Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Pääsy PDF-dokumenttiin vaatii sisäänkirjautumisen.

Ulkomaisen veron hyvittämättä jääminen Suomen lainsäädännön ja verosopimusten perusteella

Nieminen, Niina

Opinnäytetyöt 29.9.2020, Gradut ja muut tutkielmat

Tiivistelmä

Kansainvälistä kaksinkertaista verotusta poistetaan Suomessa kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain (menetelmälaki) tai verosopimusten perusteella. Menetelmälakia sovelletaan juridisen kaksinkertaisen verotuksen poistamiseen myös verosopimuksellisissa tilanteissa silloin, kun verosopimuksessa ei toisin määrätä.

Tutkielman on tarkoitus selvittää missä tilanteissa yhteisöjen verotuksessa ulkomainen vero jää Suomessa hyvittämättä ja mitä hyvittämättä jäämisestä aiheutuu. Hyvittämättä jäämisen tilannetta tarkastellaan erityisesti verovelvollisen verorasituksen, verotuksen oikeudenmukaisuuden ja neutraalisuuden kannalta sekä ottaen huomioon Euroopan unionin (EU) perussopimusten jäsenvaltioille asettamat velvollisuudet ja kansalaisille takaamat oikeudet.

Ulkomainen vero voi jäädä hyvittämättä silloin, kun ulkomaille suoritettu vero ei ole lainkaan hyvityskelpoista. Hyvityksen saamisen edellytyksenä on menetelmälaissa ja verosopimuksissa, että juridisen kaksinkertaisen verotuksen voidaan katsoa syntyneen. Menetelmälain mukaisesti voidaan hyvittää vain Suomessa yleisesti verovelvollisten veroja. Myös muut kuin vieraassa valtiossa perityt valtionverot tai Suomessa verovapaista tuloista ulkomailla suoritetut verot saattavat jäädä hyvittämättä.

Ulkomainen vero voi jäädä hyvittämättä myös kansallisten verojärjestelmien eroista johtuen. Mikäli toisessa valtiossa veron perusteena oleva veropohja on hyvin erilainen, saatetaan Suomessa katsoa, että veroa ei ole määrätty samasta tulosta eikä ulkomaista veroa hyvitetä. Myös verosopimustilanteissa toinen sopimusvaltio saattaa luonnehtia saman tulon syntyneen erilaisesta oikeussuhteesta kuin Suomessa luonnehditaan ja ulkomainen vero voi jäädä hyvittämättä. Joissain tapauksissa kumpikin samaa tuloa verottava valtio katsoo olevansa verovelvollisen asuinvaltio. Tällöin menetelmälakia ei voida soveltaa eikä myöskään verosopimus toimi tyydyttävästi, ja ulkomaista veroa saattaa jäädä hyvittämättä.

Lisäksi ulkomainen vero saattaa jäädä hyvittämättä ulkomaisen veron hyvityksen enimmäismäärää koskevien sääntöjen nojalla. Ulkomaisen veron hyvitys myönnetään Suomessa normaalihyvityksen periaatteen mukaisesti eli hyvityksen määrä on rajattu siihen veron määrään, joka on suoritettava Suomeen. Enimmäismäärää koskevien sääntöjen mukaisesti ulkomaista veroa jää hyvittämättä, jos vieraan valtion verokanta on suurempi kuin Suomen verokanta. Ulkomaista veroa jää hyvittämättä myös silloin, kun verovelvollisen tulolähteen tulo on Suomessa tappiollinen tai verovelvollisen verotettava tulo on Suomessa muutoin pienempi kuin ulkomailla.

Ulkomaisen veron hyvittämättä jääminen saattaa aiheuttaa EU:n vapaan liikkuvuuden kielletyn rajoituksen tai kiellettyä syrjintää. Hyvittämättä jättäminen saattaa myös johtaa epäneutraaliin tai epäoikeudenmukaiseen verotukseen. Joissain tilanteissa hyvittämättä jättäminen aiheuttaa verovelvolliselle lopullisen kaksinkertaisen verorasituksen. Kaksinkertainen verotus aiheuttaa neutraalisuushäiriön, sillä tällöin verovelvollinen saattaa olla huomattavasti ankaramman verorasituksen kohteena kuin verovelvollisen kanssa kilpailutilanteessa olevat verovelvolliset. Kaikissa hyvittämättä jättämisen tilanteissa kaksinkertaista verotusta ei aiheudu, mutta verovelvollisen lopullinen verorasitus voi olla ankarampi kuin esimerkiksi vain Suomessa liiketoimintaa harjoittavan verovelvollisen.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.