• PDF

Modernimpi hovioikeusprosessi – käräjäoikeuden kuva- ja äänitallenteet hovioikeuden suullisessa todistelussa

Opinnäytetyöt 3.8.2017, Gradut ja muut tutkielmat

Tutkielmassa tarkastellaan suomalaista hovioikeusprosessia suullisen todistelun keventämisen näkökulmasta. Tutkimuskysymyksenä on selvittää, tulisiko Suomen hovioikeusmenettelyssä ottaa käyttöön Ruotsissa omaksuttu järjestelmä, jossa henkilötodistelu otetaan hovioikeudessa vastaan käräjäoikeuden kuva- ja äänitallenteelta. Todistelutallenteiden hyödyntäminen merkitsisi, että alioikeudessa kuultuja henkilöitä ei pääsääntöisesti kutsuttaisi enää hovioikeuteen uudelleen kuultaviksi, ellei heille ilmaantuisi tarvetta esittää lisäkysymyksiä.

Tutkielman kohdetta lähestytään Suomen nykyisen hovioikeusmenettelyn ongelmista ja uudistustarpeista käsin. Järjestelmä, jossa rikosasian näyttö otetaan vastaan kahteen kertaan eri oikeusasteissa, on ongelmallinen paitsi prosessiekonomian vaatimuksen myös todistelun luotettavuuden ja saatavuuden näkökulmasta. Muutoksenhakumenettelyn aikaa vievin ja kallein vaihe on todistelun uudelleen vastaanottaminen suullisessa käsittelyssä. Hovioikeudessa esitettävää näyttöä onnistutaan harvoin rajaamaan pelkkään riitaiseen todisteluun, jolloin asianosaisia ja todistajia kuullaan yleensä samassa laajuudessa kuin alioikeusvaiheessakin. Hovioikeudessa alkuperäisestä rikostapahtumasta on kulunut aikaa pahimmillaan useita vuosia, mistä luonnollisesti seuraa, etteivät kuultavat henkilöt enää muista tapahtuman yksityiskohtia. Ongelmia ilmenee käytännössä myös todistelun saatavuudessa, kun kaikkia asianosaisia tai todistajia ei välttämättä onnistuta saamaan hovioikeuteen uudelleen kuultaviksi. (Edilex-toimitus)

Suomessa todistelutallenteiden käyttöön on perinteisesti suhtauduttu varauksellisesti. On arvioitu, ettei menettely luontevasti soveltuisi suomalaiseen prosessikulttuuriin, jonka yhtenä peruselementtinä voidaan pitää oikeudenkäynnin suullisuutta ja välittömyyttä. Todistelun välittömyyden on nähty ilmentävän niin kutsuttua parhaan todistusaineiston periaatetta ja edistävän siten todistusharkinnan luotettavuutta. Välittömyydellä on tulkittu olevan myös itseisarvoista merkitystä oikeudenkäynnin kontradiktorisuuden täydentäjänä. Todistelutallenteet eivät mahdollistaisi reaaliaikaista vuoropuhelua ja täydentävien kysymysten esittämistä kuultavalle henkilölle, mikä vaikeuttaisi todistajanlausuntojen uskottavuuden selvittämistä hovioikeudessa.

Asiasanat
• Hovioikeus - Käräjäoikeus - Oikeudenkäynti - Todistelu

Linkit
• Oikeudenkäymiskaari
• KKO:2007:10