Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Pääsy PDF-dokumenttiin vaatii sisäänkirjautumisen.

Oikeus ja petos – prosessipetoksen rangaistavuus rikoslain 36 luvun 1 §:n mukaan

Jokela, Maria

Tutkielmat ja muut opiskelijakirjoitukset, Gradut ja muut tutkielmat

Tiivistelmä

Prosessipetos on eräs petoksen erityismuoto. Prosessipetoksella ei ole Suomen rikoslaissa omaa pykälää, vaan siitä säädetään samassa RL 36 luvun 1 §:ssä kuin petoksen perusmuodosta. Tekonimikkeellä tarkoitetaan tuomioistuimen tai muun lainkäyttöviranomaisen erehdyttämistä antamaan jotakin osapuolta taloudellisesti suosiva tai vahingoittava päätös. Suomen oikeuden mukaan petos on aina varallisuuteen kohdistuva rikos, joten kysymys oikeudellisesta vastuusta petosrikoksessa tulee esille vain tilanteissa, joissa uhrille on aiheutunut tekijän menettelystä taloudellisia tappioita. Lainsäädännössä ja oikeustieteessä on ajan kuluessa hahmoteltu joitakin tiettyihin tilanteisiin tai tekotapoihin liittyviä petoksia. Tällaisia petostyyppejä ovat esimerkiksi veropetos (RL 29:1), avustuspetos (RL 29:5) ja vakuutuspetos (RL 36:4). Oma erityinen tilanteensa, jossa petos voi toteutua, on tuomioistuimessa käytävä prosessi. Prosessipetos onkin juuri siitä syystä niin mielenkiintoinen rikos, että se kohdistuu kahta valtion tärkeää suojelukohdetta vastaan; prosessipetos uhkaa rikoksena sekä oikeudenkäyttöä että omistusoikeutta.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.