Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Pääsy PDF-dokumenttiin vaatii sisäänkirjautumisen.

Itsenäisen työnsuorittajan oikeudellinen asema – Tutkimus työsuhteen ja toimeksiantosuhteen rajapinnasta

Rissanen, Minka

Opinnäytetyöt 4.5.2018, Gradut ja muut tutkielmat

Tiivistelmä

Tutkielmassa tarkastellaan itsenäisten työnsuorittajien oikeudellista asemaa työsuhteen ja yrittäjyyden rajapinnassa. Tutkielman teoreettisempana tavoitteena on edelleen arvioida työoikeudellisen perussuhdeteorian ja työntekijän suojeluperiaatteen merkitystä työmarkkinaympäristössä, jossa työvoiman käyttötavat moninaistuvat. Tutkimusteemaa käsitellään lainopin avulla oikeudenalojen rajat ylittäen: mukaan on otettu työoikeudellinen tarkastelu, verotukseen liittyviä kysymyksiä sekä työttömyysturva. Lisäksi käsitellään muutamaa asiakokonaisuutta, jotka liittyvät itsenäisten työnsuorittajien asemaan työsuhteisen työn ja yrittäjätyön rajapinnassa. Itsenäisellä työnsuorittajalla tarkoitetaan tutkielmassa henkilöä, joka tekee ansiotyötä itsenäisesti, jonkin muun sopimuksen kuin työsopimuksen perusteella ilman palkattua työvoimaa. Tutkielma sisältää myös oikeusvertailevan näkökulman, jonka tarkoituksena on asemoida tutkimusteema kansallista laajempaan viitekehykseen – onhan kotimaamme osa eurooppalaisia ja globaaleja työmarkkinoita.

Työsuhteen ja muun toimeksiantosuhteen osalta rajanveto kohdistuu työsopimuslain 1:1:n työsuhteen tunnusmerkkeihin, jotka ovat sopimus, työn tekeminen henkilökohtaisesti työnantajan lukuun, vastikkeellisuus sekä työnantajan direktio-oikeus. Epäselvissä tilanteissa työsuhteen olemassaolo ratkaistaan kokonaisharkinnalla. Jos kaikki tunnusmerkit täyttyvät, kyseessä on työsuhde. Tällöin kaikki työlainsäädännön normit soveltuvat oikeussuhteeseen; jos näin ei ole, tilannetta arvioidaan muun lainsäädännön normien mukaisesti.

Verotuksen osalta itsenäisten työnsuorittajien oikeudelliseen asemaan liittyvät kysymykset koskevat sitä, kohdellaanko henkilön saamaa tuloa verotuksessa työsuhteesta saatuna palkkana vai itsenäisestä työstä saatuna työkorvauksena. Ennakkoperintälain mukainen palkka on itsenäinen vero-oikeudellinen käsite, vaikka arvioinnissa huomioon otettavat seikat ovat varsin samanlaisia työoikeudellisen työsuhteen käsitteen kanssa.

Työttömyysturvajärjestelmän osalta suurin yksittäinen ongelma liittyy ansioiden vakuuttamiseen itsenäisille työnsuorittajille tyypillisessä tilanteessa silloin, kun henkilön toimeentulo koostuu sekä palkkatulosta että itsenäisenä yrittäjänä saadusta tulosta. Tällöin tulon vakuuttaminen työttömyyskassassa ei useinkaan onnistu, koska yhden työttömyyskassan työssäoloehtoa ei voi kerryttää useammalla työnteon muodolla.

Tutkielman johtopäätöksissä todetaan, että itsenäisten työnsuorittajien oikeudellinen asema saattaa olla hyvinkin monimutkainen ja siihen liittyy oikeudenalojen rajat ylittäen tiettyjä haasteita. Yksi epävarmuutta aiheuttava tekijä on eri oikeudenalojen lainkäyttöelinten ratkaisujen itsenäisyys suhteessa toisiinsa: esimerkiksi veroviranomaisen ja työneuvoston tulkinnat saman henkilön asemasta saattavat olla päinvastaiset. Vastaavanlainen ”kategorioihin asettumattomuuden ongelma” löytyy myös yksilötasolta: yksilöt eivät aina asetu yksiselitteisesti työntekijä-yrittäjä-dikotomiaan, vaan ansiotyötä tehdään yhä useammin samanaikaisesti eri statuksilla. Tutkielmassa tuodaan lisäksi esiin, että perussuhdeteorian ydinväite työoikeuden yhtenäisestä soveltamisalasta ei näytä vastaavan todellisuutta. Jokaisen lain soveltamisala on kytköksissä sille asetettuihin tavoitteisiin. Johtopäätöksissä pohditaan myös taloudellisesti riippuvaisten itsenäisten työnsuorittajien asemaa työntekijän – eli heikomman sopimusosapuolen – suojeluperiaatteen näkökulmasta sekä arvioidaan lainsäädännön kehittämistä.
(Edilex-toimitus)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.