Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry mietintöön

Puutteelliset hakuehdot

YmVM 8/2020 vp - HE 59/2020 vp 
Ympäristövaliokunta 
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja vesilain 18 luvun 19 §:n muuttamisesta sekä ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja vesilain 18 luvun 19 §:n muuttamisesta sekä ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta ( HE 59/2020 vp ): Asia on saapunut ympäristövaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty perustuslakivaliokuntaan lausunnon antamista varten. 

Lausunto

Asiasta on annettu seuraava lausunto: 

perustuslakivaliokunta  PeVL 29/2020 vp

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut (etäkuuleminen): 

  • lainsäädäntöneuvos  Tia  Lai ne-Ylijoki-Laakso  - ympäristöministeriö
  • yksikön johtaja  Sara  Kajander  - puolustusministeriö
  • lainsäädäntöneuvos  Virpi  Korhonen  - oikeusministeriö
  • ympäristöneuvos  Katja  Söderlund   - Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
  • lakimies  Maria-Pia  Karppela  - Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
  • ympäristöjuristi  Matti  Kattainen  - Suomen luonnonsuojeluliitto ry

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • Suomen ympäristökeskus

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia ja vesilakia. 

Ympäristönsuojelulakiin ehdotetaan lisättäviksi uudet säännökset julkisuuteen ja tiedottamiseen liittyvistä poikkeusmahdollisuuksista puolustusvoimien tarpeisiin tarkoitettujen kemikaalivarastojen ympäristölupa- ja ilmoitusmenettelyissä. Ehdotetun muutoksen tarkoituksena on varmistaa, että ympäristönsuojelulain tavoitteet pystytään toteuttamaan myös puolustusvoimien tarpeisiin tarkoitetuissa kohteissa ilman, että lain mukaiset menettelyt kuitenkaan vaarantavat maanpuolustuksen kannalta erityissuojattavien kohteiden salassapitoa. 

Lisäksi esityksessä ehdotetaan teknisluonteisia tarkistuksia ja täsmennyksiä niihin ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiin, jotka liittyvät ympäristölupa- ja vesitalousasioiden tietopalveluihin, rekisteröitäviä toimintoja koskevaan sääntelyyn, toimivaltaiseen lupaviranomaiseen sekä yleiseen ilmoitusmenettelyyn. 

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2020. 

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Ympäristönsuojelulakiin ehdotetaan lisättäviksi uudet säännökset eräistä poikkeusmahdollisuuksista puolustusvoimien tarpeisiin tarkoitettujen kemikaalivarastojen ympäristölupa- ja ilmoitusmenettelyissä. Ehdotetun muutoksen tarkoituksena on varmistaa, että ympäristönsuojelulain tavoitteet pystytään toteuttamaan myös puolustusvoimien tarpeisiin tarkoitetuissa kohteissa ilman, että lain mukaiset menettelyt kuitenkaan vaarantavat maanpuolustuksen kannalta erityissuojattavien kohteiden salassapitoa. Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Ympäristövaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muutettuna seuraavin huomautuksin.  

Valiokunta toteaa, että suurin osa puolustusvoimien mahdollisia ympäristövaikutuksia aiheuttavasta toiminnasta on luonteeltaan sellaista, että viranomaisprosessien edellyttämiä tietoja voidaan käsitellä julkisina. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi ampumaradat, jätevedenpuhdistamot ja polttonesteiden jakeluasemat. Puolustusvoimilla on kuitenkin myös ympäristölupa- ja ilmoitusmenettelyvelvoitteen alaisia toimintoja, joissa menettelyt ovat kohteisiin liittyvän tiedon suojaamistarpeen takia olleet erittäin haasteellisia. Kyseessä ovat erityisesti puolustusvoimia koskevan lainsäädännön nojalla määritellyt maanpuolustuksen kannalta erityissuojattavat kohteet. 

Erityissuojattavalla kohteella tarkoitetaan sellaista maanpuolustuksen kannalta keskeistä, puolustushallinnon hallinnassa olevalla alueella sijaitsevaa kohdetta, jonka paljastuminen tai tuhoutuminen aiheuttaa merkittävää vahinkoa maanpuolustukselle tai puolustushallinnolle. Tällaisia ovat muun muassa operatiiviset johtotilat, tutka- ja linkkiasemat, lentotukikohdat ja sotasatamat. Erityissuojattavissa kohteissa on tyypillisesti normaaliolojen energiantuotannon varmistavat varavoimajärjestelyt ja niihin liittyvää polttonesteiden varmuusvarastointia. Kohteet sijaitsevat puolustushallinnon hallinnassa olevilla alueilla, ja ne ovat yleensä fyysisesti tarkasti suojattuja ja valvottuja. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella kohteista ei normaalioloissa aiheudu melu- tai ilmapäästöjä ja ympäristövahinkojen riski on pieni. 

Ehdotetun ympäristönsuojelulain 50 a §:n mukaan erityismenettelyn edellytysten täyttyessä asianosaisena pidetään yksin toiminnanharjoittajaa. Mitä asianosaisesta säädetään, sovelletaan myös valvontaviranomaiseen. Ympäristövaliokunta toteaa, että asianosaisten joukon supistaminen merkitsee rajoitusta normaalisti asianosaisiksi katsottavien lähialueen asukkaiden ja maanomistajien perustuslaissa turvattuihin oikeuksiin osallistua ympäristöä koskevaan päätöksentekoon ja hakea muutosta viranomaisen päätökseen. Tällöin valvontaviranomaisella on erityisen tärkeä rooli valvoa ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä myös mahdollisten yksityisten haitankärsijöiden puolesta. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa on kiinnitetty ympäristövaliokunnan huomiota mahdollisuuteen täydentää sääntelyä valvontaviranomaisen nimenomaisella velvollisuudella huolehtia myös niiden tahojen eduista, joita menettelyissä ei kuulla. Ympäristövaliokunta katsoo, että ympäristönsuojelulain mukaisella valvontaviranomaisella on jo yleisten hallinnon oikeusperiaatteiden, hyvän hallinnon vaatimuksen, oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain ja ympäristönsuojelulain vakiintuneen tulkintakäytännön mukaan vastuu myös yksityisen asianosaisen oikeudellisen aseman huomioon ottamisesta ja turvaamisesta. Valiokunta edellyttää, että edellä kuvattua valvontaviranomaisen vastuuta sekä tehtäviä lupa- ja ilmoitusmenettelyssä ja muutoksenhakuvaiheessa painotetaan lainmuutoksen toimeenpanoa koskevissa ohjeissa ja koulutuksessa. 

Ympäristövaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty asianosaisen käsitteen osalta lisäksi huomiota siihen, että asianosaisuutta koskeva poikkeus koskee ehdotetussa 50 a §:n 1 momentissa mainitun hallintolain 11 §:n lisäksi tai jopa ensisijaisesti ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentissa tarkoitettua asianosaisen käsitettä. Ympäristönsuojelulaissa asianosaisten piiri on laajempi kuin hallintolaissa. Valiokunta katsoo, että ehdotetun 50 a §:n 1 momenttiin on selvyyden vuoksi syytä lisätä hallintolain 11 §:n rinnalle viittaus ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momenttiin. Poikkeuksen kohdistaminen mahdollisimman tarkasti rajattuihin säännöksiin on myös perusteltua sen korostamiseksi, että hallintolaki tulee muilta osin sovellettavaksi. 

Ympäristövaliokunta katsoo, että ehdotettu ympäristönsuojelulain uusi 50 a § mahdollistaa maanpuolustuksen kannalta erityissuojattavien kohteiden ympäristönsuojelulain mukaisten viranomaisprosessien toteuttamisen ilman kohteiden salassapidon vaarantamista. Muutos todennäköisesti myös sujuvoittaa prosesseja ja parantaa sekä lupa- että valvontaviranomaisen tiedonsaantia. Poikkeukset eivät koske lupaharkinnan sisältöä tai lupaehtoja, ja niiden soveltamisala on muutoinkin rajattu. Kuten perustuslakivaliokunta on lausunnossaan katsonut, sääntelylle esitetyt tavoitteet turvata maanpuolustusta ja suojata maanpuolustuksen edun vuoksi salassapidettävää tietoa muodostavat hyväksyttävän syyn ehdotetuille poikkeuksille ja rajoituksille. Ympäristövaliokunta korostaa lisäksi, että ympäristöhallinnon ja puolustusvoimien tulee yhteistyössä huolehtia ehdotettuun erityismenettelyyn liittyvän tiedonhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä ja tarpeellisesta viranomaisten ohjeistuksesta ja koulutuksesta. 

Edellä kuvatun puolustusvoimien erityissuojattavia kohteita koskevan ympäristönsuojelulain muutoksen lisäksi esityksessä ehdotetaan teknisluonteisia tarkistuksia ja täsmennyksiä niihin ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiin, jotka liittyvät ympäristölupa- ja vesitalousasioiden tietopalveluihin, rekisteröitäviä toimintoja koskevaan sääntelyyn, toimivaltaiseen lupaviranomaiseen sekä yleiseen ilmoitusmenettelyyn. Valiokunta toteaa, että nämä muutosehdotukset ovat luonteeltaan teknisiä, eikä muutoksilla ole valiokunnan saaman selvityksen perusteella vaikutusta toiminnaharjoittajien tai viranomaisten aikaisempiin käytäntöihin taikka ympäristönsuojelun tasoon. 

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta.

50 a §. Puolustusvoimien tarpeisiin tarkoitetun kemikaalivaraston lupa- ja ilmoitusmenettely.

Valiokunta ehdottaa pykälän 1 momentin täydentämistä edellä yleisperusteluissa kuvatuista syistä siten, että siinä viitataan asianosaisuutta koskevan poikkeuksen osalta hallintolain 11 §:n lisäksi myös ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momenttiin.  

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Ympäristövaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 59/2020 vp sisältyvän 2. ja 3. lakiehdotuksen. 

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 59/2020 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Valiokunnan muutosehdotukset ympäristönsuojelulain muuttamisesta 

1. 

Laki 

ympäristönsuojelulain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan ympäristönsuojelulain (527/2014) 29 a, 85 a, 115 d, 116 ja 189 § sekä liitteet 1 ja 4, sellaisina kuin ne ovat, 29 a, 115 d, 116 ja 189 § sekä liitteet 1 ja 4 laissa 1166/2018 sekä 85 a § laissa 504/2019, sekä 

lisätään lakiin uusi 50 a § seuraavasti: 

29 a § 

Ilmoituksenvaraisen toiminnan luvanvaraisuus 

Liitteen 4 mukaiseen ilmoituksenvaraiseen toimintaan tarvitaan ympäristölupa, jos: 

1) toiminta on osa direktiivilaitoksen toimintaa; 

2) toiminnasta saattaa aiheutua 27 §:n 2 momentissa tarkoitettu seuraus; 

3) toiminta on luvanvaraista 28 §:n perusteella; 

4) toimintaan sovelletaan arviointimenettelyä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) 3 §:n 2 momentin perusteella. 

Jos toimintaan tarvitaan ympäristölupa 1 momentin 2 tai 3 kohdan nojalla, ympäristöluvan käsittelee se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu 115 a §:n nojalla käsitellä toimintaa koskeva ilmoitus. Jos lupa kuitenkin on tarpeen 27 §:n 2 momentin 1 kohdan perusteella, käsittelevä viranomainen on valtion ympäristölupaviranomainen.Jos toimintaan tarvitaan ympäristölupa tämän pykälän 1 momentin 1 tai 4 kohdan nojalla, ympäristöluvan käsittelee valtion ympäristölupaviranomainen. 

Lupaviranomaisen on siirrettävä sille jätetty lupahakemus, joka tulee käsitellä ilmoituksenvaraista toimintaa koskevassa menettelyssä, toimivaltaiselle viranomaiselle. 

50 a § 

Puolustusvoimien tarpeisiin tarkoitetun kemikaalivaraston lupa- ja ilmoitusmenettely 

Jos puolustusvoimista annetun lain 15 §:n 8 momentissa tarkoitettua maanpuolustuksen kannalta erityissuojattavaa kohdetta koskevien tietojen suojaaminen sitä edellyttää, puolustusvoimien tarpeisiin tarkoitettua kemikaalivarastoa koskevan lupahakemuksen ja tämän lain 10 a luvussa tarkoitetun ilmoituksen käsittelyssä asianosaisena pidetään tämän lain 43 §:n 1 momentista ja hallintolain 11 §:stä poiketen vain toiminnanharjoittajaa. Mitä asianosaisesta säädetään, sovelletaan myös valvontaviranomaiseen. Asian käsittelyyn ei sovelleta 42—44, 45, 85, 85 a ja 86 §:ää eikä 115 e §:n 1 momentin 2—4 ja 6—8 kohtaa eikä 223 §:ää.  

Lupaviranomaiselle toimitetaan asian vireillepanemiseksi toiminnanharjoittajan yksilöinti- ja yhteystiedot sekä tieto laitoksen toimialasta ja sijainnista, perustelu 1 momentissa tarkoitetun menettelyn soveltamisen tarpeelle ja tieto siitä, missä muut lupahakemuksen tai ilmoituksen tiedot ovat saatavilla. Jos maanpuolustuksen kannalta erityissuojattavaa kohdetta koskevien tietojen suojaaminen sitä edellyttää, riittää, että muut 39 §:n 2 momentissa ja 115 b §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot 39 §:n 1 momentissa ja 115 a §:n 2 momentissa säädetystä poiketen annetaan toimivaltaisen viranomaisen käyttöön vain toiminnanharjoittajan tiloissa tai tietojärjestelmissä. Myös lausuntomenettely ja päätöksen tiedoksianto voidaan tarvittaessa järjestää toiminnanharjoittajan tiloissa tai tietojärjestelmässä. Lupahakemuksesta tai ilmoituksesta on pyydettävä lausunto vain valvontaviranomaiselta, ja päätös annetaan tiedoksi vain toiminnanharjoittajalle ja valvontaviranomaiselle. Lupa-asian ja ilmoituksen käsittely on kokonaisuudessaan järjestettävä siten, ettei menettely vahingoita tai vaaranna maanpuolustuksen etua. 

Tämän pykälän mukaan annetusta päätöksestä saa 191 §:stä poiketen valittaa vain toiminnanharjoittaja ja valvontaviranomainen. Muutoksenhakuun ei sovelleta, mitä 196 §:ssä säädetään kuulemisesta ja 197 §:ssä tiedoksiannosta. Hallintotuomioistuimen päätös on toimitettava tiedoksi lupaviranomaiselle. 

Tämän pykälän mukaisesta lupa- ja ilmoitusmenettelystä ja asian vireillepanosta, lausuntomenettelystä sekä lupa- ja ilmoituspäätöksen antamisesta voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. 

85 a § 

Ympäristölupa-asioita koskeva tietopalvelu 

Valtion lupaviranomaisen on julkaistava verkkosivuillaan ympäristötiedon saatavuuden varmistamiseksi tieto vireille tulleesta ympäristölupa-asiasta, tiedoksiannetusta ympäristölupa-asiasta ja sen kuulutusasiakirjoista sekä ympäristölupa-asiassa annetusta päätöksestä (ympäristölupa-asioiden tietopalvelu). Ympäristölupa-asioiden tietopalvelusta, jossa julkaistaan 222 §:ssä tarkoitettuja tietoja, voidaan hakea tietoja rajattuna hakuna käyttäen hakuperusteena asian tunnistetietoja, toiminnanharjoittajan nimeä, hankkeen laatuatai sijaintikuntaa taikka tiettyä aikaväliä. 

115 d § 

Viranomaisen päätös ilmoitusasiassa 

Viranomaisen on tehtävä 115 a §:ssä tarkoitetun ilmoituksen johdosta päätös (ilmoituspäätös). Ilmoituspäätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Viranomaisen on ilmoituspäätöstä tehdessään varmistettava, että toiminnassa noudatetaan, mitä tässä laissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa säännöksissä säädetään toiminnan sijoittumisesta, päästöistä ja niiden ehkäisemisestä, jätteistä sekä toiminnan päästöjen ja vaikutusten tarkkailusta. Päätöstä harkittaessa on lisäksi noudatettava mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään, sekä otettava huomioon ilmoituksesta annetut lausunnot, muistutukset ja mielipiteet sekä se, mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. 

Toiminnan sallivan ilmoituspäätöksen edellytyksenä on, että toiminnasta ei, annettavat määräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 

1) terveyshaittaa; 

2) merkittävää muuta 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa; 

3) 16—18 §:ssä kiellettyä seurausta; 

4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 

5) olennaista heikennystä edellytyksiin harjoittaa saamelaisten kotiseutualueella perinteisiä saamelaiselinkeinoja tai muutoin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuria taikka olennaista heikennystä kolttien elinolosuhteisiin tai mahdollisuuksiin harjoittaa kolttalaissa tarkoitettuja luontaiselinkeinoja koltta-alueella. 

Pilaantumisen ehkäisemisestä ilmoituspäätöksessä annettaviin määräyksiin sovelletaan, mitä 52 §:ssä säädetään lupamääräyksistä. Päästöjen tarkkailusta sekä niiden tulosten ja muiden valvontaa varten annettavien tietojen toimittamisesta valvontaviranomaiselle annettaviin määräyksiin sovelletaan, mitä 62 §:ssä säädetään seuranta- ja tarkkailumääräyksistä. 

116 § 

Rekisteröinti-ilmoitus toiminnan rekisteröintiä varten 

Tämän lain liitteessä 2 säädetystä ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta on tehtävä rekisteröinti-ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröintiä varten. Rekisteröitävää toimintaa koskevista ympäristönsuojeluvaatimuksista säädetään 10 §:n nojalla. 

Rekisteröinti-ilmoitus on tehtävä mainitun liitteen 1 kohdassa tarkoitetun keskisuuren energiantuotantolaitoksen toiminnasta viimeistään 30 päivää ennen toiminnan aloittamista ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on rekisteröitävä keskisuuri energiantuotantolaitos 30 päivän kuluessa rekisteröinti-ilmoituksen tekemisestä. Muusta mainitussa liitteessä tarkoitetusta toiminnasta rekisteröinti-ilmoitus on tehtävä viimeistään 60 päivää ennen toiminnan aloittamista ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on rekisteröitävä toiminta 60 päivän kuluessa rekisteröinti-ilmoituksen tekemisestä. 

Jos rekisteröinti-ilmoitus on puutteellinen, on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen pyydettävä toiminnanharjoittajaa täydentämään sitä. Tällöin 2 momentissa säädetyt rekisteröintiä koskevat määräajat lasketaan siitä päivästä, jona rekisteröinti-ilmoitus täyttää säädetyt sisältövaatimukset. 

Edellä 32 §:n 2 momentissa tarkoitetusta jätteen käsittelystä on tehtävä rekisteröinti-ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröintiä varten. Jos rekisteröitävällä toiminnalla on ympäristölupa ja lupa raukeaa 32 §:n 2 momentin nojalla, rekisteröinti-ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, vaan viranomainen rekisteröi toiminnan omasta aloitteestaan ja ilmoittaa siitä viipymättä toiminnanharjoittajalle. 

Jos rekisteröitävä toiminta on luonteeltaan sekä 2 että 4 momentissa tarkoitettua, rekisteröinti-ilmoitus on tehtävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 60 päivää ennen toiminnan aloittamista. 

Rekisteröinti-ilmoitusta ei tarvitse tehdä ympäristölupaa edellyttävästä, ilmoituksenvaraisesta eikä 31 §:ssä tarkoitetusta koeluonteisesta toiminnasta. 

189 § 

Valvontaviranomaisten vastuunjako luvanvaraisten, ilmoituksenvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen valvonnassa 

Vastuu luvanvaraisen ja ilmoituksenvaraisen toiminnan 168 ja 169 §:n mukaisesta valvonnasta kuuluu valtion valvontaviranomaiselle, jos toiminnan ympäristöluvan myöntää tai ilmoituspäätöksen tekee valtion ympäristölupaviranomainen, ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, jos se myöntää toiminnan ympäristöluvan tai tekee ilmoituspäätöksen. 

Vastuu rekisteröitävän toiminnan 168 ja 169 §:ssä tarkoitetusta valvonnasta on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella. Vastuu 116 §:n 4 momentin nojalla rekisteröitävän toiminnan valvonnasta on kuitenkin valtion valvontaviranomaisella. Rekisteröitävän ja ilmoituksenvaraisen toiminnan valvonta voidaan suorittaa osana samalla alueella sijaitsevan luvanvaraisen toiminnan valvontaa, jos se on valvonnan asianmukaiseksi ja tehokkaaksi järjestämiseksi tarpeen. Luvanvaraisen, ilmoituksenvaraisen ja rekisteröitävän toiminnan harjoittajaa ja viranomaista, jolle valvonta siirretään, on kuultava, jos valvonnasta vastaava viranomainen tämän vuoksi vaihtuu. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 


LUVANVARAISET TOIMINNAT

TAULUKKO 1 Direktiivilaitokset 

 

TAULUKKO 2 Muut laitokset 

1. Metsäteollisuus 

 

1. Metsäteollisuus 

a) Teollisuuslaitos, jossa valmistetaan massaa puusta tai muista kuitumateriaaleista  

 

 

b) Teollisuuslaitos, jossa valmistetaan paperia tai kartonkia, kapasiteetin ylittäessä 20 tonnia vuorokaudessa  

 

 

 

 

a) Kuorellisen puutavaran vesivarasto, jossa pidetään puutavaraa samanaikaisesti vähintään 20 000 m3, ei kuitenkaan vesivarasto, jossa on suljettu vesienkäsittelyjärjestelmä  

c) Teollisuuslaitos, jossa valmistetaan yhtä tai useampia seuraavista puulevyistä: suurlastulevy, lastulevy tai kuitulevy kapasiteetin ylittäessä 600 m3 vuorokaudessa  

 

b) Suurlastulevyä, lastulevyä tai kuitulevyä valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 m3 vuodessa ja enintään 600 m3 vuorokaudessa taikka vaneria tai muita puulevyjä valmistava tai pinnoittava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 m3 vuodessa  

d) Puun ja puutuotteiden suojaus kemikaaleilla tuotantokapasiteetin ylittäessä 75 m3 vuorokaudessa lukuun ottamatta pelkkää sinistäjäsienen torjuntakäsittelyä  

 

c) Puun kyllästämö, jonka tuotantokapasiteetti on enintään 75 m3 vuorokaudessa taikka sellainen muu puunsuojakemikaaleja käyttävä laitos, jossa käytetään suojakemikaaleja yli 1 tonni vuodessa  

2. Metalliteollisuus 

 

2. Metalliteollisuus 

a) Malmien, mukaan lukien sulfidimalmit, pasutus ja sintraus  

 

 

b) Raakaraudan tai teräksen tuotanto (primääri- tai sekundäärisulatus), mukaan lukien jatkuva valu, kapasiteetin ylittäessä 2,5 tonnia tunnissa  

 

a) Rauta- tai terästehdas taikka rautalejeerinkejä valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on enintään 2,5 tonnia tunnissa  

c) Muiden kuin rautametallien tuotanto malmista, rikasteista tai sekundaarisista raaka-aineista metallurgisilla, kemiallisilla tai elektrolyysimenetelmillä  

 

 

 

 

b) Muiden kuin rautametallien valssaamo, takomo tai vetämö, ei kuitenkaan kylmäprosessit langanveto, valssaus ja syväveto 

d) Rautametallivalimo, jonka tuotantokapasiteetti ylittää 20 tonnia vuorokaudessa  

 

c) Rautametallivalimo, jonka tuotantokapasiteetti on enintään 20 tonnia vuorokaudessa, mutta vähintään 200 tonnia vuodessa  

e) Muu valimo tai sulatto, jonka sulatuskapasiteetti ylittää 4 tonnia vuorokaudessa lyijyn ja kadmiumin osalta ja 20 tonnia vuorokaudessa muiden kuin rautametallien osalta  

 

d) Muu valimo tai sulatto, jonka sulatuskapasiteetti on enintään 20 tonnia vuorokaudessa, mutta vähintään 200 tonnia vuodessa; sulatettaessa lyijyä tai kadmiumia enintään 4 tonnia vuorokaudessa  

f) Rautametallien jalostus suojakäsittelemällä sulalla metallilla käsittelykapasiteetin ylittäessä 2 tonnia raakaterästä tunnissa  

 

e) Rautametallien jalostus suojakäsittelemällä sulalla metallilla, kun käsittelykapasiteetti on enintään 2 tonnia raakaterästä tunnissa 

g) Rautametallien kuumavalssaamo, jonka kapasiteetti ylittää 20 tonnia tunnissa tai takomo, jossa vasaroiden iskutyö ylittää 50 kilojoulea vasaraa kohti ja lämmitysteho ylittää 20 megawattia  

 

f) Rautametallien kuumavalssaamo, jonka kapasiteetti on enintään 20 tonnia tunnissa tai takomo, jossa vasaroiden iskutyö on enintään 50 kilojoulea vasaraa kohti tai lämmitysteho on enintään 20 megawattia  

h) Metallien tai muovien pintakäsittely elektrolyyttistä tai kemiallista menetelmää käyttäen käsittelyaltaiden yhteenlasketun tilavuuden ollessa yli 30 m3 

 

g) Metallien tai muovien pintakäsittely elektrolyyttistä tai kemiallista menetelmää käyttäen käsittelyaltaiden yhteenlasketun tilavuuden ollessa vähintään 5 ja enintään 30 m3 

 

 

h) Laivatelakka 

 

 

i) Akkutehdas 

4. Kemianteollisuus; 

teollisessa mittakaavassa tapahtuva, alla mainittujen aineiden tai aineryhmien kemiallinen tai biologinen jalostaminen 

 

4. Kemianteollisuus 

a) Epäorgaanisten kemikaalien valmistus, kuten:  

— kaasut, kuten ammoniakki, kloori tai kloorivety, fluori tai fluorivety, hiilen oksidit, rikkiyhdisteet, typen oksidit, vety, rikkidioksidi, karbonyylikloridi  

— hapot, kuten kromihappo, fluorivetyhappo, fosforihappo, typpihappo, kloorivetyhappo, rikkihappo, oleum, rikkihapokkeet  

— emäkset, kuten ammoniumhydroksidi, kaliumhydroksidi, natriumhydroksidi  

— suolat, kuten ammoniumkloridi, kaliumkloraatti, kaliumkarbonaatti, natriumkarbonaatti, perboraatti, hopeanitraatti  

— epämetallit, metallioksidit tai muut epäorgaaniset yhdisteet, kuten kalsiumkarbidi, pii, piikarbidi  

 

 

b) Orgaanisten kemikaalien valmistus, kuten:  

— yksinkertaiset hiilivedyt (suoraketjuiset tai rengasrakenteiset, tyydyttyneet tai tyydyttämättömät, alifaattiset tai aromaattiset)  

— happea sisältävät hiilivedyt, erityisesti alkoholit, aldehydit, ketonit, karboksyylihapot, esterit ja esterien seokset, asetaatit, eetterit, peroksidit ja epoksihartsit  

— rikin hiilivedyt  

— typen hiilivedyt, erityisesti amiinit, amidit, typpipitoiset yhdisteet tai nitraatit, nitriilit, syanaatit, isosyanaatit  

— fosforia sisältävät hiilivedyt  

— halogenoidut hiilivedyt  

— organometalliyhdisteet  

— muovit (polymeerit, synteettiset kuidut, selluloosapohjaiset kuidut)  

— synteettiset kumit  

— väriaineet ja pigmentit  

— pinta-aktiiviset aineet 

 

 

c) Öljyn- tai kaasunjalostamo 

 

 

d) Kasvinsuojeluaineiden tai biosidien tuotanto 

 

 

e) Räjähteiden tuotanto  

 

 

f) Fosfori-, typpi- tai kaliumpohjaisiin raaka-aineisiin perustuvien lannoitteiden (lannoitteet sisältävät joko yhtä ainetta tai niiden seosta) valmistus 

 

 

g) Lääkeaineita sisältävien tuotteiden, myös välituotteiden, tuotanto 

 

 

 

 

a) Pesuaineita valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 50 tonnia vuodessa 

 

 

b) Kumitehdas, jossa on vulkanointi- tai mastisointiprosessi 

 

 

c) Mineraaliöljytuotteita valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 tonnia vuodessa 

 

 

d) Tärkkelysjohdannaisia valmistava tehdas 

 

 

f) Entsyymitehdas 

5. Polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely 

 

5. Polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely 

a) Hiilen kaasuttaminen tai nesteyttäminen tai muiden polttoaineiden kuin hiilen kaasuttaminen tai nesteyttäminen laitoksissa, joiden polttoaineteho on vähintään 20 megawattia 

 

 

b) Kovahiilen tai sähkögrafiitin tuotanto polttamalla tai hiilettämällä 

 

 

c) Koksin tuotanto 

 

 

 

 

b) Kiinteän, nestemäisen tai kaasumaisen polttoaineen valmistuslaitos, jossa valmistetaan polttoainetta vähintään 5 000 tonnia vuodessa, ei kuitenkaan pellettien puristustoiminta 

 

 

c) Puuta raaka-aineena käyttävä grillihiilen valmistuslaitos, jossa valmistetaan hiiltä vähintään 3 000 tonnia vuodessa 

 

 

d) Muu kuin liitteen 4 kohdassa 2 tarkoitettu ilmoituksenvarainen polttonesteiden tai terveydelle tai ympäristölle vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 100 m3, ei kuitenkaan liitteen 2 mukaisen rekisteröitävän energiantuotantolaitoksen polttonestesäiliö, voimansiirron suurmuuntaja-asema tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseva valmiiksi pakattujen tuotteiden kappaletavaravarasto 

 

 

e) Kivihiilivarasto 

6. Orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta 

 

6. Orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta  

a) Aineiden, esineiden ja tuotteiden pintakäsittely, erityisesti kiillotus, painatus, pinnoittaminen, rasvanpoisto, vedenpitäviksi käsittely, liimaus, maalaus, puhdistaminen tai kyllästys käytettäessä orgaanisia liuottimia liuottimen kulutuskapasiteetin ylittäessä 150 kg tunnissa tai 200 tonnia vuodessa  

 

a1) Pintojen puhdistus orgaanisilla liuottimilla, jotka sisältävät vaaralausekkeella H340, H341, H350, H350i, H351, H360D tai H360F merkittyjä aineita ja seoksia, kun liuottimien kulutus on yli 1 tonni vuodessa, mutta enintään 200 tonnia vuodessa  

a2) Toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 50 tonnia vuodessa, mutta enintään 200 tonnia vuodessa:  

— muu kuin kohdassa a1 tarkoitettu pintojen puhdistus  

— ajoneuvojen alkuperäinen maalaus sekä tuotantolaitoksessa että sen ulkopuolella  

— metallin, muovin, tekstiilien, folion ja paperin pinnoitus tai maalaus  

— puupintojen maalaus  

— nahan viimeistely  

— lankalakkaus  

— jalkineiden valmistus  

— puun ja muovin laminointi  

— liimaus  

— seuraavat painatustoiminnat: heatset-rainaoffset-painatus, julkaisusyväpainot, muu syväpaino, fleksopaino, rotaatioseripaino mukaan lukien tekstiilien ja kartongin rotaatioseripaino, laminointi- ja lakkausyksiköt  

— kumin jalostus  

a3) Toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 25 tonnia vuodessa, mutta enintään 200 tonnia vuodessa 

— jatkuvatoiminen nauhapinnoitus  

— puun kyllästäminen 

 

 

b) Toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 50 tonnia vuodessa:  

— kylmäoffset- painatustoiminta 

— kasviöljyjen sekä eläinrasvojen uutto ja kasviöljyjen jalostustoiminnat  

— maalien, lakkojen, liimojen ja painovärien valmistus 

— lääketeollisuus 

 

 

c) Laitos, jossa käytetään orgaanisia liuottimia ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutunut osuus, vähintään 10 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 20 kg tunnissa, mukaan lukien toiminnat, joissa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu raaka-aineiden sisältämästä ponne- tai paisunta-aineesta 

7. Malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto 

 

7. Malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto 

 

 

a) Kaivostoiminta ja muu kuin liitteen 4 kohdassa 3 tarkoitettu ilmoituksenvarainen koneellinen kullankaivuu 

 

 

b) Malmin tai mineraalin rikastamo 

 

 

c) Kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maarakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää 

 

 

d) Turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus 

 

 

e) Kiinteä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää 

8. Mineraalituotteiden valmistus 

 

8. Mineraalituotteiden valmistus 

a) Sementtiklinkkerin tuotanto kiertouuneissa, joiden tuotantokapasiteetti ylittää 500 tonnia vuorokaudessa, tai muun tyyppisissä uuneissa, joiden tuotantokapasiteetti ylittää 50 tonnia vuorokaudessa 

 

a) Sementtitehdas, jonka tuotantokapasiteetti kiertouuneissa on enintään 500 tonnia vuorokaudessa ja muun tyyppisissä uuneissa enintään 50 tonnia vuorokaudessa 

b) Kalkin tuotanto uuneissa, joiden tuotantokapasiteetti ylittää 50 tonnia vuorokaudessa  

 

b) Kalkin tuotanto uuneissa, joiden yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti on enintään 50 tonnia vuorokaudessa  

c) Mineraalien sulatus, mukaan lukien mineraalikuidut, kun sulatuskapasiteetti ylittää 20 tonnia vuorokaudessa 

 

c) Mineraalivillatehdas, jonka sulatuskapasiteetti on enintään 20 tonnia vuorokaudessa, mutta yli 6 000 tonnia vuodessa 

d) Lasin valmistus, mukaan lukien lasikuidut, kun sulatuskapasiteetti ylittää 20 tonnia vuorokaudessa 

 

d) Lasia tai lasikuitua valmistava tehdas, jonka sulatuskapasiteetti on enintään 20 tonnia vuorokaudessa, mutta yli 6 000 tonnia vuodessa 

e) Asbestin tai asbestipohjaisten tuotteiden valmistus 

 

 

f) Keraamisten tuotteiden valmistus polttamalla, erityisesti kattotiilet, tiilet, tulenkestävät rakennuskivet, laatat, hiekkakivi tai posliini, kun tuotantokapasiteetti ylittää 75 tonnia vuorokaudessa ja/tai uunikapasiteetti ylittää 4 m3 ja lastauskapasiteetti ylittää 300 kg/m3 uunia kohden  

 

Seuraavien keraamisten tuotteiden valmistus polttamalla, kun tuotantokapasiteetti on enintään 75 tonnia vuorokaudessa ja/tai uunikapasiteetti on enintään 4 m3 ja lastauskapasiteetti enintään 300 kg/m3 uunia kohden:  

e1) keramiikka- tai posliinitehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa  

e2) kevytsoratehdas, jonka tuotantokapasiteetti on yli 3 000 tonnia vuodessa 

g) Magnesiumoksidin tuotanto uuneissa, joiden tuotantokapasiteetti ylittää 50 tonnia vuorokaudessa 

 

 

 

 

f) Kipsilevytehdas 

9. Nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely 

 

9. Nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely 

a) Tekstiilikuitujen tai tekstiilien esikäsittely (kuten pesu, valkaisu, merserointi) tai värjäys käsittelykapasiteetin ylittäessä 10 tonnia vuorokaudessa 

 

a) Tekstiilikuitujen tai tekstiilien esikäsittelyä tai värjäystä suorittava laitos, jonka käsittelykapasiteetti on vähintään 1 ja enintään 10 tonnia vuorokaudessa 

b) Nahanparkitus käsittelykapasiteetin ylittäessä 12 tonnia valmiita tuotteita vuorokaudessa 

 

b) Nahkatehdas tai turkismuokkaamo, ei kuitenkaan tuotteiden valmistus valmiiksi käsitellyistä nahoista 

 

 

c) Kuitukangastehdas 

 

 

d) Tekstiilien vesipesula, jonka kapasiteetti on vähintään 1 tonni vuorokaudessa ja jonka jätevesiä ei johdeta ympäristöluvanvaraiselle jätevedenpuhdistamolle tai muu kuin 2 liitteen mukainen rekisteröitävä kemiallinen pesula 

10. Elintarvikkeiden tai rehujen valmistus 

 

10. Elintarvikkeiden tai rehujen valmistus 

a) Teurastamotoiminta tuotantokapasiteetin ylittäessä 50 tonnia ruhoja vuorokaudessa 

 

a) Muu kuin liitteen 4 kohdassa 4 a tarkoitettu ilmoituksenvarainen teurastamo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 5 ja enintään 50 tonnia ruhoja vuorokaudessa 

Elintarvikkeiden tai rehujen tuotantoon tarkoitettujen seuraavien raaka-aineiden käsittely ja jalostus, riippumatta siitä, onko niitä aikaisemmin jalostettu vai ei, pelkkää pakkaamista lukuun ottamatta:  

b) Pelkästään eläinperäiset raaka-aineet (paitsi pelkkä maito) valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetin ylittäessä 75 tonnia vuorokaudessa 

 

b1) Muu kuin liitteen 4 kohdassa 4 b tarkoitettu ilmoituksenvarainen lihaa tai lihatuotteita käsittelevä tai jalostava laitos, joka käyttää eläinperäisiä raaka-aineita vähintään 1 000 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 75 tonnia vuorokaudessa  

b2) Kalaa tai kalastustuotteita käsittelevä tai jalostava laitos, joka käyttää eläinperäisiä raaka-aineita vähintään 100 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 75 tonnia vuorokaudessa 

Elintarvikkeiden tai rehujen tuotantoon tarkoitettujen seuraavien raaka-aineiden käsittely ja jalostus, riippumatta siitä, onko niitä aikaisemmin jalostettu vai ei, pelkkää pakkaamista lukuun ottamatta:  

c) Pelkästään kasviperäiset raaka-aineet valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetin ylittäessä 300 tonnia vuorokaudessa tai 600 tonnia vuorokaudessa, jos laitos toimii kaikkina vuosina enintään 90 peräkkäisenä vuorokautena  

 

c1) Muu kuin liitteen 4 kohdassa 4 c tarkoitettu ilmoituksenvarainen perunaa tai juureksia käsittelevä tai niistä tuotteita jalostava laitos, joka käyttää kasviperäisiä raaka-aineita vähintään 2 000 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 300 tonnia vuorokaudessa  

c2) Muu kuin liitteen 4 kohdassa 4 d tarkoitettu ilmoituksenvarainen vihanneksia, öljykasveja, melassia tai mallasohraa käsittelevä tai niistä tuotteita jalostava laitos, joka käyttää kasviperäisiä raaka-aineita vähintään 5 000 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 300 tonnia vuorokaudessa, ei kuitenkaan kylmäpuristettua kasviöljyä valmistava laitos  

c3) Muu kuin liitteen 4 kohdassa 4 e tarkoitettu ilmoituksenvarainen ja muu kuin kohdissa c1 ja c2 tarkoitettu kasviperäisiä raaka-aineita käsittelevä tai niistä tuotteita jalostava laitos, joka käyttää kasviperäisiä raaka-aineita vähintään 10 000 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 300 tonnia vuorokaudessa, ei kuitenkaan kylmäpuristettua kasviöljyä valmistava laitos tai leipomo  

c4) Muu kuin liitteen 4 kohdassa 4 f tarkoitettu ilmoituksenvarainen panimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 250 000 litraa vuodessa ja enintään 300 000 litraa vuorokaudessa  

c5) Muu kuin liitteen 4 kohdassa 4 g tarkoitettu ilmoituksenvarainen siiderin ja viinin valmistus käymisteitse, kun tuotantokapasiteetti on vähintään 750 000 litraa vuodessa ja enintään 300 000 litraa vuorokaudessa  

c6) Muu kuin liitteen 4 kohdassa 4 h tarkoitettu ilmoituksenvarainen ja muu kuin kohdissa c4 ja c5 tarkoitettu virvoitus- tai alkoholijuomia valmistava laitos, kun virvoitus- ja alkoholijuomien tuotantokapasiteetti on yhteensä vähintään 50 miljoonaa litraa vuodessa ja enintään 300 000 litraa vuorokaudessa  

Elintarvikkeiden tai rehujen tuotantoon tarkoitettujen seuraavien raaka-aineiden käsittely ja jalostus, riippumatta siitä, onko niitä aikaisemmin jalostettu vai ei, pelkkää pakkaamista lukuun ottamatta:  

d) Eläin- ja kasviperäiset raaka-aineet sekä yhdistettyinä että erillisinä tuotteina valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetin ylittäessä vuorokaudessa:  

75 tonnia, jos A yhtä suuri tai suurempi kuin 10 tai  

300 - (22,5 A), jos A on pienempi kuin 10  

joissa "A" on valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetin eläinperäisen raaka-aineen osuus painoprosentteina.  

Pakkauksen painoa ei saa sisällyttää tuotteen lopulliseen painoon. Tätä kohtaa ei sovelleta tapauksiin, joissa ainoa raaka-aine on maito.  

Kohtaan liittyvä kuva on taulukon jälkeen1 

 

d1) Margariinia tai muita kasvi- ja eläinperäisiä rasvoja tai öljyjä valmistava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 15, mutta enintään 75 tonnia vuorokaudessa, jos valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetin eläinperäisen raaka-aineen osuus on vähintään 10 painoprosenttia; muuten enintään 300 - (22,5 x A) tonnia vuorokaudessa, kun A on valmiiden tuotteiden eläinperäisen raaka-aineen osuus painoprosentteina  

d2) Muu kuin liitteen 4 kohdassa 4 i tarkoitettu ilmoituksenvarainen rehua tai rehuvalkuaista valmistava tai sekoittava teollinen laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 15, mutta enintään 75 tonnia vuorokaudessa, jos valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetin eläinperäisen raaka-aineen osuus on vähintään 10 painoprosenttia; muuten enintään 300 - (22,5 x A) tonnia vuorokaudessa, kun A on valmiiden tuotteiden eläinperäisen raaka-aineen osuus painoprosentteina  

d3) Muu kuin liitteen 4 kohdassa 4 j tarkoitettu ilmoituksenvarainen jäätelötehdas tai juustomeijeri, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 1 000 tonnia vuodessa, mutta enintään 75 tonnia vuorokaudessa, jos valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetin eläinperäisen raaka-aineen osuus on vähintään 10 painoprosenttia; muuten 300 - (22,5 x A) tonnia vuorokaudessa, kun A on valmiiden tuotteiden eläinperäisen raaka-aineen osuus painoprosentteina  

d4) Muu kuin liitteen 4 kohdassa 4 k tarkoitettu ilmoituksenvarainen eineksiä valmistava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 5 000 tonnia vuodessa, mutta enintään 75 tonnia vuorokaudessa, jos valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetin eläinperäisen raaka-aineen osuus on vähintään 10 painoprosenttia; muuten 300 - (22,5 x A) tonnia vuorokaudessa, kun A on valmiiden tuotteiden eläinperäisen raaka-aineen osuus painoprosentteina 

e) Pelkän maidon käsittely ja jalostus vastaanotetun maidon määrän ylittäessä 200 tonnia vuorokaudessa (vuosittain laskettavan keskiarvon perusteella)  

 

e) Muu kuin liitteen 4 kohdassa 4 l tarkoitettu ilmoituksenvarainen pelkän maidon keräily-, käsittely- tai jalostuslaitos, jossa vastaanotetun maidon määrä on vähintään 100 ja enintään 200 tonnia vuorokaudessa 

 

 

f) Muu kuin liitteen 4 kohdassa 4 m tarkoitettu ilmoituksenvarainen makeistehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 15 tonnia vuorokaudessa 

 

 

g) Muu kuin liitteen 4 kohdassa 4 n tarkoitettu ilmoituksenvarainen mallas-, alkoholi- tai virvoitusjuomien pakkaamo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 50 miljoonaa litraa vuodessa 

 

 

h) Liivatteen valmistus vuodista, nahoista ja luista 

11. Eläinsuojat tai kalankasvatus  

 

11. Eläinsuojat tai kalankasvatus  

a) Siipikarjakasvattamot, kun siipikarjapaikkoja on yli 40 000 ja sikalat, kun tuotantosikojen (yli 30 kg:n painoisia) paikkoja on yli 2 000 tai kun emakkopaikkoja on yli 750; siipikarjalla tarkoitetaan kanoja, kalkkunoita, helmikanoja, ankkoja, sorsia, hanhia, viiriäisiä, kyyhkysiä, fasaaneja, peltopyitä ja muita lintuja  

 

a) Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 300 lypsylehmälle, 500 lihanaudalle tai 600 emolehmälle taikka muu eläinsuoja, jonka kokonaiseläinyksikkömäärä liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 3 000  

 

 

b) Turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 500 siitosnaarasminkille tai -hillerille taikka vähintään 250 siitosnaarasketulle tai -supille taikka muu turkistarha, jonka kokonaiseläinyksikkömäärä liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 100  

 

 

c) Kalankasvatus- tai kalanviljelylaitos, jossa käytetään vähintään 2 000 kg vuodessa kuivarehua tai sitä ravintoarvoltaan vastaava määrä muuta rehua taikka jossa kalan lisäkasvu on vähintään 2 000 kg vuodessa, taikka kooltaan vähintään 20 hehtaarin luonnonravintolammikko tai lammikkoryhmä 

12. Liikenne 

 

12. Liikenne 

 

 

a) Pääosin kauppamerenkulun käyttöön tarkoitettu ja kantavuudeltaan yli 1 350 tonnin aluksille soveltuva satama tai lastaus- taikka purkulaituri 

 

 

b) Lentopaikka, ei kuitenkaan pelastustoimintaan tarkoitettu helikopterilentopaikka 

 

 

c) Ulkona sijaitseva moottoriurheilurata  

 

 

d) Kemikaaliratapiha tai terminaali, jossa siirretään terveydelle tai ympäristölle vaarallisia kemikaaleja kuljetusvälineestä toiseen tai varastoon taikka varastosta kuljetusvälineeseen, ei kuitenkaan kappaletavaran siirtäminen  

13. Jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely 

 

13. Jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely 

a) Jätteiden käsittely jätteenpolttolaitoksissa tai jätteen rinnakkaispolttolaitoksissa, joiden kapasiteetti muiden kuin vaarallisten jätteiden osalta ylittää 3 tonnia tunnissa ja vaarallisten jätteiden osalta ylittää 10 tonnia vuorokaudessa  

 

a) Kiinteää tai nestemäistä jätettä polttava jätteenpolttolaitos tai jätteen rinnakkaispolttolaitos, jonka kapasiteetti muiden kuin vaarallisten jätteiden osalta on enintään 3 tonnia tunnissa ja vaarallisten jätteiden osalta enintään 10 tonnia vuorokaudessa  

b) Ruhojen tai eläinperäisen jätteen loppukäsittely tai kierrätys käsittelykapasiteetin ylittäessä 10 tonnia vuorokaudessa  

 

b) Laitos, jonka ruhojen tai eläinperäisen jätteen käsittelykapasiteetti on enintään 10 tonnia vuorokaudessa  

c) Taulukon 1 mukaisen laitoksen jätevesien erillinen jätevedenpuhdistamo, joka ei kuulu yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun neuvoston direktiivin 91/271/ETY soveltamisalaan  

 

c) Muu kuin taulukon 1 kohdassa 13 c tarkoitettu teollisuuden erillinen jätevedenpuhdistamo, jossa käsitellään taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen prosessijätevesiä  

d) Vaarallisten jätteiden käsittely, kun kapasiteetti ylittää 10 tonnia vuorokaudessa ja joka sisältää yhden tai useamman seuraavista toiminnoista:  

— biologinen käsittely  

— fysikaalis-kemiallinen käsittely  

— yhdistäminen tai sekoittaminen ennen taulukon 1 kohdissa 13 a ja d lueteltuja muita toimintoja  

— uudelleenpakkaaminen ennen taulukon 1 kohdissa 13 a ja d lueteltuja muita toimintoja  

— liuottimien talteenotto tai regenerointi  

— muun epäorgaanisen materiaalin kuin metallien tai metalliyhdisteiden kierrätys tai talteenotto  

— happojen tai emästen regenerointi  

— pilaantumisen torjumiseksi käytettyjen aineiden hyödyntäminen  

— katalyyttien ainesosien hyödyntäminen  

— öljyn uudelleenjalostaminen tai muu uudelleenkäyttö  

— maanvarainen allastaminen  

 

 

e) Muiden kuin vaarallisten jätteiden loppukäsittely, kun kapasiteetti ylittää 50 tonnia vuorokaudessa, mukaan luettuna yksi tai useampi seuraavista toiminnoista ja lukuun ottamatta yhdyskuntajätevesien käsittelystä annettuun neuvoston direktiiviin 91/271/ETY kuuluvia toimintoja:  

— biologinen käsittely  

— fysikaalis-kemiallinen käsittely  

— jätteen esikäsittely polttoa tai rinnakkaispolttoa varten  

— kuonan ja tuhkan käsittely  

— metallijätteen käsittely leikkureilla, mukaan lukien sähkö- ja elektroniikkalaiteromu sekä romuajoneuvot ja niiden osat  

 

 

f) Muiden kuin vaarallisten jätteiden hyödyntäminen tai hyödyntämisen ja loppukäsittelyn yhdistelmä, kun kapasiteetti ylittää 75 tonnia vuorokaudessa, mukaan luettuna yksi tai useampi seuraavista toiminnoista ja lukuun ottamatta yhdyskuntajätevesien käsittelystä annettuun neuvoston direktiiviin 91/271/ETY kuuluvia toimintoja:  

— biologinen käsittely  

— jätteen esikäsittely polttoa tai rinnakkaispolttoa varten  

— kuonan ja tuhkan käsittely  

— metallijätteen käsittely leikkureilla, mukaan lukien sähkö- ja elektroniikkalaiteromu sekä romuajoneuvot ja niiden osat  

Jos ainoa jätteidenkäsittelytoiminta on anaerobinen käsittely (mädätys), tämän toiminnan kapasiteettia koskeva raja-arvo on 100 tonnia vuorokaudessa  

 

 

g) Kaatopaikat, joihin tuodaan enemmän kuin 10 tonnia jätettä vuorokaudessa tai joiden kokonaiskapasiteetti on enemmän kuin 25 000 tonnia, lukuun ottamatta pysyvän jätteen kaatopaikkoja  

 

 

h) Vaarallisen jätteen, johon taulukon 1 kohtaa 13 g ei sovelleta, väliaikainen varastointi ennen taulukon 1 kohdissa 13 a, d, g ja i lueteltua toimintaa, kun kokonaiskapasiteetti on enemmän kuin 50 tonnia, lukuun ottamatta väliaikaista varastointia keräilyn aikana paikassa, jossa jäte tuotetaan  

 

 

i) Vaarallisen jätteen maanalainen varastointi, kun kokonaiskapasiteetti on enemmän kuin 50 tonnia  

 

 

 

 

d) Yhdyskuntajätevesien käsittely ja johtaminen, kun kyse on asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemisestä 

 

 

e) Kaivannaisjätteen jätealue  

 

 

f) Muu kuin taulukon 2 kohdissa 13 a, b ja e tarkoitettu jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista  

14. Muu toiminta 

 

14. Muu toiminta 

 

 

a) Muu kuin liitteen 4 kohdassa 7 tarkoitettu ilmoituksenvarainen ulkona sijaitseva ampumarata 

 

 

b) Pysyvä, ulkona sijaitseva laitosmainen suihkupuhalluspaikka  

 

 

c) Krematorio tai lemmikkieläinten polttolaitos  

 

 

d) Muu kuin taulukon 1 kohdassa 4 f tarkoitettu lannoitetehdas  

 

 

e) Öljyn ja kaasun etsintäporaus ja esiintymän hyväksikäyttö sekä muu niihin liittyvä toiminta Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä  

Kuva: Taulukko 1 (direktiivilaitokset) kohta 10 d, elintarvikkeiden tai rehujen valmistus 

Kuva puuttuu toistaiseksi

(A) Eläinperäisen raaka-aineen osuus (% valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetista) 

ILMOITUKSENVARAISET TOIMINNAT

1. Sahalaitos, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 20 000 m3 sahatavaraa vuodessa. 

2. Terveydelle tai ympäristölle vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia  

a) vähintään 100 m3 mutta alle 1 000 m3, ei kuitenkaan nestemäisten polttoaineiden jakeluaseman tai liitteen 2 mukaisen rekisteröitävän energiantuotantolaitoksen polttonestesäiliö, voimansiirron suurmuuntaja-asema tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseva valmiiksi pakattujen tuotteiden kappaletavaravarasto taikka kalliovarasto. 

b) vähintään 1 000 m3 mutta alle 50 000 m3, ei kuitenkaan nestemäisten polttoaineiden jakeluaseman tai liitteen 2 mukaisen rekisteröitävän energiantuotantolaitoksen polttonestesäiliö, voimansiirron suurmuuntaja-asema tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseva valmiiksi pakattujen tuotteiden kappaletavaravarasto taikka kalliovarasto. 

3. Koneellinen kullankaivuu, kun kaivettavien maamassojen määrä on alle 500 m3 vuodessa pintamaat mukaan lukien ja työskentelyaika enintään 50 vuorokautta vuodessa eikä toimintaan tarvita vesilain mukaista lupaa tai oikeutta. 

4. Seuraavat elintarvike- ja rehuteollisuuden toiminnat, joiden jätevedet johdetaan ympäristöluvanvaraiselle jätevedenpuhdistamolle: 

a) teurastamo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 5 ja enintään 50 tonnia ruhoja vuorokaudessa 

b) lihaa tai lihatuotteita käsittelevä tai jalostava laitos, joka käyttää eläinperäisiä raaka-aineita vähintään 1 000 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 75 tonnia vuorokaudessa 

c) perunaa tai juureksia käsittelevä tai niistä tuotteita jalostava laitos, joka käyttää kasviperäisiä raaka-aineita vähintään 2 000 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 300 tonnia vuorokaudessa 

d) vihanneksia, öljykasveja, melassia tai mallasohraa käsittelevä tai niistä tuotteita jalostava laitos, joka käyttää kasviperäisiä raaka-aineita vähintään 5 000 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 300 tonnia vuorokaudessa, ei kuitenkaan kylmäpuristettua kasviöljyä valmistava laitos 

e) muu kuin kohdissa c) ja d) tarkoitettu kasviperäisiä raaka-aineita käsittelevä tai niistä tuotteita jalostava laitos, joka käyttää kasviperäisiä raaka-aineita vähintään 10 000 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 300 tonnia vuorokaudessa, ei kuitenkaan kylmäpuristettua kasviöljyä valmistava laitos tai leipomo 

f) panimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 250 000 mutta alle 5 miljoonaa litraa vuodessa ja enintään 300 000 litraa vuorokaudessa 

g) siiderin ja viinin valmistus käymisteitse, kun tuotantokapasiteetti on vähintään 750 000 mutta alle 10 miljoonaa litraa vuodessa ja enintään 300 000 litraa vuorokaudessa 

h) muu kuin kohdissa f) ja g) tarkoitettu virvoitus- tai alkoholijuomia valmistava laitos, kun virvoitus- ja alkoholijuomien tuotantokapasiteetti on yhteensä vähintään 50 miljoonaa litraa vuodessa ja enintään 300 000 litraa vuorokaudessa 

i) rehua tai rehuvalkuaista valmistava tai sekoittava teollinen laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on alle 22 500 tonnia vuodessa ja vähintään 15, mutta enintään 75 tonnia vuorokaudessa, jos valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetin eläinperäisen raaka-aineen osuus on vähintään 10 painoprosenttia; muuten enintään 300 - (22,5 x A) tonnia vuorokaudessa, kun A on valmiiden tuotteiden eläinperäisen raaka-aineen osuus painoprosentteina 

j) jäätelötehdas tai juustomeijeri, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 1 000 tonnia vuodessa, mutta enintään 75 tonnia vuorokaudessa, jos valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetin eläinperäisen raaka-aineen osuus on vähintään 10 painoprosenttia; muuten 300 - (22,5 x A) tonnia vuorokaudessa, kun A on valmiiden tuotteiden eläinperäisen raaka-aineen osuus painoprosentteina 

k) eineksiä valmistava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 5 000 ja alle 30 000 tonnia vuodessa, mutta enintään 75 tonnia vuorokaudessa, jos valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetin eläinperäisen raaka-aineen osuus on vähintään 10 painoprosenttia; muuten 300 - (22,5 x A) tonnia vuorokaudessa ja alle 30 000 tonnia vuodessa, kun A on valmiiden tuotteiden eläinperäisen raaka-aineen osuus painoprosentteina 

l) pelkän maidon keräily-, käsittely- tai jalostuslaitos, jossa vastaanotetun maidon määrä on vähintään 100 ja enintään 200 tonnia vuorokaudessa 

m) makeistehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 15 tonnia vuorokaudessa 

n) mallas-, alkoholi- tai virvoitusjuomien pakkaamo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 50 miljoonaa litraa vuodessa. 

5. Eläinsuoja, joka on tarkoitettu: 

a) vähintään 50 lypsylehmälle, vähintään 100 lihanaudalle, vähintään 130 emolehmälle, vähintään 60 hevoselle tai ponille, vähintään 250 uuhelle tai vuohelle, vähintään 100 täysikasvuiselle emakolle, vähintään 250 lihasialle, vähintään 4 000 munituskanalle tai vähintään 10 000 broilerille ja joka ei ole ympäristöluvanvarainen liitteen 1 perusteella; 

b) yhdelle tai usealle muulle kuin a kohdassa mainitulle liitteessä 3 tarkoitetulle eläinlajille, jonka kokonaiseläinyksikkömäärä liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 250 ja joka ei ole ympäristöluvanvarainen liitteen 1 perusteella. Jos eläinsuojan suurimman eläinyksikkömäärän muodostaa a kohdassa tarkoitetun tuotantoeläimen nuorkarja, ilmoituksenvaraisuusraja määräytyy kuitenkin täysikasvuisen tuotantoeläimen eläinyksikkömääräksi muunnetun eläinmäärän perusteella. Tätä kohtaa ei sovelleta liitteessä 3 mainittuihin turkiseläimiin;  

c) usealle a tai b kohdassa tarkoitetulle tuotantoeläimelle ja joka ei ole suoraan ilmoituksenvarainen a kohdassa mainitun tuotantoeläimen eläinmäärän perusteella, ilmoituksenvaraisuus määräytyy liitteen 3 eläinyksikkökertoimilla laskettavien eläinyksikkömäärien perusteella. Tällöin kaikkien tuotantoeläinten eläinyksikkömäärät lasketaan yhteen ja niiden summaa verrataan suurimman eläinyksikkömäärän saaneen tuotantoeläimen eläinyksikkömääräksi muunnettuun ilmoituksenvaraisuuden rajaan, jonka ylittyessä toiminta on ilmoituksenvarainen. 

Eläinyksikkömääräksi muunnettu ilmoituksenvaraisuuden raja a kohdassa tarkoitetulle tuotantoeläimelle saadaan kertomalla a kohdassa eläinmääränä ilmoitettu ilmoituksenvaraisuuden raja liitteen 3 eläinyksikkökertoimella.  

6. Yli 50 linja-auton tai kuorma-auton varikko tai vastaavan kokoinen työkonevarikko. 

7. Ulkona sijaitseva, ampumarata, jolla on tarkoitettu ammuttavaksi enintään 10 000 laukausta vuodessa ja jossa ei ole haulikkoammuntaan tarkoitettua rataa. 

8. Kiinteä eläintarha tai huvipuisto. 

2. 

Laki 

ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 

1 § 

Tällä lailla kumotaan ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain (49/2019) 116 §:n 1 ja 3 momentti sekä 189 §. 

2 § 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 


3. 

Laki 

vesilain 18 luvun 19 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan vesilain (587/2011) 18 luvun 19 §, sellaisena kuin se on laissa 505/2019 seuraavasti: 

19 § 

Vesitalousasioita koskeva tietopalvelu 

Lupaviranomaisen on julkaistava vesitalousasiassa antamansa päätös muutoksenhaulle säädetyn ajan päättymisen jälkeen verkkosivuillaan, jollei sitä asian merkitys huomioon ottaen ole pidettävä tarpeettomana (vesitalousasioiden tietopalvelu). Päätöksessä saadaan julkaista hankkeesta vastaavan nimi sekä hankkeen vaikutuspiiriin kuuluvien kiinteistöjen nimet ja kiinteistötunnukset. 

Tiedot saadaan julkaista, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu ja ne voidaan julkaista sen estämättä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:n 3 momentissa säädetään. Päätökseen sisältyvät henkilötiedot on poistettava verkkosivuilta sen jälkeen, kun hanke on päättynyt. 

Vesitalousasioiden tietopalvelusta voidaan hakea tietoja rajattuina hakuina käyttäen hakuperusteena asian tunnistetietoja, hankkeesta vastaavan nimeä, hankkeen laatua tai sijaintikuntaa taikka päätöksen tekoajankohtaa. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 


Helsingissä 15.10.2020 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja  Hannu  Hoskonen  /kesk   

varapuheenjohtaja  Tiina  Elo  /vihr   

jäsen  Inka  Hopsu  /vihr   

jäsen  Petri  Huru  /ps   

jäsen  Mai  Kivelä  /vas   

jäsen  Hanna  Kosonen  /kesk   

jäsen  Johan  Kvarnström  /sd   

jäsen  Niina  Malm  /sd   

jäsen  Mikko  Ollikainen  /r   

jäsen  Mauri  Peltokangas  /ps   

jäsen  Saara-Sofia  Sirén  /kok   

jäsen  Katja  Taimela  /sd   

jäsen  Mari-Leena  Talvitie  /kok   

jäsen  Ari  Torniainen  /kesk   

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Tuire  Taina  /   

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.