• PDF

Lapsen osallisuus hallintotuomioistuimien perusteluissa

1.2.2023, Maisteritutkielma

Lapsen oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon ja saada hallintotuomioistuimelta palaute eli perustelut osallistumisensa johdosta on lastensuojeluasioissa tunnettu lähtökohta. Lapsen osallisuus on lapsilainsäädännössä varsin kattavasti säädelty niin kansallisella, kansainvälisellä kuin eurooppalaisellakin tasolla. Kattavasta säädöstason velvoittavuudesta huolimatta lapsen osallisuuden käytännön toteutumisessa on ollut haasteita. Suomi on saanut Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien komitealta huomautuksia koskien hallintotuomioistuimien päätösten perusteluja lapsen osallisuuden osalta lasta koskevissa huostaanottoasioissa. Aiempien lapsen osallisuutta hallintotuomioistuimien perusteluissa koskevien lapsioikeudellisten tutkimusten valossa lapsen osallisuuden käytännön toteutumisessa on myös ilmennyt haasteita. Tutkimuksessa selvitetään lapsen osallisuuden ajankohtaista soveltamistilannetta hallintotuomioistuimien perusteluissa.

Viime kädessä hallintotuomioistuimet ovat velvollisia varmistamaan lapsen osallisuusoikeuksien toteutumisen päätöksiensä perusteluissa. Tutkimuksessa tarkastellaan lapsioikeudellisen lainsäädännön lapsen osallisuuden huomioiville hallintotuomioistuimien perusteluille asettamia edellytyksiä sekä selvitetään, miten kyseisiä oikeuksia on mahdollista käytännössä kontrolloida. Tutkimuksessa tarkastellut lapsen osallisuuden juridiset ilmenemismuodot ovat lapsen mielipiteen selvittäminen, lapsen kuuleminen sekä lapsen mielipiteen huomioon ottaminen lasta koskevassa oikeudellisessa päätöksenteossa lapsen mielipiteen painoarvon punninnan avulla. Mikäli kyseisiä lapsen osallisuuden ilmenemismuotoja ei oteta oikeudellisessa päätöksenteossa huomioon, ei lapsen osallisuuden voida tosiasiallisesti katsoa toteutuvan.

(Edilex-toimitus)

Asiasanat
• Asianosaisen kuuleminen - Huostaanotto - Lapsen etu - Lapsen oikeudet - Lapsi - Lastensuojelu - Oikeudenmukainen oikeudenkäynti - Puhevalta