• PDF

“It’s been a hard day’s night, and I’ve been working like a dog.” – työperäinen ihmiskauppa suomalaisessa oikeuskäytännössä

25.6.2018, Maisteritutkielma

Ihmiskauppa on maailman kolmanneksi tuottoisin rikollisuuden muoto laittoman huumausaine- ja asekaupan jälkeen. Tutkielma käsittelee työperäistä ihmiskauppaa suomalaisessa oikeuskäytännössä. Tutkimusmetodi on oikeusdogmaattinen eli voimassa olevaa kotimaista ihmiskauppasääntelyä tulkitaan ja systematisoidaan oikeuskäytännön kontekstissa. Tapauksia on tullut viranomaisten tietoon melko vähän, vaikka ihmiskauppasääntely sisällytettiin Suomen rikoslakiin jo vuonna 2004.

Viranomaisten keskeisin haaste ihmiskaupassa on rikoksen ja sen uhrien tunnistaminen. Tutkielmassa selvitetään, miten työperäistä ihmiskauppaa on arvioitu suomalaisissa tuomioistuimissa ja millaisten seikkojen on katsottu täyttävän ihmiskaupan tunnusmerkistön. Tuomioiden perusteluja analysoidaan ennen kaikkea Kansainvälisen työjärjestö ILO:n julkaisemien työperäisen ihmiskaupan osoittimien näkökulmasta. Tutkielmassa pohditaan lisäksi ihmiskaupan kansallisen rangaistusasteikon, tuomittujen rangaistusten sekä eräiden muiden tuomioistuinprosessissa keskeisten seikkojen vaikutusta ihmiskauppaprosessin onnistumiseen ja esitetään joitakin prosessuaalisia kehitysehdotuksia, joilla aineellisen totuuden selvittämistä tuomioistuimissa voitaisiin tehostaa.

Tutkielmassa päädytään siihen, että ihmiskaupan dynamiikkaa ymmärretään aiempaa paremmin. Tuomioita on viime vuosina annettu enemmän, ja syytteet ihmiskaupasta on useimmiten tuomittu nimenomaisesti ihmiskauppana, eikä aiempaan tapaan esimerkiksi kiskonnantapaisena työsyrjintänä. ILO:n laatimia osoittimia on kuitenkin yhtä hovioikeuden tapausta lukuun ottamatta hyödynnetty ainoastaan epäsuorasti tutkimuskirjallisuuden välityksellä. Tuomioistuimissa kiinnitetään edelleen huomiota fyysiseen pakottamiseen ihmiskaupan uhrin psyykkisen hallinnan kustannuksella. Ongelmallista on myös luotettavan todistelun hankkiminen. Useimmiten tuomioistuimissa on asianosaisten lisäksi kuultu todistajina ainoastaan heidän lähipiiriinsä kuuluvia henkilöitä, joiden nimeäminen todistajiksi saattaa vaikeuttaa luotettavan todistelun hankkimista. Tuomioistuimissa tulisikin hyödyntää nykyistä enemmän asiantuntijatodistelua. Lisäksi Suomen muita Euroopan valtioita lievempi rangaistusasteikko saattaa tulevaisuudessa muodostua ihmiskauppiaita maahamme houkuttelevaksi tekijäksi.

(Edilex-toimitus)

Asiasanat
• Ihmiskauppa - Ihmisoikeudet - Kansainvälinen työjärjestö - Kiskonnantapainen työsyrjintä - Pakkotyö