Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- alen oikeudenkäyntikuluj
- Uutiset
27.9.2021 14.00
Hovioikeus alensi kunnianloukkauksesta tuomitulle naapurille maksettavien oikeudenkäyntikulujen määrän puoleenNainen (toinen asianomistajista) oli esittänyt asiassa kaksi korvausvaatimusta, joista toinen oli tullut hylätyksi. Tällöin asianosaisten olisi tullut OK 21 luvun 3 §:n 1 momentin pääsäännön mukaisesti pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Koska kysymys oli kuitenkin ollut rikosasiasta, jossa syytteissä tarkoitetut teot olivat liittyneet toisiinsa, oli kohdassa 2 syyksiluetun rikoksen ja siinä asianomistajan hyväksi tuomitun korvauksen perusteella syytä velvoittaa vastaaja korvaamaan osaksi asianomistajan oikeudenkäyntikulut. Koska kokonaan hylätyksi tulleella korvausvaatimuksella kohdan 1 perusteella vaaditusta kärsimyksestä ei voitu katsoa olleen asianomistajalle vain vähäinen merkitys, ei asianomistajalla ollut oikeutta saada korvausta kuluistaan kokonaisuudessaan. Kohdan 2 perusteella asianomistajalle kärsimyksestä tuomitun korvauksen määrässä oli ollut kyse harkinnanvaraisesta seikasta eikä korvauksen alentamisella vaaditusta 1.000 eurosta 200 euroon ollut ollut vaikutusta asianomistajan oikeudenkäyntikulujen määrään. (Vailla lainvoimaa 27.9.2021) - Uutiset
22.5.2014 13.32
Hovioikeus alensi käräjäoikeuden tuomitsemaa hinnanalennusta ja oikeudenkäyntikuluja kosteusvaurioasiassaKäräjäoikeus oli tuominnut kiinteistökaupassa hinnanalennusta 38.000 euroa ja korvauksena oikeudenkäyntikuluista 21.481,30 euroa. Hovioikeus arvioi kohtuulliseksi maakaaren 2 luvun 31 §:n tarkoittaman hinnanalennuksen määräksi kohteessa ilmenneistä virheistä yhteensä 20.000 euroa, jolle määrälle oli käräjäoikeuden tuomitseman tuottokoron asemesta maksettava vaaditusti viivästyskorkoa 1.5.2012 lukien. Oikeudenkäyntikuluja määrättiin maksettavaksi 10.740,65 euroa (Vailla lainvoimaa 22.5.2014) - Uutiset
5.7.2012 12.12
Riidattomien velkomisasioiden oikeudenkäyntikuluja alennetaan syyskuun alustaRiidattomissa velkomis- ja häätöasioissa eli summaarisissa asioissa velallisen maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen enimmäismääriä alennetaan syyskuun alusta. Oikeusministeriön antaman asetuksen tavoitteena on, että vastapuolen maksettavaksi tuomittavat oikeudenkäyntikulut vastaisivat nykyistä paremmin haastehakemuksen laatimisesta velkojalle aiheutuvaa työtä ja kustannuksia. - Uutiset
20.11.2018 10.13
Hovioikeus alensi työriidan hävinneiden työntekijöiden yhteisvastuullisen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden määrän noin puoleenKO oli tuomiollaan hylännyt A:n ja B:n kanteen työsuhteen päättymisestä vaadituista korvauksista. KO oli katsonut, että kysymys oli ollut toisin kuin kanteessa oli väitetty TSL 1 luvun 10 §:n tarkoittamasta liikkeen luovutuksesta, jonka mukaan A ja B olivat siirtyneet toisen yhtiön palvelukseen eikä C Oy ollut päättänyt työsuhteita. A:lla ja B:llä ei katsottu olleen oikeutta TSL:n mukaisiin korvauksiin. KO oli hylännyt kanteen ja velvoittanut A:n ja B:n korvaamaan C Oy:n oikeudenkäyntikulut vaaditun mukaisesti 34.044,20 eurolla korkoineen. HO alensi A:n ja B:n yhteisvastuullinen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden yhtiölle 18.600 (sis. alv) euroksi. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. A ja B olivat voittaneet muutoksenhakunsa noin puolelta määrältään. Asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 20.11.2018) - Uutiset
16.7.2020 14.00
Hovioikeus alensi korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrää kun oululaisen avustajan käyttö Porissa ei ollut välttämätöntäHovioikeus totesi, että Pakupori Oy:llä oli ollut oikeus valita haluamansa asiamies puolestaan asiaa hoitamaan. Asia ei kuitenkaan ollut laadultaan sellainen, että se olisi edellyttänyt asiamieheltä jotain erityisosaamista. Asiaa oli käsitelty Satakunnan käräjäoikeudessa Porissa. Myös Pakupori Oy:n kotipaikka on Porissa. Näin ollen oli selvää, että Pakupori Oy:llä olisi ollut mahdollisuus saada asiamies kotipaikkakunnaltaan. Tähän nähden oululaisen avustajan matkustamiseen käyttämästä ajasta aiheutuneita matkakustannuksia ei voitu pitää A:n kannalta kohtuullisina yksinomaan sen vuoksi, että kyseinen asiamies oli aiemminkin yhtiön tai sen edustajien asioita hoitanut. (Vailla lainvoimaa 16.7.2020) - Uutiset
26.10.2017 13.35
Syyte pahoinpitelystä hylättiin - hovioikeus alensi järjestyksenvalvojalle valtion varoista maksettavan oikeudenkäyntikulujen korvauksen puoleenJärjestyksevalvojana toiminutta A:ta oli syytetty hänen työtehtäväänsä suorittaessaan tehdystä pahoinpitelystä ja hänelle oli vaadittu sakkorangaistusta. Syyte oli hylätty. Syyttäjä vaati HO:ssa korvauksen alentamista 6.532,34 eurosta 1.950 euroon. Huomioon ottaen jutun laatu, laajuus, vakavuus ja sen merkitys A:lle ja toisen kanssavastaajan avustajan laskutuksen määrä (1.999,50 €), HO harkitsi, että valtion maksettavaksi tuomittua oikeudenkäyntikulukorvausta oli alennettava 3.258,28 euroon. Kohtuullisena työhön käytettynä tuntimääränä pidettiin asiassa 15 tuntia. Vaadittua 210 euron määräistä tuntiveloitusta ei pidetty kohtuuttomana. (Vailla lainvoimaa 26.10.2017) - Uutiset
18.4.2023 11.18
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei yksityishenkilön kaupungille maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen alentamiselle ollut perusteitaB oli hävinnyt pääasian käräjäoikeudessa. Se, että toinen asianosainen on yksityishenkilö ja toinen kunta, ei yksistään merkitse vaadittujen oikeudenkäyntikulujen kohtuuttomuutta. Hovioikeus katsoi, ettei asiassa ilmennyt seikkoja, joiden perusteella B:n maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrää tulisi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b §:n nojalla alentaa. B:n velvollisuus korvata Helsingin kaupungin oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa tuli korottaa 2.270 euroksi viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 18.4.2023) - Uutiset
20.9.2016 10.10
Hovioikeus alensi KKO:n jutun palauttamista koskevan ratkaisun jälkeen kanteesta luopuneelle maksettavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikulujaHO alensi kantajan vastaajayhtiölle maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen kokonaismäärä 26 170,26 eurosta 18 523,60 euroksi. (Vailla lainvoimaa 20.9.2016) - Uutiset
26.2.2015 10.24
Hovioikeus alensi käräjäoikeudessa palkkasaatavakanteensa hävinneille ja sovinnon hovioikeudessa tehneille työntekijöille määrättyjen oikeudenkäyntikulujen määrän puoleenTyöntekijät olivat hävinneet KO:ssa palkkasaatavia koskevan kanteensa, mutta tehneet työnantajansa kanssa HO:ssa sovinnon KO:n määräämiä oikeudenkäyntikuluja lukuun ottamatta. Oikeudenkäyntiin johtaneet syyt ja työsaataviaan velkoneiden työntekijöiden heikko taloudellinen asema huomioon ottaen HO kohtuullisti työntekijöille maksettavaksi tuomittujen yhtiön oikeudenkäyntikulujen määrän OK 21 luvun 8 b §:n nojalla noin puoleen vaaditusta määrästä eli 8 000 euroksi. (Vailla lainvoimaa 26.2.2015) - Uutiset
16.12.2021 16.00
Hovioikeus alensi vuokrasopimuksen irtisanomisriidan hävinneelle vuokralaiselle tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrän 8 000 eurosta 2 000 euroonVastaajayhtiöt olivat irtisanoneet vuokralaisen asiakaskohtaisen palveluasumista koskevan sopimuksen sekä huoneenvuokrasopimuksen. Vuokralainen oli vaatinut, että yhtiöiden kantajalle tiedoksi antaman palvelusopimuksen ja vuokrasopimuksen irtisanominen vahvistetaan pätemättömäksi tai tehottomaksi. KO oli hylännyt vuokralaisen kanteen. Vuokrasuhde oli purettu ja kantaja oli velvoitettu heti häädön uhalla muuttamaan vuokraamastaan huoneistosta. Kantaja oli velvoitettu korvaamaan yhtiöiden yhteiset arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8 000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen. HO katsoi, että oikeudenkäyntikulujen korvattava määrä KO:n osalta tuli alentaa 2 000 euroksi. (Vailla lainvoimaa 16.12.2021) - Uutiset
17.6.2021 15.00
Hovioikeus alensi käräjäoikeuden vastaajalle tuomitsemien oikeudenkäyntikulujen määrää siltä osin kun Valtiokonttori oli maksanut korvaukset kantajalleEsitetyn selvityksen perusteella KO:ssa ei ollut tullut ilmi, että Valtiokonttori oli 11.6.2015 antamansa päätöksen mukaisesti maksanut korvausta myös kantajan oikeudenkäyntikuluista 2.710,95 euroa. Valittajalla (vastaaja KO:ssa) oli OK 25 luvun 17 §:n 1 momentissa tarkoitettu hyväksyttävä syy vedota kyseiseen seikkaan ja HO:ssa nimettyyn uuteen todisteeseen vasta HO:ssa. HO totesi, että valtiokonttorin päätöksen mukaisesti kantajalle oli jo maksettu oikeudenkäyntikulujen korvauksena 2.710,95 euroa. Oikeus korvaukseen oli näiltä osin siirtynyt valtiolle ja mainittu summa oli vähennettävä vastaajan kantajalle maksettavaksi tuomituista oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 17.6.2021) - Uutiset
11.3.2016 8.00
Hovioikeus ei alentanut eikä kohtuullistanut isännöitsijätodistuksessa väitettyjen virheen ja puutteen perusteella yhtiöltä vahingonkorvausta hakeneelle tuomittuja oikeudenkäyntikulujaAsiassa oli KO:ssa ollut kyse vahingonkorvauksesta, jota kantaja oli vaatinut väittämiensä isännöitsijätodistuksessa olleiden virheen ja puutteen perusteella. KO:n tuomion lopputuloksen mukaan kantajan kanne oli hylätty kokonaan eli hän oli hävinnyt asian. HO, jossa oli kysymys vain oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta, ei muuttanut KO:n tuomiota, jolla kantaja oli velvoitettu korvaamaan vastaajayhtiön 21 380 euron oikeudenkäyntikulut KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 11.3.2016) - Uutiset
16.5.2016 15.05
Hovioikeus alensi kolmen työsopimuksen irtisanomisriidan hävinneelle mutta kussakin tapauksessa yhteistoimintalain hyvitystä koskevat riidat voittaneelle rekrytointiyhtiölle maksettavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikulujaKoska sillä, minkä kantajat olivat hävinneet, ei kuitenkaan ollut vain vähäistä merkitystä asiassa, yhtiötä ei tullut velvoittaa korvaamaan kantajien kuluja täysimääräisesti. HO harkitsi oikeudenmukaiseksi, että yhtiön oli korvattava kolme neljäsosaa kunkin kantajan oikeudenkäyntikuluista KO:ssa. Koska yhtiö oli vain osaksi voittanut muutoksenhaun, asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 16.5.2016) - Uutiset
5.3.2020 12.00
Hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen kohtuullisuutta yhtiökokouksen päätöksen moittimista ym. koskevan asiassa – kantajan maksettavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikuluja alennettiin 70.543,30 eurosta 40.999,30 euroonKerrotuilla perusteilla HO katsoi, että kantajan (valittaja HO:ssa) myöntämää määrää 40.999,30 euroa oli pidettävä kohtuullisena korvauksena yhtiölle aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 5.3.2020) - Uutiset
28.4.2021 11.00
Häädön vastustamista koskeva vaatimus ei menestynyt hovioikeudessa - vuokralaisten kaupungin asunnot Oy:lle maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrä alennettiin 7.745,04 eurosta 6.000 euroonVuokralaisilla ei ollut vuokrasopimuksen puuttuessa oikeutta asua asunnossa. (Vailla lainvoimaa 28.4.2021) - Uutiset
5.6.2019 15.00
Hovioikeus alensi jäteverotuksen osalta törkeästä veropetoksesta epäillylle määrätyn vakuustakavarikon määrää - oikeudenkäyntikuluja ei tuomittu korvattaviksi kun tehtyjä toimenpiteitä ei ollut todettu lainvastaisiksiHO alensi pääkäsittelyä pitämättä jäteverotuksen osalta törkeään veropetokseen syyllistyneelle epäillylle määrätyn 262.640 euron vakuustakavarikon 148.007,60 euroon. KKO:n ratkaisukäytännöstä (KKO 2002:85 ja 2016:71) ilmenee, että oikeudenkäyntikuluja on tuomittu korvattaviksi, mikäli pakkokeinolain nojalla tehdyt toimenpiteet on todettu lainvastaisiksi. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa ei ollut kysymys tällaisesta tilanteesta. (Vailla lainvoimaa 5.6.2019) - Uutiset
6.9.2016 13.25
Olisiko sairaalaan hakeutuneen potilaan umpilisäke tullut leikata nopeammin ja oliko potilasvahinko syy-yhteydessä kantajan masennukseen, kasvotulehdukseen ja niveloireisiin - kanne pääasian osalta hylättiin myös hovioikeudessa mutta oikeudenkäyntikuluja alennettiinRatkaistavana oli kysymys siitä, tapahtuiko potilasvahinko myös silloin, kun umpilisäkettä ei leikattu nopeammin sen jälkeen kun kantaja oli hakeutunut sairaalaan. Asiassa oli lisäksi joka tapauksessa kysymys siitä, olivatko kantajan masennus, ihotulehdus kasvoissa ja nivelvaivat aiheutuneet potilasvahingosta. Kantajan vahingonkorvausvaatimus ansionmenetyksestä, pysyvästä kosmeettisesta haitasta, lääkäri- ja lääkekuluista sekä vaatimus korvauksen korottamisesta potilasvahinkolain 10 §:n mukaisesti hylättiin. HO alensi kantajan Potilasvakuutuskeskukselle maksettavan oikeudenkäyntikulujen korvauksen KO:n osalta 48 242 eurosta 20 000 euroksi ja HO:ssa esitetyn 30 654 euron vaatimuksen osalta 5 000 euroksi. (Vailla lainvoimaa 6.9.2016) - Uutiset
1.4.2020 14.29
Hovioikeus: Työsopimus voitiin irtisanoa noin 3,5 kuukautta sen jälkeen, kun irtisanomisperuste oli tullut yhtiön tietoonAsiassa mainittuja seikkoja kokonaisuudessaan arvioituaan HO katsoi, että yhtiö oli irtisanonut kantajan työsopimuksen kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun se oli saanut tiedon irtisanomisen perusteesta. Valitus oli näin ollen hylättävä eikä aihetta KO:n tuomion muuttamiseen pääasian osalta ollut. Kantajan vastaajayhtiölle maksettavaksi tuomittu korvaus oikeudenkäyntikuluista KO:ssa alennettiin 25 000 eurosta 15 000 euroksi KO:n tuomitsemine korkoineen. Muilta osin KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 1.4.2020, Ks. KKO:2021:9: HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
3.9.2019 11.30
Seppo Koskinen: Riita-asian oikeudellinen epäselvyys ja oikeudenkäyntikulut – KKO:2019:65Julkisuudessa on paljon keskusteltu oikeudenkäyntikulujen korkeudesta. Keskustelu on etupäässä koskenut sitä, että oikeudenkäynnin hävinneellä osapuolella on merkittävä kuluriski. Keskustelussa ei ole juurikaan käsitelty oikeudenkäyntikulujen määräämisen poikkeuksellisia tilanteita. Näitä säännellään OK 21 luvun 8 a ja 8 b pykälissä. Korkeimman oikeuden tuomiossa KKO:2019:65 arvioitiin näistä poikkeussäännöksistä 8 a §:ää. Sen mukaan jos asia on ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että hävinneellä asianosaisella on ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin, tuomioistuin voi määrätä, että asianosaiset osaksi tai kokonaan vastaavat itse oikeudenkäyntikuluista. - Uutiset
30.3.2021 15.30
Häirintä ja epäasiallinen kohtelu sekä kuormitustekijöiden selvittämisen ja vähentämisen laiminlyönti - erimielinen hovioikeus arvioi työturvallisuusrikoksista tuomitun työnantajan edustajan vastuuta - Uutiset
22.1.2020 8.15
Hovioikeuden ratkaisu oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta kiinteistön kauppaa koskevassa riita-asiassaKäräjäoikeus oli velvoittanut vastaajat RK:n ja SP:n suorittamaan yhteisvastuullisesti kantajille MP:lle ja JP:lle oikeudenkäyntikuluina 11.192,89 euroa korkoineen. Asiassa oli valitusten johdosta kysymys siitä, oliko käräjäoikeuden oikeudenkäyntikuluratkaisu oikea, vai olisiko käräjäoikeuden pitänyt oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n nojalla määrätä, että P:t vastaavat kokonaan tai osaksi itse oikeudenkäyntikuluistaan käräjäoikeudesta ja oliko RK:n ja SP:n oikeudenkäyntikulukorvausvelvollisuutta joka tapauksessa alennettava sen johdosta, että nämä olivat tehneet P:ille 8.000 euron suuruisen sovintotarjouksen. Tuomiossa lausuttuun viitaten hovioikeus katsoi, että kantajat olivat voittaneet asian niin merkittäviltä osilta, että he olivat oikeutettuja korvaukseen oikeudenkäyntikuluistaan, mutta eivät kuitenkaan täysimääräisesti. Hovioikeus katsoi, että vastaajat oli velvoitettava korvamaan kantajien oikeudenkäyntikulut 8.000 eurolla käräjäoikeudesta. (Vailla lainvoimaa 22.1.2020) - Uutiset
13.11.2020 11.00
Talon siivouksen täysin laiminlyönyt vuokralainen tuomittiin vahingonteosta 3 kuukauden vankeusrangaistukseen ja korvaamaan talolle aiheutuneesta vahingosta 15 000 euroa - hovioikeus alensi siivous- ja tyhjennystyöstä tuomitun korvauksen puoleenAsiassa oli KO:ssa näytetty vuokralaisen syyllistyneen syyttäjän syytteen teonkuvauksen mukaiseen tekoon ja lisäksi vuokranantajan esittämän teonkuvauksen mukaisesti sallinut omistamiensa eläinten tehdä jätöksiä vuokra-asuntoon, josta oli aiheutunut vahinkoa asunnon lattia- ja seinäpinnoille sekä mahdollisesti lattia- ja seinäpintojen rakenteille. Vahinkoa ja arvon alennusta oli aiheutunut kiinteistölle ainakin 15.000 euroa verran. HO arvioi, että vuokralaisen korvattavien siivouskustannusten määrä oli puolet kysymyksessä olevan laskun määrästä eli 1.961,95 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.11.2020) - Uutiset
7.8.2019 10.14
KKO: Työnantajan tuli korvata työsuhderiidan voittaneen lennonjohtajan oikeudenkäyntikulut osittainTyöntekijän työnantajaansa vastaan ajama työsuhdesaatavia koskeva kanne oli hyväksytty. Asia oli OK 21 luvun 8 a §:ssä tarkoitetulla tavalla oikeudellisesti niin epäselvä, että työnantajalla oli ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin. Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että työnantajan tuli kuitenkin korvata työntekijän oikeudenkäyntikulut osittain. - Uutiset
1.2.2005 10.14
KKO:n ratkaisu oikeudenkäyntikuluistaKKO:2005:15Asian hävinnyt A ei ollut vaatinut vastapuolen B:n oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden alentamista tai hylkäämistä asian oikeudellisen epäselvyyden vuoksi. Kun A:n katsottiin kuitenkin vastustaneen B:n oikeudenkäyntikuluvaatimusta, se voitiin hylätä oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 a §:n nojalla. - Uutiset
22.11.2021 15.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus vahvisti kunnan ja vuokralaisen välillä allekirjoitetun vuokrasopimuksen puretuksiAsiassa oli ensinnäkin kysymys siitä, voitiinko Kiinteistö Oy L:n Vuokratalot ja L:n kunta KO:n toteamin tavoin samastaa vuokranantajana toisiinsa. Toiseksi kysymys oli siitä, oliko kyseessä ollut asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa tarkoitettu jälleenvuokraus. Mikäli kyseessä katsottiin olevan jälleenvuokraus, tuli kolmanneksi esiin kysymys jälleenvuokrasuhteen päättämisessä noudatettavasta menettelystä ja siitä, oliko vuokralaisella oikeus vaatia vuokrasuhteen jatkamista. Tähän liittyi kysymys siitä, olisiko L:n vuokrataloilla tai kunnalla ollut oikeus purkaa vuokrasuhde kantajan menettelyn johdosta. Neljäntenä kysymyksenä tuli esiin mahdollisuus muuttopäivän siirtämiseen. (Vailla lainvoimaa 22.11.2021) - Uutiset
23.9.2021 11.20
Hovioikeus: Yhtiö ei ollut voinut yksipuolisesti pidentää ylemmän toimihenkilön työsuhteen ehtona ollutta työaikaa työehtosopimukseen sisältyvän työaikamääräyksen perusteella (kiky)Edellytyksiä alentaa yhtiön kantajalle korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrää ei ollut osaksikaan. (Vailla lainvoimaa 23.9.2021. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
31.8.2021 15.00
Suuren tavaramäärän säilyttäminen asunnossa ei ollut huoneiston asianmukaista hoitoa - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus purki vuokrasopimuksenAsiassa oli kysymys siitä, oliko kaupungin asunnot Oy:llä ollut edellytykset purkaa tai irtisanoa sen ja vuokralaisen välinen asuinhuoneistoa koskeva vuokrasopimus. Irtisanomisen edellytysten osalta oli lisäksi kysymys siitä, oliko vuokralaisen katsottava tehneen AHVL 56 §:n mukaisen irtisanomisen tehottomuutta koskevan vaatimuksen ja mikä merkitys tällä seikalla oli, jos katsottiin, ettei mainittua vaatimusta ollut tehty. (Vailla lainvoimaa 31.8.2021. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
19.1.2024 10.10
Hovioikeus alensi konkurssipesänhoitajan palkkiotaHovioikeudessa oli keskeisesti kysymys siitä, oliko pesänhoitaja toiminut hyvän pesänhoitotavan vastaisesti käydessään R:n kanssa pitkällisiä neuvotteluja elokuvan oikeuksista sekä tehdessään jälkitilityksen vasta vuonna 2021. Lisäksi kysymys oli jälkitoimenpiteisiin tehdyn varauksen huomioimisesta, pesänhoitajan tuntiveloitusperusteesta ja siitä päättämisestä sekä oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 19.1.2024) - Uutiset
20.2.2023 11.45
Hovioikeus äänesti miljoonariidassa: Urakkasopimuksen kattohintaHovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko Kiinteistö Oy velvollinen maksamaan Y-Palveluille sen vaatimat 673.807,43 euroa (alv 0 %) arvonlisäveroineen vai muodostiko urakkasopimuksen mukainen kattohinta Kiinteistö Oy:n maksuvelvollisuuden ylärajan siten, ettei Kiinteistö Oy ollut velvollinen suorittamaan enempää kuin 4.893.000 euroa (alv 0 %), minkä Kiinteistö Oy oli jo maksanut. Käräjäoikeuden tuomiota oli tuomiossa mainituin perustein muutettava siten, että Kiinteistö Oy:n maksuvelvollisuus alennettiin 485.334,05 euron määrään lisättynä 24 prosentin arvonlisäverolla. Vähemmistöön jäänyt hovioikeudenneuvos oli eri mieltä hovioikeuden enemmistön kanssa perustelujen kohdista 4 ja 5. Hovioikeuden enemmistön kannasta poiketen hän katsoi, ettei Y-Palvelut ollut oikeutettu korkeampaan tavoite- ja kattohintaan. Tämän vuoksi hän hylkäsi Y-Palveluiden vaatimukset kokonaan. (Vailla lainvoimaa 20.2.2023) - Uutiset
2.9.2016 7.51
Hovioikeuden päätös oikeusapua saaneen puhevallasta ja oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta varkautta koskevassa asiassaValittajalla (KO:ssa tuomittu näpistyksestä) oli puhevalta vaatia sitä, että hänen korvausvelvollisuuttaan valtiolle asianomistajalle KO:ssa annetun oikeusavun kustannuksista alennetaan sen vuoksi, että vain osa asianomistajan avustajan toimenpiteistä voitiin hyväksyä korvattaviksi toimenpiteiksi. Valittajan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta valtiolle ja asianomistajalle oli alennettava valituksessa vaadittuun kolmannekseen. (Vailla lainvoimaa 2.9.2016) - Uutiset
26.7.2022 11.00
Vuokranantajat: Oletko muuttamassa ensimmäistä kertaa omaan vuokrakotiin? Lue muistilista muuttoa varten!Syksyn tullen moni hankkii ensimmäisen vuokra-asuntonsa esimerkiksi uudelta opiskelupaikkakunnalta. Millainen kotivakuutus on tarpeen ja kuinka asunnon kunto dokumentoidaan? Suomen Vuokranantajien neuvontalakimies Elina Poikonen vastaa näihin ja muihin usein kysyttyihin kysymyksiin, jotka jokaisen vuokralle muuttavan tulisi huomioida. - Uutiset
21.1.2022 11.00
Ammuskelu sekä muu vuokralaisen muita häiritsevä ja pelkoa herättävä menettely huomioon ottaen vuokranantajalla oli oikeus purkaa vuokrasopimus ilman varoitustaAsiassa oli ollut ensin kysymys siitä, oliko vuokranantajalla ollut oikeus purkaa vuokrasopimus ilman varoitusta, koska vuokralainen oli huoneenvuokralain 62 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla viettänyt häiritsevää elämää ja toiminut erittäin moitittavalla tavalla. Kysymys ei ilmeisesti ollut kovin suuritehoisesta aseesta, koska isännöitsijän mukaan vain ulompaan ikkunaan oli tullut reikä ammuksesta ja vuokranantaja oli arvellut, että kysymys oli ilma-aseesta, kuula-aseesta tai värikuula-aseesta. Vuokranantajan vaatimuksesta vuokrasopimus purettiin ja vastaaja velvoitettiin heti häädön uhalla muuttamaan huoneistosta ja jättämään se vuokranantajan vapaaseen hallintaan. KO:n tuomiosta valittaneelle vuokralaiselle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 21.1.2022) - Uutiset
3.12.2021 13.29
Vuokrariidan käsittely kesti KO:ssa lähes 2 v 11 kk ja HO:ssa noin 1 v 10 kk - hovioikeus hylkäsi vuokralaisten oikeudenkäynnin viivästymistä koskevan hyvitysvaatimuksen (ään.)Kysymyksessä olevan asian laatu ja laajuus sekä asian merkitys asianosaisille puolsivat asian joutuisaa käsittelyä. Tässä tapauksessa asian käsittely KO:ssa ja HO:ssa ei kuitenkaan ollut kestänyt selvästi pitempään kuin mitä oli voitu edellyttää ottaen huomioon, että kysymys oli ollut väitetyn vahingon jälkikäteisestä rahallisesta korvaamisesta tilanteessa, jossa asianosaisten terveydelle, asumiselle tai taloudelliselle tulevaisuudelle ei ollut aiheutunut välitöntä vaaraa. Asian käsittelyn kesto oli vielä perusteltavissa tuomioistuimen käsittelyjärjestyksellä, työn yleisellä järjestämisellä, tuomarin vaihtumisella ja yleisellä työtilanteella. Oikeudenkäynnin kestoa ja syitä sekä asian merkitystä asianosaisille kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi siihen, ettei oikeudenkäynti ollut viivästynyt valtion vastuulla olevasta syystä siten, että se olisi loukannut asianosaisen oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. Vuokralaisilla ei ollut oikeutta saada hyvitystä valtion varoista. (KKO:2023:36: Hovioikeuden päätöstä muutettiin siten, että Suomen valtio velvoitettiin suorittamaan A:lle ja B:lle kummallekin erikseen hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä 1.500 euroa.) - Uutiset
12.11.2021 10.30
Hovioikeus hylkäsi vuokranantajan korvausvaatimuksen koirien virtsaamisesta aiheutuneista vahingoista, kun vuokranantaja virtsaamisvahingoista huolimatta olisi huoneiston remontin yhteydessä vaihdattanut huoneiston parketinHO oli katsonut voitavan pitää varsin todennäköisenä, että vuokranantaja virtsaamisvahingoista huolimatta olisi huoneiston remontin yhteydessä vaihdattanut huoneiston parketin. Tällä perusteella vuokralaisten vastuun voitiin katsoa käsittävän ainoastaan otsonoinnista, mikrobipesusta ja pohjan hierrosta aiheutuneet työt eli yhteensä 1.876,76 euroa. Vuokranantajan myöntämisen perusteella vuokralaisten vastuuta pienentävänä voitiin ottaa heidän vapaaehtoisesti suorittamansa 2.244,84 euroa. Näin ollen vuokralaiset olivat jo suorittaneet vuokranantajalle sen määrän, josta heidän voitiin katsoa olevan vastuussa. KO:n tuomio kumottiin. Vuokranantajan kanne (vaatimus 10.090,45 euroa) hylättiin. Vuokralaiset vapautettiin suorittamasta KO:n tuomitsemaa 7.042,44 euron vahingonkorvausta ja 14.097,98 euron oikeudenkäyntikuluja. Vuokranantaja velvoitettiin suorittamaan vuokralaisille oikeudenkäyntikulujen korvauksena HO:ssa 5.232,17 euroa. (Vailla lainvoimaa 12.11.2021) - Uutiset
22.9.2021 8.22
Hovioikeus: Maanrakennusyhtiön suorituksessa oli useita virheitä – osapuolten välisen sopimussuhteen arviointiin sovellettiin kuluttajansuojalain 9 luvun säännöksiäAsiassa oli yhtiön valituksen ja B:n vastavalituksen perusteella kysymys siitä, oliko yhtiön suorituksessa ollut sellaisia virheitä, joiden perusteella B:llä oli ollut oikeus pidättäytyä maksamasta yhtiön laskusaatavaa sekä vaatia vahingonkorvausta tai hinnanalennusta yhtiöltä ja sen vastuunalaiselta yhtiömieheltä. Toiseksi asiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä oikeus vahingonkorvaukseen sopimuksen perusteettomasta purkamisesta. Kysymys oli myös asianosaisten vaatimusten määristä. Hovioikeus totesi yhteenvetona, että yhtiön suorituksessa oli seuraavien kohtien osalta virhe: (i) salaojajärjestelmän asennusvirheet, (ii) solumuovieristyksen asentamatta jättäminen, (iii) suodatinkangaspeitteen laatu, (iv) sepelin laatu, ja (vii) vesijohdon ja viemäreiden johtaminen. Näistä virhekohtien (i), (ii) ja (iv) voitiin katsoa olleen syy-yhteydessä alapohjassa todettuun kosteuteen ja sen syntymiseen. (Vailla lainvoimaa 22.9.2021) - Uutiset
31.8.2021 10.00
Hovioikeus: Asuinhuoneiston vuokrauksesta annettu laki ei sisällä säännöksiä, joiden nojalla olisi mahdollista saada suoritustuomio velvoitteesta, joka erääntyy vasta tulevaisuudessa - vaatimus tuli jättää tutkimattaKKO:n ratkaisusta ilmenevän oikeusohjeen perusteella vuokranantajan vaatimus koskien vuokralaisen velvoittamista maksamaan päivävuokraa 16,70 euroa / päivä mikäli vuokralainen käyttää huoneistoa sen jälkeen, kun hänen oikeutensa käyttää huoneistoa on päättynyt, tuli jättää tutkimatta. KO:n tuomiolauselmaa muutettiin. (Vailla lainvoimaa 31.8.2021) - Uutiset
16.4.2021 9.52
Hovioikeus: Vuokralaisten oli täytynyt mieltää jatkuvasta ja runsaasta tupakoinnista aiheutuvan huoneistolle tavanomaisesta kulumisesta poikkeavaa vahinkoa - korvausta soviteltiin kahteen kolmasosaanAsiassa oli riidatonta, ettei tupakointia ollut vuokrasopimuksessa kielletty. Asunnolle aiheutuneista vaurioista päätelleen tupakointi oli kuitenkin selkeästi poikennut tavanomaisesta tupakoinnista. Vuokralaisten oli täytynyt mieltää jatkuvasta ja runsaasta tupakoinnista aiheutuvan huoneistolle tavanomaisesta kulumisesta poikkeavaa vahinkoa. Tupakoinnista aiheutuneen hajun ja värjääntymisen poistamisesta aiheutuneet kustannukset olivat vuokralaisten vastuulla, eikä aiheutunut haitta ollut vuokrasuhteen kestoonkaan nähden enää kohtuullinen. Asiassa esitetyistä kertomuksista oli myös käynyt ilmi, että huoneisto oli ollut muutoinkin epäsiisti eikä sitä ollut hoidettu huolellisesti. Näin ollen vuokralaiset olivat korvausvastuussa asunnolle aiheuttamistaan vahingoista. Ottaen huomioon se, ettei tupakointia ollut kielletty vuokrasopimuksessa ja vuokralaisten heikko taloudellinen tilanne suhteessa vuokranantajayhtiön varallisuusoloihin, HO katsoi, että vahingonkorvausta oli perusteltua sovitella kahteen kolmasosaan. Näin ollen vuokralaiset olivat velvollisia suorittamaan yhtiölle vahingonkorvauksena 12.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 16.4.2021) - Uutiset
10.12.2020 11.30
Oliko vesivahinko aiheutunut henkilövaa’an sijoittamisesta liikehuoneiston wc-istuimen vesisäiliön ja seinän väliin, oliko sijoittamisella ja vesivahingolla syy-yhteys, mikä oli ollut korvattavan vahingon määrä - käräjäoikeuden tuomiota ei muutettuHO katsoi, että liikehuoneiston vuokralainen oli menettelyllään aiheuttanut vahingon yhtiölle. HO katsoi kuten KO, että yhtiölle aiheutuneen vahingon määrä oli ollut alkuperäisessä kanteessa vaadittu 28.123,74 euroa. HO hyväksyi KO:n perustelut koskien vastaajan vaatimusta korjauskustannusten jakamisesta yhtiön osakkaiden kesken. Vaatimus oli näin ollen lakiin perustumattomana hylättävä. HO hyväksyi myös KO:n perustelut ja ratkaisun koskien vastaajan vaatimusta alentaa korvausvelvollisuutta alivakuutuksen perusteella. KO:n tuomiota ei ollut tältäkään osin syytä muuttaa. KO oli sovitellut vahingonkorvauksen määrää 18.749,16 euroon eli kahteen kolmasosaan aiheutuneesta vahingosta, mihin ratkaisuun yhtiö oli tyytynyt. HO katsoi, ettei asiassa ollut perustetta sovitella korvausvelvollisuutta enempää. KO:n tuomion lopputulosta ei siten ollut tältä osin syytä muuttaa. Asian näin päättyessä aihetta määrätä KO:ssa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta toisin ei ollut. HO harkitsi kohtuulliseksi, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikuluja myöntämänsä määrän 40 tuntia 190 euron tuntiveloituksella eli 7.600 euroa lisättynä arvonlisäveron määrällä 1.824 euroa sekä aiheutuneet todistelukustannukset 800 euroa. (Vailla lainvoimaa 10.12.2020) - Uutiset
31.8.2020 10.27
Hovioikeus oli erimielinen vuokrariidan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudestaB oli 19.8.2016 ilmoittautunut A:n kuolinpesän sijasta kantajaksi. Ottaen huomioon, että erääntyneitä vuokria oli suoritettu riidattomasti B:lle jo ennen edellä mainittua ajankohtaa, B:n oli pitänyt olla tietoinen siitä, että kunta maksaa C:n vuokran hänen puolestaan. Asiassa ei ollut tullut ilmi, että B olisi pyrkinyt perimään maksamattomia vuokria ja maksuja muilla tavoin kuin tuomioistuimessa. B olisi voinut myös olla jatkamatta kannetta saatuaan tietää, että kunta maksaa C:n vuokran. Lisäksi osa vaadituista vuokrista ja muista maksuista oli maksettu jo ennen niitä koskevien vaatimusten esittämistä. HO:n enemmistö harkitsi kohtuulliseksi, että oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta alennetaan siten, että C velvoitetaan korvaamaan B:lle asiassa KO:ssa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista KO:n tuomitseman 1.120 euron (sis alv) asemasta 500 euroa. Eri mieltä olleen oikeusneuvoksen mielestä oli puolestaan kohtuullista, että asianosaiset vastasivat omista oikeudenkäyntikuluistaan KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 31.8.2020) - Uutiset
15.6.2020 15.00
Hovioikeus oli erimielinen huoltoriidan oikeudenkäyntikuluista - kaikki vaatimuksensa käräjäoikeudessa hävinnyt isä vapautettiin korvausvelvollisuudestaAsiassa esitetystä selvityksestä ei ilmennyt, että asiassa olisi aikaisemmin esitetty samoin perustein samankaltaisia vaatimuksia, jotka olisi hylätty tai että huoltoriita vanhempien välillä olisi muutoin krooninen. Esitettyjä vaatimuksia ei voitu myöskään katsoa esitetyn oikeuden väärinkäyttömielessä. Pelkästään se seikka, että kysymyksessä oli vaatimus asianosaisten aiemmin, vuonna 2014 tekemän sopimuksen muuttamisesta, ei kaikki asiassa lausuttu huomioon ottaen antanut aihetta suhtautua oikeudenkäyntikuluvastuuseen olennaisesti ankarammin kuin tilanteessa, jossa huoltoa ja sen liitännäisvaatimuksia käsitellään ensimmäistä kertaa. Isä vapautettiin velvollisuudesta korvata äidin oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimukset HO:ssa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 16.6.2020) - Uutiset
17.3.2020 10.48
Hovioikeuden tuomio oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta kiinteistön virhettä koskevassa asiassa - välitysliikkeellä oli oikeus saada korvaus oikeudenkäyntikuluistaan osaksiKantajien valituksen perusteella HO:ssa oli kysymys siitä, oliko heidät vapautettava korvaamasta välitysliikkeen oikeudenkäyntikuluja tai oliko korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrää alennettava. KO oli katsonut, ettei asiassa ollut ollut perusteita määrätä välitysliikettä pitämään oikeudenkäyntikulujaan osaksikaan vahinkonaan. KO oli velvoittanut kantajat yhteisvastuullisesti suorittamaan välitysliikkeelle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 43.480,85 euroa korkoineen. HO totesi, että välitysliikkeeseen kohdistetuista vaatimuksista oli perusteeltaan hyväksytty yksi ja määrällisesti alle 6 prosenttia eli 11.105 euroa. Tähän nähden ja kun sovintotarjoukselle ei asiassa todetulla tavalla voitu antaa merkitystä korvausvelvollisuuden arvioinnissa, HO katsoi, että välitysliikkeellä oli oikeus saada korvaus oikeudenkäyntikuluistaan osaksi. HO katsoi perustelluksi, että välitysliike vastasi itse noin ¼ oikeudenkäyntikuluistaan. Näin ollen kantajien oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus oli alennettava 32.610 euroon KO:n tuomitsemine korkoineen. Kantajien vaatimus oli HO:ssa hyväksytty vain osaksi. Tähän nähden he saivat vastata itse oikeudenkäyntikuluistaan HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 17.3.2020) - Uutiset
22.10.2019 15.00
Hovioikeus sovitteli rikosvahingonkorvaukset yhteen viidesosaan rahanpesuasiassaOttaen huomioon A:n heikko taloudellinen tilanne, mahdollisesta maksuhäiriömerkinnästä A:lle seuraavat haitalliset vaikutukset, korvauksen muodostuminen valtaosaltaan takavarikoidulle pääomalle vaaditusta viivästyskorosta ja tahallisuuden aste sekä tekoon liittyvät olosuhteet hovioikeus katsoi, että korvausvelvollisuus oli vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla kohtuuton ja että asiassa oli erityiset syyt alentaa A:n maksettavaksi tuomittua korvausta. Harkinnassaan hovioikeus otti huomioon myös sen, ettei täyden korvauksen saamatta jääminen ollut yhtiön kannalta kohtuutonta siihen nähden, että pääomasta oli kateisiin jäänyt vain noin 800 euroa. Hovioikeus päätyi siihen, että A:n yhtiölle maksettavaksi tuomitut vahingonkorvaukset 797,48 euroa ja 3.114,57 euroa oli perusteltua sovitella yhteen viidesosaan niiden täysistä määristä. (Vailla lainvoimaa 22.10.2019) - Uutiset
9.1.2023 11.00
Häiritsevästä elämästä varoitetun vuokralaisen vuokrasopimus voitiin purkaaVuokralainen oli saanut varoituksen tiedokseen 19.1.2022 ja viimeistään haastemiestiedoksiannolla 3.2.2022. Vuokranantajan laatiman koosteen mukaan asuntoon oli soitettu poliisi 30.1.2022 tapahtuneen äänekkään ja pitkään jatkuneen riitelyn vuoksi. Vuokralaisen naapuri oli 2.3.2022 lähettänyt kantajayhtiön toimitusjohtajalle tekstiviestin, jonka mukaan asunnosta oli kuulunut riitelyä 1.3.2022 iltana. Sähköpostin 17.4.2022 mukaan asunnosta oli kuulunut jatkuvasti meteliä ja jatkuvaa huutoa siten, ettei naapuri ollut voinut viettää aikaa omalla pihallaan. Yhtiö oli myöntänyt kahdelle vuokralaiselle vuokranalennusta samaisen syyn vuoksi. Molemmat vuokralaisen seinänaapurit olivat muuttaneet pois häiritsevän elämän vuoksi. Lisäksi vuokralaisen laiminlyönti koiran kiinnipitämisen suhteen sekä autojen järjestyssääntöjen vastainen pysäköinti oli ollut piittaamatonta ja pitkäkestoista taloyhtiön järjestyssääntöjen rikkomista. Vuokralainen oli myös antanut asuinhuoneistonsa lähisukulaistensa ja muiden henkilöiden käyttöön ja tästä oli aiheutunut edellä arvioitua huomattavaa haittaa ja häiriöt. (Vailla lainvoimaa 9.1.2022) - Uutiset
4.11.2022 15.00
Suihkuun nukahtaneen vuokrasopimus voitiin irtisanoa mutta ei purkaaVuokralaisen menettely ei ollut ollut tahallista. Vuokralainen ei ollut asiassa sanotulla tavalla vahingon aiheuttaessaan tai vahingon aiheuttaneella tavalla toimiessaan rikkonut sitä, mitä terveyden tai järjestyksen säilyttämiseksi oli säädetty tai määrätty. Siten purkuperustetta vuokranantajan vetoamalla perusteella ei ollut olemassa ja vaatimus vuokrasopimuksen purkamisesta oli hylättävä. Ei voitu kuitenkaan kohtuudella edellyttää, että vuokranantaja jatkaa vuokrasopimussuhdetta. Vuokranantajalla oli hyväksyttävä syy vuokrasuhteen irtisanomiselle. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle vuokralaiselle jatkokäsittelylupaa. Vuokranantajan vastavalitus vuokrasopimuksen purkuvaatimuksen hyväksymisestä raukesi. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 4.11.2022) - Uutiset
3.11.2022 11.30
Kolmea eri vuokranantajaa erehdyttäneet puolisot tuomittiin petoksista ehdollisiin vankeusrangaistuksiinVastaajilla ei ollut ollut aikomustakaan hoitaa vuokrasuhteista johtuvia velvoitteitaan. Kaikissa kohdissa oli ollut kysymys petosrikoksesta. Vastaajien syyksi luettujen rikosten lukumäärä ja niiden vahingollisuus huomioon ottaen sakkorangaistus ei ollut riittävä seuraamus. Vastaajat vaativat HO:ssa, että vankeusrangaistukset lievennetään sakoiksi. Syyttäjä puolestaan vaati, että vastaajille tuomittuja rangaistuksia korotetaan. HO ei myöntänyt vastaajille jatkokäsittelylupaa. KO:n tuomio jäi pysyväksi. Vastavalitus raukesi. (Vailla lainvoimaa 3.11.2022) - Uutiset
2.11.2022 8.00
Vuokranantajat: Vuokralaisen kotivakuutus ei välttämättä riitä – vuokranantajille tarjolla yhä kattavampi valikoima vakuutustuotteitaVastoin yleistä käsitystä, vuokralaiselta vaadittava kotivakuutus ei välttämättä aina riitä taklaamaan kaikkia vuokranantajan riskejä. Vuokralaisen kotivakuutuksen voimassaoloa on myös varsin vaikeaa valvoa vuokrasuhteen aikana, eikä häntä voi velvoittaa vakuutuksen käyttämiseen vahinkotilanteessa. Vuokranantajien tarpeisiin onkin tarjolla koko ajan kattavampi valikoima vakuutuksia täyttämään vuokralaisen kotivakuutuksen ja taloyhtiön kiinteistövakuutuksen aukkoja, selviää Suomen Vuokranantajat ry:n tilaamasta vakuutusvertailusta. - Uutiset
20.10.2022 10.07
Hovioikeus: Maksamattomia vuokria tiedustelleen vuokranantajan ei katsottu tunkeutuneen vuokralaisten kotirauhan suojaamalle alueelleKäräjäoikeus oli tuominnut vuokranantajan kotirauhan rikkomisesta 50 ps rangaistukseen ja korvamaan vuokralaiselle loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 900 euroa ja vuokralaisten 1.188,38 euron oikeudenkäyntikulut. Toisin kuin käräjäoikeus HO hylkäsi syytteen kotirauhan rikkomisesta. Syytteen tultua hylätyksi vuokranantaja vapautettiin kaikesta syytteeseen perustuvasta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 20.10.2022) - Uutiset
2.5.2022 11.55
Hovioikeuden tuomio Länsimetron rakennusurakkariidassa: Urakkasopimus oli voitu purkaa – oikeudenkäyntikuluista äänestettiinAsiassa oli ensinnäkin ratkaistavana kysymys, miltä osin Larmix oli reklamoinut Strabagille tämän sopimusrikkomuksista ja säilyttänyt siten oikeutensa esittää vahingonkorvausvaatimuksia oikeudenkäynnissä. Larmix katsoi, että käräjäoikeus oli arvioinut työmaa-alueiden luovutusajankohtia virheellisesti. Tämän vuoksi Larmix oli vaatinut suurempaa viivästyssakkoa. Asiassa oli siten arvioitavana myös kysymys siitä, oliko Strabag rikkonut sopimustaan alueita luovuttaessa siten, että Larmixilla olisi oikeus käräjäoikeuden tuomitsemaa suurempaan viivästyssakkoon. Kysymys myös oikeudenkäyntikuluista. (Ään. oikeudenkäyntikuluista. KKO:ssa; VL:2022-105) - Uutiset
11.2.2022 11.15
Asumisoikeussopimus voitiin purkaa asukkaan häiritsevän käyttäytymisen perusteellaVastaajan kiistäminen yksinään ei antanut aihetta epäillä muiden asukkaiden kertomusten luotettavuutta. Henkilötodistelun ja sitä tukevien kirjallisten todisteiden perusteella oli selvitetty, että vastaaja oli asumisaikanaan toistuvasti häirinnyt taloyhtiön muita asukkaita yhteisellä piha-alueella huutamalla solvauksia ja uhkauksia ja käyttäytymällä muuten aggressiivisesti ja uhkaavasti. Vastaaja oli myös kuvannut piha-alueella muita asukkaita, heidän lapsiaan tai heidän vieraitaan lupaa kysymättä. Esitetyn näytön perusteella kokonaisuutena arvioiden piha-alueella tapahtunut vastaajan pitkään jatkunut toistuva häiritsevä käyttäytyminen oli ollut niin epäasiallista ja loukkaavaa, että kantaja ja talon muut asukkaat eivät olleet kohtuudella velvollisia sitä sietämään. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 11.2.2022) - Uutiset
25.11.2021 12.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää huoneenvuokrasuhteeseen perustuvaa vahingonkorvauskannetta tutkimatta yksinomaan sillä perusteella, ettei vahingonkorvausta koskevaa haastehakemusta voida käsitellä summaarisena asianaHO katsoi, että yhtiön haastehakemuksen mukainen velkomus oli sinänsä ollut tutkittavissa OK 5 luvun 3 §:n tarkoittamana summaarisena riita-asiana. Haastehakemuksessa ei kuitenkaan ollut yksilöidysti eritelty vaatimuksen perusteissa kuvattuja eri vahinkoja ja niiden määriä, vaan ainoastaan ilmoitettu korvausvaatimuksen kokonaismäärä. KO:n ei siten olisi tullut jättää kannetta tutkimatta yksinomaan sillä perusteella, että vahingonkorvausta koskevaa haastehakemusta ei voida käsitellä summaarisena asiana, vaan kehottaa yhtiötä täydentämään haastehakemustaan asiassa kerrotuin tavoin vaatimuksen ja sen perusteiden tarkemmaksi yksilöimiseksi. Käräjäoikeuden päätös kumottiin. Asia palautettiin käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 25.11.2021) - Uutiset
21.10.2021 16.00
Hovioikeus: Vuokrasopimuksen irtisanomisilmoituksen sijaistiedoksiannon edellytykset olivat täyttyneetHO:n pääkäsittelyssä ei ollut tullut esille sellaisia seikkoja, jotka olisivat antaneet aiheen arvioida asiassa esitettyä näyttöä toisin kuin KO. Haastemiehen kertoma siitä, ettei vuokralaista ollut tavoitettu tämän asunnosta tai muutoin sen jälkeenkään, kun tämän kanssa oli nimenomaisesti sovittu tapaaminen, tuki KO:n tekemää johtopäätöstä siitä, että haastemies oli kysymyksessä olevissa olosuhteissa perustellusti voinut olettaa vuokralaisen välttelevän tiedoksiantoa. Tällä lisäyksellä HO teki näytöstä samat johtopäätökset ja päätyi asian oikeudellisen arvioinnin osalta kaikilta osin samaan lopputulokseen kuin KO. (Vailla lainvoimaa 21.10.2021) - Uutiset
20.10.2021 13.26
Hovioikeus: Suomen valtio syrji isyyden ja huoltajuuden rekisteröintiä pyytänyttä ranskalaista isää hänen kansalaisuutensa perusteella - hyvitys alennettiin 3 500 eurosta 1 000 euroonKantajan isyyttä ja huoltajuutta koskeva väestötietojärjestelmän merkintä olisi tullut tehdä lapsen syntymästä lukien. HO totesi, että viranomaisen menettely voi olla syrjintää, vaikka syrjijä ei itse miellä toimineensa syrjivästi. Asiassa mainituin perustein HO katsoi, ettei viranomaisen toiminta kantajan isyyden ja huoltajuuden rekisteröimistä koskevassa asiassa ollut yhdenvertaisuuslain 11 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla perustunut lakiin. Näin ollen Suomen valtio ei ollut kyennyt osoittamaan, ettei se olisi rikkonut syrjinnän kieltoa. Asiassa mainituin täsmennyksin HO hyväksyi KO:n tuomion johtopäätökset siitä, että Suomen valtio oli syrjinyt kantajaa hänen kansalaisuutensa perusteella ja kantajalla oli näin ollen oikeus yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaiseen hyvitykseen. (Vailla lainvoimaa 20.10.2021) - Uutiset
12.10.2021 11.00
Vuokralaiset olivat vastuussa maksamattomista vuokrista myös siltä ajalta kun he olivat luovuttaneet asunnon väliaikaisesti toisten käyttöönVuokranantaja ja vuokralaiset eivät olleet sopineet, että vuokralaiset olisi vapautettu vuokranmaksuvelvollisuudesta väliaikaisen luovutuksen aikana. Sillä, mitä vuokralaiset ja luovutuksensaaja olivat keskenään sopineet, ei ollut vaikutusta vuokranantajan ja vuokralaisten väliseen maksuvelvollisuuteen. Näin ollen vuokralaiset olivat vastuussa maksamattomista vuokrista myös siltä ajalta kun he olivat luovuttaneet asunnon väliaikaisesti toisten käyttöön. Asiassa ei ollut merkitystä sillä, miksi luovutuksensaajat eivät olleet maksaneet vuokraa tai olisivatko he olleet oikeutettuja Kelan maksamaan asumistukeen tai muuhun etuuteen. Vuokralaiset olivat jättäneet maksamatta 3 kuukauden vuokrat ja vuokravelkaa oli ollut oikeudenkäynnin aikana enemmänkin, noin 5 kuukauden vuokraa vastaava määrä. Vuokralaiset olivat siten olennaisesti laiminlyöneet vuokranmaksuvelvollisuutensa. Näin ollen KO oli vahvistanut vuokranantajan ja vuokralaisten välisen vuokrasopimuksen puretuksi ja velvoittanut jättämään asunnon häädön uhalla vuokranantajan vapaaseen hallintaan. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle vuokralaiselle jätkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 12.10.2021) - Uutiset
1.10.2021 15.40
Erääntyneitä asumisoikeussopimukseen perustuvia maksuja maksamatta yli 3 kk:n käyttövastiketta vastaava summa - asumisoikeussopimus voitiin purkaaVakiintuneen oikeuskäytännön mukaan vuokranantajalla on oikeus vuokrasopimuksen purkamiseen vuokralaisen maksulaiminlyönnin perusteella, kun vuokra on maksamatta kahdelta tai kolmelta kuukaudelta. Arvio vähäisyydestä perustuu kokonaisharkintaan. (Vailla lainvoimaa 1.10.2021) - Uutiset
27.9.2021 16.00
Hovioikeus keskeytti häiritsevän käyttäytymisen perusteella asumisoikeusasunnosta häädetyn tuomion täytäntöönpanonUlosoton hakijan täytäntöönpanon edellytykseksi asettamasta vakuudesta huolimatta KO:n tuomion täytäntöönpano häädön osalta olisi tehnyt valittajan valituksen tutkimisen merkityksettömäksi, minkä vuoksi täytäntöönpanon keskeyttäminen oli perusteltua. - Uutiset
6.9.2021 12.00
Hovioikeus: Käräjänotaari oli ollut toimivaltainen ratkaisemaan vuokrasaatavaa koskevan riidan - tuomion lopputulosta takauksen osalta ei ollut aihetta muuttaaKysymyksessä ei ollut ollut yleistakaus. Pelkästään se, että takaaja oli sitoumuksen sanamuodon mukaisesti sitoutunut vastuuseen vuokrasopimuksen kaikista velvoitteista, joista suuri osa oli vielä erikseen yksilöity, ei tehnyt takauksesta yleistakausta, vaan osoitti ainoastaan sen, että takaaja oli sitoutunut vastuuseen myös päävelkasopimuksen mukaisista liitännäiskustannuksista. Vuokrasopimusta tai siihen liittyvää takausta ei ollut katsottava pätemättömäksi. KO oli tuomionsa perusteluissa lausunut muuttavansa KO:n 4.6.2019 antamaa yksipuolista tuomiota. Oli selvää, ettei KO ollut voinut muuttaa kyseistä yksipuolista tuomiota. KO:n ei olisi tullut lausua sanotulla tavalla. HO poisti tältä osin kyseisen lausuman KO:n tuomiosta. Selvyyden vuoksi HO totesi, ettei HO:ssa ollut kysymys saatavien määristä, erittelystä eikä maksettavaksi tuomittujen viivästyskorkojen määräytymisestä. KO:n tuomion lopputulosta ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 6.9.2021) - Uutiset
27.8.2021 11.30
Minipossujen virtsaa ja ulostetta vuokra-asunnon lattioilla: hovioikeus velvoitti vuokralaisen korvaamaan huoneiston korjauskustannuksista 42.191,93 euroa ja menetetyistä vuokratuloista 3.200 euroa - asunnosta pois muuttanut vuokralainen ei ollut vastuussa vahingostaHO piti selvitettynä, että hajuhaitan olivat aiheuttaneet vuokralaisen (A) lemmikkieläiminä pitämien minipossujen virtsaaminen ja ulostaminen asunnossa. Toinen vuokralainen (B) oli riidattomasti muuttanut asunnosta pois siinä vaiheessa, kun minipossut oli otettu asuntoon. AHVL:n 25 §:n 2 momenttia ei ollut perusteltua tulkita siten, että asunnosta pois muuttanut vuokralainen olisi ollut vastuussa asuntoon jääneen vuokralaisen huoneistolle aiheuttamasta vahingosta. B ei ollut tahallisesti taikka laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttanut huoneistolle sitä vahinkoa, johon kanteen kohdassa 1 vaaditut summat perustuivat. Siten kanne B:tä vastaan oli hylättävä muilta kuin vakuutuksen omavastuuosuuden osalta. (Vailla lainvoimaa 27.8.2021) - Uutiset
15.7.2021 11.30
Vuokrien maksamisen säädetyssä ajassa laiminlyöneen ja häiritsevää elämää viettäneen vuokralaisen vuokrasopimus purettiin ja vuokralainen velvoitettiin heti häädön uhalla muuttamaan vuokraamastaan huoneistostaVuokralainen oli laiminlyönyt suorittaa vuokria säädetyssä tai sovitussa ajassa sekä viettänyt tai sallinut vietettävän huoneistossa, rakennuksen yhteisissä tiloissa ja pihamaalla häiritsevää elämää. HO ei myöntänyt KO:n tuomiosta valittaneelle vuokralaiselle jatkokäsittelylupaa. KO:n tuomo jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 15.7.2021) - Uutiset
29.3.2021 11.35
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi kanteen: Vesihuoltolaitoksen korvausvastuu tulvimisvahingosta kiinteistön omistajalleA:n ja B:n kanne oli tuomiossa selostetuilla perusteilla hylättävä niin sopimusperusteista vahingonkorvausvastuuta koskevien kuin vesihuoltolakiin sisältyvien oikeusohjeiden nojalla. Asian näin päättyessä vesihuoltolaitos oli vapautettava käräjäoikeuden tuomitsemasta velvollisuudesta suorittaa A:lle ja B:lle vahingonkorvausta, eikä hovioikeus myöskään antanut lausuntoa korvausten määriä koskevista kysymyksistä (ks. KKO 2015:77, kohta 10). (Vailla lainvoimaa 29.3.2021) - Uutiset
11.11.2020 16.00
Vuokralaisen ei katsottu toimineen hätävarjelutilanteessa tai pakkotilassa lyödessään vesivahinkoa tarkistamaan tullutta vuokranantajaa nyrkillä kasvoihinVideon perusteella voitiin kuitenkin todeta, että vuokranantajan menettely oli ollut jossain määrin vuokralaista provosoivaa. Tämä ei kuitenkaan oikeuttanut vuokralaisen pahoinpitelytekoa eikä poistanut sen rangaistavuutta. Seikka oli otettu huomioon rangaistusta (50 ps) mitattaessa. Vuokralaisen menettely täytti pahoinpitelyn tunnusmerkistön. (Vailla lainvoimaa 11.11.2020) - Uutiset
15.10.2020 11.25
Hovioikeus velvoitti vuokralaisen suorittamaan maksamattomien vuokrien lisäksi yli 5 600 euroa korvausta huoneiston vahingoistaHO korotti vuokralaisen vuokranantajalle vuokrista ja vuokraa vastaavasta vahingonkorvauksesta maksettavaksi tuomitun määrän 6.000 euroksi tuomittuine viivästyskorkoineen. Vuokralaisen vuokranantajalle asuinhuoneiston vahingoittumisesta maksettavaksi tuomittu vahingonkorvaus alennettiin 5.627,40 euroksi tuomittuine viivästyskorkoineen. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 15.10.2020) - Uutiset
3.3.2020 11.00
Vuokranantajaosakkaan vahingonkorvausvaatimukset asunnon terveyshaitan perusteella hylättiinVahingon aiheutuminen ja syy-yhteys asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuun laiminlyöntiin eivät tulleet osoitetuksi pelkällä vuokranalennuksesta sopimisella. Vahingonkorvausvaatimukset hylättiin. Kantaja velvoitettiin suorittamaan Asunto Oy:lle oikeudenkäyntikuluista kohtuulliseksi harkitut 20.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 3.3.2020) - Uutiset
17.2.2020 14.30
Hovioikeus alensi kiinteistön myyjälle maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäynti- ja selvittelykulujen määrääOstaja C oli asian valmistelussa luopunut ensisijaisesta kaupan purkuvaatimuksestaan, joten hän oli sanotuilta osin hävinnyt asian A:han (valittaja) nähden. Hinnanalennuksen määrää koskeva ratkaisu ei antanut aihetta tuomita asianosaisia pitämään oikeudenkäyntikulujaan vahinkonaan. HO katsoi, että asiassa oli syytä poiketa OK 21 luvun 3 §:n mukaisesta pääsäännöstä ja velvoittaa A korvaamaan osa C:n oikeudenkäynti- ja selvittelykuluista KO:ssa. A:n korvattavaksi osuudeksi HO harkitsi yhden kolmasosan korvattavien oikeudenkäynti- ja selvittelykulujen määristä. Näin ollen KO:n A:n yhteisvastuullisesti B:n kanssa C:lle maksettavaksi tuomitsemien oikeudenkäynti- ja selvittelykulujen määrää oli alennettava. A ja C olivat osin voittaneet ja osin hävinneet valituksensa ja vastauksensa HO:ssa. Muutoksenhaun lopputulos huomioon ottaen asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa OK 21 luvun 3 §:n ja 16 §:n nojalla vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 17.2.2020) - Uutiset
12.4.2019 10.30
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion kiinteistön virhettä koskevassa asiassa – kiinteistössä oli maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu laatuvirheHovioikeudessa kysymys oli siitä, oliko kiinteistössä ollut kaupantekohetkellä vahingonkorvaukseen tai hinnanalennukseen oikeuttava maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 1, 2, 3, 4 tai 5 kohdassa tarkoitettu laatuvirhe, kun kiinteistön lämmityskustannukset ovat olleet suuremmat kuin mitä myyjät olivat ennen kaupantekoa tekemässään budjetissa ilmoittaneet. Kysymys oli lisäksi siitä, oliko ostajalle syntynyt tilanteessa erityinen selonottovelvollisuus ja oliko ostaja laiminlyönyt erityisen selonottovelvollisuutensa. Vielä kysymys oli mahdollisen vahingonkorvauksen tai hinnanalennuksen määrästä sekä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. Vaikka myyjillä ei ollut tarkkaa tietoa lämmityskustannusten lopullista hintaa alentavan lauhteen määrästä, oli myyjien täytynyt ymmärtää, että myyjien aikaisemmin ilmoittama arvio vuotuisten lämmityskustannusten määrästä oli ollut selvästi virheellinen. Myyjien olisi tullut niillä ollut tiedonantovelvollisuus huomioon ottaen oma-aloitteisesti ilmoittaa kauppaneuvottelujen edelleen jatkuessa mittaustuloksesta ostajalle. Myyjät olivat siten ennen kaupan tekemistä jättäneet edellä mainitun pykälän 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla ilmoittamatta ostajalle sellaisesta tyypillisesti myydyn kaltaisen kiinteistön käyttöön tai arvoon vaikuttavasta 2 kohdassa tarkoitetusta ominaisuudesta, josta myyjät tiesivät tai heidän olisi pitänyt tietää, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Kiinteistössä oli näin ollen ollut maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu laatuvirhe. Hovioikeus velvoitti myyjät maksamaan vahingonkorvausta 299.200 euroa viivästyskorkoineen sekä korvaamaan puolet ostajan tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneista kohtuullisista oikeudenkäyntikuluista sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa. (Vailla lainvoimaa 12.4.2019) - Uutiset
31.8.2023 12.40
Hovioikeus vastuuvakuutuksesta, takautumisoikeudesta ja todistustaakasta: Miten vastuu itsenäisten yrittäjien väitetystä huolimattomuudesta kanavoitui KVR-urakassa?Asiassa oli kysymys muun muassa siitä, oliko itsenäiset yrittäjät Toiminimi RF (työnjohtopalvelut) ja Toiminimi LL (rakennus- ja timanttiporaustyöt) rinnastettava KVR-urakkasopimuksen mukaisen pääurakoitsija B Oy:n työntekijöihin ja kanavoituiko vastuu näiden itsenäisten yrittäjien väitetystä huolimattomuudesta siten B Oy:lle vastuuvakuutuksen myöntäneelle PT:lle vai oliko vastuu LT:llä, joka oli myöntänyt vastuuvakuutukset näille itsenäisille yrittäjille. Hovioikeus katsoi, että Toiminimi LL oli toisin kuin Toiminimi RF rinnastettava B Oy:n työntekijöihin. Vastuuvakuutuksesta korvausta vaatineella IV:llä katsottiin olevan todistustaakka väitetystä huolimattomuudesta myös KVR-urakan pääurakoitsijana toimineen B Oy:n osalta samalla tavalla kuin Toiminimi RF:n ja Toiminimi LL:n väitetyn huolimattomuuden osalta. (Vailla lainvoimaa 31.8.2023 – valituslupaa KKO:lta haettu) - Uutiset
12.10.2022 9.29
KKO: Sovintotarjoukset voitiin ottaa huomioon oikeudenkäyntikuluvastuun jakautumista arvioitaessaHovioikeus oli hyväksynyt ostajien kiinteistökaupan hinnanalennusta koskevan 106 593,06 euron vaatimuksen 32 000 euron osalta. Myyjät olivat ennen kanteen nostamista tehneet ostajille 30 000 euron sovintotarjouksen ja käräjäoikeuden valmistelun kuluessa 50 000 euron sovintotarjouksen, johon sisältyi lauseke siitä, että kummallakaan osapuolella ei olisi toisiaan kohtaan mitään sanottuun kiinteistökauppaan liittyviä vaatimuksia.
Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevin perustein, että sovintotarjoukset voitiin ottaa huomioon oikeudenkäyntikuluvastuun jakautumista arvioitaessa ja että asiassa oli syytä poiketa oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n mukaisesta pääsäännöstä, jonka mukaan asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Ostajien oli korvattava myyjien oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa osaksi, koska sillä, minkä myyjät olivat hävinneet, ei ollut vain vähäinen merkitys asiassa. - Uutiset
28.9.2022 7.00
Hovioikeus: Yhtiöllä ei ollut oikeutta purkaa noin 27 vuotta kestänyttä piirimyynti- eli edustussopimusta sen johdosta, että kauppaedustajana toimineen toisen yhtiön hallituksen puheenjohtaja oli perustanut uuden yrityksen ilmoittamatta siitä päämiehelleen etukäteenAsiassa oli kysymys siitä, oliko B Oy:llä 3.4.2018 oikeus purkaa 9.11.1990 lukien voimassa ollut piirimyynti- eli edustussopimus sen johdosta, että kauppaedustajana toimineen A Oy:n hallituksen puheenjohtaja C oli perustanut uuden yrityksen D Oy:n ilmoittamatta siitä päämiehelleen etukäteen. HO katsoi, että D Oy:n perustaminen yhdessä F:n ja G:n kanssa, jotka olivat omistajina myös K Oy:ssä, joka oli B Oy:n asiakas, mutta myös yksi B Oy:n asiakkaana olleen rautakauppaketjun suurin kilpailija Pohjois-Suomen alueella, oli perustellusti järkyttänyt B Oy:n luottamusta A Oy:hyn. Kun kuitenkin otettiin huomioon edustussopimuksen pitkä kesto ja ne haitat, jotka sopimuksen välittömästä päättämisestä olisivat aiheutuneet edustajalle, sekä se, ettei D Oy:n liiketoimintaa ollut vielä aloitettu, HO päätyi kokonaisharkinnassaan siihen, että B Oy:ltä oli tässä sopimushäiriötilanteessa kohtuudella voitu vielä edellyttää sopimuksen purkamisen sijasta sopimuksen päättämistä tavanomaiseen tapaan eli noudattaen kuuden kuukauden irtisanomisaikaa. Näin ollen kauppaedustajalla katsottiin olevan oikeus hyvitykseen ja irtisanomisajan provisioon, jotka oli laskettava arvonlisäverollisina. Sen sijaan kauppaedustajan vaatimus verkkokauppamyyntiin perustuvasta provisiosta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 28.9.2022) - Uutiset
18.6.2021 11.47
Hovioikeuden ratkaisu oikeudenkäyntikuluista kiinteistöriita-asiassaKiinteistön ostaja oli kaupan purkamisen sijasta saanut kaupasta hinnanalennusta vähemmän kuin hän oli vaatinut. Tuomiossa lausuttuun nähden hovioikeus harkitsi oikeaksi velvoittaa kiinteistön myyjät oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 2 momentin nojalla korvaamaan kaksi kolmasosaa ostajan oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa. (Vailla lainvoimaa 18.6.2021) - Uutiset
19.3.2021 16.00
Hovioikeus arvioi valtuutusta ja oikeustoimen syntymistä - kanne liikehuoneiston vuokrasopimuksen purkamista koskevassa riidassa voitiin hylätäHO hyväksyi KO:n johtopäätökset siitä, ettei todistajana asiassa kuultu T3 ollut toiminut asemavaltuutuksen, sallimisperusteisen valtuutuksen tai tilannevaltuutuksen nojalla, kun hän oli 21.8.2016 allekirjoittanut kantajan puolesta lausuman vuokrasopimuksen toteamisesta purkautuneeksi. KO oli katsonut T3:n toimineen toimeksiantovaltuutuksen perusteella. HO katsoi asiassa jääneen selvittämättä, että kantaja olisi valtuuttanut T3:n purkamaan kysymyksessä olevan liikehuoneiston vuokrasopimuksen. Yhtiö oli siten purkanut liikehuoneiston vuokrasopimuksen yksipuolisesti. Yhtiö ei ollut halunnut HO:ssa vedota siihen, että sillä olisi ollut yksipuolisestikin oikeus purkaa vuokrasopimus. Vuokralainen hävisi muutoksenhakunsa ja oli siten OK 21 luvun 1 §:n ja 16 §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan vastaajayhtiön määrältään oikeaksi myöntämänsä oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 19.3.2021) - Uutiset
9.2.2021 10.21
Isänsä vuokraamassa asunnossa asunut poika tuomittiin vahingonteosta sakkoihin ja vahingonkorvauksiin - syyte varkaudesta hylättiinTeon rikosoikeudellista moitittavuutta lisäsi se, että tekoaika oli ollut pitkä sekä se, että vahingonteko oli ollut laajaa ja kohdistunut asunnossa eri kohteisiin. Vastaaja tuomittiin vahingonteosta 75 ps rangaistukseen. Siitä, että juuri vastaaja olisi syyllistynyt tavaroiden anastamiseen, jäi varteenotettava epäilys. Syyte varkaudesta hylättiin. Vastaaja velvoitettiin korvaamaan vakuutusyhtiölle korvauksena sen maksamista vakuutuskorvauksista yhteensä 2.000 euroa viivästyskorkoineen. Lisäksi vastaaja velvoitettiin korvaamaan vuokranantajalle vahingonkorvauksena kolmen kuukauden vuokran 1.320 euroa ja asunto-osakeyhtiölle vahingonkorvauksena 3.795 euroa. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. KO:n tuomio jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021) - Uutiset
30.11.2020 16.00
Hovioikeus: Vuokralaisella oli ollut oikeus purkaa vuokrasopimus välittömästi itsensä ja lastensa terveyteen kohdistuneen ilmeisen vaaran vuoksiVuokraehdon kohtuullistamisen osalta HO totesi, että kyseessä oli vakavaan väkivallan uhkaan perustuva purkamisoikeus eli vahva peruste vuokrasopimuksen purkamiselle. Nämä seikat merkitsivät sitä, että vuokranantajan olisi puheena olevissa olosuhteissa ollut kohtuutonta vedota vuokrasaatavaan kesäkuulta. Siten asiassa olisi ollut kohtuutonta velvoittaa vuokralainen suorittamaan kesäkuun 2018 vuokraa osaksikaan yhtiölle. KO:n tuomio kumottiin muilta osin paitsi asianajajalle valtion varoista määrätyn palkkion osalta ja oikeusavun omavastuuosuutta koskevan vuokralaisen maksuvelvollisuuden osalta. Vuokralainen vapautettiin vuokranmaksuvelvollisuudesta ja kaikesta oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen korvausvelvollisuudesta vuokranantajayhtiölle. (Vailla lainvoimaa 30.11.2020) - Uutiset
13.11.2020 12.30
Hovioikeuden ratkaisu oikeudenkäyntikulujen kohtuullisuudestaValittaja oli hävinnyt oikeudenkäyntikuluihin liittyvän riidan käräjäoikeudessa ja hänet on velvoitettu korvaamaan osakkaiden oikeudenkäyntikulut täysimääräisinä. Hovioikeudessa oli kysymys siitä, onko Valittajan korvattavaksi määrättyjä oikeudenkäyntikuluja pidettävä kohtuullisina ja tuliko niitä alentaa. (Vailla lainvoimaa 13.11.2020) - Uutiset
5.11.2020 15.27
Takaa tullut auto törmäsi pysähtyneenä olleeseen autoon - hovioikeus arvioi asianomistajalle aiheutuneita vammoja ja niistä suoritettavia korvauksia sekä oikeudenkäyntikulujaAsiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko kantajalle liikenneonnettomuuden 2.3.2010 seurauksena aiheutunut niskan retkahdusvamman lisäksi aivovamma. Lisäksi arvioitavana oli liikenneonnettomuudesta kantajalle aiheutunut pysyvän haitan aste sekä se, oliko kantaja liikenneonnettomuuden seurauksena täysin vai osittain työkyvytön. HO hyväksyi kantajan kanteen niskan retkahdusvamman ja siitä aiheutuneen pysyvän haitan haittaluokan 5 ja 50 prosentin työkyvyttömyyden osalta. Kanne hylättiin aivovamman osalta, ja vaatimukset hylättiin osittain perusteeltaan ja määrältään haittaluokan ja työkyvyttömyyden osalta. (Vailla lainvoimaa 5.11.2020) - Uutiset
1.10.2020 13.59
Hovioikeus alensi vakuustakavarikon määrää 640.500 eurosta 275.000 euroonHovioikeus katsoi asiassa selvitetyksi, että B voidaan tuomita korvaamaan rikoksella aiheutettu vahinko X Oy:lle. Hovioikeus katsoi, että vakuustakavarikon määräämisen yleiset edellytykset täyttyivät. Vaaditun vahingonkorvauksen määrä ei ole vähäinen. B ei esittänyt sellaista selvitystä, jonka perusteella hukkaamisvaaraa ei hänen osaltaan voitaisi katsoa olevan olemassa. Näin ollen syytä käräjäoikeuden määräämän vakuustakavarikon kumoamiselle ei ollut. X Oy:n esittämä vahingonkorvausvaatimus oli hovioikeuden päätöksen antohetkellä viivästyskorkoineen yhteensä noin 250.000 euroa. Yhtiö oli vaatinut korvausta kiinteistön käyttöhyödyn menetyksestä kuukausittain 2.000 euroa alueen ennallistamiseen saakka. Hovioikeus katsoi, ettei asiassa tullut ilmi mitään sellaista, minkä perusteella X Oy:n käyttöhyödyn menetystä koskevaa vaatimusta voitaisiin pitää ilmeisen perusteettomana. Asiassa oli lisäksi oletettavissa, että X Oy:lle käyttöhyödyn menetyksestä tuomittava vahingonkorvaus tulee ajan kulumisen vuoksi kasvamaan toistaiseksi esitetystä vaatimuksesta ainakin 24.000 eurolla (12 x 2.000 euroa). Oikeudenkäyntikulujen osalta hovioikeus totesi, että käräjäoikeus oli tuomiollaan 25.2.2020 ratkaissut ainoastaan B:n rikosasian ja tähän liittyvät oikeudenkäyntikulut. Yksityisoikeudellisten vaatimusten osalta asian käsittely jatkuu edelleen käräjäoikeudessa, mistä on odotettavissa X Oy:lle lisää oikeudenkäyntikuluja. Hovioikeus katsoi, että A:n ja B:n omaisuutta oli määrättävä pantavaksi vakuustakavarikkoon enintään määrä, joka vastaa 275.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 1.10.2020) - Uutiset
31.3.2020 9.00
Vierashuoneessa Suomen Vuokranantajien päälakimies Tarik Ahsanullah: Koronaviruksen vaikutuksista asuinhuoneistojen vuokrasopimuksiinKoronaviruspandemian vaikutukset ovat merkittävät koko yhteiskunnan kannalta. Erityisesti liikehuoneistojen vuokrasopimusten kannalta vaikutukset voivat olla huomattavia. Helsingin Sanomien mukaan tätä kirjoittaessa noin 260 000 työntekijää on lomautusuhan alla. On selvää, että merkittävällä tulotason tippumisella tulee olemaan vaikutuksia myös tavallisten ihmisten toimeentuloon ja vuokranmaksukykyyn. Vaikutukset ovat sitä suuremmat mitä pidempään pandemia ja sen hillitsemiseksi toteutetut toimet kestävät. Miten tilanteeseen tulisi suhtautua asuinhuoneistojen vuokrasopimuksiin liittyen? - Uutiset
28.1.2020 11.00
Käyttökevottomaksi tuhoutuneen asunnon tulipalon katsottiin alkaneen asunnon kiukaasta kolmen vilkkaan koiran jäätyä yksin pesuhuoneeseen - vuokralaisen vahingonkorvausvelvollisuutta soviteltiin 10 000 eurollaHuoneistossa olleen tulipalon oli näytetty saaneen alkunsa asunnon kiukaasta, jonka ainoaksi mahdolliseksi ja ilmeiseksi syttymissyyksi oli näytetty jääneen saunatilaan päässeiden koirien toiminta. Kiukaan päällä ollut irtain materiaali oli mahdollistanut tulipalon syttymisen. Vuokralaisen toiminnan ja aiheutuneen vahingon välillä oli katsottu olleen syy-yhteys. KO oli todennut mm., että vuokranantaja oli ottamiensa vakuutusmaksujen osalta ottanut kiinteistövakuutuksen, jossa oli varsin korkea omavastuuosuus. KO:n mukaan vuokranantajan oli voitu olettaa tietävän, ettei vuokralaisella vahingon sattuessa useinkaan ole mahdollisuutta korvata suurena pidettävää 20.000 euron omavastuuta. Vuokralaisen oli puolestaan katsottu tuoneen esille syyt, miksi hänellä ei ollut ollut mahdollisuutta varautua vahinkoon vakuutuksella. KO oli myös katsonut, ettei vuokralaisen huolimattomuutta ollut voitu pitää tapauksessa suurena. KO oli sovitellut vaadittua 18.538,16 euron vahingonkorvausta siten, että vuokralaisen korvausvelvollisuuden määrä oli 10.000 euroa, josta vähennettiin vuokravakuus 1.466,84 euroa joten vuokralaisen maksettavaksi jäi 8.533,16 euroa. Lisäksi vuokralainen oli velvoitettu korvaamaan vuokratalosäätiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista asiamiehen toimenpiteiden osalta 6.000 euroa. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. Osapuolet saivat pitää kulunsa HO:ssa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 28.1.2020) - Uutiset
22.3.2018 11.06
KKO palautti - hovioikeuden tuomio oikeudenkäyntikulujen korvausvastuun jakautumisesta täytäntöönpanohakemusta ja lapsen tapaamisoikeutta koskevien ehtojen väliaikaista muuttamista koskevassa asiassaKKO oli 12.10.2017 antamallaan päätöksellä numero 1945 kumonnut HO:n päätöksen ja myöntänyt lapsen äidille jatkokäsittelyluvan ja palauttanut asian HO:een asian käsittelyn jatkamista varten. HO katsoi toisin kuin KO, että asiassa oli syytä velvoittaa lapsen isä korvaamaan puolet äidin oikeudenkäyntikuluista KO:ssa. Oikeudenkäyntiin johtaneet syyt eivät puoltaneet oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden alentamista. HO myös katsoi, ettei asian merkitys ollut ollut olennaisesti suurempi isälle. Isälle tuomittavaa kulukorvausvelvollisuutta ei voitu pitää myöskään OK 21 luvun 8 b §:ssä tarkoitetulla tavalla kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuuttomana. Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden alentamiselle ei ollut myöskään OK 21 luvun 8 a §:n nojalla perusteita, kun asiassa oli ollut kyse ratkaisevilta osiltaan siitä, olivatko lapsen tapaamiset isän kanssa olleet lapsen edun mukaisia esitetyn näytön perusteella. HO katsoi olevan perusteltua velvoittaa isä korvaamaan puolet äidin oikeudenkäyntikuluista myös HO:ssa ja KKO:ssa. (Vailla lainvoimaa 22.3.2018) - Uutiset
24.2.2014 8.54
KHO:n ratkaisu Talvivaaran kaivoksen vedenottoon liittyvässä korvausasiassaKorkein hallinto-oikeus muun muassa kumosi Vaasan hallinto-oikeuden ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökset Fortum Power and Heat Oy:n valituksesta siltä osin kuin Fortum Power and Heat Oy:n valitus ja vaatimus vuosina 2008 ja 2009 menetetyn energian korvaamisesta oli hylätty. Asia palautettiin tältä osin Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Talvivaara Sotkamo Oy:n valitus hylättiin. - Uutiset
1.2.2024 15.18
Hovioikeus oikeudenkäyntikuluista rikosasiassa voitto-häviö-tilanteessaK:lla oli oikeus saada oikeudenkäyntikulunsa korvatuksi vain osaksi. Valituksessa oli vaadittu oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden alentamista kolmen pääkäsittelytunnin osalta. Tämä vastasi noin yhtä kuudesosaa koko oikeudenkäyntikulujen määrästä, jota määrää hovioikeus piti kohtuullisena. Käräjäoikeuden tuomiota oli muutettava siten, että oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta alennettiin valituksessa vaaditulla tavalla. (Vailla lainvoimaa 1.2.2024) - Uutiset
25.1.2024 11.49
Urakkasopimuksen suoritusrikkomus ja YSE 1998 -ehdot: Hovioikeus vapautti urakoitsijan käräjäoikeuden tuomitsemista 676.878,27 euron rakennusvirheiden korjauskustannuksista ja 335.409,00 euron vuokratuoton menetyksestäHovioikeus katsoi, että asiassa oli jäänyt näyttämättä, että virhe olisi aiheutunut YSE 1998 30 §:ssä tarkoitetulla tavalla NCC:n törkeästä laiminlyönnistä. Näissä olosuhteissa ei siten ollut oikeudellista tarvetta lausua enemmälti väitetyn virheen ja sen väitetyn seurauksen eli 2-etyyli-1-heksanolin huoneistoissa esiintymisen välisestä syy-yhteydestä. Kanne oli siten hylättävä ja NCC vapautettava kaikesta käräjäoikeuden tuomitsemasta korvausvelvollisuudesta. Kanteen lopputulos huomioon ottaen raukesi lausunnon antaminen Sato-Asunnot Oy:n vaatimuksesta koskien NCC:n velvoittamista korvaamaan Sato-Asunnot Oy:lle rakennusvirheiden aiheuttama vuokratuoton menetys. (Vailla lainvoimaa 25.1.2024) - Uutiset
9.10.2023 11.55
Hovioikeus: Oliko kantaja ollut työsuhteessa yhtiöön (ään.) - yhtiö ei voinut hovioikeudessa vedota kanteen hylkäämisen perusteena siihen, että työntekijän oikeus vaatia palkkasaataviaan ja yhdenvertaisuuslain mukaisia hyvityssaataviaan olisi vanhentunutHO katsoi käsittelyratkaisussaan, ettei yhtiö voinut HO:ssa vedota kanteen hylkäämisen perusteena siihen, että kantajan oikeus vaatia palkka- ja hyvityssaataviaan olisi vanhentunut. Pääasiassa oli kysymys siitä, oliko kantajan ja yhtiön välillä ollut työsuhde. HO katsoi KO:n tavoin, että näyttötaakka työsuhteen olemassaolosta oli siihen vedonneella kantajalla. Mikäli työsuhde katsottiin näytetyksi, ratkaistaviksi tulivat riitakysymykset siitä, kuinka pitkään työsuhde oli jatkunut ja minkä verran kantaja oli työskennellyt. Kun yhtiö oli kiistänyt työsuhteen olemassaolon kokonaan, kantajalla oli velvollisuus osoittaa väittämänsä työsuhteen kesto. Hänen oli tullut varautua siihen jo KO:ssa, eikä KO:n ratkaisua katsoa työsuhteen päättyneen kantajan kanteessaan esittämää aiemmin ollut sinänsä pidettävä väittämistaakkaa koskevan OK 24 luvun 3 §:n 2 momentin vastaisena lopputuloksena. Väitetysti tehtyjen työtuntien määrän osalta HO hyväksyi KO:n johtopäätökset näyttötaakan jaosta. Lisäksi jos työsuhteen katsottiin olleen olemassa, arvioitavaksi tuli myös se, oliko kantajaa syrjitty yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä säädetyn vastaisesti työsuhteen aikana. Erimielisyys koski sitä, oliko kantaja ollut työsuhteessa yhtiöön. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaaa 9.10.2023) - Uutiset
22.9.2022 11.06
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus kohtuullisti häiritsevää elämää viettäneen häädetyn vuokralaisen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta- Oliko asiassa käsillä OK 21 luvun 8 d § :n toisessa virkkeessä tarkoitettuja painavia syitä?
- Oliko asia ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että vuokralaisella oli ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin?
- Oliko oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus ilmeisen kohtuuton?
(Vailla lainvoimaa 22.9.2022) - Uutiset
2.6.2022 10.30
Hovioikeus vapautti Finnairin velvollisuudesta maksaa lentomatkustajalle asetuksen mukaisen vakiokorvauksen lennon viivästymisestä - matkustaja velvoitettiin korvaamaan Finnairin oikeudenkäyntikulut asiassaTapauksessa oli ollut kysymys lentokoneen teknisestä viasta, joka oli johtunut lentoturvallisuuteen vaikuttavasta piilevästä suunnitteluvirheestä. Lentomatkustajan lento Helsingistä Bangkokiin oli peruuntunut juuri ennen lentoa ja lento oli lennetty lentoyhtiön varakoneella seuraavan päivän aikana, jolloin lento oli saapunut määränpäähän aikataulusta noin 20 tuntia viivästyneenä. HO katsoi toisin kuin KO, ettei kantajalla ollut oikeutta saada Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY N:o 261/2004) perustuvaa korvausta lentoyhtiö Finnair Oyj:ltä. Asiassa sanottuja oikeudenkäyntiin johtanutta seikkaa, asianosaisten asemaa ja asian merkitystä osapuolille kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, ettei kantajan velvoittamista korvaamaan Finnair Oyj:n oikeudenkäyntikulut voitu pitää kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuuttomana. Kantaja oli velvollinen korvaamaan Finnair Oyj:n oikeudenkäyntikulut asiassa, KO:ssa 6.560 euroa ja HO:ssa 5.610 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 2.6.2022. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
7.3.2022 16.00
Hovioikeus: Rakennustyöntekijä oli voitu irtisanoa - ei syrjitty, varoitus oli ollut aiheellinen, poissaololle ei ollut mitään hyväksyttävää syytä, ei näyttöä esimiehen uhkaamisesta väkivallallaAsiassa oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko kantajan työsopimus irtisanottu ilman TSL:n mukaista henkilöstä johtuvaa perustetta. Tämän kysymyksen osalta ratkaistavana oli kantajan valituksen johdosta erityisesti se, oliko kantajalle 14.8.2018 annettu varoitus ollut perusteeton eli oliko kantajalla ollut oikeus 7.–13.8.2018 välisenä aikana kieltäytyä työnantajan hänelle tarjoamasta työstä. Lisäksi tässä yhteydessä ratkaistavana oli se, oliko kantaja ollut luvatta pois töistä 6.9.2018 ja 14.9.2018 ja oliko hän uhannut esimiestään. Mikäli varoitus katsottiin aiheelliseksi sekä toinen tai molemmat työnantajan väittämistä luvattomista poissaoloista ja väitetty uhkailu katsottiin näytetyksi, ratkaistavana oli vielä, oliko kysymys ollut sellaisesta TSL 7 luvun 1 ja 2 §:ien mukaisesta velvoitteiden vakavasta rikkomisesta tai laiminlyönnistä, että työnantajalla oli ollut asiallinen ja painava peruste irtisanoa kantajan työsopimus. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, oliko työnantaja syrjinyt kantajaa yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä kielletyllä tavalla. Jos kantajat vaatimukset joltain osin hyväksyttiin, kysymys oli vielä korvausvelvollisuuden määrästä. KO:n tuomiota ei muutettu muilta kuin oikeudenkäyntikulujen osalta. (Vailla lainvoimaa 7.3.2022) - Uutiset
18.10.2021 16.00
Syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä hylännyt hovioikeus äänesti asianomistajan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta valtiolleSyytteessä oli väitetty vastaajan kosketellen tuolloin 5-14-vuotiasta asianomistajaa sukupuolielimen alueelle ja rintojen alueelle sekä läpsineen tätä lukuisia kertoja takapuolelle, kommentoineen asianomistajan ulkoiseen olemukseen liittyviä seikkoja seksuaalisesti olennaisella tavalla sekä useita kertoja käyneen tai pyrkineen käymään asianomistajan kanssa seksuaalissävytteisiä keskusteluja. Asiassa todetuilla lisäyksillä ja täsmennyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset siitä, ettei asiassa ollut esitetty riittävää näyttöä syytteen tueksi ja syyte sekä korvausvaatimukset oli hylättävä. HO:n enemmistö katsoi, että asianomistajan velvoittaminen korvaamaan valtiolle vastaajan puolustamisesta HO:ssa aiheutuneet kustannukset olisi ollut kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta. HO alensi korvausvelvollisuutta niin, ettei asianomistajaa velvoitettu korvaamaan sanottuja kustannuksia valtiolle. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, ettei asiassa ollut pelkästään asianosaisten jonkin verran erilaisten taloudellisten tilanteiden perusteella ilmennyt sellaisia perusteita, joiden johdosta asianomistajalle tuomittua kulukorvausvelvollisuutta olisi voitu OK 21 luvun 8 b §:n mukaan kokonaisuutena arvioiden pitää lainkohdassa tarkoitetulla tavalla ilmeisen kohtuuttomana. Asianomistaja oli velvollinen korvaamaan valtiolle vastaajan puolustajalle maksetun palkkion korkoineen. (Vailla lainvoimaa 18.10.2021) - Uutiset
20.7.2021 10.30
Hovioikeus arvioi KKO:n oikeuskäytännön valossa työajan lyhennyskorvausten vanhentumis- ja kanneaikasäännöksiä liha-alan työehtosopimuksen mukaisten työajan lyhennyskorvausten maksamista koskevassa asiassaAsiassa oli valituksessa vaadittujen suoritusten osalta kyse siitä, oliko vaadittuihin työajan lyhennyskorvauksiin sovellettava TSL 13 luvun 9 §:n 1 momentin mukaista vanhentumisaikasäännöstä vai työaikalain (605/1996) 38 §:n 1 momentin mukaista vanhentumis- ja kanneaikasäännöstä ja oliko oikeus saataviin vuosilta 2013-2015 rauennut. KO:n tuomiota ei muutettu. Oikeudenkäyntikulujen osalta HO katsoi, että asia oli ollut oikeudellisesti siten epäselvä, että kantajalla oli ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin. Sen vuoksi kantajan velvollisuutta korvata vastaajayhtiön oikeudenkäyntikuluja HO:ssa oli OK 21 luvun 8 a §:n perusteella alennettava noin yhdellä neljäsosalla. Oikeudenkäyntikuluvastuun alentamiseen saman luvun 8 b §:n perusteella ei sitä vastoin ollut edellytyksiä. Perustetta muuttaa KO:n ratkaisua oikeudenkäyntikulujen osalta ei ollut. (Huom! Ks. KKO:2023:92: HO:n tuomio kumottiin.) - Uutiset
1.6.2021 10.30
Hovioikeus: Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta tuomitun naisen velvoittamista korvaamaan järjestyksenvalvojan työnantajan oikeudenkäyntikulut ei ollut kohtuutontaSekä OK 21:8 a §:ään että OK 21:8 b §:ään perustuvat vaatimukset oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 1.6.2021) - Uutiset
19.4.2021 8.27
Verohallinto: Muista ilmoittaa vuokratulot veroilmoitukselleVerohallinto muistuttaa, että vuokratulot ja niihin kohdistuvat kulut on aina ilmoitettava verotuksessa. Vuokratulojen saajien lukumäärä on kasvanut viidessä vuodessa. Myös vuokraamisesta saatujen tulojen euromäärä on ollut kasvussa. - Uutiset
14.4.2021 16.00
Hovioikeus: Vuokranantaja ei voinut vapautua vuokravakuuden palautusvastuustaan sen johdosta, että vuokranajantan suoritusapulainen olisi väitetysti syyllistynyt kavallukseenSen seikan, että suoritusapulainen tahallaan rikkoo velvollisuuksiaan tai syyllistyy rangaistavaksi säädettyyn menettelyyn, ei ole katsottu vaikuttavan päämiehen vastuuseen suoritusapulaisen laiminlyönnistä (ks. esim. Lars Erik Taxell: Avtal och rättsskydd. 1972 s. 106 – 113, s. 112). Tällaista tulkintaa puoltaa yleisemminkin se näkökohta, että riski suoritusapulaisen valinnasta kuuluu velalliselle (ks. Taxell s. 332). Vastaajat eivät siten voineet vapautua vastuustaan sen johdosta, että heidän suoritusapulaisensa olisi väitetysti syyllistynyt kavallukseen, eikä suoritusapulaisen menettely ollut myöskään sellainen ylivoimainen este, joka vapauttaisi vastaajat vastuusta. Kantajalla oli vastaajien velkojana ollut mahdollisuus vaatia kanneteitse näitä palauttamaan vuokravakuus, minkä hän oli tehnyt. Asian arviointiin ei vaikuttanut se, olisiko kantajalla ollut väitetyn kavallusrikoksen osalta asianomistajan asema vai ei. (Vailla lainvoimaa 14.4.2021) - Uutiset
6.4.2021 15.00
Vuokralaisella ei ollut oikeutta peruuttaa kanteen osittaista myöntämistä hovioikeuteen tehdyn valituksen yhteydessäHO:ssa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko vuokralaisella oikeus peruuttaa kanteen osittainen myöntäminen hovioikeuteen tehdyn valituksen yhteydessä. Lisäksi kysymys oli oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. Asiassa esitetyn perusteella HO päätyi siihen, ettei myöntämisen peruuttamiselle ollut tässä tapauksessa olemassa hyväksyttävää syytä. Näin ollen kanteen osittainen myöntäminen ei ollut peruutettavissa HO:ssa eikä KO:n tuomion lopputulosta siten ollut aihetta muuttaa vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä koskevien vaatimusten osalta. Asiassa oli painavia syitä velvoittaa vuokralainen korvaamaan vuokrananatajan oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti myös HO:ssa. Vuokranantajan HO:ssa esittämä oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimus oli määrältään kohtuullinen. (Vailla lainvoimaa 6.4.2021) - Uutiset
24.3.2021 11.00
Hovioikeus: 1950-luvun talossa ei näytetty olleen mikrobi- ja sädesienivaurioita, jotka olivat aiheuttaneet vuokralaisille terveyshaittaa - käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja vuokralaisten kanne hylättiin kokonaisuudessaan - avustaja ei ollut velvollinen korvaamaan vuokranantajan oikeudenkäyntikulujaAsiassa oli kysymys siitä, oliko vuokrakohteena ollut omakotitalo ollut vuokraushetkellä kantajien väittämällä tavalla puutteellisessa kunnossa ja oliko taloa voinut käyttää asumiseen. Perusteena vuokralaiset olivat esittäneet, että talossa oli ollut mikrobi- ja sädesienivaurioita, jotka olivat aiheuttaneet terveyshaittaa. Näyttötaakka näistä seikoista oli vuokralaisilla. HO totesi, että todettu mikrobitoimintaan viittaava kellarikerroksen haju saattoi olla sellainen, että se tarttui tekstiileihin. Talon kellarikerros ei kuitenkaan ollut varsinainen asuinkerros, vaan siellä sijaitsivat sauna pesutiloineen ja varastohuone. Koska haju oli vuokralaisten omankin kertoman perusteella ollut huoneilmassa tuntuva, oli asukkaidenkin toisaalta täytynyt ymmärtää, etteivät kellarikerroksen tilat soveltuneet tekstiilien säilytykseen. Hajun vuoksi ja muutoinkin heidän oli täytynyt käsittää, että 1950-luvun talon kellarikerroksessa todennäköisesti on kosteutta. Kun otettiin huomioon se, ettei asunnossa ollut näytetty olleen muunlaista vikaa kuin kellarikerroksessa ollut haju ja kosteus, sekä asunnon ikä, yleinen nähtävissä ollut kunto sekä vuokrataso, oli asiassa jäänyt näyttämättä, että asunnon kunto ei olisi vastannut sitä, mitä vuokralaiset olivat voineet kohtuudella vaatia. Näin ollen vuokralaisten kanne oli kokonaisuudessaan hylättävä. Perustetta velvoittaa vuokralaisten avustajaa (OTM) korvaamaan vuokranantajan oikeudenkäyntikuluja ei ollut. (Vailla lainvoimaa 24.3.2021) - Uutiset
24.3.2021 10.00
Vuokranantaja - muista ainakin nämä vähennykset veroilmoituksessaVuokranantajalla on oikeus vähentää vuokratuloistaan niiden hankkimisesta johtuneet menot. Suomen Vuokranantajien päälakimies Tarik Ahsanullah kokosi vinkit verovähennysten tekemiseen vuokranantajille. - Uutiset
4.3.2021 10.16
Hovioikeus arvioi olivatko asunnossa olleet vahingot syntyneet vuokralaisten vuokrasuhteen aikana, kun alku- ja lopputarkastus oli jäänyt tekemättä - vuokranantajan kaikki vahingonkorvausvaatimukset hylättiinJäljet lattiassa - Wc:n pesuallas - Rikkoutunut rahi - Halkeamat ja reiät seinissä ja ovissa - Lukon uudelleensarjoittaminen - Siivous - Vuokravakuus (Vailla lainvoimaa 4.3.2021) - Uutiset
24.2.2021 14.03
Hovioikeus kohtuullisti täytäntöönpanohakemuksensa peruuttaneen isän maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrääIsän velvoittamista korvaamaan äidin oikeudenkäyntikulut täysimääräisenä oli pidettävä ilmeisen kohtuuttomana. Asiassa oli näin ollen OK 21 luvun 8 b §:n nojalla peruste alentaa isän äidille korvattavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrää. Asian näin päättyessä äiti sai pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 24.2.2021) - Uutiset
10.2.2021 10.30
Hovioikeus: Vuokravakuusriidan osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa vahinkonaanOttaen huomioon mitä asiassa oli lausuttu oikeudenkäyntiin johtaneista syistä sekä kantajan menettelystä oikeudenkäynnin aikana HO katsoi, että asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan eikä aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen oikeudenkäyntikulujen osalta ollut. (Vailla lainvoimaa 10.2.2021) - Uutiset
28.1.2021 11.15
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että hinnanalennus oli riittävä hyvitys kiinteistön virheestä eikä edellytyksiä kaupan purkamiselle ollutKäräjäoikeus oli velvoittanut myyjän A:n maksamaan ostajalle B:lle talon kosteusvaurion korjauskustannuksiin perustuvana hinnanalennuksena tasonparannus huomioon ottaen 35.000 euroa, jolla määrällä kapillaarisen kosteuden osaltaan aiheuttama kosteusvaurio tulee korjatuksi. Korjauksen jälkeen talo on siinä kunnossa, jossa sen rakentamisaikainen rakennustapa huomioon ottaen tulisikin olla. B:llä ei ollut tämänkään vuoksi oikeutta saada A:lta erikseen korvausta nykyaikaisen sadevesi- ja salaojajärjestelmän rakentamisesta eikä perustusten kosteus- ja routaeristyksen uusimisesta aiheutuvista kustannuksista. Hovioikeudessa asiassa oli kysymys siitä, oliko ostajalla oikeus purkaa kysymyksessä oleva kiinteistökauppa vai oliko hänen tyytyminen joko käräjäoikeuden tuomitsemaan kauppahinnanalennukseen vai oliko hinnanalennusta korotettava. Tuomiossa kerrotuilla perusteilla hovioikeus katsoi, ettei virheellinen salaojitus ollut tässä tapauksessa sellainen merkityksellinen virhe, jolla olisi vaikutusta arvioitaessa kauppahinnan alennuksen määrää tai kaupan purkamisen edellytyksiä. Näin ollen käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei ollut näiltä osin aihetta muuttaa. Kysymys myös oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 28.1.2021) - Uutiset
29.12.2020 15.30
Vuokralainen ei voinut olettaa vuokrasopimuksen jatkuvan ilman uutta kirjallista sopimusta määräajan päättymisen jälkeenAsiassa oli ollut riidatonta, että osapuolten välinen vuokrasopimus oli sovittu määräaikaisena päättymään 31.3.2020. Riidanalaiseksi asiassa oli jäänyt se, oliko vuokralaisella voinut olla perustellusti oikeus olettaa vuokrasopimuksen jatkuvan ilman uutta kirjallista sopimusta määräajan päättymisen jälkeen. KO oli vahvistanut huoneistoa koskevan määräaikaisen vuokrasopimuksen päättyneeksi 31.3.2020 ja velvoittanut vuokralaisen heti häädön uhalla muuttamaan pois hallitsemastaan huoneistosta, ja jättämään se vuokranaantajan vapaaseen hallintaan. Vuokralainen oli velvoitettu suorittamaan vuokranantajalle oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluina 1 070 euroa viivästyskorkoineen. HO ei myöntänyt vuokralaiselle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 29.12.2020) - Uutiset
4.11.2020 16.00
Hovioikeus: Näyttämättä oli jäänyt, että vuokralainen olisi irtisanonut liikehuoneiston vuokrasopimuksenAsiassa lausutun perusteella vuokralainen ei ollut näyttänyt, että hän olisi irtisanonut liikehuoneiston vuokrasopimuksen toukokuussa 2018 ja näin ollen hän oli velvollinen maksamaan liikehuoneistosta vuokraa heinä-ja elokuulta 2018. Koska vuokravakuutta oli käytetty kokonaan elokuun ja osittain heinäkuun vuokran lyhentämiseen, vuokralainen oli velvollinen suorittamaan vuokrananantajalle heinäkuun vuokrasta maksamatta olevan osuuden. Asian näin päättyessä vuokralaisen vastakanne hylättiin. KO:n tuomio kumottiin muilta osin paitsi asianajajaalle vuokralaisen avustamisesta KO:ssa valtion varoista maksettavaksi määrätyn palkkion osalta. Vuokralainen velvoitettiin suorittamaan vuokranantajalle 5.020 euroa viivästyskorkoineen 5.7.2018 lukien. Lisäksi vuokralainen velvoitettiin suorittamaan vuokranantajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 2.495 euroa ja HO:ssa 3.799,70 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 4.11.2020) - Uutiset
22.10.2020 16.00
Hovioikeus: Vuokranantaja oli vastuussa vakuuden palauttamisesta - asiaa ei ollut arvioitava toisin sen vuokranantajan väitteen johdosta, että vakuus olisi kavallettu vuokravälitysliikkeen tililtäKanteessa tarkoitettu vuokrasopimus oli riidattomasti päättynyt irtisanomisen johdosta 31.8.2019. Vuokralaisten ei ollut, kuten KO oli todennut, edes väitetty laiminlyöneen sopimusvelvoitteitaan, joiden täyttämiseksi vakuus oli annettu. Näin ollen vuokravakuus oli vuokrasopimuksen päätyttyä pitänyt palauttaa heille. Tässä tapauksessa vastuussa vakuuden palauttamisesta vuokralaisille oli ollut vuokranantajayhtiö, jonka puolesta ja jota sitovin vaikutuksin X Vuokravälitys oli sopimusta tehtäessä toiminut. Asiaa ei ollut arvioitava toisin sen vuokranantajan väitteen johdosta, että vakuus olisi kavallettu vuokravälitysliikkeen tililtä. (Vailla lainvoimaa 22.10.2020) - Uutiset
16.10.2020 9.46
KKO arvioi oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta toisin kuin hovioikeus tilanteessa, jossa syytteet ja vahingonkorvausvaatimukset olivat menestyneet osaksiKO tuomitsi A:n B Oy:öön kohdistuneesta törkeästä petoksesta ja hylkäsi syytteen kavalluksesta. KO hyväksyi B Oy:n vahingonkorvausvaatimuksen törkeän petoksen osalta kokonaisuudessaan ja hylkäsi kavallusta koskevan korvausvaatimuksen. HO, jonne A valitti syyksilukemisesta ja tuomitusta vahingonkorvauksesta, luki A:n syyksi törkeän petoksen sijasta petoksen ja alensi A:n rangaistusta sekä B Oy:lle suoritettavaa vahingonkorvausta. Korkeimmassa oikeudessa oli A:n valituksen perusteella kysymys siitä, onko A velvollinen korvaamaan B Oy:n oikeudenkäyntikulut KO:ssa ja HO:ssa osaksi tai kokonaan. Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevin perustein, että asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa vahinkonaan ja että A:n tuli korvata B Oy:n oikeudenkäyntikulut HO:ssa osaksi. HO:n tuomiota muutettiin.