• HTML

Luonnonsuojelulain mukaisten Natura-arviointien ja -lausuntojen laatu 2001 - 2005

Julkaisuja internetissä 10.12.2007, Muu kirjoitus

Tutkimuksessa selvitetään luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisten Natura-arviointien ja alueellisten ympäristökeskusten niistä antamien lausuntojen laatua. Kaikkiaan kahdeksasta eri asiakokonaisuudesta ja 45 arviointikysymyksestä koostuvan arviointikehikon avulla tarkastellaan, mitä kysymyksiä Natura-arvioinneissa on käsitelty ja miten syvällistä kysymysten käsittely on ollut. Tämän perusteella lasketaan raporteille laatuindeksejä. Laajempi indeksi käsittää kaikki hyvältä Natura-arvioinnilta edellytettävät asiat ja suppeampi indeksi ne kysymykset, joiden yksityiskohtainen käsittely on välttämätöntä Natura-arvioinnissa. Raporttien laatua kuvaavia indeksiarvoja tarkastellaan myös ympäristökeskuksittain. Niin ikään indeksiarvoja tarkastellaan erikseen maankäytön suunnitelmien ja hankkeiden osalta. Lisäksi indeksiarvoja verrataan alueellisten ympäristökeskusten käsityksiin arviointiraporttien asianmukaisuudesta ja riittävyydestä. Myös Natura-arviointiraporttien ja alueellisten ympäristökeskusten käsityksiä haitallisten vaikutusten merkittävyydestä verrataan keskenään.

Aineistona käytettiin 10 alueellisen ympäristökeskuksen alueelta kerättyä vuosina 2001-2005 tehtyä 51 Natura-arviointiraporttia ja 50 Natura-arviointilausuntoa.

Tulokset osoittavat, että Natura-arviointiraporttien laatu on parantunut jonkin verran edellisestä tarkastelukau-desta, joka ajoittui vuosille 1997-2001 (alkuvuosi). Arvioinnin laatu on parantunut hankkeen ja suunnitelman kuvauksessa, vaikutusalueen kuvauksessa ja suhteuttamisessa Natura-alueeseen, vaikutusten erittelyssä luontotyypeittäin ja lajeittain ja 0-vaihtoehtoon vertailussa. Yhteisvaikutusten tarkastelu on tullut mukaan maininnan tasolla. Edelleen suurin puute on arvioinnin luotettavan pohja-aineiston puuttuminen. Epäsuorien ja yhteisvaikutusten arvioinnissa on suuria kehittämistarpeita. Myös perustelemattomien arvioiden esittäminen vaikutusten merkittävyydestä on yleistä. Laadukkaimpia raportteja oli laadittu vuosina 2001-2005 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella ja heikoimpia Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella.

Alueelliset ympäristökeskukset pitivät kolmasosaa arviointiraporteista puutteellisina. Alueellisten ympäristökeskuksen puutteellisiksi katsomat arviointiraportit saivat myös laatuindeksitarkastelussa alhaisia indeksiarvoja eli alueellisten ympäristökeskusten arviot raportin laadusta ovat oikeansuuntaisia. Arviointiraportit pitivät useammin haitallisia vaikutuksia ei-merkittävinä kuin alueelliset ympäristökeskukset. Alueelliset ympäristökeskukset ehdottivat vaikutuksia lieventäviä toimenpiteitä ja tiettyjä kaavavaihtoehtoja, jotta merkittäviä haitallisia vaikutuksia ei syntyisi. Näillä ehdoilla alueelliset ympäristökeskukset pitivät 70 % hankkeista ja suunnitelmista toteuttamiskelpoisina Natura-vaikutusten kannalta. Merkittäviä haitallisia vaikutuksia alueelliset ympäristökeskukset katsoivat aiheutuvan 16 %:ssa tapauksista ja 14 %:ssa tapauksista vaikutusten merkittävyys jäi avoimeksi, koska arviointiraportti oli niin puutteellinen, ettei merkittävyyteen voitu ottaa kantaa. Tarkastelu osoittaa, että alueellisten ympäristökeskusten Natura-vaikutusarviointia ohjaava ja hankkeen tai suunnitelman laatua parantava vaikutus on ratkaiseva. Niistä tapauksissa, joissa Natura-arviointia täydennettiin, hanketta tai suunnitelma usein myös muutettiin.

Asiasanat
• Luonnonsuojelu - Natura 2000 -verkosto

Lisätiedot
• Suomen ympäristökeskus

Linkit
• Luonnonsuojelulaki (kumottu)