• PDF

Lasten sosiaalis-oikeudelliset asemat vainon ja perhesurmien kontekstissa

Oikeus 2/2020 s. 192–214
24.6.2020
Asiantuntija-artikkeli

Artikkelissa tarkastellaan lasten sosiaalis-oikeudellista asemaa vainossa ja perhesurmissa. Tutkimusaineisto muodostuu näihin kahteen väkivaltailmiöön liittyvistä oikeudenkäyntiasiakirjoista. Tutkimuskysymyksenä on, millaisia lasten sosiaalis-oikeudellisia asemia oikeudenkäyntiasiakirjoista rakentuu. Tutkimus nojautuu sosiaaliseen konstruktionismiin. Aineistojen analysoinnissa on käytetty diskurssianalyysiä ja positioteoriaa.

Tuloksina kuvataan yhdeksän lapsen asemaa konstruoivaa diskurssia. Lasten läheiset ja viranomaiset sa-noittavat lasten asemaa luoden heille positioita ja määrittäen samalla heidän tunnistetuksi tulemisen ja avunsaannin mahdollisuuksia. Lapsille diskursiivisesti rakentuvat sosiaalis-oikeudelliset asemat kootaan nelikenttäkuvioon ja pohditaan, miten lasten tarve suojeluun ja huolenpitoon tulevat tulkituiksi.

Sukupuolistuneen väkivallan dynamiikka määrittelee lasten paikkaa lähisuhteiden sekä viranomaistoiminnan tasoilla. Tulosten perusteella lasten oikeuksien näkökulmasta on tärkeää tiedostaa esimerkiksi se, että dis-kurssit, jotka asemoivat lapset abstraktin ja konkreettisen hyvän määreillä, voivat estää tunnistamasta lasten elämässä olevaa abstraktia pahaa. Tulokset korostavat lasten kokemusten, tiedon ja toimijuuden huomioimista arjessa sekä ammatillisissa, oikeudellisissa ja yhteiskunnallisissa käytännöissä. Lasten ase-man tunnistaminen ja heidän oikeuksiensa varmistaminen vaativat erityistä huomioimista lastensuojelun, sosiaalihuollon, poliisin ja oikeuslaitoksen yhteistyössä.

Asiasanat
• Istanbulin sopimus - Lapsen oikeudet - Lähisuhdeväkivalta - Turvakotipalvelu