Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain 57 a §:n kumoamisesta ( HE 79/2018 vp ): Asia on saapunut ympäristövaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Valiokunta on kuullut: 

• hallitussihteeri Mirkka Saarela - ympäristöministeriö
• teollisuusneuvos Petteri Kuuva - työ- ja elinkeinoministeriö
• kehittämispäällikkö Anne Jarva - Suomen Kuntaliitto
• asiantuntija Mirja Tiitinen - Energiateollisuus ry
• asiantuntija Kristian Savela - Suomen Lähienergialiitto ry

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

• ympäristöministeriö
• Lahden kaupunki
• Turun kaupunki
• Suomen luonnonsuojeluliitto ry
• Suomen Omakotiliitto ry

Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi maankäyttö- ja rakennuslain pykälä, jossa säädetään mahdollisuudesta antaa asemakaavassa määräys rakennuksen liittämisestä kaukolämpöverkkoon ja tilanteista, joissa määräystä ei sovelleta. Muutoksen myötä kaukolämpöverkkoon liittymisestä ei enää voisi määrätä asemakaavassa. Tavoitteena on vähentää sääntelyä sekä edistää kuluttajien mahdollisuuksia valita itselleen sopiva lämmitystapa ja tätä kautta tukea vapaata kilpailua lämmitysmarkkinoilla. 

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019. 

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana seuraavin huomautuksin. 

Hallituksen esityksessä ehdotetaan maankäyttö- ja rakennuslain 57 a §:n kumoamista, jolloin kaukolämpöverkkoon liittymisestä ei enää voisi määrätä asemakaavassa. Kun säännös lisättiin vuonna 2009 maankäyttö- ja rakennuslakiin, kaukolämpöverkkoon liittymisen edistämistä pidettiin ilmastonmuutoksen hillinnän ja ympäristön kannalta tehokkaimpana lämmitystapavalintojen ohjauskeinona. Määräystä on sovellettu uusiin rakennuksiin, joiden välittömästä läheisyydestä on ollut mahdollista liittyä kaukolämpöverkkoon. Määräys ei kuitenkaan ole koskenut niin sanottuja matalaenergiarakennuksia tai rakennuksia, joiden pääasiallinen lämmitysjärjestelmä on uusiutuviin energialähteisiin perustuva ja vähäpäästöinen. Viime vuosina markkinoille on tullut uusia, entistä ympäristöystävällisempiä ja energiatehokkaampia lämmitysmuotoja ja esimerkiksi maalämpöpumppuun perustuva lämmitys on kasvattanut voimakkaasti suosiotaan. 

Muutosehdotus on tärkeä myös kilpailuoikeudelliselta kannalta. Lähtökohtana pidetään myös innovaatioiden tukemiseksi teknologianeutraalia ohjausta siten, että mitään ilmastoystävällisiä lämmitysmuotoja ei aseteta vastakkain tai ensisijaisiksi. Säännöksen poistamisella ei kuitenkaan ole arvioitu olevan suurta käytännön vaikutusta.  

Valiokunta kannattaa säännöksen kumoamista korostaen samalla, että kaukolämmön merkitys koko yhteiskunnalle on joka tapauksessa erittäin suuri vähennettäessä päästöjä ja siirryttäessä kohti ilmastoneutraalia energiajärjestelmää. Lähes kolme miljoonaa henkeä asuu kaukolämmön piirissä olevassa asunnossa, ja kaukolämmön markkinaosuus on uudisrakentamisessa edelleen yli 60 %. Hallituksen esityksen perusteluissa pidetään mahdollisena, että kaukolämpöasiakkaiden maksut saattavat nousta, jos jollain alueella kaukolämmön piirissä olevien rakennusten määrä merkittävissä määrin vähenisi. Asemakaavamääräystä ei kuitenkaan ole käytetty kovin monessa kunnassa eikä laajoilla alueilla niissä, joissa sitä on käytetty. Kaukolämpöalalla liittymisvelvoite on koettu osin jopa imagoa heikentäväksi. 

Kaukolämpöverkostolla on tulevaisuudessa myös tärkeä rooli kysyntäjouston välineenä. Kysyntäjousto ja energian varastointi ovat tulevaisuuden uusiutuvaan energiaan perustuvan energiajärjestelmän olennainen osa. Kuluttajat voivat toimia päästöjen vähentämisessä merkittävinä sijoittajina, puhtaiden teknologioiden käyttäjinä ja kysyntäjouston tarjoajina. Lämpöverkkoa on välttämätöntä tarkastella kokonaisuutena sekä yhdessä sähköntuotannon ja -kulutuksen kehityksen kanssa, jolloin voidaan tunnistaa kaukolämpöverkkojen ja lämpövarastojen mahdollisuudet uusiutuvien lähteiden, kuten tuulivoiman, tasapainottajana. Kaukolämpöverkossa kulutuksen ja tuotannon ei tarvitse olla joka hetkellä yhtä suurta, koska verkko itsessäänkin muodostaa joustoelementin. Silti lämpöenergian varastointiratkaisujen kehittäminen on osa myös kaukolämpöjärjestelmien kehittämistä ilmastoystävällisemmiksi. Lämpöä voidaan myös varastoida rakennuksiin ja verkkoon alhaisen kulutuksen aikana, mikä mahdollistaa tehokkaamman ja vähäpäästöisemmän tuotantorakenteen. Näin myös kaukolämpömarkkinoilla voidaan edistää älykkään kiinteistöteknologian ja dynaamisen hinnoittelun avulla kulutusta pois huipputunneilta sekä mahdollistaa pientuottajien verkkoon pääsy samalla tavoin kuin sähköverkon osalta. Kaukolämpöosaamisesta onkin tullut myös vientituotteena kiinnostava.  

Valiokunta korostaa, että kaavoituksessa tulisi ottaa huomioon myös erilaisten uusiutuvan energian järjestelmien edellyttämät reunaehdot ja mahdollistaa myös alueelliset, useita taloja palvelevat hajautetut uusiutuvan energian järjestelmät. Lämmön kysyntäjousto tulee ottaa huomioon myös suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa. 

Terveiden kilpailuolosuhteiden varmistamisella ja monipuolisella tarjonnalla voidaan ja tulee samalla ehkäistä ongelmia, joita voi liittyä kaukolämmön hinnoitteluun, kiinteistökohtaisten lämmitysratkaisujen hinnoitteluun markkinoilla tai tällaisten ratkaisujen laatuun ja toimivuuteen. Erityisesti huomiota tulisi kiinnittää kuluttajan aseman suojaamiseen ja vastuiden selkeyttämiseen silloin, kun lämmitysjärjestelmä muodostuu usean eri uusiutuvan energian laitteesta ja näiden muodostaman kokonaisuuden toimivuudessa on ongelmia. 

Valiokunta korostaa lopuksi, että olemassa olevien kaavojen osalta annetut asemakaavamääräykset jäävät voimaan. Lainmuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019, ja kumottavaa pykälää ehdotetaan sovellettavaksi vielä kaavoihin, jotka on mahdollisesti asetettu ehdotuksina julkisesti nähtäville ennen sitä. Tällaisia lienee hyvin vähän tai ei ollenkaan. Valiokunta pitää kuitenkin tätä normaaliin käytäntöön perustuvaa ehdotusta hyväksyttävänä korostaen, että lainmuutoksen johdosta tulisi erityisesti varmistaa tiedonkulku nykyisinkin voimassaolevasta rajauksesta, jonka mukaan määräystä ei sovelleta rakennukseen, jossa on uusiutuviin energialähteisiin perustuva vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä, ja tätä koskevasta korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisusta KHO 2017:48. 

Edellä esitettyihin näkökohtiin viitaten valiokunta pitää tarpeellisena, että lainmuutoksen vaikutuksia seurataan; erityisesti vaikutuksia siirtymään kestäviin ja päästöttömiin lämmitysenergiamuotoihin. 

Ympäristövaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 79/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen. 

Helsingissä 4.10.2018 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja Satu Hassi /vihr

varapuheenjohtaja Silvia Modig /vas

jäsen Anders Adlercreutz /r

jäsen Petri Honkonen /kesk

jäsen Olli Immonen /ps

jäsen Pauli Kiuru /kok

jäsen Hanna Kosonen /kesk

jäsen Rami Lehto /ps

jäsen Eeva-Maria Maijala /kesk

jäsen Sanna Marin /sd

jäsen Hanna-Leena Mattila /kesk

jäsen Sari Multala /kok

jäsen Riitta Myller /sd

jäsen Katja Taimela /sd

jäsen Ari Torniainen /kesk

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Marja Ekroos