Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- alen oikeudenkäyntikuluj
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
2.1.2020 15.30
Eduskuntatalon remontin aikaisilla järjestelyillä ei loukattu asiakaspalvelutilanteen loukkaavaksi ja nöyryyttäväksi kokeneen pyörätuolilla liikkuneen valittajan oikeuksiaEduskunnan kanslian toteuttamaa täysistuntojen seuraamista koskevaa järjestelyä ei ollut pidettävä yhdenvertaisuuslain 8 ja 13 §:ssä kiellettynä välillisenä syrjintänä. Väitetyn häirinnän osalta HAO katsoi, ettei sitä, että virkamies oli vastannut "siitä vaan" valittajan kysymykseen "siitäkö mennään", voitu objektiivisesti arvioiden pitää valittajan ihmisarvoa loukkaavana käyttäytymisenä. Asiassa ei ollut ilmennyt myöskään, että eduskunnan virkamiehen menettely olisi johtanut valittajaa halventavan tai nöyryyttävän taikka häntä kohtaan uhkaavan, vihamielisen ja tai hyökkäävän ilmapiirin syntymiseen. Asiaa ei voitu arvioida toisin sillä perusteella, että valittaja oli itse kokenut asiakaspalvelutilanteen loukkaavaksi ja nöyryyttäväksi. HAO myös katsoi, ettei asian toteutunut käsittelyaika ollut ollut kohtuuttoman pitkä. Kohtuutonta ei ollut, että valittaja joutui pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. (Ei lainvoim. 2.1.2020) - Uutiset
31.12.2019 13.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei kotietsinnän toimittamiselle ollut perusteita: Kärsimyskorvausta 1.000 euroa – vaatimus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä hylättiinAsiassa esitetyn selvityksen perusteella poliisin tieto siitä, että poika VA voisi löytyä isän A:n luota, oli perustunut A:n puhelinsoittoon poliisille sekä siihen, että A ja VA olivat asuneet lähekkäin. Mainittujen seikkojen perusteella ei ollut erityistä aihetta olettaa, että VA oleskelisi A:n asunnossa. Asiassa ei ilmennyt, että poliisilla olisi ollut muuta tietoa sen tueksi, että VA oleskelisi A:n asunnossa. Tapauksesta ja sen olosuhteista ei ilmennyt sellaisia konkreettisia seikkoja, joiden perusteella poliisi olisi voinut päätellä varsin korkealla todennäköisyydellä kotietsinnän tuottavan tulosta. Hovioikeus katsoi, ettei poliisin tiedossa olleiden seikkojen perusteella ollut pakkokeinolain 8 luvun 3 §:n 2 momentin edellyttämiä erittäin painavia perusteita olettaa, että A:n aikuinen poika VA oleskelisi isänsä asunnossa. Hovioikeus katsoi, että kotietsinnän toimittamiselle A:n hallitsemaan asuinhuoneistoon ei ollut pakkokeinolain 8 luvun 3 §:n 2 momentissa säädettyä edellytystä. (Vailla lainvoimaa 31.12.2019) - Uutiset
30.12.2019 7.55
Markkinaoikeus kielsi Kuovi Oy:tä käyttämästä mainonnassa ja markkinoinnissa viittauksia Arabian / Fiskars Finlandin Paratiisi-astioihin 100.000 euron sakon uhallatekijänoikeus - asiavaltuus - tavaramerkki - tavaramerkin vakiinnuttaminen - sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa - maineen norkkiminen - Uutiset
23.12.2019 16.00
Hovioikeus: Häiritsevästä elämästä varoituksen saaneen vuokralaisen vuokrasopimus voitiin purkaa - häiriötä ei voitu pitää vähäisenäAsukkaiden mukaan mahdollisesti kuuluneet äänet olivat olleet normaaleja elämään kuuluneita ääniä kuten lapsen ääniä ja osin ne olivat johtuneet B:n sairauskohtauksista. Kaupungin asunnot Oy oli puolestaan esittänyt sille A:n ja B:n viettämästä häiritsevästä elämästä tehdyt kirjalliset ilmoitukset, joita oli yhteensä yksitoista. Asiassa todetuilla perusteilla HO katsoi, että kaupungin asunnot Oy:llä oli ollut oikeus purkaa vuokrasopimus asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 61 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla perusteella, ja asukkaat oli velvoitettava muuttamaan pois huoneistosta. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019) - Uutiset
19.12.2019 11.00
Tupakointi ja häiritsevä elämä oikeuttivat purkamaan varoitetun asukkaan asumisoikeussopimuksenAsumisoikeussopimuksen purkamista tukevat seikat olivat selvästi painavampia kuin vastaajan henkilökohtaiset syyt asumisoikeuden säilyttämiseksi. Vaikka menettely olisikin osin tapahtunut vastaajan vieraiden toimesta, oli vastaajan kuitenkin vastannut itse hänen asunnossaan tapahtuneesta. Kerrotuissa olosuhteissa oli lisäksi pääteltävissä, ettei vastaajan menettelyllä ollut kokonaisuutena arvioiden vähäinen merkitys. Näin ollen häädön tuomitsemiselle oli perusteet. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 19.12.2019) - Uutiset
18.12.2019 8.47
Hallinto-oikeus: Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto oli voinut kieltää huoneistojen käytön majoitustiloina uhkasakon nojallaHAO katsoi, että toiminnassa oli ollut kysymys asuinkerrostalolle epätyypillisten lyhytkestoisten majoitusjaksojen tarjoamisesta. Koska asuinhuoneistoissa harjoitettu toiminta oli ollut asemakaavan ja voimassa olevan rakennusluvan vastaista, oli ympäristö- ja lupajaostolla ollut peruste uhkasakon asettamiseen. Sillä seikalla, että lähialueen muilla kiinteistöillä oli harjoitettu mahdollisesti samankaltaista majoitustoimintaa tai että kaupunki oli itse mahdollisesti vuokrannut kiinteistöjään asemakaavan vastaiseen käyttöön, ei ollut oikeudellista merkitystä nyt kysymyksessä olevan toiminnan sallittavuutta arvioitaessa. Asiassa ei siten ollut ilmennyt, että nyt asetetut velvoitteet olisivat yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen, suhteellisuusperiaatteen tai omaisuudensuojan vastaisia. (Ks. KHO:2021:76: HAO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
13.12.2019 9.00
Kuolemaan johtaneen suojatieonnettomuuden katsottiin asianomistajien rangaistusvaatimuksen mukaisesti johtuneen törkeästä huolimattomuudesta - 83-vuotiaalle kuljettajalle 3 kk ehdollinen vankeusrangaistus – uhrin aikuisilla lapsilla ei ollut oikeutta korvauksiinVuonna 1936 syntyneen vastaajan oli katsottu asianomistajien rangaistusvaatimuksen (syyttäjä oli vaatinut rangaistusta vain perusmuotoisesta tekomuodosta) mukaisesti laiminlyöneen törkeästä huolimattomuudesta TLL 32 §:n mukaisen pysähtymisvelvollisuutensa. Vuonna 1937 syntynyt A oli menehtynyt kuolemansyylausunnossa kuvattuihin vammoihin tapahtumapaikalla. Vastaajan oli katsottu törkeällä huolimattomuudellaan aiheuttaneen A:n kuoleman. Oikeuskäytännön huomioon ottaen KO oli katsonut oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi vastaajan syyksi luetuista rikoksista 3 kk vankeutta. Vastaajaa ei ollut aikaisemmin rekisteröity rikoksista. Vastaajan syyksi luettujen tekojen vakavuus tai hänen teosta ilmenevä syyllisyytensä ei edellyttänyt rangaistuksen tuomitsemista ehdottomana. A:n aikuisilla lapsilla ei ollut VahL 5 luvun 4a §:n mukaista oikeutta korvaukseen kuolemantapauksen heille aiheuttamasta kärsimyksestä. Oikeutta korvauksiiin ei ollut myöskään kuolemantapauksesta aiheutuneista tarpeellisista kuluista ja ansionmenetyksestä. Vastaaja vaati HO:ssa, että hänen katsotaan syyllistyneen törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen asemesta liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, että rangaistus lievennetään sakoksi ja että hänet vapautetaan velvollisuudesta korvata asianomistajien oikeudenkäyntikuluja. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. (Vailla lainvoimaa 13.12.2019) - Uutiset
11.12.2019 15.15
Hovioikeus: Vahingonkorvaussaatava oli vanhentunut ja syy-yhteys vesivahingon ja homevaurioiden välillä katkennutVanhentumislain 7 §:n 1 momentin 1 kohdan sanamuodon mukaan vanhentuminen alkaa siitä, kun velkoja on havainnut virheen sopimuksen täyttämisessä tai hänen olisi pitänyt se havaita. Vaikka eräissä tapauksissa vahinkojen korjaamistoimenpiteillä voidaankin katsoa olevan merkitystä arvioitaessa vanhentumisajan alkamista tai niitä voidaan pitää vanhentumisen katkaisevina toimenpiteinä, ei niin voitu katsoa tässä tapauksessa olevan asianlaita. Näin ollen hovioikeus katsoi, että vanhentumisaika oli tässä tapauksessa alkanut siitä, kun A oli havainnut virheen osuuskunnan suorituksessa tai hänen olisi pitänyt se havaita. Vanhentumisajan alkamista arvioitaessa voitiin lisäksi ottaa huomioon se, että vaurioiden laajuuden selvittäminen oli vaatinut tarkempia tutkimuksia. Tältä osin hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätökset siitä, että vanhentumisaika oli joka tapauksessa alkanut vuoden 2014 alkupuolella. Kun A oli esittänyt vaatimukset vesiosuuskunnalle vasta 27.9.2017, oli vahingonkorvaussaatava vanhentunut. Jos vahingot olisi välittömästi niiden tapahduttua korjattu, ei vuonna 2017 todettuja homevaurioita olisi syntynyt. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, että syy-yhteys vesivahingon ja myöhemmin todettujen homevaurioiden välillä oli A:n toimenpiteiden seurauksena katkennut. Tämänkään vuoksi vesiosuuskunta ei ollut vastuussa A:n vaatimista vahingonkorvauksista. (Vailla lainvoimaa 11.12.2019) - Uutiset
10.12.2019 16.00
Hovioikeus hylkäsi sijoitustoimintaa varten ostetun liikehuoneiston kauppaa koskevan purku- ja vahingonkorvausvaatimuksen - kohtuulliseksi hinnanalennuksen määräksi arvioitiin 60 000 euroaAsiassa oli HO:ssa ensisijaisesti kyse siitä, oliko A:lla oikeus purkaa liikehuoneiston kauppa siinä todetun sokkelin virheen ja mikrobivaurion vuoksi ja saada B Oy:ltä vahingonkorvausta peruuntuneesta kaupasta aiheutuneen myyntivoiton menetyksen vuoksi. Toissijaisesti oli ratkaistava, oliko A:lla oikeus virheiden vuoksi hinnanalennukseen ja vahingonkorvaukseen menetetystä vuokratuotosta. HO päätyi siihen, ettei edellytyksiä kaupan purkamiseen ollut. Siksi myös siihen liittyvä vahingonkorvausvaatimus hylättiin. Kun liikehuoneisto ei korjattunakaan vastannut virheetöntä, A:lla oli oikeus hinnanalennukseen. B Oy velvoitettiin suorittamaan A:lle hinnanalennuksena 60 000 euroa. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 10.12.2019) - Uutiset
9.12.2019 16.00
Prekluusiosta: Se, että asianajo käräjäoikeudessa on mahdollisesti ollut puutteellista taikka huolimatonta, ei oikeuta uusien todisteiden nimeämiseen vasta hovioikeudessaAsuinhuoneiston vuokrasopimukseen perustuvasta velkomustuomiosta valittanut vuokralainen oli hoitanut asian KO:ssa ilman lakimiesavustajaa. HO hylkäsi valttajan uutta todistelua koskevat vaatimukset. (Vailla lainvoimaa 9.12.2019) - Uutiset
9.12.2019 12.58
KHO: Valtioneuvosto ei ylittänyt sille kuuluvaa harkintavaltaa päättäessään Kaavin kunnan perusterveydenhuollon palveluiden ja vanhusten laitospalvelujen järjestämisvastuustaValtioneuvosto oli yleisistunnossaan valituksenalaisella päätöksellään velvoittanut Kaavin kunnan järjestämään perusterveydenhuollon palvelut ja vanhusten laitospalvelut yhteistoiminnassa Keiteleen, Leppävirran, Pielaveden, Rautavaaran, Tervon ja Vesannon kuntien kanssa edelleen siten kuin kunnat ovat sopineet yhteistoiminnasta. Palvelujen järjestämisestä vastaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän liikelaitos Kysteri. KHO katsoi, ettei valtioneuvosto ollut päätöstä tehdessään ylittänyt sille kuuluvaa harkintavaltaa. Päätös ei ollut hallintolainkäyttölain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla lainvastainen. - Uutiset
4.12.2019 11.00
Yhtiöltä puuttui kanneoikeus vuokrasaatavaa koskevassa asiassa - yhtiön vastuun erillisyys voitiin sivuuttaa oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden arvioinnissaKO oli katsonut, ettei kantajayhtiö ollut näyttänyt, että sillä olisi ollut oikeutta vuokrata kyseistä kohdetta. Näin ollen asiassa oli jäänyt näyttämättä, että kantajalla olisi kanneoikeus asiassa, ja kanne tuli jättää tutkimatta. Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osalta KO katsoi kaikki asiassa esitetty huomioon ottaen, että asiassa oli esitetty uskottava näyttö siitä, että B käytti tosiasiallista määräysvaltaa kantajayhtiössä ja yhtiömuotoa käytettiin kiertämään vuokrasuhteesta ja oikeudenkäynnistä mahdollisesti aiheutuvien maksujen tosiasiallinen maksaminen. Näin ollen kantajayhtiön vastuun erillisyys voitiin sivuuttaa ja A tuli velvoittaa yhteisvastuullisesti korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut. HO jätti valituksen Y:n (Tmi) nimissä tehtynä tutkimatta. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 4.12.2019) - Uutiset
29.11.2019 13.10
Hovioikeus alensi maksettavaksi tuomitut oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa 2.790 euroa nollaan euroonA oli ilmoittanut, että hän elää toimeentulotuen varassa ja että vuokrat olivat jääneet maksamatta suurelta osin sen vuoksi, että hän ei ollut saanut asumistukea. Asumistuen saaminen olisi edellyttänyt kirjallista vuokrasopimusta, mitä B ei ollut A:n pyynnöstä huolimatta suostunut tekemään. B ei ole kiistänyt tätä A:n ilmoitusta. Näin ollen on ilmeistä, että vuokrien maksamattomuuteen on vaikuttanut se, että B ei ole suostunut tekemään kirjallista vuokrasopimusta A:n kanssa ja A ei ole sen vuoksi saanut asumistukea. Oikeudenkäynnin oli siten katsottava johtuneen osaltaan B:n menettelystä. Sanottu oikeudenkäyntiin johtanut seikka, asianosaisten asema ja asian merkitys huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että olisi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b §:n tarkoittamalla tavalla kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta velvoittaa A korvaamaan B:n oikeudenkäyntikuluja asiassa edes osaksi. Hovioikeus alensi sen vuoksi A:n B:lle maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrän nollaan euroon. (Vailla lainvoimaa 29.11.2019) - Uutiset
28.11.2019 13.28
Vuokrasopimuksen irtisanominen on toimitettava todistettavastiPelkkä irtisanomisilmoituksen lähettäminen ei riitä, vaan irtisanomiseen vetoavan on pystyttävä osoittamaan myös irtisanomisilmoituksen perille saapuminen. A ja B olivat HO:ssa yhtenevästi kertoneet, että he olivat lähettäneet tekstiviestin irtisanomisesta C:n puhelinnumeroon ja vieneet irtisanomisilmoituksen C:n omistaman yhtiön postilaatikkoon. C oli kertonut, ettei hän ollut saanut tekstiviestejä tai kirjallista irtisanomisilmoitusta vastaajilta. A ja B eivät olleet osoittaneet, että he olisivat vuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti irtisanoneet vuokrasopimuksen. (Vailla lainvoimaa 28.11.2019) - Uutiset
28.11.2019 9.27
Hovioikeus äänesti muuntorangaistuksen määräämisestäRikoslain 2 a luvun 6 §:n 1 momentin esitöistä ja säännöksen soveltamista koskevasta oikeuskäytännöstä ilmenee, että muuntorangaistuksen määräämättä jättämisen edellytyksiä tulee soveltaa suhteellisen rajoitetusti. Hovioikeus katsoi, että A:n kysymyksessä olevan sakon osittain maksamatta jättäminen oli johtunut ainakin pääasiallisesti varattomuudesta, joka oli voinut osaltaan liittyä hänen lääkärinlausunnosta ilmeneviin sairauksiinsa. Mainitut seikat ja se, että A oli maksanut sakkoa myös käräjäoikeuden muuntorangaistuksen määräämistä koskevan päätöksen jälkeen tukivat jäljellä olevan sakon vankeudeksi muuntamatta jättämistä. (Ään., lainvoimainen) - Uutiset
26.11.2019 13.03
Hovioikeuden ratkaisu maahantuojan virhevastuusta aikaisempana myyntiportaana auton kaupassaMyyntiportaalla olevan elinkeinonharjoittajan virhevastuu kuluttajalle voi kuluttajansuojalain 5 luvun 31 §:n perusteella kohdistua vain näin määritellyssä jakeluketjussa tai -organisaatiossa olevaan elinkeinonharjoittajaan. Tähän nähden sekä kuluttaja-asiamiehen ohjeet ja kuluttajariitalautakunnan vakiintunut ratkaisukäytäntö huomioon ottaen hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, ettei säännöksen tarkoituksena ole ollut ulottaa maahantuojan tai muun elinkeinonharjoittajien ketjussa aiempana olevan elinkeinonharjoittajan vastuuta kulutustavaran virheestä tavaran ensimmäistä käyttöönottoa koskevaa kauppaa laajemmalle. Nissan Nordic Europe Oy ei siten ollut vastuussa A:n ajoneuvon mahdollisesta virheestä. (Vailla lainvoimaa 26.11.2019) - Uutiset
26.11.2019 9.57
Lasten vieraannuttaminen äidistä? Hovioikeus hylkäsi äidin kantelun ja valituksen, mutta muutti äidin oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuttaMuutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellä KO oli antanut ratkaisun neljään eri hakemukseen, joista kolme oli koskenut uhkasakon tuomitsemista ja yksi lasten (11 v. ja 9 v.) määräämistä noudattavaksi perustepäätöksen mukaisiin tapaamisiin ja toissijaisesti tapaamisten sallimista juoksevan uhkasakon uhalla. KO oli hylännyt kaikki äidin hakemukset. Äiti lausui valituksensa perusteinaan HO:ssa, ettei lasten isä ollut sallinut tapaamisia. Hän oli ainoastaan tuonut lapset vaihtopaikan pihaan kertomaan, että he eivät lähde äidin luokse. Äidin mukaan tilanteista ei ollut voinut tehdä sellaista johtopäätöstä, että lapset olisivat kieltäytyneet tapaamisista. Äiti väitti, että lapsia oli vieraannutettu hänestä. Isä oli lausunut uhkasakon tuomitsemista koskevien vaatimusten osalta, että hän oli sallinut tapaamiset, vienyt lapset vaihtopaikalle ja kannustanut näitä lähtemään äitinsä luokse. HO hylkäsi pääkäsittelyä pitämättä äidin vaatimukset. Lasten kuulemisen osalta HO totesi, ettei se HO:n pääkäsittelyssä olisi ollut heidän etunsa mukaista. (Vailla lainvoimaa 26.11.2019) - Uutiset
25.11.2019 15.33
Vuokralainen myönsi huoneenvuokrasaatavaa koskevan kanteen käräjäoikeudessa perusteeltaan ja määrältään, mutta paljouksui oikeudenkäyntikulujen määrää - hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osaltaVuokranantajien ja vuokralaisen välisessä riitasiassa oli ollut kysymys vuokrasaatavan perimisestä. Asia oli ratkaistu KO:ssa tuomiolla. Valittaja oli velvoitettu suorittamaan vuokranantajille vuokrasaatavana 900 euroa korkoineen sekä oikeudenkäyntikulujen korvauksena 1.889 euroa. KO:ssa vuokralainen oli myöntänyt kanteen perusteeltaan ja määrältään. Vuokralainen oli ainoastaan paljoksunut oikeudenkäyntikulujen määrää katsoen, että oikeudenkäynti kulujen määräämisen tulisi soveltaa OK 21 luvun 8 c §:n säännöstä. Vuokralainen velvoitettiin korvaamaan vuokranantajien oikeudenkäyntikulut KO:ssa KO:n tuomitseman määrän asemesta 206 eurolla KO:n tuomitsemine viivästyskorkoineen. Vuokranantajien oikeudenkäyntikuluvaatimus HO:ssa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 25.11.2019) - Uutiset
22.11.2019 14.31
Vuokralainen velvoitettiin maksamaan omavelkaisena takaajana työsuhdeasunnon maksamattomia vuokria 16 500 euroa ja asunnon luvattomista muutostöistä johtuneita korjauskustannuksia 9.156,20 euroa - kohtuullistamiselle ei ollut perusteitaVastaaja oli aiheuttanut vahingot asunnossa toimilla, jotka hänen oli täytynyt tietää kielletyiksi. Vahingot oli sen vuoksi katsottava aiheutetuiksi tahallaan tilanteessa, jossa ne olisivat hyvinkin olleet vältettävissä. Menettelyssä oli siten ollut mukana myös selvää piittaamattomuutta. Sen vuoksi ja koska tuomittavan korvausvastuun määrän kohtuullisuutta ei voitu tarkemmin arvioida, KO oli katsonut, ettei perusteita vaaditulle kohtuullistamiselle ollut ja hylkäsi sitä koskevan vaatimuksen. HO tutki perusteet jatkokäsittelyluvan myöntämiselle. Aihetta luvan myöntämiselle ei ollut. - Uutiset
21.11.2019 14.45
Hovioikeus: Rikosasiassa pelkästään kanssavastaajan kertomusta ilman muuta syytettä tukevaa näyttöä ei voida pitää riittävänä selvityksenä rikokseen syyllistymisestäHovioikeus totesi, että tuomiossa todetuilla perusteilla ainoaksi näytöksi A:n syyllisyydestä asiassa jäi kanssavastaaja T:n käräjäoikeuden tuomioon kirjattu kertomus. Rikosasiassa pelkästään kanssavastaajan kertomusta ilman muuta syytettä tukevaa näyttöä ei kuitenkaan voida pitää riittävänä selvityksenä rikokseen syyllistymisestä. Hovioikeus katsoi, että A:n syyllisyydestä käräjäoikeudessa esitetty selvitys ei siten riittänyt osoittamaan, että A olisi menetellyt kohdan 15 syytteessä kuvatulla tavalla. Syyte varkaudesta A:n osalta kohdassa 15 oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 21.11.2019)