Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- alen oikeudenkäyntikuluj
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
30.1.2023 11.55
Suomen Asianajajaliiton jäsenyydestä erottaminen kumottiinSuomen Asianajajaliiton hallituksen 21.8.2021 tekemä päätös A:n erottamisesta Suomen Asianajajaliiton jäsenyydestä ja asianajajaluettelosta poistamisesta kumottiin. (Vailla lainvoimaa 30.1.2023) - Uutiset
27.1.2023 10.45
Liikkeen luouvutus: Yhtiö ei ollut mahdollisuuksiensa mukaan pyrkinyt tasoittamaan palkkaeroja, ja poistanut niitä kohtuullisessa ajassa, vaan ne olivat muodostuneet pysyviksiHO katsoi yhtiön rikkoneen TSL 2 luvun 2 §:n mukaista tasapuolisen kohtelun velvoitetta ja oli siten TSL 12 luvun 1 §:n nojalla velvollinen suorittamaan kantajille vahingonkorvausta työsopimuslain vastaisesta menettelystään. Kysymys myös kannevaatimusten tutkimisesta, väittämistaakasta sekä vanhentumisesta ja kanneajasta. (Vailla lainvoimaa 27.1.2023) - Uutiset
25.1.2023 10.16
Hovioikeus: Asiassa ei ollut lähestymiskiellosta annetun lain 14 §:ssä tarkoitettuja painavia syitä velvoittaa hakijaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja käräjäoikeudessa miltään osin - Uutiset
24.1.2023 16.10
Hovioikeus: Välittäjäsopimus putkisahojen kaupassa, tavaran virhe, hyvä konepajatapa, tarkastusvelvollisuus, vahingonkorvaus, kuittausAsiassa oli riidatonta, että X:llä oli Y:ltä 256.392,88 Yhdysvaltain dollarin putkisahojen kauppaan perustuva saatava. Asiassa oli Y:n ensisijaisen vaatimuksen perusteella ensin arvioitava, oliko Y:llä X:ltä 193.787,65 euron putkisahojen virheestä aiheutuneeseen vahinkoon perustuva vastasaatava. Tältä osin hovioikeudessa oli kysymys ensinnäkin siitä, vastasiko X putkisahojen mahdollisista virheistä jälleenmyyjänä. Mikäli X:n ei katsottu vastaavan virheestä jälleenmyyjänä, oli asiassa Y:n toissijaisen vaatimuksen perusteella arvioitava, oliko X ostoagentin roolissa laiminlyönyt tarkastusvelvollisuutensa ja oliko laiminlyönnistä aiheutunut Y:lle 298.312,00 euron vahinko. Mikäli katsottiin, että X vastasi putkisahojen mahdollisista virheistä jälleenmyyjänä, oli asiassa arvioitava, oliko putkisahoissa ollut virhe ja jos oli, oliko Y putkisahojen tarkastuksen ja reklamaation laiminlyönnin johdosta menettänyt oikeuden vedota sanottuun virheeseen. Lisäksi asiassa oli kyse siitä, oliko virheestä aiheutunut Y:lle vahinkoa ja jos oli, niin kuinka paljon. Vielä asiassa oli kyse siitä, oliko Y luopunut kuittausoikeudesta sekä oliko Y:n saatava kuittauskelpoinen ja jos oli, minä ajankohtana kuittaus oli voitu suorittaa. (Vailla lainvoimaa 24.1.2023) - Uutiset
20.1.2023 11.49
Hovioikeus: Ositus, tasinko ja oikeudenkäyntikulutJK:n valituksen johdosta hovioikeudessa oli kysymys siitä, olivatko PK:n 10.000 euron ja 20.000 euron suoritukset (tilisiirrot) JK:lle lahjoja vai osituksessa huomioon otettavia tasinkosuorituksia. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, miten JK:n Filippiinien asunto sekä siitä oleva velka oli otettava huomioon osituksessa. Vielä asiassa oli kysymys oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 20.1.2023) - Uutiset
18.1.2023 11.45
Hovioikeus: Ympäristön turmeleminen, rangaistuksen mittaaminen, menettämisseuraamus ja liiketoimintakieltoA:n ja hänen myötäpuoliensa yhteisen valituksen johdosta kysymys oli hovioikeudessa siitä, oliko A:n menettely ollut omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista, muuta vastaavaa ympäristön haitallista muuttumista tai roskaantumista, ja siten siitä, täyttikö hänen menettelynsä ympäristön turmelemisen tunnusmerkistön. Mikäli vastaus tähän kysymykseen oli myönteinen, kysymys oli myös rangaistuksen mittaamisesta, menettämisseuraamuksesta ja liiketoimintakiellon edellytyksistä. (Vailla lainvoimaa 18.1.2023) - Uutiset
18.1.2023 10.01
Pienriitamenettely ja etäyhteyksien lisääminen voisivat parantaa oikeuden saatavuutta – arviomuistiot lausunnoille 24. maaliskuuta 2023 saakkaOikeusministeriössä on valmistunut kaksi arviomuistiota, joissa tarkastellaan oikeusprosessien sujuvoittamista. Toisessa arvioidaan kevennettyä oikeudenkäyntimenettelyä pienehköille riita-asioille ja toisessa mahdollisuuksia edistää etäyhteyksien käyttöä oikeudenkäynneissä. Tavoitteena on parantaa oikeuden saatavuutta ja tehdä oikeudenkäynneistä nykyistä sujuvampia ja edullisempia. - Uutiset
17.1.2023 15.40
Hovioikeus: Panostus yhteistalouteen avoliitossa ja hyvitys omaisuuden erottelussaAsiaa kokonaisuutena arvioituaan hovioikeus katsoi, että pesänjakajan jo määräämää ja käräjäoikeuden tuomitsemaa 20.000 euron hyvitystä voitiin pitää vähintäänkin L:n panosta vastaavana. Asiassa ei näin ollen ollut edellytyksiä hyvityksen määrän poistamiselle tai alentamiselle N:n valituksen johdosta. Asian lopputulos huomioon ottaen asiassa ei ollut tarpeen lausua käytyjen sovintoneuvotteluiden merkityksestä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuteen. (Vailla lainvoimaa 17.1.2023) - Uutiset
16.1.2023 9.00
Hovioikeus: Oikeudenkäyntikulut vuokrasopimusasiassaTuomiossa mainittuja seikkoja kokonaisuutena arvioituaan hovioikeus katsoi, ettei asiassa ilmennyt syytä poiketa oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin mukaisesta pääsäännöstä, että kumpikin asianosainen pitää oikeudenkäyntikulut vahinkonaan. Käräjäoikeuden tuomiota oli muutettava siten, että R oli vapautettava velvollisuudesta korvata A:n oikeudenkäyntikuluja käräjäoikeudessa. (Vailla lainvoimaa 16.1.2023) - Uutiset
13.1.2023 8.00
EUT: Asianajajan ja kuluttajan välillä tehdyn oikeudellisen palvelun tarjoamista koskevan sopimuksen ehto, jossa hinta vahvistetaan tuntihinnan perusteella ilman tarkempia tietoja, ei täytä vaatimusta, että sopimus on laadittu selkeästi ja ymmärrettävästiKansallinen tuomioistuin voi palauttaa tilanteen, jossa kuluttaja olisi ollut, ellei kyseistä sopimusehtoa olisi ollut, vaikka tämä johtaa tilanteeseen, jossa elinkeinonharjoittaja ei saa mitään korvausta palveluistaan. - Uutiset
12.1.2023 11.30
Oliko nainen ollut unessa - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen raiskauksesta ja vapautti miehen 1 vuoden 9 kuukauden ehdottomasta vankeusrangaistuksesta ja kaikesta korvausvelvollisuudestaHO totesi johtopäätöksenään, että asianomistajan kertomuksen tueksi esitetty välillinen näyttö oli melko vähäistä johtuen osaksi siitä, että asiaa oli alettu tutkia vasta yli vuoden kuluttua tapahtumista. Välillinen näyttö oli asiassa käsiteltyjen seikkojen perusteella jäänyt epävarmaksi erityisesti sen kysymyksen osalta, oliko asianomistaja kertominsa tavoin ollut yhdynnän tapahtuessa unessa. Asiassa oli toisaalta tullut ilmi myös joitain asianomistajan unitilaa vastaan puhuvia seikkoja. HO katsoi, että asiassa oli siten jäänyt näyttämättä, että asianomistaja olisi ainakaan vastaajan (s. 1998) havaittavalla tavalla ollut unessa. Vastaajan syyllisyydestä syytteessä kuvattuun tekoon jäi näin ollen järkevä epäily. (Vailla lainvoimaa 12.1.2023) - Uutiset
12.1.2023 11.00
Hovioikeus: Ammattikorkeakoululla oli oikeus purkaa varoitusta antamatta määräaikaisen projektipäällikön työsopimus kilpailevan toiminnan kiellon rikkomisen perusteella - käräjäoikeuden tuomio kumottiinAMK oli purkanut kantajan työsopimuksen 11.2.2019 ilmoittaen purkuperusteena kilpailevan toiminnan kiellon rikkomisen, työsuhteesta johtuvien velvoitteiden vastaisen toiminnan sekä työsuojelulliset syyt. KO oli katsonut, että AMK:n olisi tullut varoittaa kantajaa ennen hänen työsopimuksensa purkamista. KO oli velvoittanut AMK:n suorittamaan kantajalle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 4 kk:n palkan. HO katsoi samoin kuin KO, että kantaja oli menettelyllään rikkonut sen luottamuksen, jonka edellytetään työsuhteessa vallitsevan työnantajan ja työntekijän välillä. HO katsoi, ettei AMK olut purkanut kantajan työsopimusta ennakollisesti, koska kantajan menettelyn johdosta oli syntynyt asiassa todetuin tavoin todellinen vahingon vaara. Varoituksen osalta HO totesi, että kun purkukynnyksen katsottiin ylittyneen jo yksinomaan kantajan menettelyn moitittavuuden perusteella, AMK:lla ei ollut velvollisuutta antaa erillistä varoitusta ennen työsopimuksen purkamista. Työnantajan lojaliteettivelvoitteen osalta HO arvioi, ettei se ulotu tilanteisiin, joissa työnantajalla on erittäin painava syy purkaa työsopimus. Kantaja oli velvollinen korvaamaan AMK:n oikeudenkäyntikulut KO:ssa 14.100 euroa ja HO:ssa 9.100 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 12.1.2023) - Uutiset
11.1.2023 16.00
Hallinto-oikeus: Rehtorin viran kelpoisuusvaatimukset eivät olleet tähdänneet tietyn henkilön valintaan - kaupungilla oli peruste nimittää rehtori määräaikaiseen virkasuhteeseenHAO hylkäsi rehtorin valinnasta tehdyn valituksen. Asiassa ei ollut ilmennyt, että ennen viranhaun alkamista tehty kaupunginhallituksen päätös viran täyttämisestä määräaikaisesti ja viran kelpoisuusvaatimuksista olisi tähdännyt tietyn henkilön valintaan tai että opetus- ja kasvatuslautakunta olisi muutoin valituksessa esitetyin tavoin käyttänyt virantäytön valmistelussa väärin harkintavaltaansa. Opetus- ja kasvatuslautakunta ei ollut menetellyt virheellisesti jättäessään päätöksessään esittämättä tarkemmat perustelut määräaikaisen rehtorin valinnalle. Kaupungilla oli ollut tapauksen olosuhteissa viranhaltijalaissa tarkoitettu kaupungin toimintaan liittyvä määräaikaista virkasuhdetta edellyttävä peruste nimittää koulun rehtori määräaikaiseen virkasuhteeseen. HAO totesi, että muutoshankkeiden tarkkaa valmistumispäivämäärää on usein vaikeaa määritellä etukäteen. Oppilaaksiottoalueiden yhdistymisestä oli kuitenkin asiassa todetulla tavalla jo päätetty rehtorin määräaikaista virkaa täytettäessä ja sen oli oikaisuvaatimuspäätöksessä arvioitu tapahtuvan 3–4 vuoden kuluttua. (Ei lainvoim. 11.1.2023) - Uutiset
11.1.2023 11.15
Hovioikeus: Tunnelimansikanviljelijällä oli oikeus kaupan purkuun kookoskasvualustassa olleen virheen vuoksi - viljelijälle maksettavaksi tuomittu vahingonkorvaus saamatta jääneestä myyntikatteesta alennettiin 220.000 euroon- Mitä asianosaiset olivat sopineet kookoskasvualustan tilauksesta ja mikä oli sopimuksen sisältö?
- Oliko kookoskasvualustassa ollut virhe?
- Oliko B reklamoinut virheestä kohtuullisessa ajassa?
- Oliko B:llä oikeus kaupan purkuun?
- Oliko B:llä oikeus vahingonkorvaukseen ja jos oli, niin mikä oli vahingonkorvauksen määrä?
(Vailla lainvoimaa 11.1.2023) - Uutiset
9.1.2023 11.00
Häiritsevästä elämästä varoitetun vuokralaisen vuokrasopimus voitiin purkaaVuokralainen oli saanut varoituksen tiedokseen 19.1.2022 ja viimeistään haastemiestiedoksiannolla 3.2.2022. Vuokranantajan laatiman koosteen mukaan asuntoon oli soitettu poliisi 30.1.2022 tapahtuneen äänekkään ja pitkään jatkuneen riitelyn vuoksi. Vuokralaisen naapuri oli 2.3.2022 lähettänyt kantajayhtiön toimitusjohtajalle tekstiviestin, jonka mukaan asunnosta oli kuulunut riitelyä 1.3.2022 iltana. Sähköpostin 17.4.2022 mukaan asunnosta oli kuulunut jatkuvasti meteliä ja jatkuvaa huutoa siten, ettei naapuri ollut voinut viettää aikaa omalla pihallaan. Yhtiö oli myöntänyt kahdelle vuokralaiselle vuokranalennusta samaisen syyn vuoksi. Molemmat vuokralaisen seinänaapurit olivat muuttaneet pois häiritsevän elämän vuoksi. Lisäksi vuokralaisen laiminlyönti koiran kiinnipitämisen suhteen sekä autojen järjestyssääntöjen vastainen pysäköinti oli ollut piittaamatonta ja pitkäkestoista taloyhtiön järjestyssääntöjen rikkomista. Vuokralainen oli myös antanut asuinhuoneistonsa lähisukulaistensa ja muiden henkilöiden käyttöön ja tästä oli aiheutunut edellä arvioitua huomattavaa haittaa ja häiriöt. (Vailla lainvoimaa 9.1.2022) - Uutiset
29.12.2022 12.32
Hovioikeus: Maksuvälinepetos ei ollut törkeä eikä kavallussäännöstä tullut soveltaa tapauksen tekomuotoonSyyttäjä oli vaatinut SL:lle rangaistusta sekä maksuvälinepetoksen (kohta 1) että kavalluksen (kohta 2) kvalifioiduista tekomuodoista. Hovioikeuden pääkäsittelyssä syyttäjä perusteli kantaansa molempien rangaistussäännösten soveltamisesta sillä, että säännöksillä suojataan eri oikeushyviä ja maksuvälinepetos oli kohdistunut myös pankkiin, kun taas kavallus oli kohdistunut vain TL:ään. Tuomiossa lausutuin perustein hovioikeus päätyi arviossaan siihen, että näytetyksi katsottu SL:n menettely tuli tässä tapauksessa rikosoikeudellisesti riittävällä tavalla arvioiduksi pelkästään maksuvälinepetosta koskevan säännöksen nojalla. Syytteessä oli viitattu törkeän maksuvälinepetoksen ankaroittamisperusteena siihen, että SL oli aiheuttanut menettelyllään huomattavaa vahinkoa. Hovioikeus katsoi, että SL oli perusteetta siirtänyt TL:n varoja omaan käyttöönsä yhteensä 3.572,63 euroa. Viimeaikaisessa oikeuskäytännössä alle 15.000 euron taloudellista hyötyä ei ole pidetty huomattavana (ks. esim. KKO 2019:93, kohdat 5–9). Näin ollen ankaroittamisperuste ei täyttynyt. SL oli syyllistynyt maksuvälinepetokseen. (Vailla lainvoimaa 29.12.2022) - Uutiset
23.12.2022 8.28
Hovioikeuden tuomio osuuskunnan kokouksen toimivallastaHovioikeus käräjäoikeuden tavoin katsoi, että toimivalta kiviainestoimituksista tai ajojärjestelyistä päättämisestä kuului osuuskunnan hallituksen yleistoimivaltaan. Osuuskuntalaista tai osuuskunnan säännöistä ei ilmennyt perusteita katsoa osuuskunnan kokouksella olevan toimivaltaa päättää mainituista seikoista. (Vailla lainvoimaa 23.12.2022) - Uutiset
20.12.2022 15.06
Hovioikeus pohti sopimuksen syntymisen edellytyksiä ja kumosi käräjäoikeuden tuomionKavika Oy:n valituksen johdosta asiassa oli kysymys siitä, oliko osapuolten välille syntynyt 31.12.2015 päättyneen sopimuksen jälkeen sopimus, jonka perusteella Verde Consulting Oy Ab:llä oli oikeus tantiemiin vaatimustensa mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 20.12.2022) - Uutiset
16.12.2022 16.20
Hovioikeus: Oikeudenkäyntikulut ja kohtuullisuusKäräjäoikeus oli hylännyt Länsirajan Kuljetus Oy:n kanteen ja velvoittanut Länsirajan Kuljetus Oy:n korvaamaan asian voittaneen Rudus Oy:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, 15.365,09 euroa, oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n pääsäännön mukaisesti. Hovioikeudessa oli Länsirajan Kuljetus Oy:n valituksen johdosta kysymys siitä, oliko Länsirajan Kuljetus Oy vapautettava velvollisuudesta korvata Rudus Oy:n oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n, 8 a §:n tai 8 b §:n nojalla. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 16.12.2022) - Uutiset
15.12.2022 11.50
Hovioikeus: VR ei ollut vastuussa kantajien lisäeläke-edusta - käräjäoikeuden tuomio kumottiinAsiassa oli HO:ssa VR:n valituksen perusteella kysymys ensin siitä, olivatko kantajat menettäneet passiivisuutensa johdosta oikeutensa vaatimusten esittämiseen. Mikäli kantajien ei katsottu menettäneen oikeuttaan vaatimusten esittämiseen, asiassa oli toiseksi kysymys siitä, oliko eläke-etuja pidettävä kantajien työsuhteiden ehtojen osana ja oliko VR työnantajana sen vuoksi vastuussa etujen suorittamisesta kantajina oleville työntekijöille. Aluksi oli kuitenkin otettava kantaa VR:n väitteeseen siitä, että se olisi asiassa väärä vastaaja. (Vailla lainvoimaa 15.12.2022. Valituslupa myönnetty)