• PDF

Sijoittautumisoikeudesta kansainvälisen sijoitustoiminnan verosuunnittelussa, erityisesti väliyhteisölain soveltamisen näkökulmasta tarkasteltuna

Opinnäytetyöt 28.3.2013, Gradut ja muut tutkielmat

Euroopan unionin perussopimuksissa turvattuihin perusvapauksiin kuuluva sijoittautumisoikeus tarkoittaa unionikansalaisen lähes ehdotonta oikeutta valita asuinvaltiokseen mikä tahansa unionin
jäsenvaltio. Sijoittautumisoikeutta voidaan soveltaa myös toiseen jäsenvaltioon sijoittautuvaan yhteisöön, ja määrättyjen edellytysten täyttyessä oikeus voi olla soveltuva myös silloin, kun sijoittautumisen pääasiallisena syynä on verosyy.

Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaisesti väliyhteisölainsäädäntöä ei tule soveltaa sellaiseen yhteisöön, joka valitsee sijaintivaltionsa sijoittautumisoikeuden nojalla, mikäli yhteisön toiminta itsessään on todellista, eikä järjestely ole luonteeltaan puhtaan keinotekoinen. Tuomioistuin on todennut perussopimuksen 49 ja 54 artiklan muodostavan esteen toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen yhtiön tulon verottamiselle väliyhteisötulona, ellei kyseessä ole puhtaasti keinotekoinen järjestely, jolla pyritään kiertämään normaalisti maksettava kansallinen vero. Väliyhteisöverotustoimenpidettä ei saada soveltaa, mikäli objektiivisten ja ulkopuolisten tekijöiden perusteella osoittautuu, että verotuksellisten syiden olemassaolosta huolimatta yhteisö on todellisuudessa asettautunut vastaanottajana olevaan jäsenvaltioon, ja tosiasiallisesti harjoittaa täällä taloudellista toimintaa.

Keskeisenä haasteena mahdollisessa väliyhteisösäännösten soveltamistilanteessa on yhtäällä tulkita unionioikeutta siten, että yleisen edun nimissä perusteltavat syyt, kuten veronkierron ehkäiseminen sekä perusvapauksien väärinkäytön estäminen, ovat kuitenkin tasapainossa perussopimuksissa taattujen oikeuksien, kuten juuri sijoittautumisoikeuden kanssa. Perusvapauksien käyttämisen ollessa todellista tulee kuitenkin Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaisesti myös verosyy katsoa
riittäväksi ja hyväksytyksi perusteeksi perusvapauden käyttämiselle, eikä tällaista sijoittautumista tule
pyrkiä väliyhteisölainsäädännön kautta rajoittamaan.

Asiasanat
• Euroopan unionin perustuslaillinen sopimus - Euroopan unionin tuomioistuin - Kansainvälinen sijoitustoiminta - Kansainvälinen verotus - Korkein hallinto-oikeus - Pääoman vapaa liikkuvuus - Sijoittautumisoikeus - Verosuunnittelu - Väliyhteisö