Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Haku osui PDF-tiedostoon tai viitetietoihin

Pääsy PDF-dokumenttiin vaatii sisäänkirjautumisen.

Välitystuomion mitättömyys ja kumoaminen kotimaisessa välimiesmenettelyssä

Nieminen, Teemu

Opinnäytetyöt, Gradut ja muut tutkielmat
Alkuperäinen julkaisupäivä: 4.5.2018

Tiivistelmä

Välimiesmenettely on etenkin elinkeinoelämässä erittäin käytetty riidanratkaisun muoto, joka tarjoaa vaihtoehdon riidan ratkaisemiselle kansallisessa tuomioistuinmenettelyssä. Välimiesmenettelyn käyttö perustuu osapuolten väliseen välityssopimukseen, ja se on lähtökohtaisesti sallittu kaikissa yksityisoikeudellisissa riidoissa, joissa sovinto on sallittu. Menettelyn etuihin tuomioistuinprosessiin verrattuna kuuluvat muun muassa menettelyn nopeus, joustavuus ja yksityisyys. Oikeudenkäymiskaaren säännökset riita-asian oikeudenkäynnistä eivät koske välimiesmenettelyä. Riidan osapuolilla on melko vapaasti valta sopia siitä, miten he haluavat välimiesmenettelynsä järjestää, joten menettely voidaan räätälöidä vastaamaan asianosaisten toiveita ja ratkaistavana olevan riitakysymyksen tarpeita.

Onnistunut välimiesmenettely päättyy välimiehen antamaan välitystuomioon, joka on lopullinen ja täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu. Välitystuomioon ei saa hakea muutosta tuomioistuimesta tai muualtakaan. Välitystuomiota ei myöskään voida kumota sillä perusteella, että se olisi, esimerkiksi välimiehen virheellisen lainsoveltamisen takia, sisällöltään virheellinen. Välitystuomion lopullisuus on voimakas lähtökohta, joka merkittävästi vaikuttaa välimiesmenettelyn joutuisuuteen ja käyttökelpoisuuteen riidanratkaisukeinona. Välimiesmenettelyn tulee kuitenkin täyttää tietyt, lähinnä muodollista laatua olevat oikeusturvan vähimmäisedellytykset, jotta sen tuottamaa ratkaisua voidaan oikeusvaltiossa kunnioittaa ja asettaa se viime kädessä pakkotäytäntöönpanon perusteeksi. Mikäli vähimmäisvaatimukset eivät täyty, välitystuomio on katsottava pätemättömäksi.

Välitystuomion pätemättömyys jakautuu kahteen osaan. Pätemättömyys voi olla itsestään vaikuttavasti pätemätön, eli mitätön. Mitättömyyden voivat aiheuttaa vain raskaat ja olennaiset puutteet, joihin usein liittyy voimakas julkinen intressi. Mitättömyysperusteista on säädetty välimiesmenettelylain 40 §:ssä. Välitystuomio on katsottava mitättömäksi esimerkiksi silloin, kun sillä on ratkaistu kysymys, jota ei voida Suomen lain mukaan välimiesmenettelyssä ratkaista, tai kun välitystuomio on ristiriidassa Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa. Toinen pätemättömyyden laji on moitteenvarainen pätemättömyys, josta on säädetty 41 §:ssä. Siinä on kysymys vähemmän merkittävistä virheistä, joihin ei yleensä liity ainakaan niin vahvaa julkista intressiä. Välitystuomio voidaan asianosaisen määräajan puitteissa nostaman moitekanteen perusteella kumota esimerkiksi silloin, jos välimiestä on pidettävä esteellisenä, tai jos hän ei ole varannut asianosaiselle riittävää tilaisuutta asiansa ajamiseen.

Tässä tutkielmassa käsitellään sitä, minkälaisin edellytyksin lähtökohtaisesti pysyvä ja lopullinen välitystuomio voidaan julistaa mitättömäksi tai kumota. Voimassaolevan lainsäädännön lainopillisen tarkastelun ohella erityistä huomiota kohdistetaan siihen, miten kansalliset tuomioistuimemme ovat mitättömyys- ja kumoamisperusteita oikeuskäytännössään tulkinneet. Toisena pääkysymyksenä käsitellään sitä, minkälainen tuo moiteprosessi on menettelynä, sekä minkälaisten edellytysten on täytyttävä, jotta välimiesmenettelyn asianosainen voi moitekanteen ylipäänsä nostaa. Välimiesmenettelyä koskevaa korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöä on varsin niukasti, etenkin välitystuomion mitättömyys- ja kumoamisperusteiden osalta. Merkittävän osan tutkielman lähdeaineistosta muodostaa hovioikeuskäytäntö, josta olen käynyt läpi noin 50 nykyisen välimiesmenettelylain voimassaolon aikana annettua välitystuomion mitättömyyttä ja kumoamista koskeva ratkaisua.

Välitystuomio on tarkoitettu lopulliseksi ratkaisuksi asianosaisten välisessä riitakysymyksessä. Mitättömyys- ja kumoamisperusteet on tarkoitettu vain varmistamaan julkisen intressin ja asianosaisten oikeusturvan vähimmäistason toteutuminen, joten niitä on tulkittava tiukasti. Näin on myös oikeuskäytännössä tehty, ja ehdottomasti suurin osa moitekanteista päätyykin kantajan tappioon. Välitystuomion pätemättömyys on hyvin harvinaista. Oikeuskäytännöstä voidaan myös havaita, että monet moitekanteista ovat perusteiltaan varsin heikkoja tai hyvin mielikuvituksellisia. Vaikuttaakin siltä, että todellinen syy kanteen nostamiseen on usein yksinkertaisesti tyytymättömyys välitystuomion aineelliseen sisältöön, ja välimiesmenettelyssä hävinnyt osapuoli pyrkii vain keinolla millä hyvänsä saamaan itselleen kielteisen välitystuomion kumotuksi.

Tutkielman lopuksi arvioidaan vielä välitystuomion pätemättömyysperusteiden ja moiteprosessin mahdollisia kehityskohtia, sekä pohditaan lyhyesti välimiesmenettelyn tulevaisuudennäkymiä yleisemminkin.

(Edilex-toimitus)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.