• PDF

Hybridisääntelykeinojen vaikutus riskinhallintatoimenpiteiden määrittelyyn REACH-asetuksessa

1.2.2022, Maisteritutkielma

REACH-asetus on innovatiivinen yhdistelmä perinteisiä ja uusia sääntelykeinoja. Uusien sääntelykeinojen alueella teollisuuden toimijat ovat huomattavan itsenäisiä laatimaan määräyksiä toisilleen. Toisaalta asetus kannustaa ja ohjaa yhteistyöhön koko aineen toimitusketjussa. REACH-asetus velvoittaa aineen jatkokäyttäjiä noudattamaan niille annettuja aineen käyttöä koskevia turvallisuusmääräyksiä. Vaikka turvallisuusmääräykset laatii yksityinen toimija, on jatkokäyttäjä asetuksen nojalla velvollinen noudattamaan niitä. Viranomainen valvoo määräysten noudattamista ja voi määrätä sanktioita sellaisille jatkokäyttäjille, jotka eivät noudata niille annettuja turvallisuusmääräyksiä. Rajoittava tekijä menettelylle on asetuksen määräys siitä, että turvallisuusmääräysten tulee olla asianmukaisia. Asianmukaisuutta voidaan arvioida asetuksen tavoitteiden näkökulmasta ja oikeudellisten periaatteiden valossa. Lisäksi asianmukaisuus tulee arvioida unionin kilpailulainsäädännön näkökulmasta, jotta aineen tuottaja tai maahantuoja ei vääristä kilpailua laatimalla pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta epäreiluja määräyksiä.

Tutkielmassa tutkitaan REACH-asetuksen 37(5) artiklaa. Keskeinen tutkittava seikka artiklassa on se, mitä tarkoittaa ”asianmukainen”. Artikla on kirjoitettu pakottavaan muotoon, eli jatkokäyttäjälle ei lakitekstissä jätetä harkinnanvaraa. Asianmukaisia toimenpiteitä ei ole määritetty asetustekstissä, ja tutkielmassa tutkitaan, mitkä seikat vaikuttavat asianmukaisuuden arviointiin, sekä sitä, mitä jatkokäyttäjä voi tehdä sellaisessa tilanteessa, jossa sille määrätyt toimenpiteet eivät ole asianmukaisia.

(Edilex-toimitus)

Asiasanat
• Euroopan kemikaalivirasto - Euroopan unioni - Kemikaali - Kilpailu