangaistusta ankaroittava seikka. Menettely oli sisältänyt useita osatekoja ja moninaista seksuaalista kanssakäymistä. Tekoihin oli sisältynyt valokuvien ottamista seksuaalisesta kanssakäymisestä, mitä voitiin pitää asianomistajan näkökulmasta erityisen nöyryyttävänä. Lisäksi tekoon oli liittynyt erinäisiä uhkauksia. Muun muassa näiden syiden vuoksi HO katsoi, että oikeudenmukainen yhteinen vankeusrangaistus kaikista vastaajan syyksi luetuista teoista oli KO:n tuomitseman 7 vuoden 6 kuukauden asemesta 10 vuotta vankeutta. Vastaaja ei ollut osallistunut oman rikoksensa selvittämiseen siten, että sillä olisi ollut merkitystä rangaistuksen mittaamisen kannalta. HO arvioi myös, että asianomistajalle tuomittuja vahingonkorvauksia oli korotettava. Näin ollen vastaaja velvoitettiin korvaamaan psyykkisestä tilapäisestä haitasta KO:n tuomitseman 10.000 euron asemesta 15.000 euroa ja kärsimyksestä 25.000 euron asemesta 30.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 19.1.2022) - Uutiset
19.1.2022 15.00
Päiväkodin metelistä valittanut mies uhkasi tulevansa seuraavan kerran aseen kanssa päiväkodin pihalle - laittomasta uhkauksesta 60 ps
- Uutiset
19.1.2022 11.45
Hovioikeus: Kaupungin sosiaali- ja terveyslautakuntaa ei voitu velvoittaa korvaamaan elatusapuasian voittaneen isän oikeudenkäyntikuluja (ään.)
Koska kuluvastuu on asiassa todetuin tavoin yhteisvastuullista eikä korvausvaatimusta ollut kohdistettu kantajaan (lapsi), vaan ainoastaan lautakuntaan hänen edustajanaan, lautakuntaa ei voitu velvoittaa korvaamaan vastaajan (isä) oikeudenkäyntikuluja asiassa ja tätä koskeva vaatimus oli hylättävä. Asian näin käyden HO:n ei ollut syytä ottaa kantaa siihen, olisiko asiassa muun ohella lautakunnan vastauksessaan vetoamat seikat huomioon ottaen ollut OK 21 luvun 2 §:n mukaista erityistä syytä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudelle. Ään. Esittelijän mietintö. (Vailla lainvoimaa 19.1.2022) - Uutiset
19.1.2022 11.00
Hovioikeus: Jo maksetun elatusavun palauttaminen äidille olisi ollut lapsen edun vastaista siitäkin huolimatta, että äidin elatuskyvyn oli katsottu olevan puutteellinen
Elatuslain 12 §:n mukaan määrätessään, että sopimuksella tai tuomiolla aikaisemmin vahvistettu velvollisuus suorittaa elatusapua on lakkaava tai että elatusavun määrää on alennettava, on tuomioistuimen samalla harkittava, onko kanteen vireille panon jälkeen suoritetut elatusavut tai osa niistä palautettava. Lain esitöiden (HE 90/1974 vp, s. 55 – 56) mukaan säännöstä sovelletaan lisäksi silloin, kun alemman tuomioistuimen vahvistamaa elatusavun määrää on muutoksenhaun johdosta alennettu. HO totesi lähtökohtana olevan, että harkittaessa elatusmaksujen palauttamista on erityisesti otettava huomioon lapsen olosuhteet ja lapsen etu (KKO 2010:38, kohta 20). Lain esitöistä (mainittu hallituksen esitys, s. 56) ilmenee, että palauttamisvelvollisuus voidaan asettaa vain sellaisissa tapauksissa, jolloin palauttamista on pidettävä kohtuullisena esimerkiksi elatusvelvollisen vähävaraisuuden tai muiden erityisten syiden johdosta eikä palauttamisvelvollisuus vaaranna lapsen toimeentuloa. HO totesi, että maksetut elatusavut olivat menneet lapsen elatukseen. Ottaen huomioon esitetty selvitys isän nettotuloista, HO katsoi, että jo maksetun elatusavun palauttaminen äidille olisi ollut lapsen edun vastaista. Mahdollisesti jo maksettua elatusapua ei näin ollen velvoitettu maksamaan takaisin. HO piti tällaista ratkaisua asiaa kokonaisuutena arvioituaan perusteltuna siitäkin huolimatta, että äidin elatuskyvyn oli katsottu edellä todetulla tavalla olevan puutteellinen. (Vailla lainvoimaa 19.1.2022) - Uutiset
19.1.2022 10.00
Sitomotyöntekijän sormi jouduttiin osittain amputoimaan käden juututtua kiinni vuonna 1958 käyttöön otetun laminaattikoneen nieluun - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi työnjohtajan ja toimitusjohtajan työturvallisuusrikoksesta 25 ps rangaistuksiinAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, olisiko laminointikoneessa pitänyt olla vaara-alueelle pääsyn estävä suojalaite tai muu tekninen ratkaisu, sekä siitä, olisiko vastaajien tullut havaita mahdolliset puutteet ja ryhtyä toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi. Yhteenvedonomaisesti HO katsoi, että pääsy koneen vaara-alueelle olisi ollut mahdollista estää ilman kohtuutonta haittaa koneen toiminnalle. Kysymys ei ollut myöskään vain pienen vahinkoriskin ehkäisystä. Siten laminointikone olisi tullut varustaa suojuksella tai muulla vastaavalla teknisellä ratkaisulla, joka olisi estänyt pääsyn koneen vaara-alueelle. Näin ollen laminointikone oli ollut suojaukseltaan työsuojelumääräysten vastainen. HO katsoi, että konekohtainen riskien arviointityö ei ollut ollut riittävän kattavaa ja järjestelmällistä. Työnjohtajan ja toimitusjohtajan ei voitu asiassa esitetyn selvityksen perusteella katsoa laiminlyöneen työkoneen asianmukaista suojausta sekä vaarojen selvittämistä ja arviointia tahallaan. Kysymys oli siten huolimattomuudesta. (Vailla lainvoimaa 19.1.2022) - Uutiset
19.1.2022 8.00
Hovioikeus salli syyttäjän yhteisösakkovaatimuksen tarkennuksen kuolemaan johtaneessa työtapaturmassa - yhteisösakon tuomitsemisen edellytykset täyttyivät
Työntekijä oli jäänyt osuuskunnan vaneritehtaalla puristuksiin sylinterin ja kuljettimen seinämän väliin ja menehtynyt. Toisin kuin käräjäoikeus HO tuomitsi osuuskunnalle 50 000 euron yhteisösakon. (Vailla lainvoimaa 19.1.2022) - Uutiset
18.1.2022 13.00
Teot olivat omiaan loukkaamaan lastenhoitajien seksuaalista itsemääräämisoikeutta - seksuaalisesta ahdistelusta 50 ps ja kärsimyskorvaus
Kun otettiin huomioon A:n kertomus vastaajan muustakin käytöksestä näillä lastenhoitokäynneillä, potkaisu takapuolelle oli ollut näissä olosuhteissa seksuaalisesti olennainen. Kysymys oli ollut lain tarkoittamasta seksuaalisesta teosta. Myös B:n takapuolelle läpsäisy sekä B:n vyötäröltä tarttuminen ja edestä päin lähestyminen olivat olleet tekojen olosuhteet huomioon ottaen seksuaalisesti olennaisia tekoja. Nämä edellä mainitut seksuaalisesti olennaiset kosketukset olivat olleet sekä A:n että B:n näkökulmasta ei-toivottuja. Teot olivat olleet omiaan loukkaamaan asianomistajien seksuaalista tsemääräämisoikeutta. Vastaajan oli syyllistynyt näillä teoillaan kohdissa 1 ja 2 seksuaaliseen ahdisteluun (50 ps). Loukkausten laatu huomioon ottaen oikeudenmukainen ja kohtuullinen korvaus oli A:lle 400 euroa ja B:lle 500 euroa, mitkä summat vastaaja oli heille velvollinen korvaamaan vaadittuine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 18.1.2022) - Uutiset
18.1.2022 12.00
Hovioikeus: Menettely täytti törkeän velallisen epärehellisyyden tunnusmerkistön
Pesäluettelon mukaan yhtiön varat olivat olleet 5.880 euroa, joista rahojen ja pankkitalletusten osuus oli ollut 12,62 euroa. Velkoja yhtiöllä oli ollut 91.162 euroa. Vastaajien rikoksella saavuttaman hyödyn määrä oli sama kuin ilman hyväksyttävää syytä yhtiöstä luovutettujen varojen määrä 26 942 euroa. (Vailla lainvoimaa 18.1.2022) - Uutiset
18.1.2022 8.17
Hovioikeus: Varkaus vai näpistys, perusmuotoinen vai lievä maksuvälinepetos – syyksilukemista muutettiin, rangaistusta lievennettiin ja tekijä vapautettiin rikosuhrimaksusta
Hovioikeus katsoi muun muassa, että vaikka puhelimen, maksu- ja ajokortin menettämisen voitiin katsoa aiheuttaneen vähäistä suurempaa vahinkoa asianomistajalle, tekoa voitiin vielä anastetun omaisuuden arvon perusteella pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. A oli siten syyllistynyt käräjäoikeuden hänen syykseen lukeman varkauden sijasta näpistykseen. (Vailla lainvoimaa 18.1.2022) - Uutiset
17.1.2022 16.00
Hovioikeus: Hakemus lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta tuli hyväksyä lukuun ottamatta vaaditun juoksevan uhkasakon asettamista
Asiassa oli kysymys siitä, oliko äiti jättänyt noudattamatta KO:n perustepäätöstä 19.3.2021 tai oliko tapaamisten toteutumatta jäämiselle ollut hyväksyttävä syy sekä siitä, oliko äiti velvoitettava uhkasakon uhalla sallimaan tapaamiset sekä ryhtymään muihin toimenpiteisiin tapaamisten toteuttamiseksi siten kuin täytäntöönpantavassa päätöksessä oli määrätty. KO:n päätöstä muutettiin. Äiti velvoitettiin asetetun 1 000 euron kiinteän uhkasakon uhalla sallimaan lasten tapaamiset isän kanssa sekä ryhtymään muihin toimenpiteisiin tapaamisten toteuttamiseksi siten kuin KO:n päätöksessä 19.3.2021 oli määrätty kuitenkin siten täsmennettynä, että tapaamiset toteutetaan sosiaali- ja terveyspiirin osoittamassa tapaamispaikassa. Isä vapautettiin velvollisuudesta korvata äidin oikeudenkäyntikulut KO:ssa 1 841,65 eurolla viivästyskorkoineen. Muilta osin KO:n päätöstä ei muutettu. Asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa KO:ssa ja HO:ssa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 17.1.2022) - Uutiset
17.1.2022 14.00
Hovioikeus: Päämiehellä ei ollut oikeutta hakea muutosta asiamiehen esteellisyyttä koskevaan päätökseen (ään.)
HO totesi, että lainkohta (OK 15:10 a §:n 3 mom) on sanamuodoltaan selvä ja yksiselitteinen eikä sen mukaan muutoksenhakuoikeutta ole muilla kuin kiellon kohteena olevalla asiamiehellä tai avustajalla. Asianosaisella on lähtökohtaisesti oikeus valita avustajansa ja järjestää asiansa ajaminen haluamallaan tavalla eikä tuomioistuin voi puuttua tähän luottamussuhteeseen kuin poikkeuksellisesti. Muutoksenhakuoikeuden laajentaminen lain sanamuotoa laajemmaksi olisi selvästi säännöksen sanamuodon tarkoituksen vastaista. Muutoksenhakuoikeuden laajentaminen lain sanamuoto ohittaen voisi johtaa myös turhiin muutoksenhakuihin asian käsittelyn viivyttämiseksi tai muista epäasiallisista syistä. Mainituin perustein HO katsoi, ettei valittajalla ollut oikeutta hakea muutosta asiamiehen esteellisyyttä koskevaan päätökseen. Valitus oli tältä osin jätettävä tutkimatta. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos piti väitteen tehneen päämiehen oikeusturvan kannalta ongelmallisena tilannetta, jossa hänellä ei olisi mahdollisuutta saattaa tällaista oikeuttaan koskevaa tuomioistuimen ratkaisua muutoksenhakutuomioistuimen arvioitavaksi. Asiassa mainituin perustein hän katsoi, että valittajalla oli oikeus hakea muutosta asiamiehen esteellisyyttä koskevaan KO:n päätökseen. (Vailla lainvoimaa 17.1.2022) - Uutiset
17.1.2022 13.35
Hovioikeus: Vapaakuukausien säästön ulosmittaaminen vain noin kuukausi sen jälkeen, kun ulosmittauksen keskeytys oli päättynyt, ei ollut kohtuullistaKäsiteltävässä asiassa vuoden 2021 tammi- ja helmikuulle myönnettyjen vapaakuukausien säästö oli ulosmitattu A:n pankkitililtä 8.4.2021. Vapaakuukausipäätöksestä 2.11.2020 ilmenee, että A oli perustellut vapaakuukausihakemustaan muun muassa 1.300 euron velkaantumisella vuokranantajalleen, hammashoidolla sekä vuosittaisella silmätarkastuksella. Vapaakuukausihakemuksen perusteet huomioon ottaen vapaakuukausien säästön ulosmittaaminen vain noin kuukausi sen jälkeen, kun ulosmittauksen keskeytys oli päättynyt ei ollut kohtuullista. Ulosmittaus oli siten kumottava tältä osin. (Vailla lainvoimaa 17.1.2022) - Uutiset
17.1.2022 13.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi tullut tutkia vahingonkorvausta huoneenvuokrasuhteessa koskeva asia OK 5 luvun 3 §:n 1 momentin mukaisena summaarisena riita-asiana (ään.)
Kantajayhtiö oli käräjäoikeuteen 25.8.2020 toimittamassaan summaarisessa haastehakemuksessa vaatinut 9.672,11 euron pääomaa viivästyskorkoineen ja oikeudenkäyntikuluineen. Näin ollen kantaja oli esittänyt vaatimuksen tietyn määräisestä saamisesta. Kantaja oli haastehakemuksessa niin ikään ilmoittanut, että saatava oli sen käsityksen mukaan riidaton. Haastehakemuksessa oli lisäksi ilmoitettu, että kantajan ja vastaajan välillä oli ollut kirjallinen vuokrasopimus. Vaatimuksensa perusteina oli esitetty vastaajan vuokrasuhteen aikana huoneistossa laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan 11.1.2018 aiheuttaman vesivahingon kuivaus-, korjaus- ja jälleenrakennustöistä, kattojen ja seinien maalaamisesta, vinyylilankun asentamisesta, sekä ovien uusimisesta karmeineen aiheutunut vahingonkorvaussaatava. Vastaajalle oli lähetetty lasku 14.6.2019, jota ei ollut maksettu ja johon ei ollut reagoitu. Kantajayhtiön haastehakemus täytti siten OK 5 luvun 3 §:n mukaiset edellytykset. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, ettei KO:n päätöstä ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 17.1.2022) - Uutiset
14.1.2022 13.27
Hovioikeus: Yrittikö vastaaja tappaa kiinniottamisen suorittaneita poliiseja uhatessaan heitä kirveellä
Nyt käsillä olevassa asiassa oli ennen muuta kysymys siitä, mitä A:n on syytteessä tarkoitetussa tilanteessa näytetty aikoneen ja yrittäneen tehdä. Näyttöä kokonaisuutena arvioidessaan hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, että A:n ei ollut syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella näytetty tarkoittaneen tappaa joku poliiseista tai tehdä heille ruumiillista väkivaltaa. A:n kiinnioton jälkeen esittämät tappouhkaukset eivät riittäneet osoittamaan, että hänen menettelynsä tarkoituksena olisi ollut yritys tappaa tai vahingoittaa poliiseja. Kun epäselvä asia on ratkaistava syytetyn eduksi ja A:n syyllisyydestä jäi murhan tai törkeän pahoinpitelyn yrityksen osalta varteenotettava epäily, ei käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen ollut siten aihetta. (Vailla lainvoimaa 14.1.2022) - Uutiset
14.1.2022 13.00
Hovioikeuskin hylkäsi sopimusrikkomukseen perustuneen 2.539.437,84 euron vahingonkorvauskanteenAsiassa mainituin täsmennyksin HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 14.1.2022) - Uutiset
14.1.2022 11.10
Turun hovioikeus myönsi pro gradu -tutkielmaa tekevälle tutkimusluvan törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä ja lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskeviin tuomioihinHakijan tutkimussuunnitelmasta ilmenee, että hänen pro gradu -tutkielmansa tarkoituksena on analysoida rikoksella aiheutettujen psyykkisten vahinkojen korvattavuuden edellytyksiä ja korvauksen määrään vaikuttavia tekijöitä. (Vailla lainvoimaa 14.1.2022) - Uutiset
14.1.2022 10.00
Kaupan peruuntuminen ja alv - hovioikeus hylkäsi syytteen veropetoksesta kokonaan ja vapautti vastaajan hänelle tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta
HO:ssa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko yhtiön ja V Oy:n 28.4.2016 tekemä kauppa kuorma-autosta peruuntunut siten, että yhtiö oli ollut oikeutettu ilmoittamaan vähennettävää arvonlisäveroa 12.000 euroa kohdekaudelta 5/2018, ja oliko vastaaja tältä osin syyllistynyt veropetokseen. Mikäli syytettä ei kokonaan hylätty, asiassa oli kysymys myös vastaajalle tuomittavasta rangaistuksesta. (Vailla lainvoimaa 14.1.2022) - Uutiset
14.1.2022 8.45
Hovioikeus: Tappo vai murha ja syyntakeisuusHovioikeus katsoi, että asiassa ei ollut aihetta päätyä syyntakeisuusarvioinnissa muuhun lopputulokseen kuin mihin THL ja käräjäoikeus olivat päätyneet. A oli menettelyllään syyllistynyt syyntakeisena tehtyyn murhaan. (Vailla lainvoimaa 14.1.2022) - Uutiset
14.1.2022 8.28
Hovioikeus: Valvontarangaistuksen tuomitsemiselle ei ollut edellytyksiäOikeuskirjallisuuden mukaan (Matikkala, Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä, 2021, s. 571) kun yhdyskuntapalveluun tuomittu on törkeästi rikkonut velvollisuuksiaan, tuomioistuin voi YSTPL 39.2 §:n viimeisen virkkeen mukaan muuntaa valvontarangaistukseksi tai ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi myös sellaisen muun yhdyskuntapalvelun, jonka täytäntöönpano ei ole vielä alkanut. Tämä perustuu siihen normatiiviseen näkökohtaan, että kun tuomittu on törkeästi rikkonut yhdyskuntapalvelun ehtoja, ei hänen yleensä voida olettaa suoriutuvan muista, aloittamatta olevista yhdyskuntapalveluista. Hovioikeus käräjäoikeuden tavoin katsoi, ettei A:n voitu päihdeongelmastaan johtuen olettaa suoriutuvan valvontarangaistuksesta. (Vailla lainvoimaa 14.1.2022) - Uutiset
13.1.2022 16.00
Hovioikeus: Oliko liikennevalvontaa suorittanut poliisi erehtynyt ajoneuvosta ja oliko poliisin käyttämä tutkalaite näyttänyt virheellistä mittauslukemaa kaista-alueiden välillä olleen metallisen keskikaiteen aiheuttaman ns. ”tolppavälkkeen” johdosta
Asiassa kerrotuilla perusteilla HO katsoi näytetyksi, että vastaaja oli kuljettanut ajoneuvoa 165 kilometrin tuntinopeudella 100 kilometrin tuntinopeusrajoitusalueella. HO katsoi KO:n tavoin, että vastaaja oli menettelyllään syyllistynyt törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Vastaaja tuomittiin 50 ps. rangaistukseen. Vastaaja oli hävinnyt valituksensa HO:ssa, joten hänen oikeudenkäyntikulu- ja asianosaiskuluvaatimuksensa sekä matkakuluvaatimukset KO:ssa ja HO:ssa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 13.1.2022) - Uutiset
13.1.2022 14.00
Asioilla käyminen ei edellyttänyt pysähtymistä ja seisomista toistuvasti naapureiden kodin lähettyvillä - menettely täytti vainoamisen tunnusmerkistön
- Uutiset
13.1.2022 13.42
Hovioikeus: Pelkästään vastaajan DNA:n löytymistä tekopaikalta ei voitu pitää riittävänä näyttönä vastaajan osallistumisesta syytteessä kuvattuun anastustekoonVastaaja oli kiistänyt teon. Vastaajan mukaan oli mahdollista, että hän oli joskus käynyt virtsalla tekopaikalla ja loukannut itseään ja että hänen DNA:taan oli sen vuoksi löytynyt tekopaikalta. (Vailla lainvoimaa 13.1.2022) - Uutiset
12.1.2022 15.10
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuhotyön yrityksestä tuomitseman neljän kuukauden vankeuden ehdolliseksi
Muun muassa ottaen huomioon, että nyt kysymyksessä oleva rikos oli eri laatuinen kuin vastaajan syyksi 3.7.2020 annetulla tuomiolla luetut teot, vastaajan aikaisempi rikollisuus ei edellyttänyt hänen tuomitsemistaan ehdottomaan vankeuteen nyt käsiteltävänä olevasta rikoksesta. Tätä ei edellyttänyt myöskään rikoksen vakavuus eikä rikoksesta ilmenevä vastaajan syyllisyys. Vastaaja oli näin ollen tuomittava ehdolliseen vankeuteen. (Vailla lainvoimaa 12.1.2022) - Uutiset
12.1.2022 14.05
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota: Tavanomainen pahoinpitely ei oikeuttanut 1000 euron kärsimyskorvaukseen
A:n syyksi luettu pahoinpitely oli ollut tekotavaltaan tavanomainen eikä siihen liittynyt B:n ihmisarvoa alentavia erityispiirteitä taikka erityistä raakuutta, julmuutta tai nöyryytystä. Näillä perusteilla vaatimus kärsimyksen korvaamisesta oli hylättävä ja A vapautettiin velvollisuudesta korvata uhrille kärsimyksestä 1000 euroa. (Vailla lainvoimaa 12.1.2022) - Uutiset
12.1.2022 10.00
Hovioikeuskin hylkäsi katselmuksen toimitettuaan osakkaiden vaatimuksen lahovauriosta aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta
Osakkailla ei ollut asunto-osakeyhtiölain tai vahingonkorvauslain perusteella oikeutta saada korvausta asunto-osakeyhtiön vastuulle kuuluvien rakenteiden korjaamisesta. HO hyväksyi asiassa mainituin lisäyksin KO:n perustelut ja lopputuloksen kanteen hylkäämisestä. Osakkaat velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan asunto-osakeyhtiölle korvauksena oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 14.312,22 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 12.1.2022) - Uutiset
12.1.2022 8.16
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli voinut jättää tutkimatta osakkaiden moitekanteen osakehuoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan kun osakkaat olivat jo myyneet asunnon
Asunto-osakeyhtiölain (AOYL) 8 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan osakkeenomistaja tai vuokralainen tai osakehuoneistossa asuva muu käyttöoikeuden saanut voi saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi sen, onko osakehuoneiston ottamiselle yhtiön hallintaan 8 luvun 2 §:ssä säädetty peruste. Oikeuskäytännössä (KKO:1978-II-102) on kuitenkin katsottu, että jos osakas myy tai muuten luovuttaa osakkeensa ennen moitekanteen loppuun saattamista, hän ei enää voi jatkaa kanteen ajamista. (Vailla lainvoimaa 12.1.2022) - Uutiset
11.1.2022 16.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut ratkaista oikeudenkäyntikuluja koskevaa asiaa kutsumatta vahinkovakuutusyhtiötä kuultavaksi
Ottaen huomioon, että Vahinkovakuutus Oyj oli kieltäytynyt korvaamasta asianomistajan oikeudenkäyntikuluja ja että asianomistaja tämän vuoksi oli uudistanut kulujen korvaamista koskevan vaatimuksensa KO:ssa, KO:n ei olisi tullut ratkaista oikeudenkäyntikuluja koskevaa asiaa kutsumatta Vahinkovakuutus Oyj:tä kuultavaksi. KO:ssa oli sen vuoksi tapahtunut sellainen menettelyvirhe, jonka vuoksi asia oli oikeudenkäyntikuluja koskevilta osin palautettava takaisin käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 11.1.2022) - Uutiset
10.1.2022 16.00
Lis pendens, ne bis in idem, lainkonkurrenssi, syytteen tarkistaminen ja muuttaminen - hovioikeus ei muuttanut talousrikoksista annettua tuomiota
Asiassa oli kysymys ensiksi siitä, oliko vastaajaa vastaan voinut olla vireillä kaksi erillistä, mutta samaa asiaa koskevaa rikosoikeudenkäyntiä kahdessa eri jäsenvaltiossa. Toiseksi kysymys oli siitä, oliko vastaaja tuomittu kahdesti samasta teosta. Kolmanneksi oli kysymys siitä, olivatko vastaajalle hallinnollisessa menettelyssä määrätyt verot muodostaneet esteen asian tutkimiselle. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 10.1.2022) - Uutiset
10.1.2022 15.15
Hovioikeus kovensi pahoinpitelyistä tuomittuja rangaistuksia – kysymys myös todistelukustannusten ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta valtiollePahoinpitelyjen vahingollisuus ja vaarallisuus huomioon ottaen A:lle ja B:lle tuomittuja rangaistuksia oli kovennettava. Rangaistusta määrättäessä oli toisaalta otettava huomioon, että A:n ja B:n MD:lle aiheuttamat vammat eivät olleet tekotapaan nähden kovin vakavia ja että A:ta ja B:tä ei ollut aiemmin rikoksista rekisteröity. Teon vahingollisuus ja vaarallisuus, teon vaikuttimet ja teosta ilmenevä vastaajien syyllisyys huomioon ottaen oikeudenmukainen rangaistus oli A:lle 60 päivää vankeutta ja B:lle 70 päivää vankeutta, jotka voitiin tuomita ehdollisina. (Vailla lainvoimaa 10.1.2022) - Uutiset
10.1.2022 14.00
Hovioikeus lievensi kerrostalon porraskäytävässä ulko-oven välittömässä läheisyydessä tuttavansa raiskanneelle tuomitun 2 vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen 1 vuoden 8 kuukauden ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi
Asianomistaja ja vastaaja olivat tunteneet toisensa jo entuudestaan, ja tekoa oli edeltänyt yhteinen ajanvietto. Tekotavassa kokonaisuudessaan ei objektiivisesti arvioiden ollut ollut kysymyksessä olevasta rikostyypistä poikkeavia, esimerkiksi erityisen pelottavia elementtejä. Teko ei ollut ollut suunnitelmallinen. Teossa käytetty väkivalta oli ollut suhteellisen lievää. Teko oli kokonaisuudessaan kestänyt enintään noin kolme minuuttia, eikä se tekopaikasta huolimatta ollut ollut erityisen nöyryyttävä huomioon ottaen, että tekoajankohdasta johtuen asianomistajan joutuminen täysin ulkopuolisten henkilöiden havainnoimaksi teon aikana oli ollut varsin epätodennäköistä. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO piti vastaajalle tuomittavan vankeusrangaistuksen oikeudenmukaisena pituutena 1 vuotta 10 kuukautta. KO:n tuomiossa todetuin tavoin teko oli kohdistunut henkilöön, joka oli humalatilansa vuoksi ollut puolustuskyvytön tai kykenemätön muodostamaan tai ilmaisemaan omaa tahtoaan. Tämä seikka ei kuitenkaan sellaisenaan lisännyt teon vakavuutta tai vastaajan syyllisyyden astetta siinä määrin, että vain ehdoton vankeusrangaistus olisi tullut seuraamuksena kysymykseen. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO päätyi siihen, että vankeusrangaistus voitiin määrätä ehdolliseksi. (Vailla lainvoimaa 10.1.2022) - Uutiset
10.1.2022 12.33
Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti vakavaa huomiota: Käräjätuomarin ja aluesyyttäjän menettely
Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti käräjätuomarin vakavaa huomiota huolellisuuteen tuomion laatimisessa. Hän saattoi lisäksi aluesyyttäjän tietoon näkemyksensä, että syyttäjälle säädetty velvollisuus huolehtia vastaajan oikeusturvan toteutumisesta olisi käsillä olleessa tapauksessa edellyttänyt muutoksenhakua käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen. - Uutiset
7.1.2022 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että eläkkeellä olevien puolisoiden velkajärjestelyille oli VJL 10 a §:n painavat syyt
HO katsoi asioita kokonaisuutena harkittuaan, että ottaen huomioon erityisesti hakijoiden olosuhteet, velkojen lyhentäminen ulosoton kautta, omistusasunnon myynti, VJL 10 a §:n tarkistamisen tarkoituksesta asiassa selostetut seikat sekä velkajärjestelylain yleinen tavoite ylivelkaantuneelle velalliselle aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen vähentämisestä (HE 83/2014 vp s. 43), velkajärjestelyiden myöntämiselle oli VJL 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä. KO:n päätökset oli kumottava ja velkajärjestelyt määrättävä aloitettaviksi. - Uutiset
7.1.2022 13.00
Hovioikeus: Pahoinpitelyn aiheuttamasta voimakkaasta lyhytaikaisesta kivun tunteesta 400 euron korvausVastaaja V1 oli lyönyt asianomistajaa avokämmenellä poskelle. Lisäksi V1 ja asianomistaja olivat painineet. Toisen vastaajan V2 syyksi oli luettu menettely, jonka mukaan V2 oli lyönyt asianomistajaa laudalla vartaloon seurauksin, että asianomistaja oli kaatunut. Asiassa mainituilla perusteilla ja henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksen huomioon ottaen HO arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi tilapäisestä haitasta 400 euroa, minkä ylittävältä osin asianomistajan vaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 7.1.2022) - Uutiset
7.1.2022 12.12
Käräjäoikeus purki käytetyn auton kaupan kuluttajansuojalain nojalla – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa
Yhteenvetona tuomiossa kerrotusta käräjäoikeus katsoi, että vaikka kyseessä oli ollut käytetty auto, se oli ollut huonommassa kunnossa kuin A oli kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen voinut perustellusti edellyttää, eikä se ollut vastannut niitä tietoja, jotka autoliike oli hänelle ennen kaupantekoa antanut. Autoliike ei myöskään näyttänyt, että auton rikkoutuminen olisi osaksikaan johtunut A:n menettelystä. (Vailla lainvoimaa 7.1.2022) - Uutiset
7.1.2022 11.30
Kilpailukieltosopimuksen tehnyt yritys velvoitettiin korvamaan yrityksen johtoryhmässä työskennelleelle aiheutuneen ansionmenetyksen
Kantaja ei ollut ollut sosiaalipalvelualalla toimivassa yhtiössä sellaisessa asemassa ja sellaisessa tehtävässä, että kilpailukieltosopimuksen tekemiselle oli ollut erittäin painava syy. Yhtiö ei ollut näyttänyt, että työsopimuksen liitteenä olevalle kilpailukieltosopimukselle olisi ollut työsopimuslaissa tarkoitettu erityisen painava syy. Edellytykset kilpailukieltosopimuksen tekemiselle eivät olleet olleet olemassa. Näin ollen kilpailukieltosopimus oli mitätön. Asiassa myös katsottiin, että kilpailukieltosopimus oli tehty olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi ollut kunnianvastaista ja arvotonta vedota sopimukseen. Kilpailukieltosopimuksen soveltaminen olisi johtanut kohtuuttomuuteen. Sen soveltaminen olisi rajoittanut kohtuuttomasti kantajan toimintaa. Yhtiö oli vedonnut sopimukseen, jonka sen olisi pitänyt ymmärtää olevan mitätön tai ainakin pätemätön. Menettelyllään yhtiö oli aiheuttanut vähintäänkin luottamuksellisesti vahinkoa. Yhtiö oli omalla menettelyllään aiheuttanut kantajalle vahinkoa, jonka määrä oli se ansionmenetys, joka kantajalta oli jäänyt saamatta eli 6 kuukauden palkka, jonka hän olisi saanut B Oy:ssä. Yhtiö velvoitettiin suorittamaan kantajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 40 832,64 euroa korkoineen 15.11.2021 lukien. Yhtiön peruutettua valituksensa HO:ssa KO:n tuomio jäi noudatettavaksi. (Vailla lainvoimaa 7.1.2022) - Uutiset
5.1.2022 16.00
Hovioikeus: Kirpputorin vuokrasopimuksen kestoaikaa koskeva ehto ei ollut vuokralaisen sairastumisen johdosta kohtuuton, minkä vuoksi asiassa ei ollut edellytyksiä ehdon kohtuullistamiselle käräjäoikeuden toteamalla tavalla eikä vuokralaisella näin ollen ollut ollut oikeutta lopettaa vuokran maksamista
Asiassa oli kysymys siitä, oliko vuokralainen ollut KO:n toteamalla tavalla sairautensa vuoksi estynyt käyttämästä liiketilaa ja oliko vuokrasopimuksen kestoaikaa koskeva ehto tullut tästä syystä sillä tavalla kohtuuttomaksi, että ehtoa oli voitu kohtuullistaa KO:n tuomiossa todetulla tavalla. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko vuokranantaja ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin vahinkonsa rajoittamiseksi esimerkiksi pyrkimällä vuokraamaan liiketilaa edelleen. Vielä kysymys oli oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. KO:n tuomio kumottiin. Vuokranantaja vapautettiin oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta vuokralaiselle. HO arvioi, että liiketila olisi ollut vuokrattavissa edelleen kohtuullisin ehdoin ainakin 5 kuukauden kuluessa vuokrasopimuksen purkamisesta. Vuokralainen velvoitettiin suorittamaan vuokranantajalle korvausta vuokratulon menettämisestä aiheutuneesta vahingosta 5.500 euroa viivästyskorkoineen 22.10.2020 lukien. Vuokranantajan valitus menestyi HO:ssa vain osaksi. Tämän vuoksi vuokralainen oli velvollinen korvaamaan OK 21 luvun 3 § ja 16 §:n säännökset huomioon ottaen puolet vuokranantajalle HO:ssa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista, joita koskeva vaatimus oli määrältään (1.495 euroa) kohtuullinen. (Vailla lainvoimaa 5.1.2022) - Uutiset
5.1.2022 13.30
AVI: Kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä parturialan yrittäjälle annettu tuomio pysyi hovioikeudessa
HO ei muuttanut KO:n parturialan yrittäjälle antamaa 70 päiväsakon rangaistusta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. HO:sa esitetty uusi todistelu ei kumonnut KO:n tuomion perusteena olevaa näyttöä työntekijän pitkistä työpäivistä ja saamatta jääneestä palkasta. (Vailla lainvoimaa 5.1.2021) - Uutiset
5.1.2022 10.10
Käräjäoikeus: Kaupunki velvoitettiin maksamaan yhtiölle laskun mukaisesti myös urakkaan kuuluvista lisätöistä – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa
Yhteenvetona käräjäoikeus totesi, että Sastamalan kaupunki ei ollut missään vaiheessa rajoittanut viimeistelytyön eikä tuntityöhön käytettävää tuntimäärää. Kaupunki oli lisäksi omassa tarjouspyynnössään epäsuorasti ohjannut tuomiossa kuvatulla tavalla palkkaamaan kesätyöntekijöitä tekemään urakkaan kuuluvaa työtä. Edelleen oli todettu riidattomaksi, että tuntilistan mukainen työ oli tehty ja se oli koitunut kaupungin hyväksi. Sastamalan kaupunki velvoitettiin suorittamaan X Oy:lle pääomaa 26.170,20 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 30.8.2019 lukien. (Vailla lainvoimaa 5.1.2022) - Uutiset
4.1.2022 16.00
Hovioikeuskin hylkäsi työsuhteeseen ja yhdenvertaisuuslakiin perustuvat vaatimukset - kysymys oli ollut pikemminkin naapurinavusta kuin työsuhteessa tehdystä työstä
Kantaja kanne oli perustunut väitteeseen, että hän oli 22.4.2018 alkaen työskennellyt kuuden kuukauden ajan jokaisena päivänä keskimäärin kymmenen tuntia päivässä varastomiehenä vastaajayhtiön palveluksessa. Hän oli väittänyt saaneensa käteisenä palkkaa noin 400 euroa kuukaudessa. Hänen mukaansa tämä oli mahdollista siksi, että hän ei ulkomaalaissyntyisenä ja suomea osaamattomana pystynyt valvomaan etujaan ja oikeuksiaan. HO ei muuttanut KO:n tuomion lopputulosta. Kantaja velvoitettiin suorittamaan yhtiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 11.999,12 euroa (sis. alv 2.241,12 euroa) viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 4.1.2021) - Uutiset
4.1.2022 12.55
Itä-Suomen hovioikeuden asiamäärä kasvoi vuonna 2021 – koronaepidemia viivästytti yhä asioiden käsittelyäItä-Suomen hovioikeudessa tuli vuonna 2021 vireille 1 335 uutta asiaa. Tämä on 148 asiaa enemmän (12 %) kuin vuonna 2020, jolloin vireille tuli 1 187 asiaa. Vuonna 2020 asiamäärä oli kuitenkin tavanomaista pienempi koronaepidemiasta johtuen. Tätä edeltävinä vuosina hovioikeuteen saapuvien uusien asioiden määrä on ollut noin 1 250 asiaa vuodessa. - Uutiset
4.1.2022 12.20
Hovioikeus: Yksi vai useampi huumausaineen käyttörikos
Ottaen huomioon käyttökertojen välisen 1,5 kuukauden ajan sekä sen, että A:n voitiin katsoa ensimmäisestä rikoksesta kiinni jäätyään tehneen uuden päätöksen käyttää huumausaineita, teot oli perusteltua arvioida erillisiksi rikoksiksi. (Vailla lainvoimaa 4.1.2022) - Uutiset
4.1.2022 11.53
Hovioikeus: Määräajan palauttamiselle velkajärjestelyasiassa oli erittäin painava syy
Käräjäoikeus ei ollut voinut määrätä selvittäjää ilmoittamaan käräjäoikeuden päätöksen antamispäivästä A:lle. Sen sijaan käräjäoikeuden olisi oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 11 §:n 2 momentin pääsäännön mukaan tullut itse ilmoittaa päätöksen antamispäivästä hyvissä ajoin ennen sen antamista A:lle. (Vailla lainvoimaa 4.1.2022) - Uutiset
3.1.2022 11.00
Hovioikeus: Erityisen painavia syitä määrätä elatusapua suoritettavaksi kanteen vireille panoa aikaisemmasta ajankohdasta oli
Elatusavun suorittamista 1.1.2021 lukien koskeva vaatimus oli esitetty 3.6.2021. Asiassa oli riidatonta, ettei lasten isä ollut suorittanut 1.1. ja 8.6.2021 välisellä ajalla lapsilleen elatusapua. HO katsoi, että asiassa oli näin ollen erityisen painavia syitä määrätä elatusapu suoritettavaksi myös 1.1.2021 ja 8.6.2021 väliseltä ajalta. Sillä, että elatusavun suorittamisesta mainitulta ajalta oli käyty tuloksettomia sovintoneuvotteluja tai että isä oli tarjoutunut suorittamaan elatusapua määrittämänsä määrän, ei ollut asiassa merkitystä, koska isä ei ollut kuitenkaan suorittanut lapsilleen elatusapua. Myöskään sillä, että isä oli maksanut lasten kuluja tapaamisten aikana ei ollut asiassa merkitystä. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 3.1.2022) - Uutiset
3.1.2022 10.00
Hälytysajossa (181 km/t) olleen poliisiauton hallinnan vesisateessa menettänyt poliisi tuomittiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta yhteiseen 35 ps rangaistukseen
Asiassa oli riidatonta, että vastaajan kuljettama poliisiauto oli ollut hälytysajossa ja kyse oli ollut autovarkauteen liittyvästä rikosepäilystä. Asiassa ei ollut ilmennyt, että hälytystehtävään olisi liittynyt hengen tai terveydenuhkaa. Tehtävälle oli myös ollut matkalla useampia partioita. Videotallenteen perusteella poliisiauton oma nopeus juuri ennen tieltä suistumista oli ollut 181 kilometriä tunnissa eli varmuusvähennys huomioiden 178 kilometriä tunnissa. Kyseistä nopeutta oli käsillä olleissa ajo- ja sääolosuhteissa sekä kyseessä olleen hälytystehtävän laatuun nähden pidettävä selvästi ylimitoitettuna. Vastaaja vaati HO:ssa, että syyte ja muut vaatimukset hylätään tai että hänet jätetään rangaistukseen tuomitsematta taikka rangaistusta ainakin alennetaan. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 3.1.2022) - Uutiset
3.1.2022 9.14
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion: Ampuma-aserikoksesta tuli tuomita ehdotonta vankeutta
Vastaajan aikaisempi rikollisuus (kokonaisrikollisuus) oli otettava rangaistusta mitattaessa huomioon koventamisperusteena, koska sen ja nyt käsiteltävänä olevan rikoksen suhde osoitti vastaajassa ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä. Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten laatuhankkeen rangaistussuositus huomioon ottaen käräjäoikeus päätyi rangaistuksen mittaamisessa koventamisperuste mukaan lukien seitsemän kuukauden pituiseen vankeusrangaistukseen. Ottaen huomioon vastaajan aikaisempi rikollisuus, käräjäoikeus katsoi, että rangaistusta ei voitu tuomita ehdollisena. Tuomittavan rangaistuksen pituus johti siihen, että valvontarangaistus ei voinut tulla kyseeseen. Käräjäoikeus katsoi myös, että yhdyskuntapalvelun tuomitsemiselle oli rikoslain 6 luvun 11 §:n tarkoittama este. (Vailla lainvoimaa 3.1.2022) - Uutiset
31.12.2021 12.32
Hovioikeus: Valittajalla ei ollut oikeutta moittia yhtiökokouksen päätöstä
Hovioikeus katsoi, ettei A pystynyt näyttämään miltään osin, että yhtiökokouksessa 8.6.2017 olisi toimittu lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti. Kutsut yhtiökokoukseen oli pöytäkirjan mukaan toimitettu 30.5.2017 osakkaiden osake- ja osakasluetteloon merkittyihin osoitteisiin yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Hovioikeus katsoi, ettei A:n asemaa osakkeenomistajana ollut vahvistettu ennen 8.6.2017 pidettyä yhtiökokousta. Näin ollen A:lla ei myöskään ollut osakeyhtiölain 21 luvun 1 §:n perusteella oikeutta moittia yhtiökokouksen päätöksiä. Käräjäoikeuden päätös jättää kanne tutkimatta oli näin ollen ollut oikea. (Vailla lainvoimaa 31.12.2021) - Uutiset
31.12.2021 11.00
Kun aine ei sisältänyt huumausainetta, vaaraa rikoksen täyttämisestä ei syntynyt - menettely jäi rankaisematta
Vastaaja oli pitänyt ainetta hallussaan ja suunnitellut aineen levittämistä. Siten hänen menettelynsä olisi voinut tulla rangaistavaksi huumausainerikoksena. Kun aine ei kuitenkaan ollut sisältänyt huumausainetta, vaaraa rikoksen täyttämisestä ei ollut syntynyt. Vastaajan menettely voi kuitenkin tulla rangaistavaksi, mikäli vaaran syntymättä jääminen oli johtunut satunnaisista syistä. Säännöksen esitöiden (HE 44/2002 vp s. 137) mukaan tällöin ei ole ollut käsillä tosiasiallista rikoksen täyttymisen mahdollisuutta, mutta tekijän näkökulmasta ja senhetkisen tilanteen pohjalta rikoksen täyttymistä on saattanut pitää uskottavana. Yritys jää rankaisematta, jos rikossuunnitelmassa on ollut sillä tavoin perustava puute, ettei teko käytettyjen välineiden, teon kohteen tai muiden tilanteeseen tyypillisesti liittyvien seikkojen vuoksi olisi missään olosuhteissa voinut johtaa tarkoitettuun tulokseen. Koska vastaajan hallussa pitämä aine ei ollut sisältänyt huumausainetta, vastaajan menettely jäi rankaisematta. Syyte huumausainerikoksesta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 31.12.2021) - Uutiset
30.12.2021 16.00
Hovioikeus: Yhtiöllä oli ollut työsopimuslaissa tarkoitetut perusteet lentoaseman turvatarkastajien lomauttamiselle (ään.)
Yhtiö vapautettiin velvollisuudesta suorittaa vahingonkorvausta kantajille. (Vailla lainvoimaa 30.12.2021) - Uutiset
30.12.2021 13.00
Suomeen turvapaikanhakijoina saapuneille maksettiin 7 euron tuntipalkkaa - työnantajan edustaja tuomittiin kolmesta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä 80 ps rangaistukseen - yhtiölle 10 000 euron yhteisösakko
HO katsoi, että työnantaja oli yhtiön edustajana syyllistynyt niihin rikoksiin, joista hänelle oli vaadittu rangaistusta. Yhtiö tuomittiin KO:ssa selostetuin perustein yhteisösakkoon. Kohtuullinen korvaus loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä oli A:n osalta 3.000 euroa ja B:n sekä C:n osalta 2.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 30.12.2021) - Uutiset
30.12.2021 11.00
Ne bis in idem - hovioikeus jätti tutkimatta syytteet asevelvollisuudesta kieltäytymisestä ja karkaamisesta ja vapautti vastaajan hänelle tuomitusta rangaistuksesta
HO totesi, että KO:n vastaajan nyt syyksi lukemat teot olivat johtuneet samasta vastaajan menettelystä eli asevelvollisuudesta kieltäytymisestä. Kuten asiassa mainitussa HO:n ratkaisussa oli todettu, teon oikeudelliselle luokittelulle ei ole annettu merkitystä asioiden samuutta arvioitaessa. Täten vapautuslain kumoutumisella tai sillä, millä perusteilla KO oli päätynyt syytteen aikaisemmin hylkäämään ei ollut merkitystä ratkaistaessa sitä, oliko kyse samasta teosta. Syytteen ratkaisemisen kannalta keskeisten tosiseikkojen arviointi oli kaikilta osin jo kertaalleen lopullisesti suoritettu KO:n lainvoimaiseksi jääneessä ensimmäisen syytteen hylkäävässä tuomiossa. Näillä perusteilla HO katsoi, että vastaajaan kohdistetut syytteet perustuivat olennaisesti samoihin tosiseikkoihin ja kuuluivat siten ne bis in idem -kiellon piiriin. Tämän vuoksi KO:n lainvoimainen tuomio 18.1.2019 oli esteenä sille, että vastaajaan kohdistettu syyte karkaamisesta 30.10.2019–7.3.2020 ja asevelvollisuudesta kieltäytymisestä 9.3.2020 olisi voitu tutkia. (Vailla lainvoimaa 30.12.2021) - Uutiset
29.12.2021 15.00
Hovioikeus tuomitsi pizzanmyyntitoimintaa harjoittaneen yrittäjän rakentamisrikkomuksesta ja terveysrikoksesta 45 päiväsakon rangaistukseen
- Uutiset
29.12.2021 13.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi hotellinjohtajana toimineelle törkeästä kavalluksesta 9 kuukautta ehdollista vankeuttaYhteenvetona hovioikeus totesi, että A:n oli näytetty menetelleen syytteen teonkuvauksessa kuvatulla tavalla kuitenkin siten, että anastetun omaisuuden määrä oli ollut yhteensä 52.940 euroa (vuonna 2017 yhteensä 18.160 euroa ja vuonna 2018 yhteensä 34.780 euroa). (Vailla lainvoimaa 29.12.2021) - Uutiset
29.12.2021 12.12
Hovioikeus kumosi äänestäen käräjäoikeuden tuomion: Huoneenvuokrasopimuksen purkamiselle ei ollut terveydellistä perustetta
Kun terveysvaara jäi näyttämättä, vuokralaisilla ei ollut perustetta purkaa heidän ja vuokranantajien välistä vuokrasopimusta asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 63 §:n 1 momentin nojalla. Vuokralaisten vahvistuskanne oli näin ollen hylättävä. Vähemmistöön jäänyt jäsen hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, että vuokralaiset olivat saaneet purkaa vuokrasopimuksen. (Ään. 2–1; vailla lainvoimaa 29.12.2021) - Uutiset
29.12.2021 11.45
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion takaisinsaannista konkurssipesään
Kauppoihin liittyneiden olosuhteiden ja niiden tueksi esitetyn näytön perusteella hovioikeus katsoi X Oy:n saattaneen todennäköiseksi, että mikään kysymyksessä olevista kaupoista ei ollut ainakaan selvästi alihintainen. Tuomiossa mainittujen seikkojen vuoksi hovioikeus katsoi, että kaupat eivät olleet takaisinsaantilain 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla sopimattomia eikä niiden peräyttämiselle siten ollut edellytyksiä mainitun lainkohdan nojalla. Ottaen huomioon, mitä Y Oy:n ja X Oy:n välisten kauppojen alihintaisuudesta niihin liittyviin olosuhteisiin ja erityispiirteisiin nähden oli takaisinsaantilain 5 §:n osalta todettu, hovioikeus katsoi, ettei osapuolten suoritusten välillä ollut siinä määrin ilmeistä epäsuhdetta, että oikeustoimia olisi pidettävä osaksi lahjoina. Näin ollen kauppojen peräyttämiselle ei ollut edellytyksiä myöskään takaisinsaantilain 6 §:n nojalla. (Vailla lainvoimaa 29.12.2021) - Uutiset
29.12.2021 11.17
Metrojunan töhriminen - varteenotettavaa epäilyä vastaajan syyllisyydestä ei jäänyt - Uutiset
28.12.2021 15.00
Hovioikeus: Baarijakkaroita heitelleen teot eivät olleet sakolla sovitettavissa, mutta ehdollista vankeusrangaistusta oli alennettava ja sen koeajan pituutta lyhennettävä
Vastaajan syyksi oli luettu vahingonteko ja pahoinpitelyn yritys. Vahingonteko oli tehty heittämällä baarijakkaroita, jolloin useita alkoholipulloja, valaisimia, laseja, baarijakkaroita ja muuta omaisuutta oli rikkoutunut. Teosta oli aiheutunut asianomistajalle useiden tuhansien eurojen suuruinen vahinko. Pahoinpitelyn yritys oli tehty heittämällä baarijakkara kohti asianomistajaa. (Vailla lainvoimaa 28.12.2021) - Uutiset
28.12.2021 10.29
Hovioikeus äänesti Lohjan murhaa vuonna 2020 koskevassa asiassaHelsingin hovioikeus antoi 28.12.2021 ratkaisun asiassa R 20/1685, jossa kolmea vastaajaa on syytetty Lohjalla 18.2.2020 tehdystä murhasta. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus oli 3.7.2020 tuominnut kaksi vastaajaa murhasta elinkautiseen vankeuteen ja hylännyt syytteen yhden vastaajan osalta. Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoi kaikkien vastaajien olleen osallisina tekoon. (Vailla lainvoimaa 28.12.2021) - Uutiset
28.12.2021 10.00
Hovioikeus: Rajoittamatonta takausvastuuta vuokrasaatavista ja niiden liitännäiskuluista ei ollut pidettävä kohtuullisena
Takaussitoumukseen liittyvät aikaisemmat ratkaisut ja niiden perusteluissa mahdollisesti esille tulleet takaussitoumuksen kohtuullisuutta koskevat lausumat eivät tässä asiassa saaneet sitovaa oikeusvoimavaikutusta. - Uutiset
27.12.2021 13.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi petossyytteen näytetyksi
Riidatonta oli, että A oli tilannut Jimm´s PC-Store Oy:stä Klarna Bank Ab:n laskulla (rahoituksella) 3.2. ja 7.2.2020 tietokoneen osia ja kuulokkeet käyttäen B:n henkilötietoja ja saanut myyjäliikkeen toimittamat tuotteet haltuunsa. Tilausten pääomaa ei ollut lainkaan maksettu 7.5.2020 mennessä ja maksamatta oli ollut 1.109,27 euroa. Hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko A syyllistynyt kohdassa 4 petokseen. Syyttäjän mukaan A:lla oli tilaukset tehdessään ollut petostarkoitus. A oli tämän kiistänyt. Kysymys oli hovioikeudessa keskeisesti siitä, oliko A:lla tilaukset tehdessään ollut tarkoitus maksaa tuotteet. (Vailla lainvoimaa 27.12.2021) - Uutiset
27.12.2021 12.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei kissaan kohdistunut eläinsuojelurikos ollut törkeä
Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoi, että vastaajat maallikkoina eivät välttämättä olleet ymmärtäneet sitä, että myrkkyä syöneen kissan ruokkiminen oli lisännyt sen kärsimystä. Todistaja S piti mahdollisena, että myös kodinhoitajat olivat yrittäneet ruokkia kissaa. Tämä tuki vastaajien väitettä siitä, etteivät he olleet ymmärtäneet kissan juottamisen ja syöttämisen lisänneen eläimen kärsimystä. Näissä olosuhteissa hovioikeus päätyi siihen, että vastaajien menettelyn ei voitu katsoa olleen erityisen raakaa tai julmaa. Rikos ei siten täyttänyt törkeän tekomuodon tunnusmerkistöä. (Vailla lainvoimaa 27.12.2021) - Uutiset
27.12.2021 11.02
Apulaisoikeuskansleri huomautti tuomaria: Aiemman ehdollisen vankeusrangaistuksen huomioiminen rangaistusta alentavana seikkana
Käräjätuomarin menettelyn seurauksena vastaaja oli välttynyt rangaistukselta. Apulaisoikeuskanslerin mukaan tapahtunut virhe on omiaan heikentämään luottamusta lainkäytön asianmukaisuuteen. - Uutiset
23.12.2021 16.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli perustanut tuomionsa seikkaan, johon työriidan kantaja ei ollut vedonnut
Kun otettiin huomioon se, että KO oli OK 24 luvun 3 §:n 2 momentin vastaisesti perustanut tuomionsa seikkaan, mihin kantaja ei ollut KO:ssa vedonnut eikä kantajan sallittu vedota uusiin seikkoihin enää HO:ssa sekä se, että HO:n tutkittavana eivät olleen kantajan KO:ssa vetoamat muut kanneperusteet, joiden KO oli katsonut jääneen näyttämättä toteen, KO:n tuomio oli kumottava ja kantajan kanne hylättävä vastaajayhtiön vaatimilta osin. Kantajan korvausvaatimus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä sekä oikeudenkäyntikuluista hylättiin, ja vastaajayhtiö vapautettiin mainitusta korvausvelvollisuudesta. Lisäksi vastaajayhtiö vapautettiin korvausvelvollisuudesta Työllisyysrahastolle. (Vailla lainvoimaa 23.12.2021) - Uutiset
23.12.2021 15.30
Turvaamistoimihakemus hylättiin - hovioikeus ei vapauttanut avustajaa kuluvastuusta
Selvästi perusteettoman hakemuksen laatimisen taustalla olleet ymmärrettävät tai hyväksyttävätkään motiivit eivät olleet peruste vapauttaa avustaja kuluvastuusta säännöksen soveltamisedellytysten muuten täyttyessä. Hakemusta laadittaessa oli ollut mahdollista huomioida perusteettomasta hakemuksesta mahdollisesti seuraava kuluvastuu ja punnita tätä taloudellista riskiä suhteessa hakemuksen tavoitteeseen. Asiassa kerrotun perusteella KO:n päätöksen muuttamiseen ei ollut aihetta. Koska AA hävisi muutoksenhaun, hänet oli OK 21 luvun 6 §:n perustella velvoitettava korvaamaan A:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 23.12.2021) - Uutiset
23.12.2021 14.30
Oliko edunvalvontaan määrätty valittaja ymmärtänyt suomeksi kirjoitetun lausuman antamisen merkityksen - hovioikeus kumosi edunvalvonnasta tehdyn päätöksen menettelyvirheen vuoksi
HO antoi erityistä merkitystä niille olosuhteille, joissa valittaja oli antanut kirjallisen lausumansa. Lausumassa oli todettu, että valittajan mielipiteen oli kirjannut sosiaalityöntekijä ja että lausuman laatimistilanteessa oli ollut käytettävissä soranin kielen tulkki. Lausuman tällainen muotoilu jätti tulkinnanvaraa sen suhteen, missä määrin valittaja oli ymmärtänyt suomeksi kirjoitetun lausuman antamisen merkityksen, mistä seikasta olisi ollut mahdollista saada lisäselvitystä varaamalla valittajalle tilaisuus tulla hakemuksen johdosta henkilökohtaisesti kuulluksi. Kun asia oli ratkaistu valittajan mielipiteen vastaisesti ja varaamatta hänelle tilaisuutta tulla henkilökohtaisesti hakemuksen johdosta kuulluksi, HO katsoi, että tapahtuneen menettelyvirheen vuoksi käräjäoikeuden päätös oli kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Käräjäoikeuden on tällöin arvioitava, minkä säännösten perusteella tilaisuus tulla hakemuksen johdosta henkilökohtaisesti kuulluksi valittajalle varataan ja missä muodossa hänen kuulemisensa tultaisiin toteuttamaan. (Vailla lainvoimaa 23.12.2021) - Uutiset
23.12.2021 14.15
Yhtiön vaatimus velvoittaa konkurssipesä palauttamaan yhtiölle 72.121,73 euroa korkoineen ei menestynyt hovioikeudessakaanX GmbH:n keskeisen väitteen mukaan konkurssipesän oli palautettava maksut, koska pesänhoitaja oli laiminlyönyt huolehtia yhtiön kuittausoikeuden säilyttämisestä. Erityisesti vedottiin siihen, ettei X:lle ollut ilmoitettu viipymättä konkurssista. Tältä osin kanneperusteet viittasivat tuottamusperusteiseen vastuuseen ja vahingonkorvauksen luonteiseen palautusvelvollisuuteen. Asiassa oli tältä osin vedottukin konkurssipesän vahingonkorvausvelvollisuutta koskevaan konkurssilain 6 luvun 4 §:ään. Mainitun lainkohdan mukaan konkurssipesä on vahingonkorvausvelvollinen, jos se luovuttaa saatavan siten, että velkoja menettää mahdollisuutensa kuittaukseen. Kysymys on konkurssipesän määräysvallan käyttämisestä velkojalle aiheutuneen vahingon korvaamisesta, jota tämä asia ei koskenut. Sen vuoksi hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, ettei lainkohtaa voida soveltaa edes analogisesti tilanteeseen, jossa konkurssipesän velkoja on oma-aloitteisesti maksanut velkansa konkurssiin asetetulle yhtiölle. Merkitystä ei ollut silläkään, että maksut oli tässä tapauksessa tehty konkurssista tietämättä ja pesänhoitajan mahdollisen laiminlyönnin vuoksi. (Vailla lainvoimaa 23.12.2021) - Uutiset
23.12.2021 11.15
Oliko hovioikeudella edellytyksiä tutkia valitus – hovioikeuden tuomio vuokralla olleen sijaisauton vahingoittamisesta maksettavasta vahingonkorvauksesta
A oli 22.3.2019 vuokrannut sijaisauton Y Oy:ltä. A oli harjoittanut toiminimellään taksiliiketoimintaa, ja sijaisauto oli vuokrattu tätä tarkoitusta varten. A oli tankannut autoon väärää polttoainetta, ja auton moottori oli sen seurauksena vaurioitunut. Y Oy oli vaatinut korvauksena vahingosta 5.843,80 euroa (sis. arvonlisäveron) korkoineen 24.3.2019 lukien. Asiassa oli ensin arvioitavana, oliko hovioikeudella edellytyksiä tutkia valitus siinä vedottujen seikkojen perusteella. Mikäli näin katsottiin olevan, asiassa tulli arvioitavaksi vahingonkorvauksen määrä. Hovioikeus tutki valituksen siinä vedottuine perusteineen viivytyksen ja kustannusten välttämiseksi eikä muuttanut käräjäoikeuden tuomiota, jossa vahingonkorvauksen määräksi oli katsottu auton korjauskustannukset 5.843,80 euroa kahdeksan prosentin korkoineen 24.3.2019 lukien. (Vailla lainvoimaa 23.12.2021) - Uutiset
22.12.2021 14.35
Hovioikeus äänesti: Voitiinko vastaaja tuomita elinkeinonharjoittajan liikkeessä tehdyistä rikoksista rangaistuksiin, vaikka hän ei ollut elinkeinonharjoittaja
A:n, joka ei ollut elinkeinonharjoittaja, syyksi oli käräjäoikeudessa luettu elinkeinonharjoittajan toiminnassa tehdyt törkeä kirjanpitorikos ja törkeä velallisen epärehellisyys. Kysymys siitä, voitiinko A tuomita elinkeinonharjoittajan liikkeessä tehdyistä rikoksista rangaistuksiin, vaikka hän ei ollut elinkeinonharjoittaja. (Vailla lainvoimaa 22.12.2021) - Uutiset
22.12.2021 12.25
Hovioikeuden tuomio ulosottokaaren mukaista takaisinsaantia koskevassa asiassa: Valittaja vapautettiin velvollisuudesta palauttaa ulosottomiehelle 1.839.471,26 euroa korkoineenKoska X Oy ei esittänyt riittävää näyttöä palautettavan omaisuuden arvosta, kanne vaihtovelkakirjalainan merkintäoikeuden lahjoittamisen peräyttämisestä sekä lahjan arvon, 1.839.471,26 euron palauttamisesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 22.12.2021) - Uutiset
22.12.2021 10.00
Hovioikeus: Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry:tä ei ollut pidettävä aitona työntekijöiden ammattiyhdistyksenä, joka olisi voinut tehdä pätevän työehtosopimuksen - yhtiön velvoittaminen maksamaan palkkasaatavia ja lomakorvauksia 9.717,21 euroa ei johtanut kohtuuttomuuteen
HO:n ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry:tä (SME ry) tullut pitää aitona työntekijöiden ammattiyhdistyksenä, joka oli ollut kelpoinen solmimaan työehtosopimuksia. Ensimmäisen kysymyksen ratkaisusta riippuen oli vielä arvioitava sitä, johtiko Erillisjakelu-TES:n tai viestinvälitys- ja logistiikka-alan yleissitovan työehtosopimuksen soveltaminen kohtuuttomuuteen. Kaikkia asiassa mainittuja seikkoja kokonaisuutena harkitessaan HO katsoi, ettei SME ry:tä ollut pidettävä aitona työntekijöiden ammattiyhdistyksenä, joka olisi voinut tehdä pätevän työehtosopimuksen. HO totesi vielä kuten työtuomioistuin lausunnossaan, että järjestäytymisvapauteen kuuluvat seikat ovat erillisiä siitä arvioinnista, joka koskee ammattiyhdistyksen kelpoisuutta tehdä työehtosopimus. ILO:n yleissopimuksella 98 on nimenomaisesti pyritty suojaamaan työntekijöiden järjestöjä työnantajapuolen sekaantumiselta järjestöjen perustamiseen, toimintaan tai hallintoon. Asiassa ei ollut esitetty näyttöä siitä, että SSM Länsi-Suomi Oy:n velvoittaminen korvaamaan kantajan palkkasaatavat olisi ollut kohtuutonta. (Vailla lainvoimaa 22.12.2021) - Uutiset
22.12.2021 9.12
Hovioikeus: Taloyhtiö oli menettänyt oikeutensa vaatia vahingonkorvausta muurausyhtiöltä pinnoitustyön virheistä
Ottaen huomioon WhatsApp-viestiketju ja X:n asema taloyhtiön osakkaana asiassa oli näytetty, että A oli X:n toimitusjohtajana toukokuussa 2017 tullut tietoiseksi rappauksessa olleista halkeamista ja kopoista. Asiassa oli kuitenkin jäänyt näyttämättä, että A olisi ennen toukokuussa 2018 pidettyä taloudellista loppuselvitystä mieltänyt tai tiennyt, että taloyhtiö oli katsonut X:n rikkoneen pinnoitustyötä koskenutta sopimusta. Näin ollen oikea-aikainen reklamaatio ei ollut käynyt asiassa tarpeettomaksi. (Vailla lainvoimaa 22.12.2021) - Uutiset
21.12.2021 16.00
Hovioikeus tulkitsi omavelkaisen takaussitoumuksen ehtoja - vastaaja oli takaussitoumuksensa perusteella velvollinen maksamaan kantajayhtiölle kanteessa vaaditun pääoman (ään.)
HO:ssa oli tutkittavana kysymys siitä, oliko vastaaja antamansa omavelkaisen takaussitoumuksen perusteella velvollinen maksamaan kantaja Oy:lle 39.590,27 euroa vai oliko takaussitoumuksen ehtoja tulkittava yhdessä franchising-sopimuksen ehtojen kanssa niin, että kantaja Oy:n vastaajalta ja X Pankki Suomi Oyj:ltä saamien vakuuksien yhteismäärä olisi rajoittunut 48.000 euroon. Viimeksi mainitussa tilanteessa vastaaja oli katsonut, ettei hän ollut maksuvelvollinen kantaja Oy:lle, koska X Pankki Suomi Oyj oli suorittanut jo pankkitakauksen perusteella kantaja Oy:lle 48.000 euroa. HO hyväksyi kantaja Oy:n valituksen. KO:n 2.7.2019 antama tuomio kumottiin siltä osin kuin vaatimukset vastaajaa vastaan oli hylätty. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, ettei aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ollut. (Vailla lainvoimaa 21.12.2021) - Uutiset
21.12.2021 13.30
Hovioikeuden tuomio leasingvuokrasopimuksen purkamisesta vuokrakohteen olennaisen virheen perusteella ja oikeus pidättäytyä vuokranmaksusta
Asiassa oli ensiksi kysymys siitä, oliko Y Oy:llä ollut oikeus sen ja X:n välisen leasingvuokrasopimuksen purkamiseen vuokrakohteen olennaisen virheen perusteella ja siten oikeus pidättäytyä vuokranmaksusta. Mikäli Y Oy:llä ei ollut tällaista purkuoikeutta, asiassa oli kysymys siitä, oliko purkuoikeuden puuttumista koskeva ehto kuitenkin siten kohtuuton, että sitä oli soviteltava tai se oli jätettävä kokonaan huomiotta. Lisäksi asiassa oli kysymys X:lle aiheutuneen vahingon määrästä. (Vailla lainvoimaa 21.12.2021) - Uutiset
21.12.2021 13.00
Lähisuhdeväkivalta oli jo itsessään sellainen peruste, joka tuki avustajan määräämistä - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hyväksyi avustajan määräämistä koskevan hakemuksen
Esitetyn selvityksen mukaan valittaja oli asianomistajana esitutkinnan kohteena olevassa rikosasiassa, jossa hänen entistä aviopuolisoaan epäiltiin laittomasta uhkauksesta ja lievästä pahoinpitelystä. Kysymys oli siten lähisuhdeväkivallasta. Huomioon ottaen, ettei valittaja puhu lainkaan suomen kieltä ja että myös yksityisoikeudellisten korvausvaatimusten esittäminen edellytti oikeudellista apua, HO katsoi, että oikeudenkäyntiavustajan määräämistä oli pidettävä asiassa perusteltuna. Näin ollen KO:n päätös oli kumottava ja valittajan hakemus oikeudenkäyntiavustajan määräämisestä oli hyväksyttävä. (Vailla lainvoimaa 21.12.2021) - Uutiset
21.12.2021 11.45
Hovioikeus katsoi pakoauton läheisyydestä löytyneiden hansikkaiden liittyneen arvokuljetusauton ryöstön yritykseen ja tuomitsi miehen törkeän ampuma-aserikoksen lisäksi törkeän ryöstön yrityksestä 4 vuoden vankeusrangaistukseen (ään.)
Etenkin DNA- ja kuitututkimuksia sekä muuta näyttöä kokonaisuutena harkittuaan HO päätyi siihen, että asiassa oli esitetty riittävä näyttö syytteen tueksi, eikä vastaajan syyllistymisestä syytteessä tarkoitettuun tekoon jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Vastaaja oli syyllistynyt syytteessä kuvattuun törkeän ryöstön yritykseen. Kohtuullistavien tuomioiden alentava vaikutus huomioon ottaen vastaaja oli tuomittava kohtien 1 (törkeän ryöstön yritys) ja 2 (törkeä ampuma-aserikos) rikoksista yhteiseen 4 vuoden vankeusrangaistukseen. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioiden, ettei syyttäjän esittämä näyttö vastaajan osalta riittänyt törkeän ryöstön yrityksen syyksilukemiseen ja vastaajan syyllistymisestä mainittuun rikokseen jäi varteenotettava epäilys. (Vailla lainvoimaa 21.12.2021) - Uutiset
21.12.2021 10.30
Hovioikeus: Rikosten selvittäminen sekä syytteen nostaminen ja ajaminen kuuluvat viranomaisten vastuulle - oikeusapuhakemus oli voitu hylätä
Asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO totesi, ettei asiassa ollut arvioitavana sellaisia oikeudellisia kysymyksiä, joiden perusteella hakijan ei olisi voitu olettaa itse pystyvän valvomaan etuaan ja oikeuttaan, ja joiden perusteella avustaja olisi tullut määrätä tässä vaiheessa. (Vailla lainvoimaa 21.12.2021) - Uutiset
21.12.2021 10.00
Hovioikeus: 840 annospussia nikotiinia (yli 4 mg) sisältäviä lääkevalmisteita netistä tilannut syyllistyi salakuljetuksen sijasta lääkerikokseen - 25 psVastaajan tilaamat lääkevalmisteet, 840 annospussia, vastasivat noin 3 kuukauden käyttötarvetta laskettaessa THL:n lausunnosta ilmenevällä tavanomaisella 10 pussin vuorokausiannoksella. Syyttäjä oli vaatinut vastaajalle rangaistusta ensisijaisesti salakuljetusta koskevan säännöksen nojalla. Lääkkeen tahallinen maahantuonti on lähtökohtaisesti salakuljetusta. Oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu (esim. IHO 11.12.2017, nro 150040), että kun kyseessä on sellainen lääkemäärä, että sen voidaan katsoa tulevan omaan henkilökohtaiseen käyttöön, kysymyksessä on lääkerikos, joka on salakuljetusta lievemmin rangaistava teko. HO katsoi, ettei 840 kappaleen määrän voitu katsoa tulleen vastaajan omaan henkilökohtaiseen käyttöön, eikä kysymys siten ollut salakuljetuksesta. Ottaen huomioon vastaajan lääkevalmisteiden maahantuontirajoituksien tarkoituksen ja vastaajan tilaamien valmisteiden 840 kappaleen määrä, ei menettelyä voitu pitää hallituksen esityksessä tarkoitetulla tavalla lääkerikkomuksen osalta edellytetyin tavoin lievänä. Nikotiinivalmisteiden maahantuontia koskeva oikeuskäytäntö on aiemmin ollut vakiintumatonta. Ottaen huomioon THO:n ratkaisut asioissa R 20/1680, R 20/1681, R 21/26, R 21/73 ja R 21/75, oli tässä asiassa oikeudenmukaisena rangaistuksena pidettävä 25 päiväsakon sakkorangaistusta. (Vailla lainvoimaa 21.12.2021) - Uutiset
21.12.2021 9.15
Hovioikeus: Menettely ei täyttänyt kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistöä – valheellisen tiedon esittäminen sinänsä ei ole kunnianloukkauksena rangaistavaa
B:n A:sta esittämän valheellisen tiedon ilmeisenä tarkoituksena oli ollut herättää kuulijoissa jossain määrin negatiivista mielikuvaa A:sta, mitä menettelyä voitiin sinänsä pitää moitittavana. Kysymyksessä oli kuitenkin ollut yksittäinen valheellinen tieto, joka oli esitetty kahden henkilön läsnä ollessa ja tilanteessa, jossa B oli jo valittu taloyhtiön uudeksi isännöitsijäksi. Valheellisen tiedon sisältävä lausuma ei ollut tässä tapauksessa sisältänyt sellaista henkilöön liittyvää seikkaa, jonka perusteella sen voitaisiin katsoa olevan tyypillisesti omiaan aiheuttamaan kysymyksessä olevassa lainkohdassa tarkoitettua kärsimystä tai halveksuntaa. Se ei ollut myöskään suoranaisesti liittynyt A:n isännöintitoiminnan harjoittamiseen, eikä sen näin ollen voitu myöskään katsoa olleen omiaan aiheuttamaan lainkohdassa tarkoitettua vahinkoa. (Vailla lainvoimaa 21.12.2021) - Uutiset
20.12.2021 17.00
Peri edesmenneeltä puolisoltaan sveitsiläisessä pankissa olleen sijoitustilin - hovioikeus hylkäsi syytteen veropetoksesta (ään.)Vastaajan aviomies oli kuollut vuonna 1999. Vastaaja oli vuonna 2001 saanut perintönä edesmenneeltä puolisoltaan sveitsiläisessä pankissa olleen sijoitustilin. Vastaaja oli tuolloin asunut Saksassa ja muuttanut vuonna 2005 Suomeen. Rangaistusvaatimuksen mukaan vastaaja oli henkilökohtaisessa verotuksessaan tahallaan antanut viranomaiselle väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta salaamalla verotusta varten annetussa ilmoituksessa veron määräämiseen vaikuttavan seikan tai veron välttämistarkoituksessa laiminlyönyt verotusta varten velvollisuuden, jolla oli merkitystä veron määräämiselle, minkä seurauksena hän oli välttänyt veroa yhteensä 77.283,96 euroa. HO totesi, että kokonaisuutena arvioiden asiassa mainitut seikat puhuivat sitä vastaan, että vastaaja olisi jättänyt alun perin ilmoittamatta tilistä saamansa tulot voidakseen välttää siihen liittyvän veron maksamisen Suomessa. Siitä, että vastaaja olisi toiminut kyseessä olevassa rikostunnusmerkistössä edellytetyssä veron välttämistarkoituksessa, jäi näin ollen järkevä epäily, samoin kuin siitä, että hän olisi ollut tietoinen sekä sijoitustilin kerryttämästä tulosta että sen verottamisesta Suomessa. Syyte veropetoksesta oli siten hylättävä. Eri mieltä ollut asessori luki vastaajan syyksi törkeän veropetoksen. (Vailla lainvoimaa 20.12.2021) - Uutiset
20.12.2021 15.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli ollut toimivaltainen käsittelemään asianomistajan apulaispoliisipäällikköä vastaan ajaman rikosasian yhden tuomarin kokoonpanossa - tuomari ei ollut esteellinen
Apulaispoliisipäällikkö oli syytettä ajaneen asianomistajan tuomareille lähettämien uhkauskirjeiden vuoksi antanut komisariolle tehtäväksi ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin uhan poistamiseksi. (Vailla lainvoimaa 20.12.2021) - Uutiset
20.12.2021 14.00
Hovioikeus: Poliisin virka-aseen riistämisyritykseen oli liittynyt todellinen vakavan väkivallan uhka ja 16-vuotiaan vastaajan menettely täytti virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen tunnusmerkistönVirkamiehen väkivaltaista vastustamista koskevan lainkohdan esitöissä (HE 6/1997 vp, s. 61) on todettu, että väkivalta ja sillä uhkaaminen merkitsee aktiivista toimintaa, joka välittömästi tai välillisesti kohdistuu virkamiehen henkilöön. Lisäksi sillä seikalla ei ole merkitystä, onko väkivallalla tai sitä uhkaamalla vaadittu virkatoimi tehty tai tekeillä oleva virkatoimi kyetty estämään. (Vailla lainvoimaa 20.12.2021) - Uutiset
20.12.2021 11.50
Työtovereitaan uhkailleen työntekijän työsopimus oli voitu purkaa - työntekijä oli oikeutettu 1.500 euron hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä hovioikeudessa
Kantajalle oli vain muutamaa kuukautta aikaisemmin annettu varoitus sen kaltaisesta uhkaavasta käytöksestä, mistä työsuhdetta päätettäessäkin oli ollut kysymys. Tämä varoitus oli sen vuoksi myös syytä ottaa huomioon työsuhteen päättämisen asianmukaisuutta ja valitun päättämistavan oikeasuhtaisuutta arvioitaessa. KO oli päätynyt siihen, että lopulta työsuhteen päättämiseen johtanut X:lle lausuttu uhkaus oli ollut tapauksen olosuhteissa kokonaisuutena arvosteltuna sen laatuinen, että työnantajalla oli ollut erittäin painava syy purkaa kantajan työsopimus. Päättämisen peruste huomioon ottaen merkitystä ei ollut sillä, olisiko työnantajalla ollut tarjolla muuta sellaista työtä josta kantaja olisi suoriutunut, kun työsuhteen jatkamista ei ylipäätään ollut voitu siltä kohtuudella vaatia. Kanne oli siten hylättävä eikä kantajan työsuhteen päättämisen johdosta vaatimien korvausten määristä näin ollen ollut tarvetta lausua. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. Vastauksen saapumisen jälkeen asian käsittelyssä oli HO:ssa ollut passiivinen jakso ja voitiin katsoa, että oikeudenkäynti oli HO:ssa viivästynyt valtion vastuulla olevasta syystä vuodella. (Vailla lainvoimaa 20.12.2021) - Uutiset
20.12.2021 11.39
Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää kannetta tutkimatta katsomansa oikeusvoimavaikutuksen vuoksi
Käräjäoikeus oli päätöksessään 19.5.2021 katsonut, että A oli tässä asiassa pyrkinyt saamaan tiekunnalta korvausta ulosmittaukseen liittyvistä väitetyistä perusteettomista kustannuksista eli pyrkinyt samaan oikeusseuraamukseen kuin asiassa S17/22967. Käräjäoikeus oli katsonut, että asian S17/22967 oikeusvoima esti nyt kyseessä olevan kanteen tutkimisen. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää kannetta tutkimatta mainitsemillaan perusteilla. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen hovioikeus ei voinut ensimmäisenä asteena tutkia asiaa enemmälti, joten asia oli palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 20.12.2021) - Uutiset
20.12.2021 11.30
Hovioikeus: Peruuntuneen ulkomaanmatkan tilalle hankitut ulkomaanmatkasta aiheutuneet matkakulut eivät olleet vapaudenmenetyksestä aiheutuneita kulujaValittajalla ei siten ollut syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain 4 §:n perusteella oikeutta korvaukseen nyt kysymyksessä olevasta vahingosta. (Vailla lainvoimaa 20.12.2021) - Uutiset
20.12.2021 11.11
Uusi todistelu hovioikeudessa
Hovioikeus katsoi, ettei asiassa ollut perustetta sallia W:n kuulemista todistajana. Asiaa ei ollut arvioitava toisin, vaikka B:t olivat ilmoittaneet, että käräjäoikeudessa tuomioistuimen toiveena oli ollut henkilötodistelun rajaaminen. Hovioikeus ei ottanut oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 24 §:n 2 momentin nojalla huomioon M:n esitutkintakertomusta. Hovioikeus ei ottanut oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 17 §:n 1 momentin nojalla huomioon sähköpostikeskustelua A:n ja Paraisten kaupungin rakennusvalvonnan välillä 18.3.-17.4.2019. (Ratkaisuun ei saa hakea erikseen muutosta) - Uutiset
20.12.2021 10.10
Hovioikeus: Omaisuutta määrättiin pantavaksi takavarikkoon 500.000 euron arvosta
Hovioikeus katsoi, että takavarikon määräämiselle oli ollut veroturvaamislain 1 §:n mukaiset edellytykset. Käräjäoikeuden päätöstä oli sen vuoksi muutettava ja A:n omaisuutta oli määrättävä pantavaksi takavarikkoon Verohallinnon vaatimuksen mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 20.12.2021) - Uutiset
17.12.2021 17.07
Hovioikeus tuomitsi 16-vuotiaiden tyttöjen kanssa kuvastokuvauksista sopimuksen tehneen yhtön toimialajohtajan seksuaali- ja työrikoksista 7 kuukauden vankeusrangaistukseen ja 80 ps oheissakkoon - yhtiölle 4.500 euron yhteissakko työturvallisuusrikoksesta
HO tuomitsi yhtiön toimialajohtajan, jonka menettely oli ollut pääosin suusanallista, kahdesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja saman menettelyn perusteella myös kahdesta työturvallisuusrikoksesta ja kahdesta työsyrjintärikoksesta 7 kuukauden vankeusrangaistukseen ja 80 ps oheissakkoon. Toisin kuin käräjäoikeus HO tuomitsi lisäksi yhtiölle 4.500 euron yhteissakon työturvallisuusrikoksesta. (Vailla lainvoimaa 17.12.2021) - Uutiset
17.12.2021 16.00
Kiihottaminen kansanryhmää vastaan - hovioikeus korotti afrikkalaisia panetelleelle ja solvanneelle tuomitun 25 päiväsakon 40 päiväsakoksi
Vastaaja oli kirjoittanut yhden viestin, jossa hän oli panetellut ja solvannut afrikkalaisia heidän kansallisen ja etnisen alkuperänsä perusteella. Viesti ei ollut sisältänyt uhkausta eikä siinä ollut kiihotettu väkivaltaan. Viesti oli kuitenkin ollut sisällöltään tiettyyn ihmisryhmään kuuluvien ihmisten ihmisarvoa loukkaava. Se oli julkaistu Facebook-sivustolla siten, että se oli ollut noin 200 henkilön saatavilla. Mainitsemillaan perusteilla sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys huomioon ottaen HO katsoi, että vastaajalle tuomittavaa rangaistusta oli korotettava. Oikeudenmukaisena seuraamuksena oli pidettävä 40 päiväsakon sakkorangaistusta. (Vailla lainvoimaa 18.12.2021) - Uutiset
17.12.2021 11.20
Hovioikeus: Työsopimus oli purettu koeajalla työntekijän sairauden vuoksi
Asiassa mainitsemillaan ja KO:n tuomiossa lausutuilla perusteilla HO katsoi, ettei yhtiö ollut kyennyt kumoamaan asiassa syntynyttä olettamaa siitä, että kantajan työsopimus oli purettu koeajalla hänen sairautensa vuoksi. KO:n tuomiota ei ollut aihetta muuttaa. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaksi määrättävän korvauksen (5 kk) osalta. Asiassa väitetystä syrjinnästä kielen ja kansalaisuuden perusteella lausutuilla sekä KO:n tuomiosta ilmenevillä perusteilla HO katsoi, ettei aihetta muuttaa KO:n tuomiota myöskään yhdenvertaisuuslain nojalla tuomittavan hyvityksen (5 000 €) osalta ollut. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset irtisanomisajan palkan (2 viikon) osalta. (Vailla lainvoimaa 17.12.2021) - Uutiset
17.12.2021 11.00
Hovioikeus katsoi henkivakuutussopimuksen tuoton veroilmoituksessaan ilmoittamatta jättäneen toimineen tahallisesti - törkeästä veropetoksesta 5 kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus
Merkitystä tahallisuuden arvioinnin kannalta ei voitu antaa sille, ettei vastaaja ollut henkivakuutussopimusten yhdistämiseen liittyviä asiakirjoja allekirjoittaessaan tutustunut niihin tarkemmin tai halunnut ottaa selkoa ulkomaisen pankkitilinsä tilitapahtumista ennen veroilmoituksen tekemistä. Merkitystä tässä tapauksessa ei voitu antaa myöskään sille, että vastaaja oli vetoamallaan tavalla käyttänyt apunaan palkkaamiaan veroneuvojia. Vastaajan veropetoksella välttämän veron riidatonta määrää 44.599 euroa oli pidettävä asiassa lausutuin perustein RL 29 luvun 2 §:n 1 kohdan tarkoittamalla tavalla huomattavana. Ottaen huomioon vältetyn veron määrä, joka oli selvästi asiassa lausuttua raja-arvoa suurempi sekä muut teonkuvauksesta ilmenevät ja tahallisuuden arvioinnin yhteydessä lausutut seikat, oli vastaajan rikosta pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Vastaajalle tuomittu rangaistus ei ollut liian ankara. KO:n tuomion lopputulosta ei ollut siten aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 17.12.2021) - Uutiset
17.12.2021 10.00
Oliko lakimiestä asiassaan käyttänyt valittaja tullut täysin tietoiseksi määräajoista ja niiden noudattamisen ehdottomuudesta - erimielinen hovioikeus palautti menetetyn määräajan
Ottaen huomioon se mahdollisuus, ettei valittaja välttämättä kielitaitonsa takia ollut ymmärtänyt valitukseen liittyviä määräaikoja tai niiden ehdotonta merkitystä, HO katsoi, että oli olemassa erittäin painava syy palauttaa menetetty määräaika tyytymättömyyden ilmoittamiseksi. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, ettei valittaja ollut esittänyt OK 31 luvun 7 §:ssä tarkoitettuja erittäin painavia syitä palauttaa määräaika, millä perusteella hän hylkäsi hakemuksen. (Vailla lainvoimaa 17.12.2021)