• PDF

Välimiesten prosessinjohto ja rangaistusluonteinen vahingonkorvaus välimiesmenettelyssä

4.10.2016, Maisteritutkielma

Välimiesmenettelyssä riidan pääasian ratkaisemiseen voi tulla sovellettavaksi sellainen laki, joka sallii rangaistusluonteisten vahingonkorvausten määräämisen seuraamuksena. Kysymyksessä on tällöin lähinnä yhdysvaltalainen lainsäädäntö. Rangaistusluonteiset vahingonkorvaukset voivat olla ongelmallisia Suomen oikeusjärjestelmän näkökulmasta. Väitteitä voidaan ja onkin esitetty siitä, etteivät rangaistusluonteiset vahingonkorvaukset kuulu Suomen oikeusjärjestelmään. Toisaalta lainsäädännössä on yksittäisiä säännöksiä, joiden perusteella määräytyvä korvaus sisältää samoja piirteitä kuin rangaistusluonteiset vahingonkorvaukset.

Välimiesmenettelyn osapuoli, jolle tällaiset korvaukset lankeaisivat maksettavaksi, todennäköisesti vetoaisi välitystuomion mitättömyyteen ordre public -perusteella. Välimiesten tavoitteena on antaa lopullinen ja täytäntöönpanokelpoinen välitystuomio. Siten välimiesten tulee pyrkiä minimoimaan riskit välitystuomion mitättömyys- ja moitekanteiden varalta. Tavoitteen saavuttaakseen välimiesten voi olla tarpeen perustaa välitystuomio jopa sellaisiin oikeusohjeisiin, joihin asianosaiset eivät ole vedonneet. Tavoitteena on tutkimuksella selvittää, miten välimiehet voivat prosessinjohdon avulla välttää rangaistusluonteisten vahingonkorvausten tuomitsemisen.

Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että rangaistusluonteisten vahingonkorvausten asema seuraamuksena on Suomen oikeusjärjestelmässä epäselvä. Lainsäädännössä on yksittäisiä hyvityksiä tai korvauksia, joihin sisältyy rangaistusluonteisuutta. Näiden perusteella ei voida kuitenkaan tehdä sellaista johtopäätöstä, että tällaiset vahingonkorvaukset olisivat Suomen oikeusjärjestelmässä voimassa yleisenä periaatteena. Tästä johtuen välimiesten on mitättömyyskanteiden välttämiseksi syytä pidättäytyä antamasta välitystuomioita, joissa seuraamuksena on rangaistusluonteisia vahingonkorvauksia, mikäli niiden määräämisestä ei ole nimenomaisesti säädetty laissa. Prosessinjohto on varsin tehokas keino välttää rangaistusluonteiset vahingonkorvaukset. Välimiehet voivat perustaa tuomionsa myös sellaisiin oikeusohjeisiin, joihin asianosaiset eivät ole vedonneet tai joita he eivät ole tuoneet esille välimiesmenettelyssä. Ratkaistessaan oikeuskysymyksiä välimiesten on kuitenkin aina otettava huomioon pakottavat prosessiperiaatteet, kuten asianosaisille asiansa ajamiseen varattava tarpeellinen tilaisuus.

Asiasanat
• Rooma II - Vaatimistaakka - Väittämistaakka - Välimiesmenettely