Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- alen oikeudenkäyntikuluj
- Uutiset
9.10.2023 11.55
Hovioikeus: Oliko kantaja ollut työsuhteessa yhtiöön (ään.) - yhtiö ei voinut hovioikeudessa vedota kanteen hylkäämisen perusteena siihen, että työntekijän oikeus vaatia palkkasaataviaan ja yhdenvertaisuuslain mukaisia hyvityssaataviaan olisi vanhentunutHO katsoi käsittelyratkaisussaan, ettei yhtiö voinut HO:ssa vedota kanteen hylkäämisen perusteena siihen, että kantajan oikeus vaatia palkka- ja hyvityssaataviaan olisi vanhentunut. Pääasiassa oli kysymys siitä, oliko kantajan ja yhtiön välillä ollut työsuhde. HO katsoi KO:n tavoin, että näyttötaakka työsuhteen olemassaolosta oli siihen vedonneella kantajalla. Mikäli työsuhde katsottiin näytetyksi, ratkaistaviksi tulivat riitakysymykset siitä, kuinka pitkään työsuhde oli jatkunut ja minkä verran kantaja oli työskennellyt. Kun yhtiö oli kiistänyt työsuhteen olemassaolon kokonaan, kantajalla oli velvollisuus osoittaa väittämänsä työsuhteen kesto. Hänen oli tullut varautua siihen jo KO:ssa, eikä KO:n ratkaisua katsoa työsuhteen päättyneen kantajan kanteessaan esittämää aiemmin ollut sinänsä pidettävä väittämistaakkaa koskevan OK 24 luvun 3 §:n 2 momentin vastaisena lopputuloksena. Väitetysti tehtyjen työtuntien määrän osalta HO hyväksyi KO:n johtopäätökset näyttötaakan jaosta. Lisäksi jos työsuhteen katsottiin olleen olemassa, arvioitavaksi tuli myös se, oliko kantajaa syrjitty yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä säädetyn vastaisesti työsuhteen aikana. Erimielisyys koski sitä, oliko kantaja ollut työsuhteessa yhtiöön. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaaa 9.10.2023) - Uutiset
22.9.2022 11.06
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus kohtuullisti häiritsevää elämää viettäneen häädetyn vuokralaisen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta- Oliko asiassa käsillä OK 21 luvun 8 d § :n toisessa virkkeessä tarkoitettuja painavia syitä?
- Oliko asia ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että vuokralaisella oli ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin?
- Oliko oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus ilmeisen kohtuuton?
(Vailla lainvoimaa 22.9.2022) - Uutiset
2.6.2022 10.30
Hovioikeus vapautti Finnairin velvollisuudesta maksaa lentomatkustajalle asetuksen mukaisen vakiokorvauksen lennon viivästymisestä - matkustaja velvoitettiin korvaamaan Finnairin oikeudenkäyntikulut asiassaTapauksessa oli ollut kysymys lentokoneen teknisestä viasta, joka oli johtunut lentoturvallisuuteen vaikuttavasta piilevästä suunnitteluvirheestä. Lentomatkustajan lento Helsingistä Bangkokiin oli peruuntunut juuri ennen lentoa ja lento oli lennetty lentoyhtiön varakoneella seuraavan päivän aikana, jolloin lento oli saapunut määränpäähän aikataulusta noin 20 tuntia viivästyneenä. HO katsoi toisin kuin KO, ettei kantajalla ollut oikeutta saada Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY N:o 261/2004) perustuvaa korvausta lentoyhtiö Finnair Oyj:ltä. Asiassa sanottuja oikeudenkäyntiin johtanutta seikkaa, asianosaisten asemaa ja asian merkitystä osapuolille kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, ettei kantajan velvoittamista korvaamaan Finnair Oyj:n oikeudenkäyntikulut voitu pitää kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuuttomana. Kantaja oli velvollinen korvaamaan Finnair Oyj:n oikeudenkäyntikulut asiassa, KO:ssa 6.560 euroa ja HO:ssa 5.610 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 2.6.2022. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
7.3.2022 16.00
Hovioikeus: Rakennustyöntekijä oli voitu irtisanoa - ei syrjitty, varoitus oli ollut aiheellinen, poissaololle ei ollut mitään hyväksyttävää syytä, ei näyttöä esimiehen uhkaamisesta väkivallallaAsiassa oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko kantajan työsopimus irtisanottu ilman TSL:n mukaista henkilöstä johtuvaa perustetta. Tämän kysymyksen osalta ratkaistavana oli kantajan valituksen johdosta erityisesti se, oliko kantajalle 14.8.2018 annettu varoitus ollut perusteeton eli oliko kantajalla ollut oikeus 7.–13.8.2018 välisenä aikana kieltäytyä työnantajan hänelle tarjoamasta työstä. Lisäksi tässä yhteydessä ratkaistavana oli se, oliko kantaja ollut luvatta pois töistä 6.9.2018 ja 14.9.2018 ja oliko hän uhannut esimiestään. Mikäli varoitus katsottiin aiheelliseksi sekä toinen tai molemmat työnantajan väittämistä luvattomista poissaoloista ja väitetty uhkailu katsottiin näytetyksi, ratkaistavana oli vielä, oliko kysymys ollut sellaisesta TSL 7 luvun 1 ja 2 §:ien mukaisesta velvoitteiden vakavasta rikkomisesta tai laiminlyönnistä, että työnantajalla oli ollut asiallinen ja painava peruste irtisanoa kantajan työsopimus. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, oliko työnantaja syrjinyt kantajaa yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä kielletyllä tavalla. Jos kantajat vaatimukset joltain osin hyväksyttiin, kysymys oli vielä korvausvelvollisuuden määrästä. KO:n tuomiota ei muutettu muilta kuin oikeudenkäyntikulujen osalta. (Vailla lainvoimaa 7.3.2022) - Uutiset
18.10.2021 16.00
Syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä hylännyt hovioikeus äänesti asianomistajan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta valtiolleSyytteessä oli väitetty vastaajan kosketellen tuolloin 5-14-vuotiasta asianomistajaa sukupuolielimen alueelle ja rintojen alueelle sekä läpsineen tätä lukuisia kertoja takapuolelle, kommentoineen asianomistajan ulkoiseen olemukseen liittyviä seikkoja seksuaalisesti olennaisella tavalla sekä useita kertoja käyneen tai pyrkineen käymään asianomistajan kanssa seksuaalissävytteisiä keskusteluja. Asiassa todetuilla lisäyksillä ja täsmennyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset siitä, ettei asiassa ollut esitetty riittävää näyttöä syytteen tueksi ja syyte sekä korvausvaatimukset oli hylättävä. HO:n enemmistö katsoi, että asianomistajan velvoittaminen korvaamaan valtiolle vastaajan puolustamisesta HO:ssa aiheutuneet kustannukset olisi ollut kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta. HO alensi korvausvelvollisuutta niin, ettei asianomistajaa velvoitettu korvaamaan sanottuja kustannuksia valtiolle. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, ettei asiassa ollut pelkästään asianosaisten jonkin verran erilaisten taloudellisten tilanteiden perusteella ilmennyt sellaisia perusteita, joiden johdosta asianomistajalle tuomittua kulukorvausvelvollisuutta olisi voitu OK 21 luvun 8 b §:n mukaan kokonaisuutena arvioiden pitää lainkohdassa tarkoitetulla tavalla ilmeisen kohtuuttomana. Asianomistaja oli velvollinen korvaamaan valtiolle vastaajan puolustajalle maksetun palkkion korkoineen. (Vailla lainvoimaa 18.10.2021) - Uutiset
20.7.2021 10.30
Hovioikeus arvioi KKO:n oikeuskäytännön valossa työajan lyhennyskorvausten vanhentumis- ja kanneaikasäännöksiä liha-alan työehtosopimuksen mukaisten työajan lyhennyskorvausten maksamista koskevassa asiassaAsiassa oli valituksessa vaadittujen suoritusten osalta kyse siitä, oliko vaadittuihin työajan lyhennyskorvauksiin sovellettava TSL 13 luvun 9 §:n 1 momentin mukaista vanhentumisaikasäännöstä vai työaikalain (605/1996) 38 §:n 1 momentin mukaista vanhentumis- ja kanneaikasäännöstä ja oliko oikeus saataviin vuosilta 2013-2015 rauennut. KO:n tuomiota ei muutettu. Oikeudenkäyntikulujen osalta HO katsoi, että asia oli ollut oikeudellisesti siten epäselvä, että kantajalla oli ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin. Sen vuoksi kantajan velvollisuutta korvata vastaajayhtiön oikeudenkäyntikuluja HO:ssa oli OK 21 luvun 8 a §:n perusteella alennettava noin yhdellä neljäsosalla. Oikeudenkäyntikuluvastuun alentamiseen saman luvun 8 b §:n perusteella ei sitä vastoin ollut edellytyksiä. Perustetta muuttaa KO:n ratkaisua oikeudenkäyntikulujen osalta ei ollut. (Huom! Ks. KKO:2023:92: HO:n tuomio kumottiin.) - Uutiset
1.6.2021 10.30
Hovioikeus: Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta tuomitun naisen velvoittamista korvaamaan järjestyksenvalvojan työnantajan oikeudenkäyntikulut ei ollut kohtuutontaSekä OK 21:8 a §:ään että OK 21:8 b §:ään perustuvat vaatimukset oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 1.6.2021) - Uutiset
19.4.2021 8.27
Verohallinto: Muista ilmoittaa vuokratulot veroilmoitukselleVerohallinto muistuttaa, että vuokratulot ja niihin kohdistuvat kulut on aina ilmoitettava verotuksessa. Vuokratulojen saajien lukumäärä on kasvanut viidessä vuodessa. Myös vuokraamisesta saatujen tulojen euromäärä on ollut kasvussa. - Uutiset
14.4.2021 16.00
Hovioikeus: Vuokranantaja ei voinut vapautua vuokravakuuden palautusvastuustaan sen johdosta, että vuokranajantan suoritusapulainen olisi väitetysti syyllistynyt kavallukseenSen seikan, että suoritusapulainen tahallaan rikkoo velvollisuuksiaan tai syyllistyy rangaistavaksi säädettyyn menettelyyn, ei ole katsottu vaikuttavan päämiehen vastuuseen suoritusapulaisen laiminlyönnistä (ks. esim. Lars Erik Taxell: Avtal och rättsskydd. 1972 s. 106 – 113, s. 112). Tällaista tulkintaa puoltaa yleisemminkin se näkökohta, että riski suoritusapulaisen valinnasta kuuluu velalliselle (ks. Taxell s. 332). Vastaajat eivät siten voineet vapautua vastuustaan sen johdosta, että heidän suoritusapulaisensa olisi väitetysti syyllistynyt kavallukseen, eikä suoritusapulaisen menettely ollut myöskään sellainen ylivoimainen este, joka vapauttaisi vastaajat vastuusta. Kantajalla oli vastaajien velkojana ollut mahdollisuus vaatia kanneteitse näitä palauttamaan vuokravakuus, minkä hän oli tehnyt. Asian arviointiin ei vaikuttanut se, olisiko kantajalla ollut väitetyn kavallusrikoksen osalta asianomistajan asema vai ei. (Vailla lainvoimaa 14.4.2021) - Uutiset
6.4.2021 15.00
Vuokralaisella ei ollut oikeutta peruuttaa kanteen osittaista myöntämistä hovioikeuteen tehdyn valituksen yhteydessäHO:ssa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko vuokralaisella oikeus peruuttaa kanteen osittainen myöntäminen hovioikeuteen tehdyn valituksen yhteydessä. Lisäksi kysymys oli oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. Asiassa esitetyn perusteella HO päätyi siihen, ettei myöntämisen peruuttamiselle ollut tässä tapauksessa olemassa hyväksyttävää syytä. Näin ollen kanteen osittainen myöntäminen ei ollut peruutettavissa HO:ssa eikä KO:n tuomion lopputulosta siten ollut aihetta muuttaa vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä koskevien vaatimusten osalta. Asiassa oli painavia syitä velvoittaa vuokralainen korvaamaan vuokrananatajan oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti myös HO:ssa. Vuokranantajan HO:ssa esittämä oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimus oli määrältään kohtuullinen. (Vailla lainvoimaa 6.4.2021) - Uutiset
24.3.2021 11.00
Hovioikeus: 1950-luvun talossa ei näytetty olleen mikrobi- ja sädesienivaurioita, jotka olivat aiheuttaneet vuokralaisille terveyshaittaa - käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja vuokralaisten kanne hylättiin kokonaisuudessaan - avustaja ei ollut velvollinen korvaamaan vuokranantajan oikeudenkäyntikulujaAsiassa oli kysymys siitä, oliko vuokrakohteena ollut omakotitalo ollut vuokraushetkellä kantajien väittämällä tavalla puutteellisessa kunnossa ja oliko taloa voinut käyttää asumiseen. Perusteena vuokralaiset olivat esittäneet, että talossa oli ollut mikrobi- ja sädesienivaurioita, jotka olivat aiheuttaneet terveyshaittaa. Näyttötaakka näistä seikoista oli vuokralaisilla. HO totesi, että todettu mikrobitoimintaan viittaava kellarikerroksen haju saattoi olla sellainen, että se tarttui tekstiileihin. Talon kellarikerros ei kuitenkaan ollut varsinainen asuinkerros, vaan siellä sijaitsivat sauna pesutiloineen ja varastohuone. Koska haju oli vuokralaisten omankin kertoman perusteella ollut huoneilmassa tuntuva, oli asukkaidenkin toisaalta täytynyt ymmärtää, etteivät kellarikerroksen tilat soveltuneet tekstiilien säilytykseen. Hajun vuoksi ja muutoinkin heidän oli täytynyt käsittää, että 1950-luvun talon kellarikerroksessa todennäköisesti on kosteutta. Kun otettiin huomioon se, ettei asunnossa ollut näytetty olleen muunlaista vikaa kuin kellarikerroksessa ollut haju ja kosteus, sekä asunnon ikä, yleinen nähtävissä ollut kunto sekä vuokrataso, oli asiassa jäänyt näyttämättä, että asunnon kunto ei olisi vastannut sitä, mitä vuokralaiset olivat voineet kohtuudella vaatia. Näin ollen vuokralaisten kanne oli kokonaisuudessaan hylättävä. Perustetta velvoittaa vuokralaisten avustajaa (OTM) korvaamaan vuokranantajan oikeudenkäyntikuluja ei ollut. (Vailla lainvoimaa 24.3.2021) - Uutiset
24.3.2021 10.00
Vuokranantaja - muista ainakin nämä vähennykset veroilmoituksessaVuokranantajalla on oikeus vähentää vuokratuloistaan niiden hankkimisesta johtuneet menot. Suomen Vuokranantajien päälakimies Tarik Ahsanullah kokosi vinkit verovähennysten tekemiseen vuokranantajille. - Uutiset
4.3.2021 10.16
Hovioikeus arvioi olivatko asunnossa olleet vahingot syntyneet vuokralaisten vuokrasuhteen aikana, kun alku- ja lopputarkastus oli jäänyt tekemättä - vuokranantajan kaikki vahingonkorvausvaatimukset hylättiinJäljet lattiassa - Wc:n pesuallas - Rikkoutunut rahi - Halkeamat ja reiät seinissä ja ovissa - Lukon uudelleensarjoittaminen - Siivous - Vuokravakuus (Vailla lainvoimaa 4.3.2021) - Uutiset
24.2.2021 14.03
Hovioikeus kohtuullisti täytäntöönpanohakemuksensa peruuttaneen isän maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrääIsän velvoittamista korvaamaan äidin oikeudenkäyntikulut täysimääräisenä oli pidettävä ilmeisen kohtuuttomana. Asiassa oli näin ollen OK 21 luvun 8 b §:n nojalla peruste alentaa isän äidille korvattavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrää. Asian näin päättyessä äiti sai pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 24.2.2021) - Uutiset
10.2.2021 10.30
Hovioikeus: Vuokravakuusriidan osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa vahinkonaanOttaen huomioon mitä asiassa oli lausuttu oikeudenkäyntiin johtaneista syistä sekä kantajan menettelystä oikeudenkäynnin aikana HO katsoi, että asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan eikä aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen oikeudenkäyntikulujen osalta ollut. (Vailla lainvoimaa 10.2.2021) - Uutiset
28.1.2021 11.15
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että hinnanalennus oli riittävä hyvitys kiinteistön virheestä eikä edellytyksiä kaupan purkamiselle ollutKäräjäoikeus oli velvoittanut myyjän A:n maksamaan ostajalle B:lle talon kosteusvaurion korjauskustannuksiin perustuvana hinnanalennuksena tasonparannus huomioon ottaen 35.000 euroa, jolla määrällä kapillaarisen kosteuden osaltaan aiheuttama kosteusvaurio tulee korjatuksi. Korjauksen jälkeen talo on siinä kunnossa, jossa sen rakentamisaikainen rakennustapa huomioon ottaen tulisikin olla. B:llä ei ollut tämänkään vuoksi oikeutta saada A:lta erikseen korvausta nykyaikaisen sadevesi- ja salaojajärjestelmän rakentamisesta eikä perustusten kosteus- ja routaeristyksen uusimisesta aiheutuvista kustannuksista. Hovioikeudessa asiassa oli kysymys siitä, oliko ostajalla oikeus purkaa kysymyksessä oleva kiinteistökauppa vai oliko hänen tyytyminen joko käräjäoikeuden tuomitsemaan kauppahinnanalennukseen vai oliko hinnanalennusta korotettava. Tuomiossa kerrotuilla perusteilla hovioikeus katsoi, ettei virheellinen salaojitus ollut tässä tapauksessa sellainen merkityksellinen virhe, jolla olisi vaikutusta arvioitaessa kauppahinnan alennuksen määrää tai kaupan purkamisen edellytyksiä. Näin ollen käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei ollut näiltä osin aihetta muuttaa. Kysymys myös oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 28.1.2021) - Uutiset
29.12.2020 15.30
Vuokralainen ei voinut olettaa vuokrasopimuksen jatkuvan ilman uutta kirjallista sopimusta määräajan päättymisen jälkeenAsiassa oli ollut riidatonta, että osapuolten välinen vuokrasopimus oli sovittu määräaikaisena päättymään 31.3.2020. Riidanalaiseksi asiassa oli jäänyt se, oliko vuokralaisella voinut olla perustellusti oikeus olettaa vuokrasopimuksen jatkuvan ilman uutta kirjallista sopimusta määräajan päättymisen jälkeen. KO oli vahvistanut huoneistoa koskevan määräaikaisen vuokrasopimuksen päättyneeksi 31.3.2020 ja velvoittanut vuokralaisen heti häädön uhalla muuttamaan pois hallitsemastaan huoneistosta, ja jättämään se vuokranaantajan vapaaseen hallintaan. Vuokralainen oli velvoitettu suorittamaan vuokranantajalle oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluina 1 070 euroa viivästyskorkoineen. HO ei myöntänyt vuokralaiselle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 29.12.2020) - Uutiset
4.11.2020 16.00
Hovioikeus: Näyttämättä oli jäänyt, että vuokralainen olisi irtisanonut liikehuoneiston vuokrasopimuksenAsiassa lausutun perusteella vuokralainen ei ollut näyttänyt, että hän olisi irtisanonut liikehuoneiston vuokrasopimuksen toukokuussa 2018 ja näin ollen hän oli velvollinen maksamaan liikehuoneistosta vuokraa heinä-ja elokuulta 2018. Koska vuokravakuutta oli käytetty kokonaan elokuun ja osittain heinäkuun vuokran lyhentämiseen, vuokralainen oli velvollinen suorittamaan vuokrananantajalle heinäkuun vuokrasta maksamatta olevan osuuden. Asian näin päättyessä vuokralaisen vastakanne hylättiin. KO:n tuomio kumottiin muilta osin paitsi asianajajaalle vuokralaisen avustamisesta KO:ssa valtion varoista maksettavaksi määrätyn palkkion osalta. Vuokralainen velvoitettiin suorittamaan vuokranantajalle 5.020 euroa viivästyskorkoineen 5.7.2018 lukien. Lisäksi vuokralainen velvoitettiin suorittamaan vuokranantajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 2.495 euroa ja HO:ssa 3.799,70 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 4.11.2020) - Uutiset
22.10.2020 16.00
Hovioikeus: Vuokranantaja oli vastuussa vakuuden palauttamisesta - asiaa ei ollut arvioitava toisin sen vuokranantajan väitteen johdosta, että vakuus olisi kavallettu vuokravälitysliikkeen tililtäKanteessa tarkoitettu vuokrasopimus oli riidattomasti päättynyt irtisanomisen johdosta 31.8.2019. Vuokralaisten ei ollut, kuten KO oli todennut, edes väitetty laiminlyöneen sopimusvelvoitteitaan, joiden täyttämiseksi vakuus oli annettu. Näin ollen vuokravakuus oli vuokrasopimuksen päätyttyä pitänyt palauttaa heille. Tässä tapauksessa vastuussa vakuuden palauttamisesta vuokralaisille oli ollut vuokranantajayhtiö, jonka puolesta ja jota sitovin vaikutuksin X Vuokravälitys oli sopimusta tehtäessä toiminut. Asiaa ei ollut arvioitava toisin sen vuokranantajan väitteen johdosta, että vakuus olisi kavallettu vuokravälitysliikkeen tililtä. (Vailla lainvoimaa 22.10.2020) - Uutiset
16.10.2020 9.46
KKO arvioi oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta toisin kuin hovioikeus tilanteessa, jossa syytteet ja vahingonkorvausvaatimukset olivat menestyneet osaksiKO tuomitsi A:n B Oy:öön kohdistuneesta törkeästä petoksesta ja hylkäsi syytteen kavalluksesta. KO hyväksyi B Oy:n vahingonkorvausvaatimuksen törkeän petoksen osalta kokonaisuudessaan ja hylkäsi kavallusta koskevan korvausvaatimuksen. HO, jonne A valitti syyksilukemisesta ja tuomitusta vahingonkorvauksesta, luki A:n syyksi törkeän petoksen sijasta petoksen ja alensi A:n rangaistusta sekä B Oy:lle suoritettavaa vahingonkorvausta. Korkeimmassa oikeudessa oli A:n valituksen perusteella kysymys siitä, onko A velvollinen korvaamaan B Oy:n oikeudenkäyntikulut KO:ssa ja HO:ssa osaksi tai kokonaan. Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevin perustein, että asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa vahinkonaan ja että A:n tuli korvata B Oy:n oikeudenkäyntikulut HO:ssa osaksi. HO:n tuomiota muutettiin.