• HTML

Ehdoilla millä hyvänsä - Työperäinen ihmiskauppa ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö Suomessa

Julkaisuja internetissä 3.2.2011

Ulkomaisen työvoiman käyttö Suomessa on lisääntynyt viime vuosina. Samaan aikaan ulkomaisen
työvoiman hyväksikäyttötapausten määrä on kasvanut. Työperäisestä ihmiskaupasta ei ole
kuitenkaan toistaiseksi annettu tuomioita. Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin HEUNIn
tutkimuksen mukaan vakavimmat ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttötapaukset ovat
ihmiskauppaa, mutta niitä ei tunnisteta ihmiskaupaksi. Ihmiskaupassa on kyse kokonaisvaltaisesta
hyväksikäytöstä esimerkiksi niin, että uhrin työtä ja vapaa-aikaa kontrolloidaan. Uhrilla ei
siten ole mahdollisuutta lähteä työstä.

Tutkimuksen mukaan viranomaisten ja auttajatahojen tietoon tulee vuosittain kymmeniä ulkomaalaisten
työntekijöiden hyväksikäyttötapauksia. Vakavimmat tapaukset ovat ravintola-, rakennus-
ja puutarha-aloilla. Tapauksissa on usein lukuisia uhreja. Hyväksikäytetyt henkilöt tulevat
eri puolilta maailmaa. Hyväksikäyttäjät ovat sekä syntyperältään suomalaisia että ulkomaalaistaustaisia.
Työntekijöillä teetetään pitkää päivää, heille maksetaan alhaista palkkaa, eivätkä
he saa heille kuuluvia lisiä ja ylityökorvauksia. Uhreja tai heidän perheitään on voitu uhkailla
tai painostaa, ja myös suoranaista väkivaltaa on esiintynyt. Asumisen olosuhteet ovat
usein huonot ja niihin liittyy kontrollia ja rahastusta. Työnantajat ovat joissain tapauksissa ottaneet
työntekijöiden passit tai pankkikortit haltuunsa. Uhrit saattavat olla velkaantuneita jo tullessaan
Suomeen esimerkiksi välitysmaksujen takia. Näistä syistä henkilöt joutuvat tekemään
töitä ehdoilla millä hyvänsä.

Tietoisuus ihmiskaupasta on tämän tutkimuksen perusteella Suomessa puutteellista. Viranomaiset
ja muut toimijat eivät aina tunnista ihmiskauppaa. He tunnistavat yksittäisiä hyväksikäytön
muotoja sen sijaan, että näkisivät uhrin tilanteen kokonaisvaltaisesti. Uhrit hakevat harvoin itse
apua ja siksi tapaukset jäävät piiloon. Tapausten rikostutkinta on vaikeaa ja tuomitut rangaistukset
alhaisia. Yleistä tietoisuutta työperäisestä ihmiskaupasta tulee lisätä. Hyväksikäytön tunnistaminen,
uhrien auttaminen ja rikosten tutkiminen on tärkeää. Tätä työtä tulee tukea takaamalla
eri toimijoille riittävät resurssit.

Työperäistä ihmiskauppaa ei Suomessa ole aikaisemmin tutkittu tässä laajuudessa. Tutkimus
kattaa vuodet 2004–2010. Aineisto koostuu asiantuntija- ja uhrihaastatteluista, tuomioistuinten
päätöksistä, esitutkintapöytäkirjoista, lehtiartikkeleista ja muusta media-aineistosta. Tutkimus
on tehty Euroopan komission Prevention of and Fight against Crime -ohjelman tuella.

Asiasanat
• Ihmiskauppa - Ihmisoikeudet - Työelämä - Työntekijä - Ulkomaalainen

Lisätiedot
• Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI