Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- alen oikeudenkäyntikuluj
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
1.11.2023 11.49
Hovioikeus: Saneerausohjelman muutoshakemus vahingonkorvaussaatavan määrän vahvistamiseksi 19.262.523,68 euroksi oli ennenaikainenHovioikeus katsoi päätöksessä mainituilla perusteilla, että X Ky:n muutosvaatimus oli ennenaikainen, koska yhtiön saneerauksessa huomioon otettavan saatavan määrää ei ollut vielä yrityssaneerauslain 63 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla lopullisesti ratkaistu. Kysymys myös asianosaisista saneerausohjelman muutoshakemusta käsiteltäessä ja oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 1.11.2023) - Uutiset
31.10.2023 15.00
Syrjintäkanne ei ollut miltään osin vanhentunut - koulunkäyntiavustajana ja koulunkäynnin ohjaajana työskennellyttä ei ollut kohdeltu epäsuotuisemalla tavalla kuin muita kaupungin työntekijöitäNäin ollen KO:lla ei ollut edellytyksiä päätellä, että kantaja olisi joutunut irtisanoutumaan kaupungin menettelystä johtuvasta syystä. Kantajan kanne oli näin ollen hylättävä. Perusteita yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvityksen tuomitsemiselle ei ollut. Kantaja oli velvoitettu maksamaan kaupungille oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiselle ei ollut perusteita. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 31.10.2023) - Uutiset
27.10.2023 8.00
Hovioikeuskin hylkäsi esittelyasunnon kaupasta tehdyt purku-, hinnanalennus- ja vahingonkorvausvaatimukset - oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamisen edellytykset eivät täyttyneet käräjä- eikä hovioikeuskulujen osaltaAsiassa oli riidatonta, että osapuolet olivat solmineet puheena olevan asunto- ja autopaikkaosakkeita koskevan kaupan 8.9.2020 ja että hallinta oli luovutettu ostajille 30.9.2020. Asunto-osakkeiden kauppahinta oli ollut 269.000 euroa ja autopaikkaosakkeiden kauppahinta 5.000 euroa. Asiassa oli edelleen riidatonta, että puheena oleva asunto oli ollut esittelyasunto ja että valittajilla oli ollut mahdollisuus tutustua kohteeseen. Lattian epätasaisuus ja seinien vierustan raot oli todettu riidattomiksi. Vielä oli riidatonta, että rakennusliike oli suorittanut kohteessa korjaustöitä. Asiassa oli riitaista, oliko kaupan kohteessa ollut ostajien väittämin tavoin virhe ennen rakennusyhtiön tekemiä korjaustöitä (lattian kosteus ja sisäilmaongelmasta johtuva terveyshaitta) ja korjaustöiden jälkeen (lattian epätasaisuus ja kosteus sekä sisäilmaongelmasta johtuva terveyshaitta). HO hylkäsi ostajien valituksen. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 27.10.2023) - Uutiset
26.10.2023 10.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi miehen syyllistyneen törkeän raiskauksen yrityksen asemasta raiskauksen yritykseen - 1 vuoden 8 kuukauden ehdottoman vankeuden asemasta 1 vuosi 2 kuukautta ehdollista vankeuttaVastaaja oli tilanteessa pitänyt A:sta kiinni sekä riisunut omat housunsa siten, että hänen paljas sukupuolielimensä oli ollut esillä. Vastaaja ei ollut onnistunut pääsemään sukupuoliyhteyteen A:n kanssa, koska A oli tilanteessa saanut vedettyä päällyshousut takaisin jalkaansa ja onnistunut pääsemään pois sängyltä. Vastaaja oli menettelyllään ryhtynyt konkreettisiin toimiin rikoksen toteuttamiseksi. Teko oli keskeytynyt ainoastaan siitä satunnaisesta ja sattumanvaraisesta syystä, että A oli onnistunut vastustamaan tekoa ja lopulta poistunut asunnolta. Koska A oli vastustellut vastaajan lähentelyä, täyttivät syytteessä kuvatut kouriminen, sängylle kaataminen, A:n päälle tuleminen, jalkojen nostaminen, vaatteiden repiminen, yhdyntäliikkeet A:ta vasten, töniminen, rintojen kouriminen ja pureminen, vatsan puristelu sekä ranteesta tarttuminen raiskauksen väkivaltaa koskevan tunnusmerkin. Toisin kuin käräjäoikeus HO katsoi, että asiassa oli jäänyt varteenotettava epäily vastaajan tahallisuuden perustavasta tietoisuudesta sen osalta, että A oli ollut tapahtumien aikaan kahdeksaatoista vuotta nuorempi. Näin ollen syyte törkeän raiskauksen yrityksestä oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 26.10.2023) - Uutiset
25.10.2023 12.09
Hovioikeus: Tappelu, törkeä pahoinpitely, hätävarjelu ja vahingonkorvauksen sovitteluA:n ja B:n välisestä tappelusta oli ollut heidän seurueissaan puhetta heidän kummankin tieten jo ennen tappelua, jota oli kuvattu videolle. A:n syyksi luettiin törkeä pahoinpitely ja B:n syyksi pahoinpitely. Koska väkivaltaa oli kummankin taholta ennalta provosoitu, kysymys ei ollut sellaisesta ennakoimattomasti ja hätävarjeluoikeuteen vedonneen A:n kannalta yllättävästi syntyneestä hätävarjelutilanteesta, jota rikoslain 4 luvun 4 §:n hätävarjelusäännöksessä tarkoitetaan. Kysymys myös vahingonkorvausvelvollisuuden sovittelusta. (Vailla lainvoimaa 25.10.2023) - Uutiset
23.10.2023 11.30
Hovioikeus: Työntekijää ei ollut irtisanottu hänen terveydentilansa eikä työtapaturman vuoksi - valikoituminen irtisanottavaksi ei ollut myöskään tapahtunut epäasiallisella tai syrjivällä perusteella tai työnantajan lojaliteettivelvoitteen vastaisestiHO hyväksyi mainitsemillaan lisäyksillä KO:n johtopäätöksen siitä, että kantajan polven leikkaustarve oli selvinnyt vasta myöhemmin irtisanomisajan jälkeen. Näin ollen vastaajayhtiö ei ollut irtisanottavien valintaa tehdessään ollut tietoinen siitä, että kantajan sattunut työtapaturma olisi voinut johtaa pidempään työkyvyttömyyteen tai työkyvyn menetykseen. HO hyväksyi KO:n näytön arvioinnin ja johtopäätökset siitä, ettei kantajaa ollut irtisanottu hänen terveydentilansa eikä työtapaturman vuoksi. Yhtiö oli ilmoittanut kantajan valikoituneen irtisanottavaksi, koska kantajan työsuhteen kesto oli ollut hitsaajista lyhin. Asiassa ei ollut tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella olisi aihetta päätellä, ettei yhtiön ilmoittama valintaperuste eli kantajan lyhin työsuhteen kesto olisi ollut todellinen. Kantajan valikoituminen irtisanottavaksi ei siten ollut tapahtunut epäasiallisella tai syrjivällä perusteella tai työnantajan lojaliteettivelvoitteen vastaisesti. Näin ollen kantajan valitus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 23.10.2023) - Uutiset
23.10.2023 9.00
Hovioikeus: Kanteluista luopumista ehdottaneelle asianajajalle oli voitu antaa varoitusValvontalautakunta oli määrännyt AA:lle seuraamuksena varoituksen, jota ei voitu pitää ankarana seuraamuksena. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu myöskään pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä taikka sen aiemmasta ratkaisukäytännöstä poikkeavana. HO katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 23.10.2023) - Uutiset
20.10.2023 11.28
Hovioikeus: Vanhemman sisaruksen Suomeen jääminen puolsi, sitä, ettei 15-vuotiasta lasta määrätty palautettavaksi YhdysvaltoihinOttaen huomioon, ettei asiassa ollut aihetta epäillä sitä, etteikö lapsen asiassa esittämä mielipide olisi hänen aito ja omansa ja kun lapsen etu puoltsi palauttamismääräyksen antamatta jättämistä erityisesti läheisestä sisarussuhteesta johtuen, oli hakemus hylättävä. (Vailla lainvoimaa 20.10.2023) - Uutiset
17.10.2023 13.03
Yksipuolinen tuomio ja sovintosopimus: Hovioikeus katsoi oikeudenmukaiseksi velvoittaa vuokralaisen korvaamaan noin kaksi kolmasosaa vuokranantajan oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessaAsianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:sta vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 17.10.2023) - Uutiset
16.10.2023 8.00
Omakotitalonsa terassilla alasti liikkunut nainen tuomittiin sukupuolisiveellisyyden loukkaamisesta sakkoihinSukupuolisiveellisyyden julkisen loukkaamisen tunnusmerkistön täyttymisen kannalta merkityksellistä oli se, millä tavoin nainen (V1) ja talossa vierailulla ollut mies (V2) olivat terassilla olleessaan käyttäytyneet ja minkälainen mahdollisuus ulkopuolisilla henkilöillä oli ollut tehdä havaintoja tästä käyttäytymisestä ja oliko tämä käyttäytyminen aiheuttanut pahennusta. Tähän liittyen asiassa oli ollut ratkaistava erityisesti se, oliko mies ylipäätään ollut terassilla alasti siten, että se oli aiheuttanut pahennusta tai herättänyt ärtymystä naapureissa ja oliko naisen liikkuminen alasti terassilla ollut sellaista, että se oli aiheuttanut pahennusta tai herättänyt ärtymystä naapureissa. Lisäksi oli ratkaistava se, olivatko vastaajat olleet oraaliyhdynnässä terassilla. (Vailla lainvoimaa 16.10.2023) - Uutiset
13.10.2023 11.56
Hovioikeus: Työsopimus oli voitu irtisanoa - valittajan korvausvastuuta hovioikeuskuluista kohtuullistettiinHO totesi, että kantaja oli irtisanottu TSL 7 luvun 2 §:n tarkoittamalla henkilökohtaisella eikä TSL 7 luvun 3 §:n tarkoittamalla taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. Kantajalle oli tarjottu hänen aiempaa työtehtäväänsä palveluohjaajana irtisanomisen vaihtoehtona. HO katsoi, että kantajalle tarjottu toimenkuvan muuttaminen ei ollut edellyttänyt yhteistoimintalain mukaista yhteistoimintamenettelyä, koska toisen työtehtävän tarjoaminen irtisanomisen vaihtoehtona ei ollut johtunut työnantajan taloudellisesta tai tuotannollisesta perusteesta taikka muustakaan yhteistoimintalain 16 §:ssä tarkoitetusta perusteesta. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätökset kantajan kanteen hylkäämisen osalta. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. Asiassa sanottuja oikeudenkäyntiin johtanutta seikkaa, asianosaisten asemaa ja asian merkitystä osapuolille kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, että kantajan velvoittamista korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti voitiin pitää kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuuttomana. Kantaja oli velvoitettava korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikuluista HO:n kohtuulliseksi harkitsemat 10.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.10.2023) - Uutiset
11.10.2023 13.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että vastaaja oli psykoterapiasuhteessa syntynyttä asemaansa hyväksikäyttäen taivuttanut asianomistajan sukupuoliyhteyteenToisin kuin asianomistajan rangaistusvaatimukset hylännyt käräjäoikeus hovioikeus luki vastaajan syyksi kohdissa 1 ja 2 seksuaalisen hyväksikäytön asianomistajan syytteen teonkuvauksen mukaisesti kuitenkin siten, että näyttämättä oli jäänyt vastaajan toimineen tekoajankohtana asianomistajan psykoterapeuttina. (Vailla lainvoimaa 10.10.2023) - Uutiset
10.10.2023 11.00
Hovioikeus: Työntekijän työsuhteesta johtuvia saatavia koskevan riidan oikeudenkäynti oli ollut tarpeeton - vaatimus oikeudenkäyntikulujen sovittelusta hylättiinHO:ssa oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko kantaja tarpeettoman oikeudenkäynnin aloittamalla velvollinen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut ja toiseksi, johtiko riitaiseksi jääneen kanteenosan peruuttaminen, joksi KO oli tulkinnut sovintosopimuksen ilmaisun kanteesta luopumisesta, vastapuolen oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuseen. HO katsoi, että asia olisi järjestynyt ilman oikeudenkäyntiä ja tuomiota. Oikeudenkäynti oli siten ollut tarpeeton. Ottaen huomioon asian riidattomuus ja lopputulos kantajalla ei ollut ollut riittävän perusteltua syytä oikeudenkäyntiin. Asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden vuoksi asian merkitys olisi ollut kantajalle suurempi kuin yhdistykselle sillä tavoin, että tällaiset syyt olisivat puoltaneet oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamista. Asiassa ei ollut kokonaisuutena arvioiden OK 21 luvun 8 b:ssä tarkoitettuja edellytyksiä kohtuullistaa kantajan yhdistykselle maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrää.(Vailla lainvoimaa 10.10.2023) - Uutiset
9.10.2023 11.55
Hovioikeus: Oliko kantaja ollut työsuhteessa yhtiöön (ään.) - yhtiö ei voinut hovioikeudessa vedota kanteen hylkäämisen perusteena siihen, että työntekijän oikeus vaatia palkkasaataviaan ja yhdenvertaisuuslain mukaisia hyvityssaataviaan olisi vanhentunutHO katsoi käsittelyratkaisussaan, ettei yhtiö voinut HO:ssa vedota kanteen hylkäämisen perusteena siihen, että kantajan oikeus vaatia palkka- ja hyvityssaataviaan olisi vanhentunut. Pääasiassa oli kysymys siitä, oliko kantajan ja yhtiön välillä ollut työsuhde. HO katsoi KO:n tavoin, että näyttötaakka työsuhteen olemassaolosta oli siihen vedonneella kantajalla. Mikäli työsuhde katsottiin näytetyksi, ratkaistaviksi tulivat riitakysymykset siitä, kuinka pitkään työsuhde oli jatkunut ja minkä verran kantaja oli työskennellyt. Kun yhtiö oli kiistänyt työsuhteen olemassaolon kokonaan, kantajalla oli velvollisuus osoittaa väittämänsä työsuhteen kesto. Hänen oli tullut varautua siihen jo KO:ssa, eikä KO:n ratkaisua katsoa työsuhteen päättyneen kantajan kanteessaan esittämää aiemmin ollut sinänsä pidettävä väittämistaakkaa koskevan OK 24 luvun 3 §:n 2 momentin vastaisena lopputuloksena. Väitetysti tehtyjen työtuntien määrän osalta HO hyväksyi KO:n johtopäätökset näyttötaakan jaosta. Lisäksi jos työsuhteen katsottiin olleen olemassa, arvioitavaksi tuli myös se, oliko kantajaa syrjitty yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä säädetyn vastaisesti työsuhteen aikana. Erimielisyys koski sitä, oliko kantaja ollut työsuhteessa yhtiöön. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaaa 9.10.2023) - Uutiset
5.10.2023 10.30
Hovioikeus: Yhtiö ei täyttänyt työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuttaan - korvaukseksi 20 kuukauden palkkaYhtiö ei ollut täyttänyt työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuttaan ja oli siten päättänyt 52-vuotiaan kantajan työsopimuksen työsopimuslain vastaisesti. Näin ollen yhtiö oli KO:n toteamin tavoin velvoitettava maksamaan korvausta kantajalle työsuhteen perusteettomasta päättämisestä TSL 12 luvun 2 §:n nojalla. HO päätyi asiassa kerrotuilla perusteilla KO:n tavoin siihen johtopäätökseen, että korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli 20 kuukauden palkkaa vastaava määrä. (Vailla lainvoimaa 5.10.2023) - Uutiset
5.10.2023 8.28
Hovioikeus: Oikeudenkäynnin viivästyminen kavallusta ym. koskevassa rikosasiassa tuli hyvitetyksi rangaistusta alentamallaKäräjäoikeus oli alentanut H:lle ja O:lle kavalluksesta tuomittuja sakkorangaistuksia viidenneksellä, koska asian käsittely oli kestänyt asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kohtuuttoman pitkään eli noin viisi ja puoli vuotta siitä, kun vastaajat olivat tulleet tietoisiksi rikosepäilyistä. H oli tuomittu 40 päiväsakon ja O 60 päiväsakon rangaistukseen. Hovioikeuden tuomio oli annettu noin kuusi ja puoli vuotta sen jälkeen, kun H ja O ovat tulleet tietoisiksi rikosepäilyistä. Kun otettiin huomioon toisaalta oikeudenkäynnissä käsiteltyjen syytteiden yksinkertainen laatu sekä toisaalta esitutkinnan ja syyteharkinnan kytkeytyminen laajempaan asiakokonaisuuteen, hovioikeus arvioi asian kokonaiskäsittelyn viivästyneen runsaat kaksi vuotta. H:n ja O:n rangaistuksia oli näin ollen alennettava viivästymisen perusteella enemmän kuin käräjäoikeus oli tehnyt. Hovioikeus harkitsi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi H:n kohdalla 30 päiväsakkoa ja O:n kohdalla 40 päiväsakkoa. (Vailla lainvoimaa 5.10.2023) - Uutiset
3.10.2023 15.11
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti myyjät suorittamaan ostajalle yhteisvastuullisesti 295.000 euron hintaisen käytetyn asunnon kaupasta hinnanalennuksena 20.000 euroa viivästyskorkoineenAsiassa oli kysymys siitä, oliko kaupan kohteessa ollut ostajan väittämä asuntokauppalain 6 luvun 11 §:ssä tarkoitettu laatuvirhe tai 6 luvun 20 §:ssä tarkoitettu taloudellinen virhe. Mikäli kaupan kohteessa katsottiin olevan ostajan A:n väittämiä virheitä, asiassa oli arvioitava, oliko A:lla oikeus kaupan purkuun tai hinnanalennukseen. Mahdollisen vahingonkorvausvastuun osalta oli arvioitavana myyjien huolimattomuus. Lisäksi asiassa oli kysymys oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 3.10.2023) - Uutiset
3.10.2023 11.44
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden päätöstä: Vaade- ja vaaraedellytys sekä takavarikon määräAsiassa oli kysymys siitä, oliko X Oy saattanut todennäköiseksi, että sillä oli Y Oy:tä kohtaan oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettu saaminen ja oliko säännöksessä tarkoitettu hukkaamisvaara olemassa. (Vailla lainvoimaa 3.10.2023) - Uutiset
26.9.2023 14.13
Hovioikeus kumosi ja palautti velkomusasian sekä käräjäoikeuden menettelyvirheen että tutkimatta jätettyjen vaatimusten vuoksiAsiassa oli ensin ratkaistava, oliko käräjäoikeudessa tapahtunut sellainen oikeudenkäynti- tai muu menettelyvirhe, jonka johdosta asia tuli palauttaa käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Lisäksi oli arvioitava, oliko käräjäoikeus voinut jättää W:n vastakanteeksi tulkitut vaatimukset mainitsemillaan perusteilla tutkimatta. Jos näin ei ollut, oli myös tältä osin otettava kantaa siihen, oliko asia tältä osin palautettava käräjäoikeuden uudelleen käsiteltäväksi.
Käräjäoikeuden tuomiosta ei ilmene oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 4 §:n edellyttämin tavoin ne perusteet ja oikeudellinen päättely, johon takaisinsaantihakemuksen hylkääminen oli perustunut. Asian käsittelyssä oli siten tapahtunut menettelyvirhe. Hovioikeus katsoi, ettei käräjäoikeus ollut voinut yksin yhtiön 4.8.2020 tapahtuneen rekisteröimisen ja lainhuutotodistuksesta ilmenevän perusteella katsoa, ettei W:llä olisi oikeutta käyttää kauppaan liittyviä oikeuksia ja jättää kyseessä olevia vaatimuksia tutkimatta. Hovioikeus ei voinut ensi asteena ottaa vaatimuksia tutkittavakseen. Tämän vuoksi käräjäoikeuden ratkaisu oli kumottava X Oy:öön kohdistettujen tutkimatta jätettyjen hinnanalennusta, kauppahinnan palauttamista ja panttikirjojen vapauttamista koskevien vaatimusten osalta ja palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi myös näiltä osin. (Vailla lainvoimaa 26.9.2023) - Uutiset
25.9.2023 15.56
Hovioikeus kunnianloukkauksesta: "uusnatsin näköinen tyyppi", "uusnatsi", "äärivassari" ja "vassari" -sanojen käyttö – oikeudenkäynnin viivästymisestä hyvitysHovioikeus katsoi, että valittajan ilmaisut ”uusnatsin näköinen” ja ”uusnatsi” olivat itsessään selvästi halventavia. Asiassa oli näytön perusteella selvää, että valittaja ei ollut millään tavalla mieltänyt asianomistajan olevan ”uusnatsi” tai omaavan kansallissosialismia lähellä olevia ajatuksia. Sanan käytöllä oli siten ollut pelkästään halventamistarkoitus. (Vailla lainvoimaa 25.9.2023)