Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Pääsy PDF-dokumenttiin vaatii sisäänkirjautumisen.

Saako myös tämän sanoa? Milloin puhe muuttuu rangaistavaksi vihapuheeksi

Mantila, Anu

Oikeus 2/2020 s. 154
24.6.2020 12:00
Referee-artikkeli

Tiivistelmä

Artikkelissa tarkastellaan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan säädetyn kriminalisoinnin tunnusmerkkejä ”solvataan” ja ”panetellaan” ja sitä, milloin viestit voivat vielä saada sananvapauden suojaa ja milloin niistä tulee säännöksen tarkoittamaa rangaistavaa vihapuhetta. Kysymys on siis rangaistavuuden alarajasta. Koska tuomioistuinten ratkaisukäytäntöä ei ole, oikeuslähteenä on hyödynnetty valtakunnansyyttäjän päätöksiä syyttämättäjättämisestä ja esitutkinnan rajoittamisesta. Viestien rangaistavuutta koskeva kysymys ratkeaa punnitsemalla ja sovittamalla yhteen erisuuntaisia perusoikeuksia. Ihmisarvolla ja sen perustuslain turvaamalla loukkaamattomuudella on merkitystä pikemminkin tulkinta- ja arvottamisperusteena
kuin normina. Soveltamistilanteessa ihmisarvon itsenäinen merkitys jää kuitenkin rajalliseksi, koska ihmisarvo saa konkreettisen sisältönsä muiden perusoikeuksien kuten syrjimättömyyden kautta.
Ihmisarvoa tulee tulkita ja punnita niin, että rangaistavuuden ala muodostuu hyväksyttäväksi. Punninnassa konkretisoituva suhteellisuusperiaate on lopulta arvostuskysymys: painotetaanko sananvapautta vai ihmisarvon kunnioittamista ja millainen ulottuvuus ihmisarvolle halutaan antaa? Kriminalisoinnin arvostuksenvaraisuus
on ongelmallista. Säännöksen perusteella jokaisen tulisi kuitenkin pystyä ennakoimaan, millainen viestintä on rangaistavaa. Asiaa tulisi pohtia myös rikosoikeudellisen legaliteettiperiaatteen kannalta.

Aihealueet

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.