• PDF

Ulkomaisten adoptiopäätösten tunnustaminen Suomessa – Ongelmana itsenäiset adoptiot

23.3.2020, Maisteritutkielma

Ulkomaisia adoptioita koskeva monitasoinen sääntely on kompleksinen ja paikoitellen sisäisesti ristiriitainen kokonaisuus. Osittain tästä johtuen kansainvälisluontoiset adoptiojärjestelyt sisältävät toisinaan oikeudellisia ja menettelyllisiä epäselvyyksiä, jotka hankaloittavat lapsen asemaa. Ajoittain nämä epäselvyydet johtuvat tarkoituksellisesta sääntelyn kiertämisestä, mutta suurin osa epäselvyyksistä ja ongelmista on tahattomasti aiheutettuja, kun joko adoptionhakijat, viranomaiset tai molemmat ovat tietämättään toimineet sääntöjen vastaisesti. Kansainvälisen yksityisoikeuden kansallista luonnetta ei usein mielletä. Maallikot eivät monesti huomioi, ettei yksityisoikeudellisen ratkaisun voimaansaattaminen toisessa oikeusjärjestelmässä ole itsestäänselvyys, vaan itse asiassa yksi siviilioikeudellisesti vaikeimmin ratkaistavissa olevista ongelmista. Adoptiojärjestelyyn liittyvillä epäselvyyksillä voi olla suora vaikutus lapsen oikeudelliseen asemaan paitsi itse adoption, myös esimerkiksi kansalaisuuden tai maassa oleskelun näkökulmasta.

Tässä tutkielmassa on kolme keskeistä kysymystä. Ensimmäiseksi tarkastellaan, miten kansainvälisluonteisia adoptioita ja ulkomaisen adoptiopäätöksen tunnustamista on säännelty Suomessa. Yleisen tilanteen hahmottamiseksi avataan ensin kansainvälistä adoptiojärjestelmää ja Suomen kansainvälistä adoptiota koskevaa lainsäädäntöä. Tämän jälkeen selvitetään, mitä ulkomaisen adoptiota koskevan päätöksen vahvistaminen Suomessa lähtökohtaisesti edellyttää ja millaisissa tilanteissa päätöksen vahvistamisesta voidaan kieltäytyä. Toiseksi tarkastellaan Suomen ulkomaisen adoptiopäätöksen tunnustamista koskevia ihmisoikeusvelvoitteita. Tutkielmassa kiinnitetään huomiota erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännöllään tekemiin linjauksiin, jotka koskevat perhe-elämän ja yksityisyyden suojaa, missä hyödynnetään ihmisoikeustuomioistuimen sijaissynnytysjärjestelyjä koskevaa ratkaisukäytäntöä. Kolmanneksi pohditaan mahdollisuutta tunnustaa ulkomainen adoptiojärjestely lapsen huoltoa koskevana päätöksenä. Jotta näiden kysymysten mielekkyys nousisi paremmin esiin, tutkielman loppupuolella käsitellään erikseen ulkomaisen adoption tunnustamatta jättämisen vaikutuksia lapsen Suomessa oleskelun näkökulmasta. Lopulta keskeiseen asemaan nousee se, miten meidän tulee ja miten haluamme ymmärtää lapsen edun kansainväli-sissä adoptiotilanteissa. Tutkielmassa käsitellään erityisesti ongelmatilanteita, joissa ulkomaista adoptiota ei voida Suomessa adoptiolain mukaan vahvistaa.

(Edilex-toimitus)

Asiasanat
• Adoptio - Kansainvälinen lapseksiottaminen - Kansainvälinen perhe- ja perintöoikeus - Kansainvälinen yksityisoikeus - Tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano