Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
29.11.2021 14.00
Oliko käräjäoikeus ymmärtänyt ”sopimus-vastaus” mekanismin oikeinOsapuolet olivat käyneet 1.2. – 8.2.2019 sähköpostitse kauppaneuvotteluja X Oy:n osakkeiden ja maanvuokrasopimuksen myymisestä. Asiassa oli riidatonta, että osapuolet olivat olleet yksimielisiä kaupan kohteesta ja kauppahinnasta. Kantajien mukaan näiden neuvottelujen perusteella osapuolten välille oli syntynyt sopimus. Vastaaja oli puolestaan katsonut, että sopimusneuvottelut olivat olleet edelleen kesken, koska muista osakekauppaan olennaisesti liittyvistä seikoista ei ollut päästy sopimukseen. KO oli katsonut, ettei sitovaa sopimusta ollut syntynyt. Kantajien mukaan KO ei ollut ymmärtänyt oikein ”sopimus-vastaus” mekanismia, joka perustuu tahtojen yhtymiselle sekä luottamusmallille, jossa osapuolilla on oikeus luottaa toisen tekemään ilmaisuun. HO katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että osapuolten välillä olisi syntynyt sitova sopimus. Valitus hylättiin. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 29.11.2021) - Uutiset
29.11.2021 15.15
Hovioikeus: 260 euron oikeudenkäyntimaksu ei ollut oikaisuvaatimuksessa esitetyillä perusteilla ilmeisen kohtuuton - Uutiset
29.11.2021 15.40
Hovioikeus: Yhden suudelman antaminen 14-vuotiaalle tytölle oli seksuaalisesti olennainen teko, joka oli omiaan vahingoittamaan tytön kehitystä - vankeutta 6 kuukauttaHO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset siitä, että yhtä suudelmaa voitiin pitää vallinneissa olosuhteissa RL 20 luvun 10 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla seksuaalisesti olennaisena. HO katsoi myös KO:n lausumilla perusteilla, että vastaajan (s. 1993) menettely oli ollut omiaan vahingoittamaan asianomistajan kehitystä. Vastaajan HO:ssa kertoma ei antanut aihetta vastakkaiseen johtopäätökseen. Vastaajan tuomittiin lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 6 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 29.11.2021) - Uutiset
29.11.2021 16.00
Hovioikeus arvioi vainoamisen tunnusmerkistöä - ex-puoliso tuomittiin salakatselun lisäksi vainoamisestaAsiassa oli kysymys siitä, oliko vastaaja toistuvasti ja oikeudettomasti seurannut ja tarkkaillut A:ta oleskelemalla useita kertoja asianomistajan kodin läheisyydessä ja työpaikan pihalla sekä ilmestymällä kutsumatta tapaamaan A:ta ja heidän yhteistä lastaan sekä oliko hän ottanut yhteyttä A:han toistuvasti ilman, että puhelut olivat olleet asiallisia. Asiassa oli edelleen kysymys siitä, olivatko vastaajan teot olleet omiaan aiheuttamaan A:ssa pelkoa ja ahdistusta. HO päätyi siihen, että vastaajan menettelyllä oli selkeästi ollut sellainen yhtenäinen motivaatiotausta, joka yhdisti erityyppiset menettelyt yhdeksi vainoamisrikokseksi. Toisin kuin käräjäoikeus HO katsoi vastaajan syyllistyneen salakatselun lisäksi myös vainoamiseen. (Vailla lainvoimaa 29.11.2021) - Uutiset
30.11.2021 8.30
Hovioikeus: Varkauden yritys oli törkeäRiidatonta oli, että vastaaja oli yöllä mennyt A:n ja B:n pesuhuoneen yläikkunasta asianomistajien omakotitaloon, jossa he olivat olleet nukkumassa. Asianomistajat olivat heränneet pesuhuoneesta kuuluneeseen meteliin. Tämän jälkeen A:n ja vastaajan välillä oli käyty kohdasta 24 ilmenevä kamppailu. Asiassa oli kysymys siitä, oliko vastaajan menettelyä arvioitava murtautumisena asuttuun asuntoon ja oliko tekoa pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Toisin kuin käräjäoikeus HO katsoi vastaajan syyllistyneen törkeän varkauden yritykseen. (Vailla lainvoimaa 30.11.2021) - Uutiset
30.11.2021 16.00
Hovioikeus: Asuinrakennushankkeen yhteistyösopimus oli voitu päättää yksipuolisesti - vastaajayhtiö vapautettiin tuomitusta 227 090 euron korvausvelvollisuudestaAsiassa lausutuin perustein HO katsoi vastaajan (AS) näyttäneen, ettei yhteistyösopimusta ollut voitu toteuttaa osapuolten sopimalla ja tarkoittamalla tavalla, ja siten saattaneen ilmeiseksi, ettei hanketta ollut kyetty hankkimaan eli rakennushanketta ei ollut kyetty toteuttamaan. Täten vastaajalla oli katsottava olleen peruste päättää sopimus välittömin oikeusvaikutuksin 27.6.2013. Kantaja Oy:n kanne oli näin ollen hylättävä. KO:n tuomio kumottiin ja vastaaja vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudesta kantajalle. Kantaja velvoitettiin korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut asiassa 49.073,08 eurolla. (Vailla lainvoimaa 30.11.2021) - Uutiset
1.12.2021 10.04
Hovioikeus: Osakekaupan purku- ja hinnanalennusvaatimus oli voitu hylätäKantaja oli vaatinut ensisijaisesti, että yhtiön osakkeista tehty kauppa julistetaan puretuksi ja vastaaja velvoitetaan palauttamaan kantajan maksama 115.500 euron kauppahinta viivästyskorkoineen 18.4.2019 lukien. Toissijaisesti kantaja oli vaatinut, että vastaaja velvoitetaan maksamaan kantajalle hinnanalennuksena 115.499 euroa. Kantaja vetosi HO:ssa kanteensa ja valituksensa perusteena siihen, että kauppasopimuksessa 23.7.2018 oli sovittu yhtiön oman pääoman määräksi 70.000 euroa ja että todisteista ilmeni, että yhtiön oma pääoma ei ollut ollut kaupantekohetkellä sopimuksen mukainen. HO:ssa esitetty todistelu ei, asiassa kuultujen laajempi kertomuskin huomioon ottaen, antanut aihetta arvioida esitettyä näyttöä tai asiaa muutoinkaan toisin kuin KO oli tehnyt. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 1.12.2021) - Uutiset
1.12.2021 11.32
Hovioikeus: Menettely täytti myös lapsenraiskauksen tunnusmerkistön - vankeutta 6 v 6 kk ja kärsimyksestä 12.500 euroaKO oli katsonut näytetyksi, että vastaaja oli menetellyt kohdan 3 teonkuvauksessa kuvatulla tavalla siltä osin kuin kyse oli tapahtumista vastaajan asunnolla. KO:n mukaan menettely täytti törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistön. Sen sijaan näyttämättä oli jäänyt, että menettely täyttäisi myös raiskausrikoksen tunnusmerkistön. Tekoon ei ollut liittynyt RL 20 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua raiskausrikoksen tunnusmerkistöön kuuluvaa pakottamista. Vastaajan ei ollut myöskään näytetty ymmärtäneen, että asianomistaja (tekoaikaan 15 v.) oli ollut saman pykälän 2 momentissa tarkoitetussa pelkotilassa ja sen johdosta puolustuskyvytön. KO:n mukaan vastaaja ei siten ollut ollut sukupuoliyhteydessä asianomistajan kanssa käyttäen tahallisesti hyväksi asianomistajan pelkotilaa. Näin ollen syyte törkeästä lapsenraiskauksesta oli KO:n mukaan hylättävä. Koska vastaajan menettely täytti samanaikaisesti sekä törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön että törkeän raiskauksen tunnusmerkistön, vastaajan oli HOn mukaan katsottava syyllistyneen törkeään lapsenraiskaukseen. (Vailla lainvoimaa 1.12.2021) - Uutiset
1.12.2021 14.31
Hovioikeus ulosottovalituksesta: Yhtiö X ei näyttänyt, että se omistaisi nyt riidan kohteena olevat Y Oy:n osakkeetHovioikeuden päätöksessä kerrottuun nähden yhtiön esittämä väite siitä, että osakkeiden omistusoikeus olisi siirtynyt sille jo 17.12.2017 eli ennen ulosmittausta, ei ollut uskottava. Kun lisäksi otettiin huomioon se, että yhtiöllä olisi ollut ennen ulosmittausta 9.2.2018 lähes kaksi kuukautta aikaa ilmoittaa saannostaan Y Oy:lle saadakseen omistusoikeuden kirjattua osakasluetteloon, mutta se ei ole niin tehnyt, hovioikeus katsoi, ettei yhtiön väittämää saantoa voitu näissä olosuhteissa pitää todellisena. Näin ollen yhtiö ei ollut näyttänyt, että se omistaisi nyt riidan kohteena olevat Y Oy:n osakkeet. Käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 1.12.2021) - Uutiset
1.12.2021 16.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi RuotsiinAsiassa lausutuilla perusteilla HO katsoi, että lapsen (s. 2018) äiti oli 26.5.2021 vienyt lapsen luvattomasti Ruotsista ilman lapsen isän suostumusta. Lapsen poisvieminen oli loukannut isän lapsen huoltoa koskevia oikeuksia. Käsillä ei ollut selvitetty olevan vakavaa vaaraa siitä, että palauttaminen saattaisi lapsen alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille taikka että lapsi joutuisi muutoin sietämättömiin olosuhteisiin. Lapsi oli sen vuoksi määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Ruotsiin. (Vailla lainvoimaa 1.12.2021) - Uutiset
2.12.2021 9.02
Hovioikeus: Liikehuoneiston vuokranantaja ei ollut rikkonut sopimusta eikä vuokralaisella ollut oikeutta vahingonkorvaukseenTuomiossa todetuin tavoin liikehuoneistossa harjoitettu toiminta oli X Oy:n osakekaupan jälkeen muuttunut aiempaa musiikkipainotteisemmaksi, ja siitä oli aiheutunut naapurustossa sellaista terveydelle vaarallista meluhaittaa, jota aiempi toiminta ei ollut aiheuttanut. Asiassa esitetty selvitys ei riittänyt osoittamaan, että Y Oy olisi vakuuttanut liikehuoneiston soveltuvan omistajanvaihdoksen jälkeen harjoitetun kaltaiseen toimintaan. Y Oy:n ei sen vuoksi voitu katsoa rikkoneen liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 50 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sitä, mitä huoneiston osalta oli sovittu. X Oy:llä ei ollut kerrotuissa olosuhteissa oikeutta saada vuokranantajalta korvausta vahingosta, joka sille oli vuokrasopimuksen purkamisesta mahdollisesti aiheutunut. (Vailla lainvoimaa 2.12.2021) - Uutiset
2.12.2021 10.00
Hovioikeus: Hallituksen jäsenet ja isännöitsijä eivät olleet laiminlyöneet tehtäviään - yhtiön vahingonkorvausvaatimus hylättiinAsiassa oli HO:ssa arvioitavana se, oliko Asunto Oy A:n hallituksella ja isännöitsijällä ollut mahdollisuus käynnistää märkätilojen kunnostaminen 29.2.2011 päivätyn märkätilojen kartoitusraportin perusteella 17.4.2012 pidetyn yhtiökokouksen jälkeen, ja oliko kylpyhuoneiden kunnostaminen viivästynyt hallituksen ja/tai isännöitsijän toimesta siten, että he olivat laiminlyönnillään aiheutuneet Asunto Oy:lle ylimääräisiä kunnostuskuluja. Tähän liittyen asiassa oli kysymys myös siitä, oliko yhtiökokouksessa 27.9.2016 ollut kysymys yhtiökokouksen 17.4.2012 päättämän asian käsittelemisestä toisessa yhtiökokouksessa. KO oli katsonut, ettei asiassa ollut aiheutunut vahingonkorvausvastuun syntymisen edellytyksenä olevaa korvauskelpoista vahinkoa. Vahingonkorvausvastuun edellytykset eivät siten olleet asiassa täyttyneet. HO katsoi, ettei aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ollut. (Vailla lainvoimaa 2.12.2021) - Uutiset
2.12.2021 11.01
Hovioikeus tuomitsi lapsilisiä 44.231,99 euroa nostaneen sisaren törkeästä kätkemisrikoksesta ja rahanpesusta 9 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen (ään.)Asiassa oli riidatonta, että vastaaja oli nostanut kysymyksessä olevia Kansaneläkelaitoksen B:lle maksamia lapsilisiä B:n pankkitililtä. Asiassa oli vastaajan valituksen perusteella ratkaistavana, oliko vastaaja ollut tietoinen siitä, ettei B ollut oikeutettu lapsilisään Suomessa, ja oliko vastaaja toimittanut nostamansa rahat sisarelleen vai pitänyt ne itsellään ja syyllistynyt menettelyllään rahanpesuun tai sen törkeään tekomuotoon tai toissijaisesti kätkemisrikokseen. (Vailla lainvoimaa 2.12.2021) - Uutiset
2.12.2021 11.50
Hovioikeus: Tuomiota ei voitu muuttaa täydentämismenettelyssäTuomion täydentämismenettely voi koskea vain sellaista tilannetta, jossa jostakin vaatimuksesta on jäänyt kokonaan lausumatta. HO katsoi, että KO:n tuomiossa oli lausuttu kaikista valituksessa esitetyistä vaatimuksista. Sen sijaan A:n, B:n kuolinpesän ja C Oy:n hakemuksessaan vaatima tuomion täydentäminen vain väitetysti sivuutetuista valitusperusteista ei asiassa lausutuin tavoin ollut sallittua. OK 24 luvun 11 §:n mukaisia edellytyksiä täydentää tuomiota hakijoiden pyytämällä tavalla ei ollut. (Vailla lainvoimaa 2.12.2021) - Uutiset
3.12.2021 8.00
Hovioikeus: Lapsenvahdin ei näytetty anastaneen 100 euroa keittiön kaapistaToisin kuin käräjäoikeus HO hylkäsi syytteen näpistyksestä. Asianomistajien kertomukset eivät olleet riittävä näyttö syyksi lukevaan tuomioon. Syytteen tultua hylätyksi vastaaja vapautettiin tuomitusta rangaistuksesta (20 ps) ja 100 euron korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 3.12.2021) - Uutiset
3.12.2021 8.30
Hovioikeus: Törkeä kuolemantuottamus vai tappoOsapuolille oli illan aikana vastaajan luona syntynyt riitaa, joka oli edennyt fyysiseen yhteenottoon. Tämän tilanteen jälkeen vastaaja oli ottanut veitsen käteensä, tullut kohti A:ta ja lyönyt tätä kerran veitsellä voimakkaasti ylävartaloon. Veitsen terä oli lävistänyt rintakehän, pallean, maksan, mahalaukun ja pernavaltimon. Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen tappoon. Oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetusta taposta oli 8 vuotta vankeutta. (Vailla lainvoimaa 3.12.2021. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
3.12.2021 11.19
Hovioikeus: Työsuhde oli voitu irtisanoa yhtiössä toteutetun uudelleenjärjestelyn seurauksena - irtisanomisen ei voitu katsoa johtuneen työntekijän isän toimitusjohtajasopimuksen päättämisestäTapauksessa irtisanomisperusteeksi esitetty taloudellinen ja tuotannollinen syy oli ollut yhtiössä toteutettu uudelleenjärjestely, jonka seurauksena kantajan entinen tehtävä oli lakannut. HO katsoi yhtiön selvittäneen, että erityisesti myyntityötä koskevaan yhtiön liiketoiminnan uudelleenjärjestelyyn oli ollut todellinen syy eikä siihen ollut ryhdytty kantajan irtisanomiseksi. Myyntityö oli uudelleenjärjestelystä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Yhtiöön ei ollut ennen kantajan irtisanomista tai sen jälkeen palkattu työntekijää samankaltaisiin tehtäviin. Yhtiö ei ollut rikkonut työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuttaan tai takaisinottovelvollisuuttaan. Yhtiöllä oli siten ollut TSL 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu laillinen peruste irtisanoa kantajan työsopimus. Kantajan korvausvaatimus työsuhteen laittomasta päättämisestä oli hylättävä. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 3.12.2021) - Uutiset
3.12.2021 13.29
Vuokrariidan käsittely kesti KO:ssa lähes 2 v 11 kk ja HO:ssa noin 1 v 10 kk - hovioikeus hylkäsi vuokralaisten oikeudenkäynnin viivästymistä koskevan hyvitysvaatimuksen (ään.)Kysymyksessä olevan asian laatu ja laajuus sekä asian merkitys asianosaisille puolsivat asian joutuisaa käsittelyä. Tässä tapauksessa asian käsittely KO:ssa ja HO:ssa ei kuitenkaan ollut kestänyt selvästi pitempään kuin mitä oli voitu edellyttää ottaen huomioon, että kysymys oli ollut väitetyn vahingon jälkikäteisestä rahallisesta korvaamisesta tilanteessa, jossa asianosaisten terveydelle, asumiselle tai taloudelliselle tulevaisuudelle ei ollut aiheutunut välitöntä vaaraa. Asian käsittelyn kesto oli vielä perusteltavissa tuomioistuimen käsittelyjärjestyksellä, työn yleisellä järjestämisellä, tuomarin vaihtumisella ja yleisellä työtilanteella. Oikeudenkäynnin kestoa ja syitä sekä asian merkitystä asianosaisille kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi siihen, ettei oikeudenkäynti ollut viivästynyt valtion vastuulla olevasta syystä siten, että se olisi loukannut asianosaisen oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. Vuokralaisilla ei ollut oikeutta saada hyvitystä valtion varoista. (KKO:2023:36: Hovioikeuden päätöstä muutettiin siten, että Suomen valtio velvoitettiin suorittamaan A:lle ja B:lle kummallekin erikseen hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä 1.500 euroa.) - Uutiset
3.12.2021 15.35
Hovioikeus: Edunvalvojan määräämiselle ei ollut holhoustoimesta annetun lain 8 §:n mukaisia perusteitaEsitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, ettei valittajaa ollut pidettävä sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömänä valvomaan etuaan ja huolehtimaan varallisuuttaan koskevista. Edunvalvojan määräämiselle ei ollut holhoustoimesta annetun lain 8 §:n mukaisia perusteita. KO:n päätös kumottiin siltä osin kuin valittajan edunvalvojaksi oli määrätty yleinen edunvalvoja. (Vailla lainvoimaa 3.12.2021) - Uutiset
3.12.2021 16.00
Hovioikeus: Tuhotyö vai yleisvaaran tuottamus (ään.)Riidatonta oli, että vastaaja oli kytkenyt ja jättänyt päälle rivitaloasuntonsa keittiössä sijainneen hellan kaksi levyä. Tulipalon syttymispaikan oli selvitetty sijainneen hellan läheisyydessä. Lisäksi riidatonta oli, että hellan keittiötasolla oli säilytetty mainoslehtisiä ja muuta herkästi palavaa materiaalia. Toisin kuin käräjäoikeus HO katsoi vastaajan syyllistyneen tuhotyön asemasta yleisvaaran tuottamukseen. Oikeudenmukainen rangaistusseuraamus vastaajalle hänen syykseen luetusta teosta oli tuntuva sakkorangaistus (80 ps). HO harkitsi kohtuulliseksi sovitella korvausvelvollisuutta puoleen (16.342,56 euroon) vakuutuskorvauksen määrästä. Asiassa oli erityinen syy velvoittaa valtio korvaamaan vastaajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut sekä käräjä- että hovioikeudesta. (Vailla lainvoimaa 3.12.2021)