Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- Työtodistuksen antam
- Uutiset
18.9.2023 11.30
Hovioikeus: Työn tarjoamisvelvollisuus ulottui yhtiöstä toiseenYhtiöiden toiminnot olivat olleet sillä tavalla yhteiset, että työn tarjoamisvelvollisuus ulottui yhtiöstä toiseen. Yhtiö ei ollut täyttänyt työntarjoamisvelvollisuuttaan. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja niistä tehdyt johtopäätökset työntarjoamisvelvollisuudesta ja työntarjoamisvelvollisuuden täyttämisestä. Lisäksi HO totesi, että vaikka yhtiö oli kuitenkin tarjonnut työtä sekä Espoosta että Helsingistä, yhtiö ei ollut täyttänyt työntarjoamisvelvollisuuttaan työsopimuslain edellyttämällä tavalla. Aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 18.9.2023) - Uutiset
5.5.2023 11.12
Oikeusasiamies: Ylituomarin hallinto-oikeustuomarille antama kirjallinen huomautus- Kaiken edellä todetun perusteella katson, ettei kantelussa tarkoitettu ylituomarin toiminta anna aihetta arvosteluun. Mikään ei viittaa kantelijaan kohdistuneeseen syrjintään tai muuhun epäasialliseen kohteluun taikka siihen, että annetulle huomautukselle ei olisi ollut asianmukaisia perusteita. - Uutiset
29.9.2022 10.15
Hallinto-oikeus kumosi Hyvinkään 2. apteekin apteekkiluvasta tehdyn päätöksen ja palautti asian Fimealle uudelleen käsiteltäväksiHAO katsi, ettei Fimea ollut selvittänyt asiaa hallintolain edellyttämällä tavalla ja tästä johtuen apteekkiluvan saaneen Y:n päätoiminen työkokemus lääketehtaassa ja lääketukkukaupassa QP:nä oli ilmoitettu ja otettu lupakäsittelyssä huomioon virheellisesti. Mainitulla virheellä oli voinut olla olennaista merkitystä Fimean päätöksen lopputuloksen kannalta. (Ei lainvoim. 28.9.2022) - Uutiset
21.9.2022 10.30
Hallinto-oikeus: KEHA-keskus oli voinut hylätä palkkatuen maksatushakemuksenTyösuhde ei ollut vastannut sitä, mihin palkkatuki oli myönnetty. Valittaja ei ollut myöskään ilmoittanut työsuhteen ehdoissa tapahtuneesta muutoksesta KEHA-keskukselle palkkatukipäätöksen ehdoissa ja valtiontukilaissa edellytetyllä tavalla viipymättä, vaan vasta oikaisuvaatimuksensa yhteydessä kuukausia työn päättymisen jälkeen. KEHA-keskus oli näin ollen voinut hylätä maksatushakemuksen. (Ei lainvoim. 21.9.2022) - Uutiset
13.6.2022 14.35
HAO:n päätös johtavan veroasiantuntijan virkavalinnasta ja oikeudenkäynnin viivästymisestäNimityspäätöksen perustelujen mukaan valinnassa oli painotettu vahvaa arvonlisäverotuksen tuntemusta, vahvaa kehittämisotetta, valmentavaa ja innostavaa työskentelyotetta, erinomaisia yhteistyö-, vuorovaikutus- ja verkostoitumistaitoja sekä asiakaspalveluhenkisyyttä. HAO hylkäsi tehtävään hakeneen valittajan valituksen ja valittajan oikeudenkäyntikulu vaatimuksen. HAO määräsi Valtiokonttorin maksamaan valtion varoista valittajalle hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä 1 500 euroa ja hyvitysvaatimuksen esittämisestä aiheutuneet kulut 100 euroa. HAO hylkäsi hyvityksen korotettuna maksamista koskevan vaatimuksen. (Ei lainvoim. 13.6.2022) - Uutiset
21.2.2022 11.40
Hovioikeus äänesti risteilypäällikön työsuhteen irtisanomista koskevassa riidassa - korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä alennettiin 35.079,19 euroksi, hyvitys 5.000 euroksi ja oikeudenkäyntikulut KO:ssa 30.000 euroksiLaivayhtiön valituksen johdosta asia oli HO:ssa arvioitavana samassa laajuudessa kuin KO:ssa. HO:ssa ratkaistavina kysymyksinä siten olivat kantajan kanneperusteiden mukaisesti - oliko vastaajalla ollut merityösopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaiset asialliset ja painavat syyt kantajan työsopimuksen irtisanomiselle, - oliko kantajaa hänen työsuhteensa aikana syrjitty yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä tarkoitetusta syystä ja/tai oliko kantajaan hänen työsuhteensa aikana tai sen jälkeen kohdistettu lain 16 §:n mukaisia kiellettyjä vastatoimia, ja - oliko vastaaja aiheuttanut kantajalle merityösopimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin perusteella korvattavaa vahinkoa. Näiden kysymysten ratkaisemiseksi asiassa oli ensin arvioitava, oliko kantajan tehtävä risteilypäällikkönä vakinaistunut. Eriävä mielipide koski seuraavia kysymyksiä: i) oliko laivayhtiöllä ollut asialliset ja painavat perusteet irtisanoa työntekijän työsopimus; ii) oliko työntekijään kohdistettu kiellettyjä vastatoimia: iii) mitkä olivat korvauksen ja hyvityksen määrät; ja iv) oikeudenkäyntikulujen korvaaminen. (Vailla lainvoimaa 21.2.2022) - Uutiset
21.4.2021 16.00
Anastusepäily johti työsopimuksen purkamiseen koeajan päätyttyä - työnantajalla ei ollut oikeutta pidättää anastetuksi epäiltyä varojen määrää loppupalkastaOikeuskirjallisuuden (Seppo Koskinen - Kimmo Nieminen - Mika Valkonen: "Työsuhteen päättäminen" 2019, s. 187) mukaan työnantajalla ei ole oikeutta käyttää väittämäänsä vastasaatavaa kuittaukseen, ellei sen saatava ole kuvaushetkellä työsuhteen päättyessä selvä ja riidaton. Jos vahingonkorvausvaatimus edellyttää sen tulkinnanvaraisuuden takia erimielisyyden ratkaisemista oikeudenkäynnissä, väitetty saatava ei ole riidaton eikä kuittauskelpoinen. - Uutiset
5.3.2021 15.30
Työnantajan viivyttely työtodistuksen ja palkkalaskelman antamisessa johti sakkoihin työsopimuslain rikkomisestaPohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi siivousalan työnantajan 18 päiväsakon sakkorangaistukseen työsopimuslakirikkomuksesta. (Vailla lainvoimaa 5.3.2021) - Uutiset
29.1.2021 10.30
Seitsemän vuotta vastaajan henkilökohtaisena avustajana työskennelleen työsuhde päätettiin työsopimuslaissa säädettyjen perusteiden vastaisesti - menettely oli ollut erittäin moitittavaaKO oli katsonut asiassa näytetyn, että vastaaja oli toiminut kantajan työnantajana. Koska kantajan työsuhteen päättämiseen ei riidattomasti ollut TSL 7:2 §:n mukaista perustetta, vastaaja oli työsopimuslaissa säädettyjen perusteiden vastaisesti päättänyt hänen työsopimuksensa. Asiaa kokonaisuutena arvioitaessa KO oli harkinnut kohtuullisen korvauksen määräksi 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Ottaen huomioon vastaajan erittäin moitittava menettely kantajaa kohtaan, KO oli katsonut edellä mainitusta määrästä 6 kuukauden palkan määrän olevan korvausta kantajalle aiheutuneesta aineettomasta vahingosta ja 4 kuukauden palkan määrän olevan korvausta kantajan menettämistä palkkaeduista. Vastaaja velvoitettiin antamaan kantajalle työtodistuksen. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 29.1.2021) - Uutiset
26.1.2021 11.00
Hovioikeus: Kysymys oli ollut koeaikapurusta - purkaminen ei ollut johtunut jostakin epäasiallisesta perusteestaSe, oliko kyseessä koeaikapurku, purku tai esimerkiksi irtisanominen ilman irtisanomisaikaa, ratkaistiin oikeustoimen todellisen sisällön mukaisesti. Mainitsemillaan ja KO:n tuomiosta ilmenevillä perusteilla HO katsoi, että kysymys oli ollut koeaikapurusta. Työntekijä ei ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, ettei työsopimuksen purkaminen ollut liittynyt koeaikasopimuksen tarkoitukseen vaan oli johtunut jostakin epäasiallisesta perusteesta. Kun työsopimus purkamisen seurauksena päättyi välittömästi, ei työntekijällä ollut oikeutta saada irtisanomisajan palkkaa. (Vailla lainvoimaa 26.1.2021) - Uutiset
8.1.2021 13.04
Hovioikeus ne bis in idem -kiellosta: Käräjäoikeuden lainvoimainen syytteen hylkäävä tuomio oli esteenä sille, että lainmuutoksen jälkeen uudelleen siviilipalvelukseen määrättyyn vastaajaan kohdistettu syyte siviilipalveluksesta kieltäytymisestä olisi voitu tutkiaItä-Uudenmaan käräjäoikeus oli 11.9.2018 hylännyt A:han kohdistetun syytteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä 20.11.2017 perustellen ratkaisuaan muun muassa sillä, että asiassa ei ollut perusteita asettaa A:n vakaumusta eriarvoiseen asemaan Jehovan todistajien vakaumukseen nähden. A:n tuomitseminen rangaistukseen olisi johtanut perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen ja syrjintäkiellon vastaiseen lopputulokseen. Siviilipalveluskeskus oli määrännyt A:n uudelleen palvelukseen, josta hän oli kieltäytynyt kirjallisesti 30.6.2019. Hovioikeus katsoi, että A:han kohdistetut syytteet perustuivat tuomiossa mainituilla perusteilla olennaisesti samoihin tosiseikkoihin ja kuuluivat siten ne bis in idem -kiellon piiriin. Tämän vuoksi käräjäoikeuden lainvoimainen tuomio 11.9.2018 oli esteenä sille, että A:han kohdistettu syyte siviilipalveluksesta kieltäytymisestä 25.7.2019 voitaisiin tutkia. (Vailla lainvoimaa 8.1.2020) - Uutiset
6.7.2020 8.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi työsuhteen purkamisen tehdyn koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteillaA:n menettely ei muodostanut sellaista työntekijän henkilöön liittyvää syytä, jonka johdosta yhtiöllä olisi ollut peruste katsoa, että tehty työsopimus ei vastaa työnantajan sille asettamia vaatimuksia, ja purkaa työsopimus. Kun purkaminen oli lisäksi tehty ennen kuin A oli ollut työssä lukuun ottamatta kahta kotona tehtyä varallaolovuoroa, yhtiöllä ei ollut mahdollisuutta arvioida hänen soveltuvuuttaan kyseiseen työhön. Siten yhtiöllä ei ollut myöskään A:n työsuoritukseen liittyvää perustetta purkaa työsopimus. Hovioikeus katsoi, että purkaminen oli tehty koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Hovioikeus piti kohtuullisena korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä neljän kuukauden palkkaa vastaavaa 8.576 euron korvausta. (Vailla lainvoimaa 6.7.2020) - Uutiset
29.1.2020 9.24
KKO: Kyse oli liikkeen luovutuksesta ja yhtiöt olivat yhdessä velvolliset suorittamaan ennen kuorma-auton kauppaa erääntyneet palkkasaatavat - asiaan KKO:ssa vastaamatta jättäneen yhtiön HO:ssa esittämä oikeudenkäyntiaineisto otettiin huomioonA oli työskennellyt kuorma-autonkuljettajana B Oy:n palveluksessa ainoana ulkopuolisena työntekijänä. B Oy oli työsuhteen aikana jättänyt maksamatta A:lle palkkasaatavia. B Oy oli sittemmin myynyt A:n kuljettaman kuorma-auton C Oy:lle, jonka palveluksessa A oli heti kaupanteon jälkeen toiminut niin ikään ainoana ulkopuolisena työntekijänä ajaen samaa kuorma-autoa ja saman asiakkaan ajoja kuin B Oy:n palveluksessa. KKO katsoi, että kyse oli liikkeen luovutuksesta, vaikka B Oy:n liikennelupa ei ollut siirtynyt C Oy:lle. C Oy oli siten yhdessä B Oy:n kanssa velvollinen suorittamaan A:lle hänen vaatimansa maksamatta olevat palkkasaatavat. Ks. KKO:2018:64, KKO:2018:65 ja KKO:2018:66. Kysymys myös KKO:ssa huomioon otettavasta oikeudenkäyntiaineistosta muutoksenhakijan vastapuolen jätettyä vastaamatta valitukseen. KKO katsoi, että hovioikeutta koskevasta OK 26 luvun 12 §:n 2 momentista ilmenevää periaatetta oli perusteltua soveltaa myös KKO:ssa. Näin ollen KKO otti huomioon C Oy:n HO:ssa esittämän oikeudenkäyntiaineiston. - Uutiset
10.9.2019 9.18
KKO: Työsuhteen päättämissopimus oli tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota sopimukseen - HO:n tuomio kumottiinTyönantaja ja työntekijä olivat tehneet työnantajan aloitteesta sopimuksen, jonka mukaan työntekijä oli irtisanonut työsopimuksen ja jossa oli sovittu työsuhteen päättymiseen liittyvistä seikoista. Työntekijä oli allekirjoittanut sopimuksen noin kaksi tuntia kestäneen neuvottelutilaisuuden lopuksi. Työntekijälle ei ollut ennalta ilmoitettu, että tapaamisessa oli tarkoitus käsitellä hänen työsuhteensa päättämistä. Kun työntekijälle ei ollut varattu riittävää harkinta-aikaa eikä mahdollisuutta hankkia asiantuntevaa apua ennen sopimukseen sitoutumista, Korkein oikeus katsoi, että sopimus oli tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota sopimukseen. - Uutiset
18.6.2019 14.35
Sakkoja työtodistuksen ja palkkalaskelmien antamatta jättämisestäPirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi maanrakennusalan yrityksen toimitusjohtajan 15 päiväsakon sakkorangaistukseen työsopimuslakirikkomuksesta. (Vailla lainvoimaa 18.6.2019) - Uutiset
1.4.2019 11.30
Hovioikeuden tuomio syrjinnästä perhevapaalle jäämisen perusteella - käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja kunta velvoitettiin suorittamaan valittajalle tasa-arvolain mukaista hyvitystäHO katsoi, ettei kunta ollut osoittanut, että sillä oli ollut A:n ja B:n tai ainakaan A:n valintaan kysymyksessä oleviin tehtäviin hyväksyttävä syy. Kunta oli siten rikkonut tasa-arvolaissa tarkoitettua syrjinnän kieltoa. Ottaen huomioon kysymyksessä olevan syrjinnän laatu ja laajuus sekä sen kestoaika sekä muut asiassa mainitut olosuhteet HO piti hyvityksen oikeana määränä tässä tapauksessa 6.000 euroa. Enemmälti sitä koskeva valittajan vaatimus oli hylättävä. Valittaja oli vapautettava velvollisuudesta korvata kunnan oikeudenkäyntikulut KO:ssa ja kunta oli OK 21 luvun 1 §:n ja 16 §:n perusteella velvollinen korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa kummassakin oikeusasteessa. (Vailla lainvoimaa 1.4.2019) - Uutiset
5.3.2019 13.00
Siivousfirmalle uhkasakot työsuhdeasiakirjojen laiminlyönnistäTyösuojeluviranomainen on tuominnut leppävirtalaiselle siivousyritykselle 6 000 euron uhkasakot, koska yhtiön edustaja ei ole antanut entiselle työntekijälleen palkkalaskelmaa eikä työtodistusta. - Uutiset
23.11.2018 11.21
Kariutuneen parisuhteen osapuolelle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestäKyse oli ollut työsopimuslain mukaisesta työsuhteesta. Työnantajalla (Tmi) ei ollut erittäin painavaa syytä purkaa tai asiallista ja painavaa perustetta irtisanoa työntekijän työsuhdetta parisuhteen päättymisestä ja erilleen muuttamisesta aiheutuneen luottamuspulan ja työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten muuttumisen johdosta. Työnantaja ei ollut osoittanut, että työntekijän työsuhde oli päätetty yhteisestä sopimuksesta ja että työsuhteen päättymiselle siten olisi ollut laillinen peruste. Työntekijällä oli tämän vuoksi oikeus saada työnantajalta TSL:n mukaan määräytyvä korvaus. Korvauksen määräksi harkittiin työntekijän vaatiman 10 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Aineettoman vahingon määräksi arvioitiin 3,3 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Työntekijän vaatimus työttömyysvakuutusrahaston osuuden kohtuullistamisesta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 23.11.2018) - Uutiset
23.8.2018 11.40
Hovioikeus määritteli työnantajan käsitettä rikosvahingon korvaamisen kanavointisäännöksen soveltamisessaS Oy:llä oli ollut mahdollisuus johtaa ja valvoa A:n työtä. Tämä tuki väitettä siitä, että X Oy ei ollut A:n työnantaja. Toisaalta työsopimuslain 1 luvun 9 §:n nojalla työnantaja voi asettaa toisen henkilön edustajanaan johtamaan ja valvomaan työtä. Esitetystä työtodistuksesta ei voitu tehdä päätelmää siitä, mikä yhtiö oli ollut A:n työnantaja. Asiassa ei ilmennyt, että kyse olisi ollut työvoiman vuokraamisesta. Hovioikeus totesi, että X Oy oli maksanut A:lle palkkaa, mikä loi vahvan olettaman X Oy:n ja A:n välisen työsuhteen olemassaolosta. Näissä olosuhteissa X Oy:n oli tullut näyttää, että se ei ollut A:n työnantaja, mitä se ei tehnyt. Siten X Oy:tä oli pidettävä vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:ssä tarkoitettuna A:n työnantajana. (Vailla lainvoimaa 23.8.2018) - Uutiset
17.8.2018 14.50
Työtodistuksen antamatta jättämisestä 8 päiväsakkoa - työnantajan työkiireillä ei ollut ratkaisun kannalta merkitystäVastaajan entinen työntekijä oli 10.8.2016 sähköpostitse pyytänyt vastaajalta työtodistusta, mutta vastaaja oli toimittanut sen työntekijälle vasta 5.5.2017, vaikka työsuojeluviranomainen oli vastaajalle asettanut työtodistuksen antamisen määräpäiväksi 1.11.2016. Vastaajan mukaan hänen työkuormansa oli ollut ajankohtana ylivoimainen ja työtodistuksen antaminen oli jäänyt tässä suhteessa muun työn jalkoihin. KO tuomitsi vastaajan työsopimuslakirikkomuksesta 8 päiväsakon rangaistukseen. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 17.8.2018)