Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- Työtodistuksen antam
- Uutiset
5.3.2021 15.30
Työnantajan viivyttely työtodistuksen ja palkkalaskelman antamisessa johti sakkoihin työsopimuslain rikkomisestaPohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi siivousalan työnantajan 18 päiväsakon sakkorangaistukseen työsopimuslakirikkomuksesta. (Vailla lainvoimaa 5.3.2021) - Uutiset
18.6.2019 14.35
Sakkoja työtodistuksen ja palkkalaskelmien antamatta jättämisestäPirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi maanrakennusalan yrityksen toimitusjohtajan 15 päiväsakon sakkorangaistukseen työsopimuslakirikkomuksesta. (Vailla lainvoimaa 18.6.2019) - Uutiset
29.4.2015 8.15
Rakennusyrittäjälle sakot työtodistuksen ja palkkalaskelman antamatta jättämisestäRakennusalan yrittäjä tuomittiin tiistaina (28.4.) Pirkanmaan KO:ssa sakkoihin työsopimuslakirikkomuksesta, kun hän oli työnantajana laiminlyönyt antaa työntekijälle työtodistuksen ja palkkalaskelmat työsuhteen päättymisen jälkeen, vaikka työntekijä oli niitä useaan otteeseen pyytänyt. (Vailla lainvoimaa 29.4.2015) - Uutiset
16.1.2013 14.06
Sakkoja työtodistuksen antamatta jättämisestäSastamalainen maalausalan yrittäjä tuomittiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa 20 päiväsakon eli 540 euron sakkoihin muun muassa työsopimuslakirikkomuksesta, kun työntekijä ei ollut pyynnöstään huolimatta saanut työtodistusta. - Uutiset
16.10.2012 13.15
Pienet yritykset tarvitsevat tietoa työtodistuksen ja palkkalaskelman antamisestaLounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue on havainnut yllättävän monien työnantajien laiminlyövän velvollisuutensa antaa työntekijälle palkkalaskelma ja työtodistus. Ongelma koskee selkeästi pieniä yrityksiä ja syynä on usein työnantajan tietämättömyys lakiin perustuvista velvoitteista tai asiakirjojen sisällöstä. - Uutiset
20.4.2012 8.04
Helsingin hallinto-oikeus ei ollut toimivaltainen työtodistuksen antamista koskevassa uhkasakkoasiassaHelsingin hallinto-oikeus katsoi, ettei sillä ollut toimivaltaa asiassa, jossa Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue oli velvoittanut yhtiön toimitusjohtajan antamaan yhtiön entiselle työntekijälle työtodistuksen sekä asettanut toimitusjohtajalle 1 500 euron uhkasakon. Asia siirrettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. - Uutiset
18.10.2011 12.47
Huoltamoyrittäjä laiminlöi työsopimuslain mukaiset velvoitteensa palkkalaskelman ja työtodistuksen antamisestaKeski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut jyväskyläläisen huoltamoyrittäjän 25 päiväsakon sakkorangaistukseen kahdesta työsopimuslakirikkomuksesta. Asianomistajalle yrittäjä joutuu maksamaan korvausta menetetystä työmarkkinatuesta, puhelin- ym. selvittelykuluista ja oikeudenkäyntikuluista yli 900 euroa. - Uutiset
9.6.2009 15.49
Yrittäjälle tuomio työtodistuksen antamatta jättämisestäTyösuojelupiiri tiedottaa, että Tampereen käräjäoikeus tuomitsi yrittäjän yhteiseen yhden vuoden kahden kuukauden vankeusrangaistukseen työsopimuslakirikkomuksesta, moottorikulkuneuvon käyttöönottovarkaudesta, törkeän varkauden yrityksestä ja huumausaineen käyttörikoksesta. Lisäksi yrittäjä tuomittiin korvaamaan entisen työntekijänsä oikeudenkäyntikulut. - Uutiset
17.8.2018 14.50
Työtodistuksen antamatta jättämisestä 8 päiväsakkoa - työnantajan työkiireillä ei ollut ratkaisun kannalta merkitystäVastaajan entinen työntekijä oli 10.8.2016 sähköpostitse pyytänyt vastaajalta työtodistusta, mutta vastaaja oli toimittanut sen työntekijälle vasta 5.5.2017, vaikka työsuojeluviranomainen oli vastaajalle asettanut työtodistuksen antamisen määräpäiväksi 1.11.2016. Vastaajan mukaan hänen työkuormansa oli ollut ajankohtana ylivoimainen ja työtodistuksen antaminen oli jäänyt tässä suhteessa muun työn jalkoihin. KO tuomitsi vastaajan työsopimuslakirikkomuksesta 8 päiväsakon rangaistukseen. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 17.8.2018) - Uutiset
30.10.2014 15.45
Työtodistuksen ja palkkalaskelmien antamatta jättämisestä sakot - työnantaja vapautettiin 4 500 euron vahingonkorvausvelvollisuudestaKO oli tuominnut työtodistuksen ja palkkalaskelmat työntekijälleen antamatta jättäneen työnantajan työsopimuslakirikkomuksesta 20 päiväsakon sakkorangaistukseen ja 4 500 euron korvauksiin, kun työntekijä oli joutunut työvoimatoimistossa kolmen kuukauden karenssiin. HO vapautti työnantajan korvausvelvollisuudesta, kun työntekijä oli jäänyt saapumatta HO:n pääkäsittelyyn kertomaan tapahtumista. (Vailla lainvoimaa 30.10.2014) - Uutiset
12.12.2016 10.28
Hovioikeuden lainvoimainen tuomio asiallisesta ja painava syystä irtisanoa viisi liikennevahinkoa vuoden aikana aiheuttaneen linja-autonkuljettajan työsopimus ja syrjinnästä etnisen taustan vuoksiAsiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut TSL 7 luvun 1 §:n mukainen asiallinen ja painava syy irtisanoa A:n työsopimus. Työntekijän kanne hylättiin myös hovioikeudessa. (Lainvoimainen) - Uutiset
29.1.2021 10.30
Seitsemän vuotta vastaajan henkilökohtaisena avustajana työskennelleen työsuhde päätettiin työsopimuslaissa säädettyjen perusteiden vastaisesti - menettely oli ollut erittäin moitittavaaKO oli katsonut asiassa näytetyn, että vastaaja oli toiminut kantajan työnantajana. Koska kantajan työsuhteen päättämiseen ei riidattomasti ollut TSL 7:2 §:n mukaista perustetta, vastaaja oli työsopimuslaissa säädettyjen perusteiden vastaisesti päättänyt hänen työsopimuksensa. Asiaa kokonaisuutena arvioitaessa KO oli harkinnut kohtuullisen korvauksen määräksi 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Ottaen huomioon vastaajan erittäin moitittava menettely kantajaa kohtaan, KO oli katsonut edellä mainitusta määrästä 6 kuukauden palkan määrän olevan korvausta kantajalle aiheutuneesta aineettomasta vahingosta ja 4 kuukauden palkan määrän olevan korvausta kantajan menettämistä palkkaeduista. Vastaaja velvoitettiin antamaan kantajalle työtodistuksen. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 29.1.2021) - Uutiset
27.1.2004 10.26
Työtodistusriitoja saatettu käräjäoikeuksien ratkaistavaksiTyösuojeluviranomaiset ovat joutuneet yhä enenevässä määrin puuttumaan työantajien niskoitteluun lakisääteisen työtodistuksen antamiseksi työntekijälle. Esimerkiksi Hämeen työsuojelupiiri on joutunut antamaan tällaisia työsopimuslain rikkomuksia jopa poliisitutkintaan, koska eräät työnantajat eivät ole huomautuksien jälkeenkään antaneet pakollista työtodistusta työntekijälleen. - Uutiset
31.1.2018 8.46
Työntekijälle on annettava työtodistusTyönantaja on velvollinen antamaan työntekijälle työsuhteen päätyttyä työtodistuksen. Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi 30.1.2018 tamperelaisen eläkeläisen 15 päiväsakon rangaistukseen työsopimuslakirikkomuksesta. (Vailla lainvoimaa 31.1.2018) - Uutiset
15.9.2015 13.37
Hovioikeus: Palkkalaskelmien ja työtodistusten antamisen laiminlyönyt työnantaja oli velvollinen korvaamaan palkkaturvaa hakematta jättäneille työntekijöille syntyneen vahingonSe, etteivät maksamattomien palkkojen vuoksi irtisanoutuneet työntekijät olleet palkkaturvaa hakeneet, koska he eivät olleet saaneet työnantajalta pyynnöistä ja kehotuksista huolimatta asiakirjoja, ei ollut sellaista vahingon aiheutumiseen myötävaikuttamista, joka olisi poistanut työnantajan korvausvelvollisuuden tai olisi alentanut sitä. Eri mieltä ollut HO:n jäsen olisi vapauttanut vastaajan vahingonkorvausvelvollisuudesta. (Eri miel. / Vailla lainvoimaa 15.9.2015) - Uutiset
13.6.2022 14.35
HAO:n päätös johtavan veroasiantuntijan virkavalinnasta ja oikeudenkäynnin viivästymisestäNimityspäätöksen perustelujen mukaan valinnassa oli painotettu vahvaa arvonlisäverotuksen tuntemusta, vahvaa kehittämisotetta, valmentavaa ja innostavaa työskentelyotetta, erinomaisia yhteistyö-, vuorovaikutus- ja verkostoitumistaitoja sekä asiakaspalveluhenkisyyttä. HAO hylkäsi tehtävään hakeneen valittajan valituksen ja valittajan oikeudenkäyntikulu vaatimuksen. HAO määräsi Valtiokonttorin maksamaan valtion varoista valittajalle hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä 1 500 euroa ja hyvitysvaatimuksen esittämisestä aiheutuneet kulut 100 euroa. HAO hylkäsi hyvityksen korotettuna maksamista koskevan vaatimuksen. (Ei lainvoim. 13.6.2022) - Uutiset
21.2.2022 11.40
Hovioikeus äänesti risteilypäällikön työsuhteen irtisanomista koskevassa riidassa - korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä alennettiin 35.079,19 euroksi, hyvitys 5.000 euroksi ja oikeudenkäyntikulut KO:ssa 30.000 euroksiLaivayhtiön valituksen johdosta asia oli HO:ssa arvioitavana samassa laajuudessa kuin KO:ssa. HO:ssa ratkaistavina kysymyksinä siten olivat kantajan kanneperusteiden mukaisesti - oliko vastaajalla ollut merityösopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaiset asialliset ja painavat syyt kantajan työsopimuksen irtisanomiselle, - oliko kantajaa hänen työsuhteensa aikana syrjitty yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä tarkoitetusta syystä ja/tai oliko kantajaan hänen työsuhteensa aikana tai sen jälkeen kohdistettu lain 16 §:n mukaisia kiellettyjä vastatoimia, ja - oliko vastaaja aiheuttanut kantajalle merityösopimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin perusteella korvattavaa vahinkoa. Näiden kysymysten ratkaisemiseksi asiassa oli ensin arvioitava, oliko kantajan tehtävä risteilypäällikkönä vakinaistunut. Eriävä mielipide koski seuraavia kysymyksiä: i) oliko laivayhtiöllä ollut asialliset ja painavat perusteet irtisanoa työntekijän työsopimus; ii) oliko työntekijään kohdistettu kiellettyjä vastatoimia: iii) mitkä olivat korvauksen ja hyvityksen määrät; ja iv) oikeudenkäyntikulujen korvaaminen. (Vailla lainvoimaa 21.2.2022) - Uutiset
23.11.2018 11.21
Kariutuneen parisuhteen osapuolelle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestäKyse oli ollut työsopimuslain mukaisesta työsuhteesta. Työnantajalla (Tmi) ei ollut erittäin painavaa syytä purkaa tai asiallista ja painavaa perustetta irtisanoa työntekijän työsuhdetta parisuhteen päättymisestä ja erilleen muuttamisesta aiheutuneen luottamuspulan ja työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten muuttumisen johdosta. Työnantaja ei ollut osoittanut, että työntekijän työsuhde oli päätetty yhteisestä sopimuksesta ja että työsuhteen päättymiselle siten olisi ollut laillinen peruste. Työntekijällä oli tämän vuoksi oikeus saada työnantajalta TSL:n mukaan määräytyvä korvaus. Korvauksen määräksi harkittiin työntekijän vaatiman 10 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Aineettoman vahingon määräksi arvioitiin 3,3 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Työntekijän vaatimus työttömyysvakuutusrahaston osuuden kohtuullistamisesta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 23.11.2018) - Uutiset
4.7.2018 14.09
Hallinto-oikeuden päätös kouluavustajana työskennelleen nimittämisestä määräaikaisiin virkasuhteisiinHAO hylkäsi vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta. HAO ei tutkinut virkasuhteisiin 12.8.2004–5.6.2005, 15.8.2005– 4.6.2006, 9.8.2006–3.6.2007 ja 13.8.2007–31.5.2008 kohdistettuja vaatimuksia. HAO hakemuksen enemmälti hyläten velvoitti Oppimis- ja ohjauskeskus V:n maksamaan A:lle 12 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 5.10.2016 lukien. HAO vaatimuksen enemmälti hyläten velvoitti Oppimis- ja ohjauskeskus V:n korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut 3 000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua HAO:n päätöksen antamisesta lukien. (Ei lainvoim. 4.7.2018) - Uutiset
22.3.2018 15.00
Hovioikeudessa arvioitiin irtisanomisella uhanneen työsuhteen päättämistä, työntekijän väitettyä rikollista menettelyä, sopimatonta käytöstä ja työstä kieltäytymistä työsuhteen irtisanomisperusteenaHO katsoi kuten KO jääneen selvittämättä, että A olisi 25.10.2014 irtisanoutunut ja tammikuussa 2015 töihin tultuaan aloittanut yhtiön palveluksessa uuden työsuhteen. HO katsoi kuten KO, asiassa esitettyä selvitystä kokonaisuutena arvioiden, ettei yhtiö ollut kyennyt näyttämään, että sillä olisi ollut työntekijän työsuhteen päättämiseen työsopimuslaissa tarkoitettu asiallinen ja painava syy. Asiassa esitetty selvitys ei myöskään osoittanut, että A olisi varoituksesta huolimatta laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä. Joka tapauksessa A oli irtisanottu heti varoituksen antamista seuranneena päivänä eli hänelle ei ollut annettu tosiasiallista mahdollisuutta korjata menettelyään. Tuomitusta korvauksesta oli 4 kuukauden palkkaa vastaava määrä korvausta menetetyistä palkkaeduista ja samoin 4 kuukauden palkkaa vastaava määrä korvausta työntekijän henkilöön kohdistuneesta loukkauksesta aiheutuneesta aineettomasta vahingosta. (Vailla lainvoimaa 22.3.2018) - Uutiset
1.12.2017 9.35
KKO:n äänestysratkaisu: Työnantajan edustaja ei ollut palkkalaskelmien ja työtodistusten antamiseen liittyvän laiminlyöntinsä vuoksi velvollinen korvaamaan työntekijöille aiheutuneena vahinkona sitä, että nämä eivät olleet saaneet yhtiöltä olevia palkkasaataviaan palkkaturvanaTyönantajan edustaja A oli tuomittu rangaistukseen työsopimuslakirikkomuksista, koska hän oli laiminlyönyt antaa työntekijöille työtodistukset ja palkkalaskelmia. Työntekijät olivat vaatineet A:lta korvausta vahingosta, joka heidän mukaansa oli aiheutunut siitä, että he eivät A:n syyksi luetun menettelyn vuoksi olleet saaneet työsuhteesta johtuvia saataviaan palkkaturvana. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei työntekijöille aiheutunut vahinko ollut korvausvastuun edellyttämässä syy-yhteydessä A:n syyksi luettuun menettelyyn. (Ään.) - Uutiset
5.5.2023 11.12
Oikeusasiamies: Ylituomarin hallinto-oikeustuomarille antama kirjallinen huomautus- Kaiken edellä todetun perusteella katson, ettei kantelussa tarkoitettu ylituomarin toiminta anna aihetta arvosteluun. Mikään ei viittaa kantelijaan kohdistuneeseen syrjintään tai muuhun epäasialliseen kohteluun taikka siihen, että annetulle huomautukselle ei olisi ollut asianmukaisia perusteita. - Uutiset
6.7.2020 8.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi työsuhteen purkamisen tehdyn koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteillaA:n menettely ei muodostanut sellaista työntekijän henkilöön liittyvää syytä, jonka johdosta yhtiöllä olisi ollut peruste katsoa, että tehty työsopimus ei vastaa työnantajan sille asettamia vaatimuksia, ja purkaa työsopimus. Kun purkaminen oli lisäksi tehty ennen kuin A oli ollut työssä lukuun ottamatta kahta kotona tehtyä varallaolovuoroa, yhtiöllä ei ollut mahdollisuutta arvioida hänen soveltuvuuttaan kyseiseen työhön. Siten yhtiöllä ei ollut myöskään A:n työsuoritukseen liittyvää perustetta purkaa työsopimus. Hovioikeus katsoi, että purkaminen oli tehty koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Hovioikeus piti kohtuullisena korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä neljän kuukauden palkkaa vastaavaa 8.576 euron korvausta. (Vailla lainvoimaa 6.7.2020) - Uutiset
5.3.2019 13.00
Siivousfirmalle uhkasakot työsuhdeasiakirjojen laiminlyönnistäTyösuojeluviranomainen on tuominnut leppävirtalaiselle siivousyritykselle 6 000 euron uhkasakot, koska yhtiön edustaja ei ole antanut entiselle työntekijälleen palkkalaskelmaa eikä työtodistusta. - Uutiset
9.8.2018 11.30
Hovioikeus arvioi työsuhteen tunnusmerkistön täyttymistä toisin kuin käräjäoikeus - työsopimus oli syntynyt hiljaisesti, valittaja oli työskennellyt vastiketta vastaan molempien yhtiöiden lukuun niiden johdon ja valvonnan alaisenaValittaja oli vaatinut työsuhteensa vahvistamista siten, että hänen katsotaan olleen työsuhteessa samanaikaisesti A Oy:öön ja B Oy:öön. HO katsoi, että valittajalle oli hiljaisesti syntynyt työsopimus sekä A Oy:n että B Oy:n kanssa. Asiassa myös katsottiin, ettei kysymys ollut työtehtävien laadusta ja määrästä esitettyyn nähden ollut valittajan itsensä hyväksi koituneesta työskentelystä. Asiassa oli vielä jäänyt arvioitavaksi, oliko valittajan työskentely hyödyntänyt kumpaakin yritystä samanaikaisesti siten, että kyseisen työsuhteen tunnusmerkistötekijän olisi voitu katsoa täyttyneen kummakin yrityksen osalta. HO katsoi, että valittajan työskentelyn oli katsottava koituneen A Oy:n ja B Oy:n hyväksi valittajan työtehtävien liittyessä kiinteästi niiden harjoittamaan liiketoimintaan. Näin ollen valittaja oli tehnyt työtä A Oy:n ja B Oy:n lukuun. Valittajan työskentelyn oli katsottava olleen vastikkeellista. Valittajan työskentelyn katsottiin myös tapahtuneen yhtiöiden johdon ja valvonnan alaisena. HO katsoi toisin kuin KO, että valittaja oli ollut TSL 1 luvun 1 §:n tarkoittamassa työsuhteessa A Oy:n ja B Oy:n kanssa. HO ei voinut ottaa oikeusastejärjestys huomioon ottaen asiaa työtodistusta, avustajan palkkion vahvistamista ja avustajan enimmäistuntimäärän korottamista lukuun ottamatta enemmälti ratkaistavakseen. KO:n tuomio oli sen vuoksi kumottava ja asia palautettava KO:een siellä käsiteltäväksi. Valittaja oli vaatinut A Oy:ltä ja B Oy:ltä työtodistusta. Koska valittajan oli katsottu olleen työsuhteessa yhtiöihin, oli yhtiöt velvoitettava antamaan valittajalle työtodistus hänen työskentelystään. (Vailla lainvoimaa 9.8.2018) - Uutiset
9.7.2018 10.14
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion sovintosopimuksen sopimussakostaSekä X Oy:n että A:n oli katsottava osaltaan rikkoneen sovintosopimusta, X:n sopimuksen luottamuksellisuus- ja A:n sen lojaliteettivelvoitetta. Sovintosopimukseen kirjatun sopimussakkoa koskevan ehdon mukaan kumpikin osapuoli olisi siten velvollinen maksamaan vastapuolelle 80.000 euron sopimussakon. Saatavien ollessa pääomaltaan samansuuruiset niiden katsottiin kuitenkin kuittaantuvan keskenään. (Vailla lainvoimaa 9.7.2018) - Uutiset
16.5.2018 11.56
Hovioikeuden erimielinen tuomio varoitetun työntekijän työsopimuksen irtisanomisesta henkilöön liittyvällä irtisanomisperusteella - eri mieltä ollut jäsen listasi kymmeniä oikeustapauksia varoituksesta ja irtisanomisestaTyöntekijän moitittava menettely oli esitetyn selvityksen mukaan jatkunut lähes koko hänen työsuhteensa ajan. Hänelle oli annettu tilaisuus korjata menettelyään useiden kuukausien ajan ennen irtisanomista. Kysymys ei varoituksen jälkeenkään ollut yksittäisestä tapahtumasta vaan toistuvista puutteista työntekijän asiakaskohtaamisissa sekä työnantajan ohjeiden noudattamisessa. Työntekijän tai yhtiön asemassa tai olosuhteissa ei ollut osoitettu seikkaa, joka olisi vähentänyt työntekijän menettelyn moitittavuutta. Olosuhteita kokonaisuutena harkittuaan HO päätyi KO:n tavoin katsomaan, että yhtiöllä oli ollut asiallinen ja painava peruste työntekijän työsopimuksen irtisanomiseen sen jälkeen, kun työntekijä ei ollut varoituksesta huolimatta korjannut menettelyään. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi asiassa näytetyksi, että A oli korjannut käyttäytymistään varoituksen saatuaan ja että asiassa oli jäänyt näyttämättä, että yhtiöllä olisi ollut oikeus irtisanoa A:n työsopimus. (Vailla lainvoimaa 16.5.2018) - Uutiset
25.10.2017 8.46
KHO: Evira oli voinut irtisanoa laborantin virkasuhteen taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisanomisperusteillaKHO ei suullista käsittelyä pitämättä muuttanut HAO:n päätöstä, jolla Eviran eläintautibakterologian tutkimusyksikössä laboranttina vuodesta 1997 lähtien työskennelleen A:n valitus Eviran 17.12.2014 tekemästä irtisanomispäätöksestä oli hylätty. - Uutiset
8.7.2016 8.00
Hovioikeus vapautti työnantajan työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomitusta korvauksesta – tasa-arvolain mukainen hyvitys jäi voimaan raskaana olleen irtisanomista koskevassa asiassaKun A ei ollut toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, vaan hänen työsuhteensa oli päättynyt määräajan päätyttyä, ei hänellä ollut oikeutta vaatimiinsa työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaiseen korvaukseen eikä vaatimaansa irtisanomisajan palkkaan. A oli kuitenkin raskauden perusteella joutunut epäedulliseen asemaan, kun hänen määräaikaista työsuhdettaan ei ole raskauden vuoksi jatkettu. Yhtiö ei näyttänyt, että sillä olisi ollut hyväksyttävä syy tällaiseen menettelyyn. Yhtiö oli velvollinen maksamaan A:lle tasa-arvolain 11 §:n mukaista hyvitystä. Käräjäoikeuden tuomitsemaa 9.000 euron hyvitystä ei ollut pidettävä määrältään liiallisena. (Vailla lainvoimaa 7.7.2016) - Uutiset
12.4.2016 9.56
KHO ei hyväksynyt useita turhia tai epäasianmukaisia tutkimuksia ja silmälaseja määränneen silmätautien erikoislääkärin hakemusta hänelle määrättyjen ammatinharjoittamisoikeuden rajoitusten poistamisestaSilmätautien erikoislääkäri oli Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen päätöksen mukaan määrännyt useita turhia tai epäasianmukaisia tutkimuksia tai silmälaseja ilman lääketieteellistä perustetta, laiminlyönyt potilaiden asianmukaisen informoinnin sekä jättänyt noudattamatta hänelle nimenomaisesti annettua ohjausta noudattaa potilasasiakirjojen laatimisesta annettuja säännöksiä. Valviralla oli ollut perusteet hylätä lääkärin hakemus ammatinharjoittamisoikeuden rajoitusten poistamisesta. Valvirassa asian esitellyttä virkamiestä, joka oli osallistunut useiden peräkkäin vireille tulleiden, saman henkilön samaa ammatinharjoittamisen rajoitusta koskevien valvonta-asioiden käsittelyyn, ei ollut pidettävä esteellisenä käsittelemään asiaa. - Uutiset
12.11.2015 11.18
KKO:n ratkaisu kaksoisrangaistavuudesta asevelvollisuudesta kieltäytymistapauksessaA oli määrätty uudelleen aseelliseen palvelukseen, jolloin hän oli kieltäytynyt jälleen palvelusta vedoten jäsenyyteensä Jehovan todistajissa. Syyttäjä nosti uuden syytteen asevelvollisuudesta kieltäytymisestä. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että syytteet perustuivat olennaisesti samoihin tosiseikkoihin ja että jälkimmäisen syytteen tutkimiselle oli tämän vuoksi este. - Uutiset
4.11.2015 14.05
Apulaisoikeuskansleri: Työnhakija ei saanut riittävää ohjausta ja neuvontaa työvoimakoulutuksen valintatilaisuuteen menemättä jättämisen seurauksistaApulaisoikeuskansleri katsoi, ettei työ- ja elinkeinotoimistossa ollut menetelty riittävän huolellisesti kantelijan asioiden hoitamisessa. Kantelijalta oli pyydetty uudelleen työtodistusta, vaikka hän oli sen jo ajanvarausajallaan virkailijalle toimittanut. Apulaisoikeuskansleri totesi, että hallinnon toiminnan on oltava luotettavaa ja uskottavaa. Viranomaisen antamien neuvojen ja ohjeiden on oltava selkeitä ja täsmällisiä, jotta hallinnon asiakas voi niiden perusteella suunnitella toimintaansa, toteuttaa oikeuksiaan sekä välttää oikeudenmenetykset. - Uutiset
5.11.2012 12.04
Kodinkoneita myyvän yrityksen vastuuhenkilölle sakot kolmesta työsopimuslakirikkomuksestaTyöntekijä ei ollut saanut kappaletta työsopimuksestaan eikä kaikkia hänelle kuuluneita palkkalaskelmia työsuhteensa ajalta. Myöskään työtodistusta ei ollut annettu. - Uutiset
25.10.2012 11.01
Työsuojeluviranomainen tuomitsi 33 000 euron uhkasakot maksatukseen työtodistusten ja palkkalaskelmien antamatta jättämisestäPohjois-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue on tuominnut kaksi Ouluun rekisteröityä kauneudenhoitopalveluyritystä yhteensä 33 000 euron uhkasakkoihin. Saman työnantajan neljä työntekijää ovat jääneet ilman työtodistusta tai palkkalaskelmaa tai molempia. - Uutiset
3.11.2011 7.11
Työnantajalle uhkasakkotuomio palkkalaskelmien laiminlyönnistäItä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue on tuominnut Juvalla toimineen rakennusalan yrityksen omistajajohtajalle 1 000 euron uhkasakon, koska hän ei antanut entiselle työntekijälleen palkkalaskelmia työsuojeluviranomaisen käskystä huolimatta. - Uutiset
27.1.2011 15.52
Työtodistusten ja palkkalaskelmien antamatta jättämisestä sakkorangaistusPirkanmaan käräjäoikeus on tuominnut 26.1.2011 kangasalalaisen vanhusten palveluasumistoimintaa pyörittäneen yrityksen edustajan 15 päiväsakon sakkorangaistukseen neljästä työsopimuslakirikkomuksesta. - Uutiset
6.7.2010 6.14
Tasa-arvovaltuutettu: Sukupuolensa korjanneille uudet työtodistuksetTasa-arvovaltuutettu ja työsuojeluviranomaiset suosittelevat, että työnantajat antavat sukupuolensa korjanneille henkilöille uudet työtodistukset heidän uusilla henkilötiedoillaan. - Uutiset
13.12.2006 9.34
VakO:n ratkaisu työttömyysturvasta satunnaisen työllistymisen tilanteessaKysymys satunnaisesta päätoimisesta työllistymisestä yritystoiminnassa. Vakuutusoikeus katsoi, ettei satunnaista työllistymistä arvioitaessa tule kiinnittää huomiota pelkästään varsinaisena yrittäjänä toimivan perheenjäsenen antamiin työ- tai lomautustodistuksiin, vaan ratkaisu tulee tehdä kokonaisarvion perusteella. Tällöin on otettava huomioon muutkin seikat kuten se, mitä työttömyysetuuden hakija on tehnyt ilmoitettujen työllistymisjaksojensa välisinä aikoina. - Uutiset
29.9.2022 10.15
Hallinto-oikeus kumosi Hyvinkään 2. apteekin apteekkiluvasta tehdyn päätöksen ja palautti asian Fimealle uudelleen käsiteltäväksiHAO katsi, ettei Fimea ollut selvittänyt asiaa hallintolain edellyttämällä tavalla ja tästä johtuen apteekkiluvan saaneen Y:n päätoiminen työkokemus lääketehtaassa ja lääketukkukaupassa QP:nä oli ilmoitettu ja otettu lupakäsittelyssä huomioon virheellisesti. Mainitulla virheellä oli voinut olla olennaista merkitystä Fimean päätöksen lopputuloksen kannalta. (Ei lainvoim. 28.9.2022) - Uutiset
8.1.2021 13.04
Hovioikeus ne bis in idem -kiellosta: Käräjäoikeuden lainvoimainen syytteen hylkäävä tuomio oli esteenä sille, että lainmuutoksen jälkeen uudelleen siviilipalvelukseen määrättyyn vastaajaan kohdistettu syyte siviilipalveluksesta kieltäytymisestä olisi voitu tutkiaItä-Uudenmaan käräjäoikeus oli 11.9.2018 hylännyt A:han kohdistetun syytteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä 20.11.2017 perustellen ratkaisuaan muun muassa sillä, että asiassa ei ollut perusteita asettaa A:n vakaumusta eriarvoiseen asemaan Jehovan todistajien vakaumukseen nähden. A:n tuomitseminen rangaistukseen olisi johtanut perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen ja syrjintäkiellon vastaiseen lopputulokseen. Siviilipalveluskeskus oli määrännyt A:n uudelleen palvelukseen, josta hän oli kieltäytynyt kirjallisesti 30.6.2019. Hovioikeus katsoi, että A:han kohdistetut syytteet perustuivat tuomiossa mainituilla perusteilla olennaisesti samoihin tosiseikkoihin ja kuuluivat siten ne bis in idem -kiellon piiriin. Tämän vuoksi käräjäoikeuden lainvoimainen tuomio 11.9.2018 oli esteenä sille, että A:han kohdistettu syyte siviilipalveluksesta kieltäytymisestä 25.7.2019 voitaisiin tutkia. (Vailla lainvoimaa 8.1.2020) - Uutiset
29.1.2020 9.24
KKO: Kyse oli liikkeen luovutuksesta ja yhtiöt olivat yhdessä velvolliset suorittamaan ennen kuorma-auton kauppaa erääntyneet palkkasaatavat - asiaan KKO:ssa vastaamatta jättäneen yhtiön HO:ssa esittämä oikeudenkäyntiaineisto otettiin huomioonA oli työskennellyt kuorma-autonkuljettajana B Oy:n palveluksessa ainoana ulkopuolisena työntekijänä. B Oy oli työsuhteen aikana jättänyt maksamatta A:lle palkkasaatavia. B Oy oli sittemmin myynyt A:n kuljettaman kuorma-auton C Oy:lle, jonka palveluksessa A oli heti kaupanteon jälkeen toiminut niin ikään ainoana ulkopuolisena työntekijänä ajaen samaa kuorma-autoa ja saman asiakkaan ajoja kuin B Oy:n palveluksessa. KKO katsoi, että kyse oli liikkeen luovutuksesta, vaikka B Oy:n liikennelupa ei ollut siirtynyt C Oy:lle. C Oy oli siten yhdessä B Oy:n kanssa velvollinen suorittamaan A:lle hänen vaatimansa maksamatta olevat palkkasaatavat. Ks. KKO:2018:64, KKO:2018:65 ja KKO:2018:66. Kysymys myös KKO:ssa huomioon otettavasta oikeudenkäyntiaineistosta muutoksenhakijan vastapuolen jätettyä vastaamatta valitukseen. KKO katsoi, että hovioikeutta koskevasta OK 26 luvun 12 §:n 2 momentista ilmenevää periaatetta oli perusteltua soveltaa myös KKO:ssa. Näin ollen KKO otti huomioon C Oy:n HO:ssa esittämän oikeudenkäyntiaineiston. - Uutiset
1.4.2019 11.30
Hovioikeuden tuomio syrjinnästä perhevapaalle jäämisen perusteella - käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja kunta velvoitettiin suorittamaan valittajalle tasa-arvolain mukaista hyvitystäHO katsoi, ettei kunta ollut osoittanut, että sillä oli ollut A:n ja B:n tai ainakaan A:n valintaan kysymyksessä oleviin tehtäviin hyväksyttävä syy. Kunta oli siten rikkonut tasa-arvolaissa tarkoitettua syrjinnän kieltoa. Ottaen huomioon kysymyksessä olevan syrjinnän laatu ja laajuus sekä sen kestoaika sekä muut asiassa mainitut olosuhteet HO piti hyvityksen oikeana määränä tässä tapauksessa 6.000 euroa. Enemmälti sitä koskeva valittajan vaatimus oli hylättävä. Valittaja oli vapautettava velvollisuudesta korvata kunnan oikeudenkäyntikulut KO:ssa ja kunta oli OK 21 luvun 1 §:n ja 16 §:n perusteella velvollinen korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa kummassakin oikeusasteessa. (Vailla lainvoimaa 1.4.2019) - Uutiset
23.8.2018 11.40
Hovioikeus määritteli työnantajan käsitettä rikosvahingon korvaamisen kanavointisäännöksen soveltamisessaS Oy:llä oli ollut mahdollisuus johtaa ja valvoa A:n työtä. Tämä tuki väitettä siitä, että X Oy ei ollut A:n työnantaja. Toisaalta työsopimuslain 1 luvun 9 §:n nojalla työnantaja voi asettaa toisen henkilön edustajanaan johtamaan ja valvomaan työtä. Esitetystä työtodistuksesta ei voitu tehdä päätelmää siitä, mikä yhtiö oli ollut A:n työnantaja. Asiassa ei ilmennyt, että kyse olisi ollut työvoiman vuokraamisesta. Hovioikeus totesi, että X Oy oli maksanut A:lle palkkaa, mikä loi vahvan olettaman X Oy:n ja A:n välisen työsuhteen olemassaolosta. Näissä olosuhteissa X Oy:n oli tullut näyttää, että se ei ollut A:n työnantaja, mitä se ei tehnyt. Siten X Oy:tä oli pidettävä vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:ssä tarkoitettuna A:n työnantajana. (Vailla lainvoimaa 23.8.2018) - Uutiset
7.3.2018 8.22
Hovioikeuden tuomio nollatuntisopimuksen päättämisestä työn vähentymisen perusteella, työajan vakiintumisesta, työstä kieltäytymisestä ja syrjinnästäHO katsoi, että työntekijän työsopimuksen mukainen työaika oli yhtiötä sitovasti vakiintunut 40 tunniksi viikossa edelleen 10.11.2012 – 24.2.2014. Yhtiö oli siten ollut velvollinen tarjoamaan työntekijälle työtä 40 tuntia viikossa ja sen, että työntekijä oli työskennellyt yhtiössä vähemmän, ei ollut näytetty johtuneen yhtiön esittämistä syistä. Yhtiö oli siten velvollinen suorittamaan työntekijälle määrällisesti riidattomana maksamatta jääneenä palkkana HO:ssa tarkistetun laskelman mukaiset 20.574,03 euroa. Asiassa ei ollut näytetty työntekijän siinä määrin kieltäytyneen työstä tai olleen työnantajan tavoittamattomissa, että yhtiöllä olisi ollut TSL 8 §:n 1 momentin mukainen purkuperuste tai että yhtiö olisi luvun 3 §:n mukaisesti saanut käsitellä työsopimusta purkautuneena. Yhtiö ei ollut myöskään vedonnut purkuperusteeseen luvun 2 §:n mukaisesti 14 päivän kuluessa. Mainitsemillaan perusteilla HO katsoi, että yhtiö oli päättänyt työtekijän työsopimuksen perusteettomasti. KO:n tuomitsemaa korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä korotettiin 5 kuukauden palkkaa vastaavaksi määräksi. Osaakaan korvauksesta ei määrätty aineettoman vahingon korvaukseksi. Vaatimus yhdenvertaisuuslain mukaisesta hyvityksestä hylättiin. Asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa käräjä- ja hovioikeudessa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 7.3.2018) - Uutiset
21.2.2018 13.00
Sakot tahallisesta laiminlyönnistä työtodistusasiassaPirkanmaan KO tuomitsi 20.2.2018 eläkeläisyrittäjän 25 päiväsakon rangaistukseen kahdesta työsopimuslakirikkomuksesta. (Vailla lainvoimaa 21.2.2018) - Uutiset
26.6.2017 11.40
Professori Seppo Koskinen: Puitesopimus määräaikaisen työsopimuksen käyttämisestä ja pysyvä työvoiman tarve – KKO:2017:37Määräaikaisen työvoiman käyttäminen voi olla siinä määrin pysyvää, että sen osalta on perusteltua solmia tulevia määräaikaisuuksia koskeva ns. puitesopimus ilman että kyse olisi pysyvästä työvoiman tarpeesta ja siten kielletyistä määräaikaisuuksista. Puitesopimus voi olla sopimuksen sanamuodon mukaisesti sopimus niistä pääehdoista, joita on sovellettava työntekijän kanssa erikseen solmittavissa määräaikaisissa työsopimuksissa. Korkein oikeus käsitteli määräaikaisen työsopimuksen tekemisedellytyksiä puitesopimustilanteessa tuomiossaan KKO:2017:37. - Uutiset
5.6.2017 15.24
Sairaus- ja vuosilomalla olleen sihteerin työsuhdetta voitiin pitää päättyneenä kun hän ei ollut irtisanomisajan kuluessa ilmoittanut työnantajansa useista tiedusteluista huolimatta hyväksyvänsä muuttuneita ehtojaHO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siltä osin kuin KO oli katsonut yhtiöllä olleen taloudelliset ja tuotannolliset perusteet kantajan työsopimuksen irtisanomiseen. Irtisanomismenettelyn osalta HO totesi, että KO:n tuomiosta ilmenevin tavoin kantaja ei irtisanomisajan kuluessa ollut ilmoittanut kantaansa työsuhteen ehtojen muutoksiin huolimatta työnantajan useista tiedusteluista. Kantaja oli ollut koko irtisanomisajan sairauslomalla ja vuosilomalla. Tästä huolimatta hänen oli vastaamatta jättämisellä katsottava kieltäytyneen uudesta työsopimuksesta muuttuneilla ehdoilla. Yhtiö oli siten perustellusti voinut pitää työsuhdetta päättyneenä. (Vailla lainvoimaa 5.6.2017) - Uutiset
1.6.2017 10.31
Koeaikaehto katsottiin mitättömäksi eikä yhtiöllä ollut muutoinkaan asianmukaista perustetta päättää työsopimustaKO:ssa oli ollut kyse siitä, 1) oliko koeajasta voitu sopia pätevästi 14.9.2014 työsopimuksessa, 2) oliko "uuden" koeajan ottaminen ollut TSL 10:2 §:n tarkoittama kohtuuton ehto, 3) jos koeajasta oli 14.9.2014 työsopimuksessa voitu pätevästi sopia, oliko koeaikapurku tehty epäasiallisella perusteella, 4) oliko työsuhteen päättäminen tapahtunut ilman laillista (TSL 7 ja 8 luku) perustetta, sekä 5) korvauksen määrästä ja siitä tehtävästä vähennyksestä (TSL 12:2 ja 3 §). KO oli tuominnut yhtiön maksamaan kantajalle työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 6 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Tästä korvauksesta 2 kuukauden palkkaa vastaava määrä oli korvausta ns. aineettomasta vahingosta. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 1.6.2017) - Uutiset
7.9.2015 11.34
Hovioikeus: Yli 25 vuotta yrityksessä työskennelleelle ja hyvin työnsä tehneelle korvausta sairauden perusteella suoritetusta irtisanomisesta ja hyvitystä yhdenvertaisuuslain loukkaamisestaKantajan työkyvyn ei ollut katsottu alentuneen niin pitkäaikaisesti, että vastaajayhtiöltä ei olisi voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Yhtiö määrättiin suorittamaan kantajalle 20 kuukauden palkkaa vastaava korvaus, josta 8 kuukauden palkka oli korvausta muusta taloudellisesta vahingosta ja aineettomasta vahingosta. Lisäksi yhtiö tuomittiin suorittamaan kantajalle 7 000 euroa yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä. HO, joka hylkäsi yhtiön pääkäsittelyn toimittamista koskevan vaatimuksen selvästi tarpeettomana, hyväksyi KO:n perustelut työsopimuksen irtisanomisen perusteettomuuden ja työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä suoritettavan korvauksen määrän osalta. HO myös hyväksyi perustelut yhdenvertaisuuslain rikkomisesta tuomitun hyvityksen osalta. (Vailla lainvoimaa 7.9.2015) - Uutiset
12.6.2012 14.26
Mikkeliläiselle kauppiaalle sakot työtodistuksen laiminlyönnistäEtelä-Savon käräjäoikeus tuomitsi maanantaina 11. kesäkuuta Mikkelissä kylpyhuonetarvikkeita myyvän osakeyhtiön toimitusjohtajan sakkorangaistukseen työtodistuksen antamisen laiminlyönnistä.