Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta ja jätelain 148 §:n muuttamisesta ( HE 247/2018 vp ): Asia on saapunut ympäristövaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Valiokunta on kuullut: 

• lainsäädäntöneuvos Erja Werdi - ympäristöministeriö
• hallitussihteeri Hanna-Lena Fallenius-Tuurihalme - ympäristöministeriö
• erityisasiantuntija Nina Lehtosalo - ympäristöministeriö
• johtava asiantuntija Outi Pyy - Suomen ympäristökeskus
• yksikön päällikkö Ari Nygrén - Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• projektipäällikkö Kari Pyötsiä - Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• ympäristöpäällikkö Miira Riipinen - Suomen Kuntaliitto

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta. Uudessa laissa säädettäisiin alueen pilaantuneisuuden selvittämisen ja pilaantuneen alueen puhdistamisen tukemisesta valtion talousarvioissa osoitetuista määrärahoista. Lain tarkoituksena olisi parantaa ympäristön tilaa poistamalla terveydelle tai ympäristölle aiheutuvaa vaaraa tai haittaa. Tukea voitaisiin myöntää julkisille yhteisöille, yhtiöille ja muille yhteisöille sekä luonnollisille henkilöille edellytysten täyttyessä. 

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toimisi valtionapuviranomaisena ja myöntäisi tukea pilaantuneiden alueiden pilaantuneisuuden selvittämiseen ja pilaantuneen alueen puhdistamiseen yleisen edun niitä edellyttäessä. Ehdotuksen mukaan Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voisi myös järjestää pilaantuneisuuden selvittämisen ja puhdistamisen. Yleisen ympäristöedun vuoksi joissain tilanteissa olisi tarpeen, että valtio huolehtisi näistä toimista.  

Ehdotetussa tukilaissa säädettäisiin ympäristöministeriön ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävistä. Laissa myös säädettäisiin niistä edellytyksistä, joiden täyttyessä tukeminen olisi mahdollista. Lakiin sisältyisivät säännökset myös avustuksen määräytymisen perusteista ja avustuskelpoisista kustannuksista. 

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös jätelain voimaantulopykälää. Pykälästä poistettaisiin ne säännökset, joilla on jätetty voimaan vuoden 1993 jätelakiin ja -asetukseen sisältyvä nykyistä tukijärjestelmää koskeva sääntely.  

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020. 

Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Ympäristövaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muutettuina seuraavin huomautuksin. 

Yleistä

Suomessa on tuhansia alueita, joiden maaperässä on niin paljon haitallisia aineita, että alueet määritellään pilaantuneiksi. Suurin osa alueista on vanhoja kaatopaikkoja, sahoja, ampumaratoja, kyllästämöjä tai romuttamoja, joilla ei enää ole toimintaa. Kunnostusvastuuta ei usein voida kohdistaa aiheuttajaan, koska sitä ei enää ole tai aiheuttajaa ei saada pilaantumisesta vastuuseen siksi, että toiminta on aikanaan ollut lakien mukaista. Pilaantuneet alueet muodostavat usein pohjavesi- ja terveysriskin, joten alueita on kartoitettu 1980-luvulta lähtien. Pilaantuneiksi epäiltyjä tai todettuja maa-alueita arvioidaan olevan yli 23 000. Vuosina 1986—2012 on kunnostettu lähes 4 900 aluetta. Useimmiten maaperään liittyvät terveysriskit on ollut välttämätöntä poistaa, koska alueelle on rakennettu asuntoja tai pilaantuminen on muodostanut uhan tärkeälle pohjavesialueelle. Yksityiset ovat kunnostaneet tähän mennessä puhdistetuista alueista noin 60 % ja kunnat ja valtio noin 40 %. 

Pilaantuneiden alueiden kunnostamista on avustettu pääasiassa öljysuojarahastosta ja valtion jätehuoltotyöjärjestelmästä. Öljysuojarahastosta on avustettu pääasiassa öljyllä pilaantuneiden entisten polttonesteiden jakeluasemien kunnostamista. Valtion jätehuoltotyöjärjestelmän kautta on tuettu vanhojen kaatopaikkojen ja muiden vastaavien alueiden kunnostamista. Jätehuoltotyöjärjestelmä ei vastaa valtionavustusta koskevan lainsäädännön eikä perustuslain vaatimuksia, joten hallituksen esityksessä ehdotetaan sen korvaamista uudella pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemista koskevalla lailla. Valiokunta toteaa, että myös öljysuojarahastoa koskeva lainsäädäntö on uudistettava EU-oikeudellisista syistä. Öljysuojarahasto korvaa maa- ja vesialueilla tapahtuvien öljyvahinkojen ja niiden torjunnan kustannukset silloin, kun vahingon aiheuttajaa ei tiedetä tai aiheuttaja ei kykene korvaamaan kustannuksia. Valiokunta on korostanut öljysuojarahaston suurta merkitystä käytännön työssä öljyvahinkoihin varautumisessa ja niiden torjumisessa (YmVL 11/2018 vp ja YmVM 16/2018 vp). 

Valiokunta korostaa, että säädettävä laki on tärkeä ja kannatettava, mutta sen vaikutus isännättömien pilaantuneiden alueiden kunnostamiseen on rajallinen. Avustusta voidaan myöntää tukilakiehdotuksen 2 §:n mukaan kuten nykyisinkin valtion talousarviossa vahvistetun määrärahan rajoissa, ja sen myöntämisen edellytykset on ehdotuksen 6 §:n mukaisesti rajattu vakaviin pilaantumistapauksiin. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan nykyisen jätehuoltotyöjärjestelmän kautta on rahoitettu vuosittain 8—15 alueen puhdistustyöt ja määrärahataso on ollut noin 2,5—3 miljoonaa euroa vuodessa. Hallituksen esityksestä ei ilmene, että määrärahatasoon olisi odotettavissa mitään muutosta, kun jätehuoltotyöjärjestelmä teknisesti korvataan uudella pilaantuneiden alueiden kunnostamisen tukemista koskevalla lailla. Valiokunta korostaa siten tässäkin yhteydessä yleisesti tarvetta kehittää toissijaisia ympäristövastuujärjestelmiä, jotta isännättömät, vaaraa aiheuttavat pilaantuneet alueet voidaan puhdistaa ja jotta yritysten ympäristövastuut maksukyvyttömyystapauksissa voidaan hoitaa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti siten, että ne eivät jää valtion talousarviosta tai toisaalta myöskään kunnan varoin hoidettaviksi. Ympäristöministeriössä on käynnissä toissijaisten ympäristövahinkovastuiden (TOVA) kehittämishanke. Valiokunta kiirehtii selvityksen valmistumista ja tarvittavien lainsäädäntöesitysten valmistelua. 

Avustuskelpoiset kustannukset ja asiantuntijapalvelu

Hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen 9 §:n mukaan avustuskelpoisia kustannuksia ovat pilaantuneisuuden selvittämisen ja puhdistustarpeen suunnittelu-, tutkimus-, arviointi- ja raportointikustannukset sekä puhdistamiskustannukset ja niihin liittyvät tarpeelliset muut kustannukset. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus lain mukaisena valtionapuviranomaisena päättää hyväksyttävistä kustannuksista. Valiokunta pitää hyvänä säännöksen joustavuutta siinä, että avustuskelpoisia kustannuksia voivat olla muutkin kuin säännöksessä mainitut tarpeelliset selvittämiseen ja puhdistamiseen liittyvät kustannukset. 

Valiokunta toteaa, että avustuksiin sovelletaan valtionavustuslakia sen lisäksi, mitä ehdotetussa laissa säädetään. Esimerkiksi valtionavustuksen hakemisesta säädetään valtionavustuslain 9 §:ssä. Tämä viittaus lakiehdotuksen 6 §:ssä on turha, koska yleisviittaus valtionavustuslakiin 5 §:n 1 momentissa periaatteessa riittää. Valiokunta kuitenkin toteaa, että viittaus saattaa silti olla lain käyttäjän kannalta informatiivinen ja siksi perusteltu, vaikka lainvalmisteluohjeiden mukaisesti turhia viittauksia tulisi välttää. 

Lakiehdotuksen 8 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi asiantuntijapalvelusta. Maksullista asiantuntijapalvelua ovat ehdotuksen mukaan konkreettisen tapauksen pilaantuneisuuden selvittämisen ja puhdistamisen suunnitteluun, hankintaan, toteutukseen ja tarvittaviin lupiin liittyvää sisältöä koskeva palvelu. Sen sijaan hallintolakiin perustuva neuvontavelvollisuus on yleistä ja kohdistuu menettelyyn, kuten vireillepanoon ja tarvittaviin hakemuksiin ja selvityksiin. Asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin kysymys siitä, onko selvää, miten maksullinen ja maksuton palvelu erotetaan toisistaan. Valiokunta toteaa, että tarkoituksena on, että Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja hakijan välillä tehtäisiin tarvittaessa sopimus asiantuntijapalvelusta. Tämä hakijan pyynnöstä tehtävä sopimus osaltaan erottaisi hallintolakiin perustuvan maksuttoman neuvonnan ja toisaalta myös 4 §:n 2 momentin neuvontatehtävän asiantuntijapalvelusta. Asiantuntijapalvelun voi luonnollisesti ostaa muualtakin. 

Valiokunta toteaa, että lakiehdotus sisältää tarvittavat asetuksenantovaltuudet yksityiskohdista säätämiseksi tarpeen mukaan. Valiokunta pitää tärkeänä, että uuden lain täytäntöönpanon tueksi laaditaan myös riittävä ohjeistus. 

Laki pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta

2 §. Avustuksen myöntäminen.

Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 2 §:n otsikon muuttamista lain tarkoitukseksi, koska ehdotetussa 6 §:ssä viitataan avustuksen myöntämisedellytyksistä lain 2 §:n mukaiseen tarkoitukseen ja 2 §:n sisältö määrittelee nimenomaan avustuksen tarkoitusta.  

6 §. Valtionavustuksen myöntämisen edellytykset.

Hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen 6 §:n mukaan harkinnanvaraista avustusta voidaan myöntää vaaran tai haitan selvittämiseen ja pilaantuneen alueen puhdistamiseen silloin, kun pilaantumisen aiheuttajaa ei saada selville tai aiheuttajaa ei tavoiteta taikka pilaantumisen aiheuttaja ei kykene vastaamaan toimen kustannuksista. Avustusta voidaan tällöin myöntää, jos vastuu kohdistuisi muuhun tahoon kuin aiheuttajaan ja alueen tilan selvittäminen tai puhdistaminen olisi tälle ilmeisen kohtuutonta. Avustusta voidaan 6 §:n 2 momentin mukaan myöntää vain merkittävää ympäristö- ja terveysvaaraa tai ‑haittaa aiheuttaviin alueisiin. Roskaantuneiden alueiden puhdistamiseen avustusta ei siten saisi, ellei roskaantumisesta aiheudu laissa tarkoitettua ympäristö- tai terveyshaittaa tai -vaaraa. Lisäksi avustuksen myöntämisessä voitaisiin edellyttää, että hakijana oleva julkisyhteisö, yritys tai muu yhteisö taikka luonnollinen henkilö osallistuu toimeen tai sen kustannuksiin. 

Valiokunta katsoo, että 6 §:n hyväksyminen ehdotetussa muodossaan johtaisi siihen, että kunnalle ei enää olisi mahdollista myöntää avustusta sellaisen vanhan kaatopaikan kunnostamiseen, josta kunnan katsotaan olevan pilaantumisen aiheuttaja. Vanhoja, suljettuja kaatopaikkoja on useita tuhansia, ja kunnan katsotaan usein olevan niistä vastuussa, vaikka toiminta-ajan lainsäädäntö ja ymmärrys haitallisista ympäristövaikutuksista oli puutteellista ja toiminta täysin sijoitusluvan ja lakien mukaista. Koska lakiehdotuksen tarkoituksena ei ole ollut poistaa kunnan mahdollisuutta avustuksen saamiseen, valiokunta ehdottaa uuden 2 momentin lisäämistä 6 §:ään. Sen mukaan 1 momentin 1 kohdasta poiketen tilanteessa, jossa kunnan katsotaan olevan pilaantumisen aiheuttaja, kunnalle voidaan myöntää avustusta vanhan suljetun ympäristö- tai terveysriskiä aiheuttavan kaatopaikan alueen tilan selvittämisestä ja puhdistamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Uuden momentin tarkoituksena on selventää, että muutoksella ei ole tarkoitus muuttaa voimassa olevaa oikeustilaa, vaan kunnat voivat saada myös säädettävän lain mukaan avustusta vanhan kaatopaikan puhdistamiseen. Vanhalla suljetulla kaatopaikalla tarkoitetaan lähtökohtaisesti kaatopaikkaa, joka on tullut sulkea ennen 1.10.2007, koska sen rakennevaatimukset eivät täyttäneet EU:n kaatopaikkadirektiiviin perustuvia vaatimuksia. 

10 §. Valtionavustuspäätös.

Valiokunta ehdottaa pykälän teknistä täsmentämistä lisäämällä siihen viittauksen säädettävään lakiin eli lisäämällä siihen määreen "tämän lain mukaisen" valtion-avustuspäätöksen. 

14 §. Voimaantulo- ja siirtymäsäännös.

Valiokunta ehdottaa siirtymäsäännöksen täsmentämistä siten, että siinä viitataan suoraan jätelain 35 §:ssä tarkoitettuun jätehuoltotyöhön liittyviin asioihin. Hallituksen esityksen mukaisesti ehdotetussa muodossaan siirtymäsäännös jättää säännöksen tarkoittamien asioiden määrittämisen auki, ottaen huomioon, että säädettäväksi ehdotettu laki on uusi eikä sen mukaisia vanhoja asioita voi olla vireillä. 

Ympäristövaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 247/2018 vp sisältyvän 2. lakiehdotuksen. 

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 247/2018 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

1. 

Laki 

pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 

1 § 

Soveltamisala 

Tässä laissa säädetään alueen pilaantuneisuuden selvittämisen ja pilaantuneen alueen puhdistamisen tukemisesta. 

2 § 

Valtionavustuksen tarkoitus 

Harkinnanvaraista avustusta voidaan myöntää maaperän, pohjaveden tai sedimenttien pilaantumisesta terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan selvittämiseen ja pilaantuneen alueen puhdistamiseen. 

Avustuksia voidaan myöntää valtion talousarviossa vahvistetun enimmäismäärän rajoissa. 

3 § 

Ympäristöministeriön tehtävät 

Tämän lain mukaisen toiminnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen kuuluvat ympäristöministeriölle. 

4 § 

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävät 

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toimii valtionavustuslaissa (688/2001) tarkoitettuna valtionapuviranomaisena. Tehtävistä säädetään lisäksi valtionavustuslaissa.  

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulee edistää pilaantuneiden alueiden kestävää riskienhallintaa. Lisäksi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ohjaa ja edistää tämän lain täytäntöönpanoa ja soveltamista neuvonnalla ja ohjauksella. 

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen asiantuntijapalvelutehtävästä säädetään 8 §:ssä ja tehtävistä alueen pilaantuneisuuden selvittämisen ja pilaantuneen alueen puhdistamisen järjestäjänä 12 §:ssä. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävistä. 

5 § 

Valtionavustuslain ja Euroopan unionin valtiontukilainsäädännön soveltaminen 

Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, valtionavustukseen sovelletaan, mitä valtionavustuslaissa säädetään.  

Jos avustusta myönnetään taloudellista toimintaa harjoittavalle yritykselle tai muulle yhteisölle, sovelletaan lisäksi Euroopan unionin valtiontukisääntelyä.  

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä Euroopan unionin valtiontukisääntelyn mukaisen valtionavustuksen myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä. 

6 § 

Valtionavustuksen myöntämisen edellytykset 

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää avustusta 2 §:ssä säädettyyn tarkoitukseen, jos 

1) pilaantumisen aiheuttajaa ei saada selville tai aiheuttajaa ei tavoiteta taikka pilaantumisen aiheuttaja ei kykene vastaamaan toimen kustannuksista; ja 

2) alueen pilaantuneisuuden selvittäminen tai puhdistaminen on muulle kuin aiheuttajalle ilmeisen kohtuutonta. 

Edellä 1 momentin 1 kohdasta poiketen tilanteessa, jossa kunnan katsotaan olevan pilaantumisen aiheuttaja, kunnalle voidaan myöntää avustusta vanhan suljetun ympäristö- tai terveysriskiä aiheuttavan kaatopaikan alueen tilan selvittämisestä ja puhdistamisesta aiheutuviin kustannuksiin. (Uusi) 

Valtionavustusta voidaan myöntää silloin, kun terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan selvittämiseksi ja hallitsemiseksi on perusteltua selvittää alueen pilaantuneisuus, arvioida puhdistustarve ja tarvittaessa puhdistaa alue. 

Avustuksen myöntämisen ehdoksi voidaan asettaa, että hakijana oleva julkisyhteisö, yritys tai muu yhteisö taikka luonnollinen henkilö osallistuu toimeen tai sen kustannuksiin. 

Valtionavustuksen hakemisesta säädetään valtionavustuslain 9 §:ssä. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä avustuksen myöntämisen edellytyksistä ja hakemukseen sisällytettävistä tiedoista ja selvityksistä. 

7 § 

Valtionavustuksen kattavuus ja määrä 

Valtionavustus voi kattaa pilaantuneisuuden selvittämisen tai pilaantuneen alueen puhdistamisen kustannukset osaksi tai kokonaan. 

Valtionapuviranomaisen on harkitessaan avustusta ja sen määrää otettava huomioon muun osallistuvan tahon osuus toimesta tai sen kustannuksista, terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan vakavuus tai todennäköisyys ja toimen kiireellisyys sekä toimeen saadut muut julkiset varat. Lisäksi harkinnassa on avustuksen määrää alentavana seikkana otettava huomioon kiinteistön omistajan tai haltijan taikka puhdistushankkeen toteuttajan puhdistamisesta saama taloudellinen hyöty. Avustuksen määrän harkinnassa voidaan ottaa huomioon myös toimeen soveltuva menetelmä ja sen kestävyys. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä avustuksen määräytymisen perusteista sekä avustuksen enimmäismäärästä ja sitä koskevista tavoitteista sekä taloudellisen hyödyn määrittämisestä ja huomioon ottamisesta. 

8 § 

Asiantuntijapalvelu 

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi hakijan pyynnöstä antaa alueen pilaantuneisuuden selvittämiseen ja puhdistamiseen asiantuntijapalvelua. Palvelun maksullisuudesta säädetään valtion maksuperustelaissa (150/1992). 

9 § 

Avustuskelpoiset kustannukset 

Avustuskelpoisia kustannuksia ovat pilaantuneisuuden selvittämisen ja puhdistustarpeen suunnittelu-, tutkimus-, arviointi- ja raportointikustannukset ja pilaantuneen alueen puhdistamiskustannukset sekä niihin liittyvät tarpeelliset muut kustannukset.  

Avustuskelpoisia kustannuksia voivat olla myös sellaiset rakennuksiin, rakennelmiin tai rakenteisiin liittyvien toimien kustannukset, jotka ovat välttämättömiä pilaantuneisuuden selvittämisen tai puhdistustoimien toteuttamisen kannalta. 

10 § 

Valtionavustuspäätös 

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tekee tämän lain mukaisen valtionavustuslain 11 §:ssä tarkoitetun valtionavustuspäätöksen.  

Jos Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antaa alueen pilaantuneisuuden selvittämiseen tai puhdistamiseen 8 §:ssä tarkoitettua asiantuntijapalvelua, voidaan myös tätä koskeva tieto sisällyttää valtionavustuspäätökseen. 

Muutoksenhausta säädetään valtionavustuslain 34 §:ssä. 

11 § 

Avustuksen palauttaminen ja takaisinperiminen 

Avustuksen palauttamisesta ja takaisinperinnästä säädetään valtionavustuslain 5 luvussa. 

12 § 

Alueen pilaantuneisuuden selvittämisen ja alueen puhdistamisen järjestäminen 

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi kustannuksellaan järjestää alueen pilaantuneisuuden selvittämisen ja puhdistamisen, jos 6 §:ssä valtionavustuksen myöntämiselle säädetyt edellytykset täyttyvät.  

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tekee järjestämisestä päätöksen.  

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitetun alueen valintaperusteista ja 2 momentissa tarkoitetun päätöksen sisällöstä. 

13 § 

Muutoksenhaku 

Alueen pilaantuneisuuden selvittämisen ja puhdistamisen järjestämistä koskevaan päätökseen voi vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. 

Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. 

14 § 

Voimaantulo- ja siirtymäsäännös 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Hallintoviranomaisessa tai tuomioistuimessa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevissa jätelain (1072/1993) 35 §:ssä tarkoitettuun valtion jätehuoltotyöjärjestelmään liittyvissä asioissa noudatetaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 

2. 

Laki 

jätelain 148 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan jätelain (646/2011) 148 §:n 3 momentti seuraavasti: 

148 § 

Voimaantulo 

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Vuoden 1993 jätelain nojalla annetut valtioneuvoston ja ympäristöministeriön asetukset ja päätökset jäävät edelleen voimaan siltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa tämän lain kanssa, kunnes tämän lain nojalla toisin säädetään. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Helsingissä 30.1.2019 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja Satu Hassi /vihr

varapuheenjohtaja Silvia Modig /vas

jäsen Petri Honkonen /kesk

jäsen Olli Immonen /ps

jäsen Pauli Kiuru /kok

jäsen Hanna Kosonen /kesk

jäsen Rami Lehto /ps

jäsen Eeva-Maria Maijala /kesk

jäsen Hanna-Leena Mattila /kesk

jäsen Sari Multala /kok

jäsen Riitta Myller /sd

jäsen Katja Taimela /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Marja Ekroos