Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Pääsy PDF-dokumenttiin vaatii sisäänkirjautumisen.

Tietosuoja-asetuksen vaikutus terveydenhuollon ammattihenkilöiden välisiin potilastietojen siirtoihin

Tötterman, Magnus

Opinnäytetyöt 9.7.2020, Gradut ja muut tutkielmat

Tiivistelmä

Tutkielmassa tarkastellaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden välisiä potilastietojen (potilasasiakirjaan sisältyvien potilasta koskevien tietojen) siirtoja. Tyypillisesti näitä tehdään kahden tai useamman terveydenhuollon ammattihenkilön välillä tapahtuvassa konsultointitoiminnassa.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) on osa EU:n tietosuojalainsäädännön uudistusta. Asetuksena se on Suomessa suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä. Yleisen tietosuoja-asetuksen soveltaminen alkoi 25.5.2018. Suomessa tietosuoja-asetuksen tarjoama kansallinen liikkumavara on toteutettu 1.1.2019 voimaan tulleella tietosuojalailla (1050/2018).

Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö on Suomessa jaettu useaan erityislakiin. Osa näistä erityislaeista on vanhoja. Esimerkiksi tutkielman kannalta olennainen laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992, jäljempänä potilaslaki) on jo melkein 30 vuotta vanha. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä on yritetty uudistaa useamman edellisen hallituksen toimesta kokonaisuudistuksena – siinä kuitenkaan onnistumatta. Lakien uudistyö on taas käynnissä pääministeri Sanna Marinin hallituksen toimesta.

Tutkielman aiheeseen syventyminen on ajankohtaista, koska maailma on muuttunut potilaslain säätämisestä ja meillä on uutta lainsäädäntöä, jonka käsitteistö mahdollistaa aiheen tarkastelun uusin työkaluin. Esimerkkinä maailman muuttumisesta on se, että konsultointia on nykyään helppo tehdä yleisessä tietoverkossa. Uudesta tietosuojalainsäädännöstä tutkielman kannalta keskeisin on tietosuoja-asetus. Tietosuoja-asetuksella on nimenomaan pyritty vastaamaan henkilötietojen käsittelyyn käytettävän teknologian kehitykseen.

Tutkielmassa pyritään selvittämään konsultaatiotilanteen kannalta tärkeitä kysymyksiä uuden tietosuojalainsäädännön näkökulmasta. Tutkielmassa paneudutaan olennaisiin käsitteisiin kuten potilastieto, terveystieto, pseudonymisointi, anonymisointi, laillinen käsittelyperuste ja rekisterinpitäjä. Esimerkkinä tarkastellaan konsultaatiotilannetta, missä konsultaatio tehdään sähköisessä palvelussa kahden tai useamman terveydenhuollon ammattihenkilöiden välillä siten, että palvelu on muu kuin työnantajan siihen osoittama/tarjoama työkalu. Kyse voi olla esimerkiksi sosiaalisen median käytöstä konsultointiin.

Anonyymit tiedot eivät määritelmällisesti ole henkilötietoja, joten ne eivät kuulu tietosuojalainsäädännön soveltamisalaan. Itse anonymisointi on kuitenkin käsittelytoimi, jolloin henkilötietojen anonymisoinnissa on kyse henkilötietojen käsittelystä. Kysymys siitä, mistä avoimessa palvelussa voi keskustella, kiteytyy ennen kaikkea anonyymin ja pseudonyymin tiedon rajanvedon tarkasteluun. Pseudonyymit tiedot ovat edelleen henkilötietoja, joten pseudonyymit potilastiedot ovat edelleen potilastietoja. Potilastiedot ovat salassapidettäviä usean kansallisen lain nojalla. Potilastiedot kuuluvat myös pääsääntöisesti yleisen tietosuoja-asetuksen erityisten henkilötietoryhmien lähtökohtaisen käsittelykiellon piiriin. Käsittelykieltoon on poikkeuksia tietosuoja-asetuksessa ja tietosuojalaissa. Terveydenhuollon kannalta yksi olennaisimmista poikkeuksista tietosuoja-asetuksen erityisten henkilötietoryhmien käsittelykieltoon on tietosuojalain poikkeus terveydenhuollon palveluntarjoajan järjestämään tai tuottamaan palveluun liittyvästä terveystietojen käsittelystä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.