Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- alen oikeudenkäyntikuluj
- Uutiset
17.3.2020 10.48
Hovioikeuden tuomio oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta kiinteistön virhettä koskevassa asiassa - välitysliikkeellä oli oikeus saada korvaus oikeudenkäyntikuluistaan osaksiKantajien valituksen perusteella HO:ssa oli kysymys siitä, oliko heidät vapautettava korvaamasta välitysliikkeen oikeudenkäyntikuluja tai oliko korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrää alennettava. KO oli katsonut, ettei asiassa ollut ollut perusteita määrätä välitysliikettä pitämään oikeudenkäyntikulujaan osaksikaan vahinkonaan. KO oli velvoittanut kantajat yhteisvastuullisesti suorittamaan välitysliikkeelle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 43.480,85 euroa korkoineen. HO totesi, että välitysliikkeeseen kohdistetuista vaatimuksista oli perusteeltaan hyväksytty yksi ja määrällisesti alle 6 prosenttia eli 11.105 euroa. Tähän nähden ja kun sovintotarjoukselle ei asiassa todetulla tavalla voitu antaa merkitystä korvausvelvollisuuden arvioinnissa, HO katsoi, että välitysliikkeellä oli oikeus saada korvaus oikeudenkäyntikuluistaan osaksi. HO katsoi perustelluksi, että välitysliike vastasi itse noin ¼ oikeudenkäyntikuluistaan. Näin ollen kantajien oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus oli alennettava 32.610 euroon KO:n tuomitsemine korkoineen. Kantajien vaatimus oli HO:ssa hyväksytty vain osaksi. Tähän nähden he saivat vastata itse oikeudenkäyntikuluistaan HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 17.3.2020) - Uutiset
22.10.2019 15.00
Hovioikeus sovitteli rikosvahingonkorvaukset yhteen viidesosaan rahanpesuasiassaOttaen huomioon A:n heikko taloudellinen tilanne, mahdollisesta maksuhäiriömerkinnästä A:lle seuraavat haitalliset vaikutukset, korvauksen muodostuminen valtaosaltaan takavarikoidulle pääomalle vaaditusta viivästyskorosta ja tahallisuuden aste sekä tekoon liittyvät olosuhteet hovioikeus katsoi, että korvausvelvollisuus oli vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla kohtuuton ja että asiassa oli erityiset syyt alentaa A:n maksettavaksi tuomittua korvausta. Harkinnassaan hovioikeus otti huomioon myös sen, ettei täyden korvauksen saamatta jääminen ollut yhtiön kannalta kohtuutonta siihen nähden, että pääomasta oli kateisiin jäänyt vain noin 800 euroa. Hovioikeus päätyi siihen, että A:n yhtiölle maksettavaksi tuomitut vahingonkorvaukset 797,48 euroa ja 3.114,57 euroa oli perusteltua sovitella yhteen viidesosaan niiden täysistä määristä. (Vailla lainvoimaa 22.10.2019) - Uutiset
9.1.2023 11.00
Häiritsevästä elämästä varoitetun vuokralaisen vuokrasopimus voitiin purkaaVuokralainen oli saanut varoituksen tiedokseen 19.1.2022 ja viimeistään haastemiestiedoksiannolla 3.2.2022. Vuokranantajan laatiman koosteen mukaan asuntoon oli soitettu poliisi 30.1.2022 tapahtuneen äänekkään ja pitkään jatkuneen riitelyn vuoksi. Vuokralaisen naapuri oli 2.3.2022 lähettänyt kantajayhtiön toimitusjohtajalle tekstiviestin, jonka mukaan asunnosta oli kuulunut riitelyä 1.3.2022 iltana. Sähköpostin 17.4.2022 mukaan asunnosta oli kuulunut jatkuvasti meteliä ja jatkuvaa huutoa siten, ettei naapuri ollut voinut viettää aikaa omalla pihallaan. Yhtiö oli myöntänyt kahdelle vuokralaiselle vuokranalennusta samaisen syyn vuoksi. Molemmat vuokralaisen seinänaapurit olivat muuttaneet pois häiritsevän elämän vuoksi. Lisäksi vuokralaisen laiminlyönti koiran kiinnipitämisen suhteen sekä autojen järjestyssääntöjen vastainen pysäköinti oli ollut piittaamatonta ja pitkäkestoista taloyhtiön järjestyssääntöjen rikkomista. Vuokralainen oli myös antanut asuinhuoneistonsa lähisukulaistensa ja muiden henkilöiden käyttöön ja tästä oli aiheutunut edellä arvioitua huomattavaa haittaa ja häiriöt. (Vailla lainvoimaa 9.1.2022) - Uutiset
4.11.2022 15.00
Suihkuun nukahtaneen vuokrasopimus voitiin irtisanoa mutta ei purkaaVuokralaisen menettely ei ollut ollut tahallista. Vuokralainen ei ollut asiassa sanotulla tavalla vahingon aiheuttaessaan tai vahingon aiheuttaneella tavalla toimiessaan rikkonut sitä, mitä terveyden tai järjestyksen säilyttämiseksi oli säädetty tai määrätty. Siten purkuperustetta vuokranantajan vetoamalla perusteella ei ollut olemassa ja vaatimus vuokrasopimuksen purkamisesta oli hylättävä. Ei voitu kuitenkaan kohtuudella edellyttää, että vuokranantaja jatkaa vuokrasopimussuhdetta. Vuokranantajalla oli hyväksyttävä syy vuokrasuhteen irtisanomiselle. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle vuokralaiselle jatkokäsittelylupaa. Vuokranantajan vastavalitus vuokrasopimuksen purkuvaatimuksen hyväksymisestä raukesi. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 4.11.2022) - Uutiset
3.11.2022 11.30
Kolmea eri vuokranantajaa erehdyttäneet puolisot tuomittiin petoksista ehdollisiin vankeusrangaistuksiinVastaajilla ei ollut ollut aikomustakaan hoitaa vuokrasuhteista johtuvia velvoitteitaan. Kaikissa kohdissa oli ollut kysymys petosrikoksesta. Vastaajien syyksi luettujen rikosten lukumäärä ja niiden vahingollisuus huomioon ottaen sakkorangaistus ei ollut riittävä seuraamus. Vastaajat vaativat HO:ssa, että vankeusrangaistukset lievennetään sakoiksi. Syyttäjä puolestaan vaati, että vastaajille tuomittuja rangaistuksia korotetaan. HO ei myöntänyt vastaajille jatkokäsittelylupaa. KO:n tuomio jäi pysyväksi. Vastavalitus raukesi. (Vailla lainvoimaa 3.11.2022) - Uutiset
2.11.2022 8.00
Vuokranantajat: Vuokralaisen kotivakuutus ei välttämättä riitä – vuokranantajille tarjolla yhä kattavampi valikoima vakuutustuotteitaVastoin yleistä käsitystä, vuokralaiselta vaadittava kotivakuutus ei välttämättä aina riitä taklaamaan kaikkia vuokranantajan riskejä. Vuokralaisen kotivakuutuksen voimassaoloa on myös varsin vaikeaa valvoa vuokrasuhteen aikana, eikä häntä voi velvoittaa vakuutuksen käyttämiseen vahinkotilanteessa. Vuokranantajien tarpeisiin onkin tarjolla koko ajan kattavampi valikoima vakuutuksia täyttämään vuokralaisen kotivakuutuksen ja taloyhtiön kiinteistövakuutuksen aukkoja, selviää Suomen Vuokranantajat ry:n tilaamasta vakuutusvertailusta. - Uutiset
20.10.2022 10.07
Hovioikeus: Maksamattomia vuokria tiedustelleen vuokranantajan ei katsottu tunkeutuneen vuokralaisten kotirauhan suojaamalle alueelleKäräjäoikeus oli tuominnut vuokranantajan kotirauhan rikkomisesta 50 ps rangaistukseen ja korvamaan vuokralaiselle loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 900 euroa ja vuokralaisten 1.188,38 euron oikeudenkäyntikulut. Toisin kuin käräjäoikeus HO hylkäsi syytteen kotirauhan rikkomisesta. Syytteen tultua hylätyksi vuokranantaja vapautettiin kaikesta syytteeseen perustuvasta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 20.10.2022) - Uutiset
2.5.2022 11.55
Hovioikeuden tuomio Länsimetron rakennusurakkariidassa: Urakkasopimus oli voitu purkaa – oikeudenkäyntikuluista äänestettiinAsiassa oli ensinnäkin ratkaistavana kysymys, miltä osin Larmix oli reklamoinut Strabagille tämän sopimusrikkomuksista ja säilyttänyt siten oikeutensa esittää vahingonkorvausvaatimuksia oikeudenkäynnissä. Larmix katsoi, että käräjäoikeus oli arvioinut työmaa-alueiden luovutusajankohtia virheellisesti. Tämän vuoksi Larmix oli vaatinut suurempaa viivästyssakkoa. Asiassa oli siten arvioitavana myös kysymys siitä, oliko Strabag rikkonut sopimustaan alueita luovuttaessa siten, että Larmixilla olisi oikeus käräjäoikeuden tuomitsemaa suurempaan viivästyssakkoon. Kysymys myös oikeudenkäyntikuluista. (Ään. oikeudenkäyntikuluista. KKO:ssa; VL:2022-105) - Uutiset
11.2.2022 11.15
Asumisoikeussopimus voitiin purkaa asukkaan häiritsevän käyttäytymisen perusteellaVastaajan kiistäminen yksinään ei antanut aihetta epäillä muiden asukkaiden kertomusten luotettavuutta. Henkilötodistelun ja sitä tukevien kirjallisten todisteiden perusteella oli selvitetty, että vastaaja oli asumisaikanaan toistuvasti häirinnyt taloyhtiön muita asukkaita yhteisellä piha-alueella huutamalla solvauksia ja uhkauksia ja käyttäytymällä muuten aggressiivisesti ja uhkaavasti. Vastaaja oli myös kuvannut piha-alueella muita asukkaita, heidän lapsiaan tai heidän vieraitaan lupaa kysymättä. Esitetyn näytön perusteella kokonaisuutena arvioiden piha-alueella tapahtunut vastaajan pitkään jatkunut toistuva häiritsevä käyttäytyminen oli ollut niin epäasiallista ja loukkaavaa, että kantaja ja talon muut asukkaat eivät olleet kohtuudella velvollisia sitä sietämään. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 11.2.2022) - Uutiset
25.11.2021 12.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää huoneenvuokrasuhteeseen perustuvaa vahingonkorvauskannetta tutkimatta yksinomaan sillä perusteella, ettei vahingonkorvausta koskevaa haastehakemusta voida käsitellä summaarisena asianaHO katsoi, että yhtiön haastehakemuksen mukainen velkomus oli sinänsä ollut tutkittavissa OK 5 luvun 3 §:n tarkoittamana summaarisena riita-asiana. Haastehakemuksessa ei kuitenkaan ollut yksilöidysti eritelty vaatimuksen perusteissa kuvattuja eri vahinkoja ja niiden määriä, vaan ainoastaan ilmoitettu korvausvaatimuksen kokonaismäärä. KO:n ei siten olisi tullut jättää kannetta tutkimatta yksinomaan sillä perusteella, että vahingonkorvausta koskevaa haastehakemusta ei voida käsitellä summaarisena asiana, vaan kehottaa yhtiötä täydentämään haastehakemustaan asiassa kerrotuin tavoin vaatimuksen ja sen perusteiden tarkemmaksi yksilöimiseksi. Käräjäoikeuden päätös kumottiin. Asia palautettiin käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 25.11.2021) - Uutiset
21.10.2021 16.00
Hovioikeus: Vuokrasopimuksen irtisanomisilmoituksen sijaistiedoksiannon edellytykset olivat täyttyneetHO:n pääkäsittelyssä ei ollut tullut esille sellaisia seikkoja, jotka olisivat antaneet aiheen arvioida asiassa esitettyä näyttöä toisin kuin KO. Haastemiehen kertoma siitä, ettei vuokralaista ollut tavoitettu tämän asunnosta tai muutoin sen jälkeenkään, kun tämän kanssa oli nimenomaisesti sovittu tapaaminen, tuki KO:n tekemää johtopäätöstä siitä, että haastemies oli kysymyksessä olevissa olosuhteissa perustellusti voinut olettaa vuokralaisen välttelevän tiedoksiantoa. Tällä lisäyksellä HO teki näytöstä samat johtopäätökset ja päätyi asian oikeudellisen arvioinnin osalta kaikilta osin samaan lopputulokseen kuin KO. (Vailla lainvoimaa 21.10.2021) - Uutiset
20.10.2021 13.26
Hovioikeus: Suomen valtio syrji isyyden ja huoltajuuden rekisteröintiä pyytänyttä ranskalaista isää hänen kansalaisuutensa perusteella - hyvitys alennettiin 3 500 eurosta 1 000 euroonKantajan isyyttä ja huoltajuutta koskeva väestötietojärjestelmän merkintä olisi tullut tehdä lapsen syntymästä lukien. HO totesi, että viranomaisen menettely voi olla syrjintää, vaikka syrjijä ei itse miellä toimineensa syrjivästi. Asiassa mainituin perustein HO katsoi, ettei viranomaisen toiminta kantajan isyyden ja huoltajuuden rekisteröimistä koskevassa asiassa ollut yhdenvertaisuuslain 11 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla perustunut lakiin. Näin ollen Suomen valtio ei ollut kyennyt osoittamaan, ettei se olisi rikkonut syrjinnän kieltoa. Asiassa mainituin täsmennyksin HO hyväksyi KO:n tuomion johtopäätökset siitä, että Suomen valtio oli syrjinyt kantajaa hänen kansalaisuutensa perusteella ja kantajalla oli näin ollen oikeus yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaiseen hyvitykseen. (Vailla lainvoimaa 20.10.2021) - Uutiset
12.10.2021 11.00
Vuokralaiset olivat vastuussa maksamattomista vuokrista myös siltä ajalta kun he olivat luovuttaneet asunnon väliaikaisesti toisten käyttöönVuokranantaja ja vuokralaiset eivät olleet sopineet, että vuokralaiset olisi vapautettu vuokranmaksuvelvollisuudesta väliaikaisen luovutuksen aikana. Sillä, mitä vuokralaiset ja luovutuksensaaja olivat keskenään sopineet, ei ollut vaikutusta vuokranantajan ja vuokralaisten väliseen maksuvelvollisuuteen. Näin ollen vuokralaiset olivat vastuussa maksamattomista vuokrista myös siltä ajalta kun he olivat luovuttaneet asunnon väliaikaisesti toisten käyttöön. Asiassa ei ollut merkitystä sillä, miksi luovutuksensaajat eivät olleet maksaneet vuokraa tai olisivatko he olleet oikeutettuja Kelan maksamaan asumistukeen tai muuhun etuuteen. Vuokralaiset olivat jättäneet maksamatta 3 kuukauden vuokrat ja vuokravelkaa oli ollut oikeudenkäynnin aikana enemmänkin, noin 5 kuukauden vuokraa vastaava määrä. Vuokralaiset olivat siten olennaisesti laiminlyöneet vuokranmaksuvelvollisuutensa. Näin ollen KO oli vahvistanut vuokranantajan ja vuokralaisten välisen vuokrasopimuksen puretuksi ja velvoittanut jättämään asunnon häädön uhalla vuokranantajan vapaaseen hallintaan. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle vuokralaiselle jätkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 12.10.2021) - Uutiset
1.10.2021 15.40
Erääntyneitä asumisoikeussopimukseen perustuvia maksuja maksamatta yli 3 kk:n käyttövastiketta vastaava summa - asumisoikeussopimus voitiin purkaaVakiintuneen oikeuskäytännön mukaan vuokranantajalla on oikeus vuokrasopimuksen purkamiseen vuokralaisen maksulaiminlyönnin perusteella, kun vuokra on maksamatta kahdelta tai kolmelta kuukaudelta. Arvio vähäisyydestä perustuu kokonaisharkintaan. (Vailla lainvoimaa 1.10.2021) - Uutiset
27.9.2021 16.00
Hovioikeus keskeytti häiritsevän käyttäytymisen perusteella asumisoikeusasunnosta häädetyn tuomion täytäntöönpanonUlosoton hakijan täytäntöönpanon edellytykseksi asettamasta vakuudesta huolimatta KO:n tuomion täytäntöönpano häädön osalta olisi tehnyt valittajan valituksen tutkimisen merkityksettömäksi, minkä vuoksi täytäntöönpanon keskeyttäminen oli perusteltua. - Uutiset
6.9.2021 12.00
Hovioikeus: Käräjänotaari oli ollut toimivaltainen ratkaisemaan vuokrasaatavaa koskevan riidan - tuomion lopputulosta takauksen osalta ei ollut aihetta muuttaaKysymyksessä ei ollut ollut yleistakaus. Pelkästään se, että takaaja oli sitoumuksen sanamuodon mukaisesti sitoutunut vastuuseen vuokrasopimuksen kaikista velvoitteista, joista suuri osa oli vielä erikseen yksilöity, ei tehnyt takauksesta yleistakausta, vaan osoitti ainoastaan sen, että takaaja oli sitoutunut vastuuseen myös päävelkasopimuksen mukaisista liitännäiskustannuksista. Vuokrasopimusta tai siihen liittyvää takausta ei ollut katsottava pätemättömäksi. KO oli tuomionsa perusteluissa lausunut muuttavansa KO:n 4.6.2019 antamaa yksipuolista tuomiota. Oli selvää, ettei KO ollut voinut muuttaa kyseistä yksipuolista tuomiota. KO:n ei olisi tullut lausua sanotulla tavalla. HO poisti tältä osin kyseisen lausuman KO:n tuomiosta. Selvyyden vuoksi HO totesi, ettei HO:ssa ollut kysymys saatavien määristä, erittelystä eikä maksettavaksi tuomittujen viivästyskorkojen määräytymisestä. KO:n tuomion lopputulosta ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 6.9.2021) - Uutiset
27.8.2021 11.30
Minipossujen virtsaa ja ulostetta vuokra-asunnon lattioilla: hovioikeus velvoitti vuokralaisen korvaamaan huoneiston korjauskustannuksista 42.191,93 euroa ja menetetyistä vuokratuloista 3.200 euroa - asunnosta pois muuttanut vuokralainen ei ollut vastuussa vahingostaHO piti selvitettynä, että hajuhaitan olivat aiheuttaneet vuokralaisen (A) lemmikkieläiminä pitämien minipossujen virtsaaminen ja ulostaminen asunnossa. Toinen vuokralainen (B) oli riidattomasti muuttanut asunnosta pois siinä vaiheessa, kun minipossut oli otettu asuntoon. AHVL:n 25 §:n 2 momenttia ei ollut perusteltua tulkita siten, että asunnosta pois muuttanut vuokralainen olisi ollut vastuussa asuntoon jääneen vuokralaisen huoneistolle aiheuttamasta vahingosta. B ei ollut tahallisesti taikka laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttanut huoneistolle sitä vahinkoa, johon kanteen kohdassa 1 vaaditut summat perustuivat. Siten kanne B:tä vastaan oli hylättävä muilta kuin vakuutuksen omavastuuosuuden osalta. (Vailla lainvoimaa 27.8.2021) - Uutiset
15.7.2021 11.30
Vuokrien maksamisen säädetyssä ajassa laiminlyöneen ja häiritsevää elämää viettäneen vuokralaisen vuokrasopimus purettiin ja vuokralainen velvoitettiin heti häädön uhalla muuttamaan vuokraamastaan huoneistostaVuokralainen oli laiminlyönyt suorittaa vuokria säädetyssä tai sovitussa ajassa sekä viettänyt tai sallinut vietettävän huoneistossa, rakennuksen yhteisissä tiloissa ja pihamaalla häiritsevää elämää. HO ei myöntänyt KO:n tuomiosta valittaneelle vuokralaiselle jatkokäsittelylupaa. KO:n tuomo jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 15.7.2021) - Uutiset
29.3.2021 11.35
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi kanteen: Vesihuoltolaitoksen korvausvastuu tulvimisvahingosta kiinteistön omistajalleA:n ja B:n kanne oli tuomiossa selostetuilla perusteilla hylättävä niin sopimusperusteista vahingonkorvausvastuuta koskevien kuin vesihuoltolakiin sisältyvien oikeusohjeiden nojalla. Asian näin päättyessä vesihuoltolaitos oli vapautettava käräjäoikeuden tuomitsemasta velvollisuudesta suorittaa A:lle ja B:lle vahingonkorvausta, eikä hovioikeus myöskään antanut lausuntoa korvausten määriä koskevista kysymyksistä (ks. KKO 2015:77, kohta 10). (Vailla lainvoimaa 29.3.2021) - Uutiset
11.11.2020 16.00
Vuokralaisen ei katsottu toimineen hätävarjelutilanteessa tai pakkotilassa lyödessään vesivahinkoa tarkistamaan tullutta vuokranantajaa nyrkillä kasvoihinVideon perusteella voitiin kuitenkin todeta, että vuokranantajan menettely oli ollut jossain määrin vuokralaista provosoivaa. Tämä ei kuitenkaan oikeuttanut vuokralaisen pahoinpitelytekoa eikä poistanut sen rangaistavuutta. Seikka oli otettu huomioon rangaistusta (50 ps) mitattaessa. Vuokralaisen menettely täytti pahoinpitelyn tunnusmerkistön. (Vailla lainvoimaa 11.11.2020)