• PDF

Määräävässä asemassa olevan yrityksen alennuskäytäntöjen arviointi EU:n kilpailuoikeudessa

13.3.2017, Maisteritutkielma

Tutkielmassa tarkastellaan määräävässä asemassa olevan yrityksen alennuskäytäntöjen arviointia EU:n kilpailuoikeudessa. Tutkielman metodi on pääosin lainopillinen, mutta tutkielmassa on myös hyödynnetty taloustiedettä aputieteenä. Kilpailuoikeudessa taloustieteellä on niin keskeinen merkitys, että on mahdotonta erotella tarkasti kilpailuoikeudellisen tutkimuksen lainopillisia ja taloustieteellisiä osia. Tutkielmassa taloustiedettä hyödynnetään esitettyjen arviointimenetelmien arvioimisessa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten alennuskäytäntöjä arvioidaan SEUT 102 artiklan nojalla. Nykyisen oikeustilan kartoittamisen lisäksi perehdytään esitettyjen arviointimenetelmien etuihin ja haittoihin. Tutkielman alussa pääluvuissa kaksi ja kolme selvitetään arviointimenetelmien taustoja ja tavoitteita sekä tarkastellaan EUT:n alennuksia koskevaa oikeuskäytäntöä. Pääluvuissa neljä ja viisi puolestaan perehdytään toiseen tutkimuskysymykseen eli muodollisen ja taloustieteellisen arvioinnin etuihin ja haittoihin. Lisäksi arvioidaan vaihtoehtoisen rule of reason -arvioinnin soveltuvuutta alennuskäytäntöjen arviointiin.

Perinteisesti määräävässä asemassa olevan yrityksen myöntämiä alennuksia on arvioitu muodollisesti. Alennukset on ryhmitelty kolmeen luokkaan, joita koskevat erilaiset laillisuusolettamat. Paljousalennukset ovat lähtökohtaisesti sallittuja ja uskollisuusalennukset kiellettyjä. Uskollisuutta lisäävien alennusten sallittavuus riippuu tapauskohtaisen arvioinnin tuloksesta. Ne ovat kiellettyjä, mikäli ne syrjäyttävät kilpailijoita markkinoilta. Vuonna 2009 komissio esitteli vaihtoehtoisen taloustieteellisen arviointimenetelmän, missä kaikkia alennuksia arvioidaan yhtä tehokkaan kilpailijan testillä (AEC-testi). Komissio on myös soveltanut esittelemäänsä menetelmää käytännössä. AEC-testin avulla voidaan puuttua muodosta riippumatta sellaisiin alennuksiin, joissa määräävässä asemassa oleva yritys myy niin halvalla, että kilpailija ei pääse markkinoille, koska se ei saisi katettua omia kustannuksiaan. Toistaiseksi AEC-testiä ei ole sovellettu oikeuskäytännössä alennusten arviointiin. EUT on kuitenkin katsonut, että periaatteellista estettä AEC-testin hyödyntämiselle ei ole.

Tutkielma osoittaa, että alennusjärjestelmien muodollisesta arvioinnista tulisi luopua. Kaikkia alennuksia tulisi arvioida tapauskohtaisesti ja kokonaisvaltaisesti, koska alennuksen muodosta ei voi päätellä millaisia vaikutuksia alennuksella on kilpailulle. Kaikilla alennuksilla, muodosta riippumatta, voi olla sekä kilpailua haittaavia että kilpailua edistäviä vaikutuksia. Tutkielman perusteella myös taloustieteellisessä arvioinnissa on ongelmia. Ongelmat liittyvät lähinnä AEC-testiin, jonka tulokset eivät aina ole luotettavia. AEC-testi ei myöskään sovellu kaikkien tilanteiden arviointiin. Arvioiduista arviointimenetelmistä parhaimpana voidaan pitää rule of reason -tyyppistä arviointia, jossa arviointi tehdään kokonaisvaltaisesti. Rule of reason -arvioinnissa voidaan hyödyntää AEC-testiä tarvittaessa, mutta testin käyttäminen ei ole välttämätöntä. Rule of reason -arviointimenetelmässä otetaan myös aina huomioon todelliset vaikutukset ja yrityksellä on aito mahdollisuus esittää tehokkuuspuolustuksia.

Asiasanat
• Euroopan unioni - Kilpailu - Määräävä markkina-asema - Yritystoiminta