Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Pääsy PDF-dokumenttiin vaatii sisäänkirjautumisen.

Keinokohtu – sikiön vai keskosen asuinpaikka?

Helander, Merike

Oikeus 2/2022 s. 281–298
13.6.2022
Referee-artikkeli

Tiivistelmä

Vuonna 2017 sikiötutkijat julkaisivat tutkimuksen, jossa karitsan sikiöt olivat onnistuneesti kehittyneet keinokohdussa useamman viikon ajan ja ”syntyivät” sittemmin terveenä. Sikiöt oli siirretty keinokohtuun kehitysvaiheessa, joka vastaa ihmisen sikiön kehitystä 23. raskausviikolla. Tutkijat uskovat, että tulevaisuudessa keinokohtu olisi käytettävissä myös pikkukeskosina syntyvien lasten hoidossa korvaamaan perinteistä keskosten tehohoitoteknologiaa. On mahdollista, että tulevaisuudessa keinokohdun avulla voitaisiin hoitaa entistä varhaisemmassa kehitysvaiheessa olevia sikiöitä/keskosia. Artikkelissani pohdin bioeettisen keskustelun pohjalta keinokohdussa kehittyvän yksilön oikeudelliseen asemaan liittyviä kysymyksiä. Perustavanlaatuisin kysymys on, katsotaanko keinokohdussa oleva yksilö syntymättömäksi vai syntyneeksi. Keinokohdussa kehittyvän yksilön asema vaikuttaa esimerkiksi siihen, kenellä on oikeus ja velvollisuus toimia sen puolesta ja antaa suostumuksen hoitoon. Keinokohtuteknologia voi muuttaa myös elinkelpoisuuden määritelmää, jos hoito voidaan aloittaa jo aikaisemmassa kehitysvaiheessa kuin mihin keskosten tehohoito tällä hetkellä pystyy.

Linkit

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.