• PDF

Kahden kansalliskielen järjestelmä: tausta ja rakenteet

Oikeus 3/2014 s. 332–345
5.11.2014
Lyhyempi kirjoitus

Suomessa toteutettu kahden kansalliskielen järjestelmä saattaa olla vaikeasti hahmotettava kokonaisuus. Se perustuu perustuslain 17 §:lle ja sisältää mm. kielilain ja yli 200 muuta kansalliskieliä, suomea ja ruotsia, koskevaa lakia ja asetusta. Järjestelmän rakenne vaatii siksi paneutumista ja taustan ymmärtämistä. Maamme kahden kielen järjestelmän perusteita ei myöskään enää yleisesti tunneta, vaikka ne ovatkin hyvin merkittäviä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Koska kahden kansalliskielen järjestelmän historiallisia ja lainsäädännöllisiä perusteita ei yleisesti tunneta eikä sen perspektiivistä juurikaan esitetä argumentteja julkisessa keskustelussa, jää julkiseen keskusteluun vapaata tilaa muun muassa nationalistisille ajatuksille ja puhtaan nationalismin kannattajille. Siksi nationalistiset ajatukset saavat julkisessa keskustelussa ansaitsemaansa suurempaa painoarvoa ja keskustelu jää yksipuoliseksi. Monet kansainvälisesti merkittävät 1900-luvulla tapahtuneet onnettomuudet, kuten ensimmäinen ja toinen maailmansota, Jugoslavian väkivaltainen hajoaminen ja Ruandan kansanmurha, voidaan palauttaa nationalismin aatteeseen sen äärimmäisinä muotoina. Lisäksi siellä täällä esiintyy vähäisempiä ääri-ilmiöitä, jotka perustuvat tälle vahingolliselle aatteelle. Siitä syystä on tärkeää tuoda keskusteluun myös toinen perspektiivi, sellainen joka kertoo, miten valtio ja julkinen valta voidaan luoda muulta kuin puhtaan nationalismin ja kansallisvaltioaatteen pohjalta. (ET)

Asiasanat
• Kieli - Oikeushistoria