Suomen julkiset kehitysyhteistyömäärärahat ovat yhteensä 1,274 mrd. euroa vuonna 2022, mikä vastaa noin 0,49 prosenttia bruttokansantulosta (BKTL). Tuki vähiten kehittyneisiin maihin nousee hieman, 0,18 prosenttiin BKTL:sta. 

Valiokunta toteaa, että Suomi on edelleen jäljessä hallituksen tavoitteesta kehitysrahoituksen nostamiseksi YK:n tavoitteen mukaisesti 0,7 prosenttiin BKTL:sta vuoteen 2030 mennessä, eikä asiaa koskevaa tiekarttaa ole vielä tuotu hallituksen päätettäväksi. Myös YK:n asettama tavoite käyttää 0,2 prosenttia BKTL:sta vähiten kehittyneiden ja hauraiden maiden tukeen jää edelleen saavuttamatta.  

Suomen kansainvälisen kehitysyhteistyön päämääränä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen, eriarvoisuuden vähentäminen sekä ihmisoikeuksien toteutuminen. Kehityspolitiikan perustana on kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030 ja Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpano.  

Koronapandemian vaikutuksesta äärimmäinen köyhyys ja nälkä ovat maailmassa kääntyneet kasvuun, ja monet kehitystulokset ovat vaarassa. Kriisin vaikutukset kehittyvien maiden talouksiin ja yhteiskuntiin ovat laaja-alaisia. Kehitysmaissa kyse on terveyskriisin ohella laajasta ja merkittävästä sosioekonomisesta kriisistä, jolla on vaikutusta maiden sisäiseen vakauteen ja turvallisuuteen. Valtaosa köyhistä maista on edelleen rokotteiden puutteen myötä keskellä kriisiä. Niillä ei ole myöskään varaa teollisuusmaiden kaltaisiin yritystukipaketteihin, joten pandemian myötä uhkaa tuhoutua kehitykselle oleellista yrityskapasiteettia.  

Valiokunta pitää hyvänä, että Suomi osallistuu akuutin koronapandemian hoidon ohella sen jälkihoitoon kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun keinoin. Valiokunta yhtyy myös talousarvioesityksen arvioon siitä, että Suomen kehityspolitiikan peruslähtökohdat ja päätavoitteet ovat säilyttäneet kriisin aikana merkityksensä. Naisten ja tyttöjen oikeudet ja aseman vahvistaminen (ml. seksuaali- ja lisääntymisterveys ja oikeudet), koulutus, kehittyvien maiden talous ja työpaikat, toimivat yhteiskunnat ja demokratia, ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ovat edelleen hyvin ajankohtaisia.  

Ilmastorahoitus.

Talousarvioesityksessä todetaan Suomen lisäävän ilmastorahoitusta osana kehitysrahoitusta ja ottaen huomioon Pariisin ilmastorahoitusvastuunsa. Pyrkimyksenä on ohjata puolet ilmastorahoituksesta muutokseen sopeutumiseen mm. kansainvälisten rahastojen ja kansalaisjärjestöjen kautta. Myös investointi- ja lainamuotoinen tuki painottuu ilmastotoimiin.  

Valiokunta pitää myönteisenä, että Suomen ilmastorahoitukseksi raportoitava osuus on ennätykselliset 184 milj. euroa vuonna 2022. Vuoden 2021 loppuun mennessä ulkoministeriön on tarkoitus laatia myös pitkäjänteinen suunnitelma Suomen kansainvälisen ilmastorahoituksen tasosta ja kohdennuksista. Samassa yhteydessä selvitetään mahdollisuutta avata talousarvioesityksessä kansainvälisen ilmastorahoituksen arvioitua kohdentumista. On hyvä, että suunnitelman toteutuksesta raportoidaan eduskunnalle vuosittain ilmastovuosikertomuksen yhteydessä.  

Yhteistyö EU:ssa ja Pohjoismaissa.

Valiokunta nostaa esiin myös Euroopan unionin merkittävänä kehityspolitiikan toimijana ja rahoittajana. EU ja sen jäsenmaat ovat yhdessä maailman suurin kehitysavun antaja. Valiokunta pitää ulkoasiainvaliokunnan tavoin (UaVL 8/2021 vp) tärkeänä sitä, että Suomi pyrkii aiempaa enemmän vaikuttamaan EU-tasolla annettavan avun koordinointiin sekä tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen. Tämä on entistäkin tärkeämpää, kun uutta EU:n naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön rahoitusvälinettä (NDICI-instrumenttia) ja Euroopan rauhanrahastoa ryhdytään toimeenpanemaan.  

Suomen tulee myös osallistua aktiivisesti eurooppalaisen kehitysrahoituksen rakenteen kehittämiseen yksityisen rahoituksen lisäämiseksi Agenda2030:n tavoitteiden mukaisesti. Tässä keskeistä ovat pyrkimykset uudistaa Euroopan investointipankkia (EIB) ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkia (EBRD). Tärkeää on niin ikään edelleen olla mukana Pohjoismaiden kehitysrahaston (NDF) toiminnan kehittämisessä. 

Tuomioistuinten määrärahatasoksi esitetään noin 303 milj. euroa, johon sisältyy uutena määrärahana 3,74 milj. euron lisämääräraha näytön keskittämiseen käräjäoikeuksiin ja todistelun taltioimiseen hovioikeuskäsittelyä varten vaadittavan videotallennusjärjestelmän suunnittelu- ja rakentamismenoihin. Lisäksi ehdotetaan 3,5 milj. euron lisärahoitusta tuomioistuinten käsittelyaikojen lyhentämiseen. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa lisäykset on todettu tarpeellisiksi, mutta määrärahatarpeen arvioidaan olevan tuntuvasti suurempi. Keskeneräisten asioiden määrä on suuri, sillä yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrä on kasvanut vuodesta 2010 lähtien. Esim. hovioikeuksissa yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrä on kasvanut 138 prosenttia vuodesta 2010 ja käräjäoikeuden rikosasioissa 123 prosenttia. Lisäksi tilannetta pahentaa koronapandemian aiheuttama asiaruuhka, jota ei ole saatu purettua.  

Valiokunta toteaa, että käsittelyaikojen lyhentäminen olisi mm. oikeusturvan kannalta ensiarvoisen tärkeää, mutta käytettävissä olevat määrärahat eivät anna siihen mahdollisuuksia. On kuitenkin myönteistä, että tuomioistuinlaitoksen henkilötyövuodet säilyvät kuluvan vuoden tasolla, kun määrärahoja on korotettu sekä vuoden 2021 neljännessä lisätalousarviossa että myös talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä. 

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että tuomioistuimissa on runsaasti määräaikaisia tuomareita, minkä on nähty vaarantavan tuomioistuinten rakenteellista riippumattomuutta. Myös henkilöstön työkuormitus on suurta ja työpäivät pitkiä. Saadun selvityksen mukaan suuri osa tuomareista, esittelijöistä ja valmistelijoista tekee ns. harmaata työtä, henkilöstön vaihtuvuus on suurta ja sairauspoissaolojen määrä on lisääntynyt. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että saadun selvityksen mukaan ensi keväänä on tarkoitus teettää tuomioistuinten koko henkilökunnan työssä jaksamista koskeva tutkimus.  

Valiokunta pitää välttämättömänä, että tuomioistuinlaitoksen henkilöstö- ja määrärahatarve (ml. Tuomioistuinvirasto) arvioidaan huolellisesti oikeudenhoitoa koskevan selonteon yhteydessä. Selonteon valmistelussa on tärkeää ottaa huomioon mm. oikeudenhoidon ketjumainen toimintatapa ja varmistaa koko rikosketjun rahoituksen vaatima tasapaino. On niin ikään tärkeää kiinnittää huomiota sote-uudistuksesta aiheutuviin vaikutuksiin mm. hallintotuomioistuimiin, joihin hyvinvointialueiden päätöksentekoa koskeva muutoksenhaku suurelta osin ohjautuu ja joiden työtaakan arvioidaan lisääntyvän merkittävästi ja pysyvästi. Resurssitarpeita arvioitaessa on toisaalta myös arvioitava mahdollisuudet toimintatapojen ja rakenteiden uudistamiseen sekä digitalisaation hyödyntämiseen.  

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että tietojärjestelmien kehittämishankkeet etenevät ja että niitä resursoidaan niin, että valmistelutyö etenee suunnitellusti. Tavoitteena tulee olla sujuvat ja toimivat järjestelmät, jotka tehostavat ja helpottavat työtä.  

Syyttäjälaitokselle esitetään ensi vuodelle 55,1 milj. euron määrärahaa.  

Syyttäjälaitoksen voimavaratilanteen kestävyystarkastelussa on arvioitu, että tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen tarvittaisiin noin 590 henkilötyövuotta, mikä edellyttäisi ensi vuodelle noin 58,6 milj. euron määrärahatasoa. Saadun selvityksen mukaan vuonna 2022 henkilötyövuosien määrää voidaan korottaa tilapäisesti noin 586 henkilötyövuoteen, kun huomioon otetaan koronaepidemian aiheuttamiin ruuhkiin osoitetut tilapäiset lisämäärärahat. Kehyspäätöksen mukaan määrärahat kuitenkin vähenevät jatkossa ja henkilöstömäärää joudutaan vähentämään jo vuonna 2023.  

Saadun selvityksen mukaan henkilöresurssit eivät ole kasvaneet asiamäärien ja työn vaativuuden kasvun kanssa, ja ratkaisematta olevien asioiden kokonaismäärä on kasvanut. Resurssivajetta on ollut jo pitkään, mutta ruuhkautumista tapahtui erityisesti vuoden 2020 aikana, jolloin covid-19-epidemian vaikutus rikosprosessiin oli suurimmillaan. Ruuhkaantuminen on tapahtunut, vaikka syyttäjien ratkaisutehokkuus on kasvanut merkittävästi ja syyttäjien lukumäärää on pystytty hieman lisäämään.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että oikeudenhoidon selonteossa arvioidaan myös Syyttäjälaitoksen resurssitarpeita kattavasti.  

Rikosseuraamuslaitokselle esitetään 2 milj. lisärahoitusta, jonka avulla vähennetään vanginvartijoiden yksintyöskentelyä sekä panostetaan siihen, että naisvankien erityistarpeet voidaan huomioida nykyistä paremmin. Kun koronavirusepidemiaan liittynyt lisärahoitus poistuu, ensi vuoden määrärahataso vastaa kuluvan vuoden varsinaisen talousarvion tasoa (noin 234 milj. euroa). 

Saadun selvityksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksen taloudellinen tilanne on huolestuttava ja taloudelliset voimavarat sekä henkilöstöresurssit riittämättömät mm. toiminnan laajuuteen ja laitosrakenteeseen nähden. Tilanteen taustalla on vuosina 2006—2016 toteutetut säästötoimet, jolloin Rikosseuraamuslaitokseen kohdistettiin noin 500 htv:n vähennys laitosrakenteen säilyessä kuitenkin ennallaan. Kun rakenteet eivät jousta, henkilöstön vähennykset ovat kohdistuneet pääosin vankien kanssa vuorovaikutuksessa tehtävään lähityöhön ja toimintojen järjestämiseen. Myös Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea (CPT) on kiinnittänyt huomiota Rikosseuraamuslaitoksen liian pieneen henkilöstömäärään sekä kouluttamattoman ja epäpätevän valvontahenkilökunnan suureen määrään ja siitä aiheutuviin riskeihin.  

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa nyt esitettyä 2 milj. euron lisärahoitusta on pidetty Rikosseuraamuslaitoksen moniin menopaineisiin nähden riittämättömänä. Lakivaliokunnan lausunnon (LaVL 18/2021 vp) mukaan oikeusministeriö oli ehdottanut vanginvartijoiden yksintyöskentelyn vähentämiseen ym. 6,6 milj. euron lisämäärärahaa, mikä olisi antanut mahdollisuuden jatkaa koronaruuhkan purkuun myönnetyillä lisämäärärahoilla palkatun lisähenkilöstön (123 htv) työ- ja virkasuhteita. Nyt lisähenkilöstöä joudutaan vähentämään (90 htv:n verran). Tilanne on erityisen ongelmallinen, koska vankiluvun ennakoidaan ensi vuonna nousevan siitä syystä, että koronavirustilanteesta johtuvat täytäntöönpanon rajoitukset ja lykkäykset puretaan.  

Valiokunta pitää rahoituspohjan vahvistamista välttämättömänä myös sen vuoksi, että tupakointikieltoa koskeva esitys ( HE 165/2020 vp ) ei ole etenemässä. Siinä ehdotettiin tupakoinnin kieltämistä suljetuissa vankiloissa kokonaisuudessaan ja avolaitosten sisätiloissa, mutta perustuslakivaliokunta katsoi lausunnossaan ( PeVL 40/2020 vp ), ettei tupakointia vankilan ulkotiloissa voida kieltää. Jatkovalmistelussa on lähdetty siitä, että tupakointi olisi mahdollista suljetuissa vankiloissa ulkoilun yhteydessä.  

Valiokunta pitää välttämättömänä, että tupakoinnin järjestämisen edellyttämät kustannukset otetaan huomioon keväällä 2022 laadittavassa julkisen talouden suunnitelmassa. Oikeusministeriön arvion mukaan valvonnan lisääntymisestä, tukitoimista ym. aiheutuu Rikosseuraamuslaitokselle 2,650 milj. euron kustannukset, minkä lisäksi vankiterveydenhuollon tukitoimiin tarvitaan 250 000 euron rahoitus.  

On tärkeää, että myös Rikosseuraamuslaitoksen kokonaisuutta arvioidaan kattavasti oikeudenhoidon selonteossa.  

Kuntatalouden tila ja näkymät 

Kuntatalouden kehitys on ollut viime vuosina poikkeuksellista. Vuosi 2017 oli kuntatalouden näkökulmasta ennätyksellisen vahva, mutta kuntatalous heikkeni selvästi vuosina 2018 ja 2019 ja sen tilanne oli vaikea koronapandemian alkaessa vuonna 2020. Kuntatalouden vaikeudet johtuvat ennen kaikkea rakenteellisista ongelmista, kuten väestön ikääntymisestä, palvelutarpeen kasvusta ja mm. muuttoliikkeen ja syntyvyyden laskun aiheuttamasta kuntien eriytymiskehityksestä.  

Vuonna 2020 kuntatalous vahvistui merkittävästi, mikä aiheutui pääosin valtion koronapandemian vuoksi kunnille osoittamista lähes 3 mrd. euron tukitoimenpiteistä. Ne ylittivät koronatilanteesta kunnille vuonna 2020 aiheutuneet lisäkustannukset ja tulonmenetykset yli miljardilla eurolla. Myös verotulojen suotuisa kehitys sekä nettomenojen maltillinen, alle 3 prosentin kasvu tukivat kuntatalouden vahvistumista vuonna 2020. Kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate kaksinkertaistui vuonna 2020 noin 4,7 mrd. euroon ja tilikauden tulos oli noin 1,7 mrd. euroa positiivinen. Taloustilanne koheni kaikissa kuntakokoryhmissä ,ja negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä oli koko 2000-luvun pienin vuosikatteen ollessa negatiivinen vain kahdessa kunnassa.  

Kunnille ei aiheudu koronasta merkittäviä kustannuksia myöskään vuonna 2021, jolloin valtio on osoittanut kunnille koronaan liittyvää lisärahoitusta yhteensä 2,46 mrd. euroa. Rahoitus on kohdistunut mm. kuntien yhteisöveron jako-osuuden sekä kuntien peruspalvelujen valtionosuuden korotukseen. Näiden tukitoimien vuoksi kuntatalouden arvioidaan pysyvän vuonna 2021 lähellä viime vuoden tasoa, joskin kompensaatioiden ja kustannusten kuntakohtainen kohtaanto vaihtelee kuitenkin paljon.  

Vuosi 2022 näyttää saadun selvityksen mukaan kuitenkin vaikealta, sillä kuntien menojen arvioidaan kasvavan tuloja nopeammin. Koronaepidemiasta kunnille ja kuntayhtymille aiheutuvien välittömien lisäkustannusten arvioidaan vähenevän, mutta samalla poistuvat myös valtion kuntatalouteen kohdistamat määräaikaiset tukitoimenpiteet. Kuntatalouden menot kuitenkin kasvavat mm. koronan välillisten vaikutusten vuoksi, kun kunnat joutuvat lisäämään esim. lasten ja nuorten hyvinvointi- ja oppimisvajeen vähentämiseen tarvittavia resursseja. Tämän lisäksi väestön ikääntymiseen liittyvä palvelutarve kasvaa, minkä ohella myös kuntien kustannustason arvioidaan nousevan ensi vuonna 2,5 prosenttia. Kuntien on myös yhdessä hyvinvointialueiden kanssa huolehdittava palvelujen saatavuudesta ja palveluketjujen toimivuudesta vuosien 2022—2023 nivelvaiheessa.  

Kuntien saamien verotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan 0,7 prosenttiin vuonna 2022 ja kuntien toiminnan ja investointien rahavirran ennakoidaan laskevan noin 1,5 mrd. euroa negatiiviseksi. Koska henkilöstökustannukset muodostavat suuren osan kuntien kustannuksista, myös kevään 2022 kunta-alan palkkaratkaisulla on suuri merkitys kuntataloudelle. Talouden sopeutuspaineen arvioidaan olevan suurta kaikissa kuntakokoryhmissä.  

Vuosi 2023 on hyvin poikkeuksellinen kuntataloudessa, kun sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle, jolloin kuntien toiminnan kustannukset vähenevät ja käyttötalousmenoista siirtyy pois noin puolet. Myös kuntien verorakenteessa tapahtuu merkittävä muutos.  

Valiokunta toteaa, että uudistus toteutetaan kunta—valtio-suhteessa kustannusneutraalisti, ts. tuloja ja kustannuksia siirretään hyvinvointialueille yhtä suuri määrä. Rahoituksen pohja määräytyy koko maan tasolla vuoden 2022 kuntien yhteenlaskettujen toteumatietojen perusteella, ja laskelmat tarkentuvat vuosien 2023—2026 julkisen talouden suunnitelman valmistelun yhteydessä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kuntien talouteen liittyy kuitenkin tässä vaiheessa suurta epävarmuutta mm. siitä, miten vuoden 2022 sote-kustannukset ja verotulot kehittyvät ja mitkä ovat uudistuksen konkreettiset kuntakohtaiset vaikutukset.  

Uudistuksen tavoitteena on, että se ei sinänsä heikennä eikä paranna minkään kunnan rahoitusasemaa. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että kunnille jää edelleen merkittävä määrä paikallisia lakisääteisiä tehtäviä, sillä niiden vastuulla ovat mm. varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-ajantoimi, alueiden käytön suunnittelu ja pääosin asuntopolitiikka sekä elinkeinopolitiikka. On siksi erittäin tärkeää, että uudistuksen toimeenpanoa ja sen vaikutuksia kuntien rahoitukseen ja kuntien talouden tasapainoon seurataan huolellisesti ja että maan eri osissa olevien kuntien asukkaiden välttämättömät palvelut varmistetaan. Uudistuksen vaikutuksia ja rahoituksen riittävyyttä on seurattava myös yksittäisten kuntien talouden kestävyyden ja suorituskyvyn kannalta.  

Erikseen on syytä seurata suurten ja kasvavien kaupunkien kehitystä ja elinvoimaisuutta ja varmistaa, että niillä säilyy kyky investoida kestävään kasvuun ja huolehtia kaupungin elinvoimasta, kasvusta ja kilpailukyvystä. Hyväksyessään hyvinvointialueiden perustamista ym. koskevan hallituksen esityksen eduskunta on myös nimenomaan edellyttänyt, että hallituksen tulee turvata kasvukaupunkien investointikyky ( EV 111/2021 vp — HE 241/2020 vp ).  

Koronaepidemiaan liittyvät mittavat tukitoimet ovat peittäneet hetkeksi kuntatalouden rakenteelliset ongelmat, mutta kriisin väistyessä kuntatalouden kestävyyden turvaaminen on entistä keskeisempää. Kunnille tulee luoda aidot kannustimet tukea elinkeino- ja elinvoimapolitiikkaa, mutta samalla on tärkeää, että kunnat itse panostavat rakenteellisiin uudistuksiin, jotka parantavat tuottavuutta, vaikuttavuutta, työllisyyttä ja talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Kuntien on myös itse oltava aktiivisia luomaan sellaista elinvoimaisuutta ja taloudellista toimeliaisuutta, joka lisää verotuloja ja vähentää mm. työttömyydestä aiheutuvia menoja.  

Valiokunta pitää hyvänä, että valtiovarainministeriö on asettanut tulevaisuuden kuntapolitiikan toimenpidevaihtoehtoja valmistelevan työryhmän, jonka toimikausi päättyy 31.12.2021. Työryhmän tavoitteena on tuottaa poliittiseen päätöksentekoon kuntapolitiikan kokonaisuutta koskevia toimenpide-ehdotuksia. Kokonaisuudessa käydään läpi kuntien rahoituspohjan ja tehtävien tasapainoa ja kestävyyttä, kuntien roolia ja itsehallintoa, kuntien toimintatapoja, yhteistyötä ja kuntarakennetta sekä valtion kuntiin kohdistamaa ohjausta eri muodoissaan. Samassa yhteydessä on syytä arvioida myös kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän kehittämistarpeita. 

Oppivelvollisuuden laajentaminen ja siihen liittyvä toisen asteen maksuttomuus tulivat voimaan 1.8.2021. Muutos astuu voimaan ikäluokka kerrallaan, jolloin myös määrärahatarve kasvaa asteittain vuodesta 2021 lähtien. Vuoden 2022 lisämäärärahatarpeeksi on arvioitu 65 milj. euroa, ja se kasvaa edelleen 129 milj. euroon vuonna 2024, jolloin uudistus on tullut kaikilta osin voimaan.  

Valiokunnan kuulemista asiantuntijoista osa on arvioinut, että oppivelvollisuuden laajentamiseen varattu rahoitus on riittämätön. Uudistus on kuitenkin ollut voimassa vasta joitakin kuukausia, ja käynnistymisvaiheen kustannustiedot saattavat poiketa vakiintuneen tilanteen kustannuksista. Valiokunta katsoo, että tässä vaiheessa käytettävissä olevien tietojen pohjalta ei ole mahdollista tehdä kattavia johtopäätöksiä määrärahamitoituksen riittävyydestä. Systemaattinen ja vuosittain tehtävä kustannusten yksityiskohtainen seuranta ja arviointi ovat kuitenkin ensiarvoisen tärkeitä laadukkaan koulutuksen varmistamiseksi.  

Kustannustietojen seurannan kannalta on tärkeää, että opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut 1.10.2021 oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanon seurantasuunnitelman vuosille 2021—2024 (OKM:n julkaisuja 2021:45). Suunnitelman yhtenä temaattisena kokonaisuutena ovat uudistuksen kustannusvaikutukset. Myös seurantasuunnitelman mukaan rahoitustasoa tulee arvioida uudelleen, mikäli uudistuksen kustannukset eivät vastaa hallituksen esityksessä arvioitua.  

Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen osoitetaan ensi vuonna yhteensä 3,5 mrd. euron rahoitus, joka on noin 93 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän. Rahoitustasoa nostavat lähinnä korkeakoulujen indeksikorotus (67 milj. euroa) sekä EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen 33,7 milj. euron rahoitus. Lisäksi elpymisvälineestä osoitetaan tutkimusvaltuuden korotukseen 40,5 milj. euroa.  

TKI-toiminta.

Suomen Akatemian myöntövaltuus vastaa ensi vuonna kuluvan vuoden tasoa, kun huomioon otetaan em. 40,5 milj. euron kertaluonteinen RRF-rahoitus. Rahoituksen epävarmuus lisääntyy kuitenkin vuodesta 2023 eteenpäin, jolloin Suomen Akatemian valtuudet pienenevät. Kun valtuudet ovat vuonna 2022 yhteensä (varsinainen valtuus, kertaluonteiset lisäykset, strategisen tutkimuksen neuvoston valtuus) noin 446 milj. euroa, valtuus vähenee 307 milj. euroon vuonna 2023 ja edelleen 287 milj. euroon vuonna 2024.  

Valiokunta korostaa tutkimusrahoituksen pitkäjänteisyyttä ja katsoo, että jo pelkkä uhka tutkimusrahoituksen leikkauksesta vähentää Suomen houkuttelevuutta tutkijoiden ja yritysten näkökulmasta. Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi rakentuvat osaamiselle, tutkimukselle ja innovaatioille ja niiden kautta syntyvälle tuottavuuden kasvulle. Suomi tarvitsee laadukasta tutkimusta, joka luo yhteiskunnan tarvitsemaa osaamispohjaa ja myös työmarkkinoiden kaipaamaa osaavaa työvoimaa. On siksi erittäin tärkeää, että TKI-toimintaa vahvistetaan ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuutta työvoimasta lisätään.  

Valiokunta nostaa esille myös ammattikorkeakoulujen TKI-rahoituksen tärkeyden, sillä ammattikorkeakouluja ja niiden osaamista voitaisiin hyödyntää aiempaa enemmän erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kumppaneina. Myös rahoitusinstrumenttien tulee edistää tämän potentiaalin hyödyntämistä.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että kansallisen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartassa asetetusta tavoitteesta pidetään kiinni ja TKI-menojen bkt-osuus nousee 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä TKI-osuuden bkt-osuus oli 2,79 prosenttia vuonna 2019 ja 2,94 prosenttia (arvio) vuonna 2020. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi julkisten TKI-menojen lisäämistä vuosittain noin 200 milj. eurolla. Vaikka yksityinen sektori vastaa valtaosasta (noin 70 %) TKI-rahoitusta, julkista panostusta tarvitaan luomaan edellytyksiä ja kannustimia yksityisen sektorin TKI-investoinneille. Julkisen TKI-rahoituksen pitkäjänteisyys tuo myös ennakoitavuutta ja ohjaa näin yksityisiä investointeja.  

Rahoituksen pitkäjänteisyyden parantamiseksi on tärkeää, että parlamentaarinen TKI-ryhmä selvittää parhaillaan yli vaalikausien ulottuvaa mallia, jolla TKI-panostukset saadaan nostettua 4 prosenttiin. Valiokunta painottaa, että jo kevään 2022 kehysriihessä on linjattava, miten TKI-rahoitusta vahvistetaan pitkäjänteisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.  

Korkeakoulut, aloituspaikat.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa korkeakoulusektorin rahoitustilannetta on pidetty ensi vuoden osalta tyydyttävänä, kun perusrahoituksen lisäksi otetaan huomioon mm. RRF-rahoitus, alv-kompensaatiot, rakennerahastot sekä yliopistojen pääomittaminen. On myös myönteistä, että korkeakoulujen aloituspaikkoja on jo lisätty merkittävästi, sillä opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt runsaan 10 200 aloituspaikan kertaluonteisesta lisäämisestä korkeakouluihin vuosina 2020—2022. Lisäksi vuoden 2022 talousarvioon sisältyy 15 milj. euron Suomen kestävän kasvun ohjelmaan sisältyvä rahoitus, joka antaa mahdollisuuden vähintään 600 aloituspaikan lisäämiseen ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin.  

Valiokunta korostaa koulutuksen perusrahoituksen ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä, sillä rahoituksen jatkuva epävarmuus ja määräaikaisuus heikentävät tutkimusta, opetusta sekä henkilöstön jaksamista ja sitoutumista. Koulutuksen laadun varmistamiseksi on myös tärkeä seurata aloituspaikkojen lisäämiseen osoitetun rahoituksen riittävyyttä ja varautua tarvittaessa korottamaan korkeakoulujen resursseja.  

Osaavan työvoiman tarjonnan lisäämiseksi on tärkeää, että hallituksen asettaman tavoitteen mukaan korkeakoulutettujen määrää nostetaan siten, että vuonna 2030 nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon 50 prosenttia. Lisäksi tavoitteena on, että uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kolminkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää korkeakoulujen aloituspaikkojen merkittävää lisäämistä sekä pitkäjänteistä suunnitelmaa korkeakoulujen resurssien lisäämiseksi.  

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että korkeakoulutuksen alueellinen riittävyys varmistetaan, mihin on kiinnitetty huomiota myös hallitusohjelmassa. Erityisesti Uudellamaalla olisi tarvetta suuremmalle paikkamäärälle, sillä saadun selvityksen mukaan Uudeltamaalta muutetaan enemmän pois muualle opiskelemaan kuin muista yliopistomaakunnista.  

Valiokunta pitää myös välttämättömänä, että käytettävissä on ajantasainen ja kattava tieto eri alojen ja alueiden koulutustarpeista ja työvoiman kohtaantoon liittyvistä pullonkauloista, millä edistetään koulutustarjonnan järjestämistä ja osaavan työvoiman saantia maan eri osissa. 

Valiokunta kiinnittää huomiota v arhaiskasvatuksen opettajien koulutuksen riittävyyteen. Saadun selvityksen mukaan koulutusmääriä on jo nostettu, kun vuonna 2018 käynnistyi nelivuotinen 1 000 koulutuspaikan lisäys kaikissa varhaiskasvatuksen opettajankoulutusta antavissa yliopistoissa. Aloituspaikkojen määrä on kasvanut selvästi, sillä vuonna 2017 aloituspaikkoja oli 658 ja vuosina 2020 ja 2021 niitä oli jo 958. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin arvioitu, että tämä ei vielä turvaa pätevien opettajien riittävyyttä. Opettajien lisätarve on jo tällä hetkellä mittava ja maanlaajuinen. Erityisen kriittinen tilanne on pääkaupunkiseudulla ja myös ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa.  

Valiokunta korostaa, että koulutusmäärien on oltava tasolla, jolla varmistetaan varhaiskasvatuslain (540/2018) mukainen päiväkotien henkilöstörakenne vuoteen 2030 mennessä, jolloin päiväkodin henkilöstörakennetta ja myös päiväkodin johtajan kelpoisuutta koskevat lain 31 ja 37 § tulevat voimaan. On myös tärkeää, että koulutuksen määrälliseen mitoitukseen tarvittavaa tietopohjaa on kehitetty, mikä antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet koulutustarpeen arviointiin. Samalla on tärkeä huolehtia alan vetovoimasta, sillä kiinnostus varhaiskasvatuksen opettajankoulutukseen on viime vuosina vähentynyt.  

Uusi museolaki ja museoiden rahoitusta koskevat uudistukset tulivat voimaan jo vuoden 2020 alussa, ja ensi vuoden alussa rahoitusjärjestelmän uudistus laajenee koskemaan esittävän taiteen valtionosuuksia. Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistus sisältyy pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan, ja se laajentaa esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän soveltamisalaa ja lisää valtionosuusjärjestelmän joustavuutta ja läpinäkyvyyttä. Uudistuksen toimeenpanoon on varattu ensi vuodelle yhteensä 13 milj. euroa, joka 8,5 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2021.  

Lisärahoitus on esittävän taiteen kentälle tässä tilanteessa erittäin tärkeää työllistämisen, toiminnan jatkuvuuden ja kehittämisen kannalta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on jo hyväksynyt VOS-rahoituksen piiriin aiemmin mukana olleiden lisäksi 12 uutta teatterin, tanssin ja sirkuksen toimijaa. Myös vapaan kentän avustukset nousevat.  

Valiokunta on myös tyytyväinen siihen, että rahapelitoiminnan tuottojen lasku kompensoidaan ja edunsaajien asema säilyy kuluvan vuoden tasolla myös ensi vuonna. Leikkaukset olisivat osuneet kulttuurin ja taiteen ytimeen tilanteessa, jossa koronarajoitukset ovat aiheuttaneet kulttuurialalle ja luovien alojen ammattilaisille erittäin suurta haittaa. Liikevaihdon menetysten arvioidaan olleen miljardin euron luokkaa pelkästään vuonna 2020. Toiminnan turvaamiseksi on huolehdittava myös siitä, että rahapelituottojen vähenemisen kompensointiin löydetään kestävä ratkaisu, joka tuo rahoituspohjaan pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta. 

Talousarvioesitykseen sisältyy myös kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen tuki (14 milj. euroa), joka rahoitetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmasta (RRF pilari 3). Rakennetuella edistetään kulttuuri- ja luovien alojen palveluiden sekä tuotanto- ja toimintamallien uudistamista ja digitalisaatiota. Tavoitteena on osaltaan myötävaikuttaa siihen, että luovien alojen työpaikat lisääntyvät ja että alojen bkt-osuus nousee merkittävästi vuoteen 2026 mennessä. Saadun selvityksen mukaan tähän tarkoitukseen varataan tulevina vuosina noin 40 milj. euroa, josta opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan noin 30 milj. euroa ja työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan noin 10 milj. euroa.  

Lisäksi luovaa taloutta ja kulttuuritoimintaa edistetään rahastolla, jonka pääomaan valtio osoittaa 7,5 milj. euroa (29.80.58). Rahaston perustaminen edellyttää vähintään 5 milj. euron yksityistä rahoitusta.  

Valiokunta pitää lisäyksiä merkittävinä ja katsoo, että ne tukevat koronapandemiasta kärsineen alan toipumista ja tulevaisuutta. Luovilla aloilla on suuri merkitys myös hyvinvoinnin vahvistamisessa, minkä lisäksi niillä on merkittävä työllistävä vaikutus. Luovien alojen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on kuitenkin ollut perinteisesti pohjoismaiden pienin (noin 3,5 prosenttia), ja niihin arvioidaan liittyvän edelleen suurta kasvupotentiaalia.  

Valiokunta viittaa myös vuoden 2021 ensimmäistä lisätalousarviota koskevaan mietintöönsä ( VaVM 2/2021 vp — HE 17/2021 vp ) ja korostaa tässäkin yhteydessä taiteilijoiden sosiaaliturvan parantamista sekä tekijänoikeuskorvauksen ja työttömyysetuuden sovitteluun liittyvien epäkohtien korjaamista. Eduskunta hyväksyi em. mietinnön pohjalta myös lausuman, jonka mukaan hallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin, joilla parannetaan tekijänoikeuskorvaukseen oikeutettujen työttömien tekijöiden ja taiteilijoiden asemaa työttömyysetuuden sovittelussa ja oikeutta työttömyyskorvaukseen. Valiokunta viittaa luvun 33.20 kohdalla lausuttuun ja pitää välttämättömänä, että asia otetaan huomioon seuraavassa julkisen talouden suunnitelmassa.  

Taiteilijoiden sosiaaliturvan parantamiseksi on myös perusteltua arvioida taiteilijapalkkaa koskevan kokeilun järjestämistä. Valtion taiteilija-apurahajärjestelmä on ollut voimassa jo 1970-luvun alusta lähtien, ja sen uudistamistarpeita on pohdittu useaan kertaan. Apurahajärjestelmään liittyy monia epäkohtia. Se on mm. määrältään pieni eikä useinkaan riitä varmistamaan saajansa toimeentuloa. Tästä huolimatta apurahaan voi liittyä ehto, jonka mukaan apurahan saaja ei saa olla samaan aikaan palkatussa toimessa. Toimeentulonsa varmistamiseksi monet joutuvat vaihtamaan alaa ja kouluttautumaan uudelleen, jolloin taiteilijakoulutukseen tehty investointi menee ainakin osittain hukkaan. Apurahan saajan asema on myös työttömyysturvaa, työterveyshuoltoa ym. koskevissa kysymyksissä palkansaajaa heikompi.  

Valiokunta katsoo, että jatkossa on perusteltua arvioida, voitaisiinko taiteilija-apurahoista siirtyä taitelijapalkkaan ja selvittää mm. mahdollisuudet taiteilijapalkkaa koskevan kokeilun järjestämiseen.  

Valiokunta on tyytyväinen, että myös liikuntatoimeen kaavailtu määrärahaleikkaus peruttiin ja näin liikuntatoimen resurssit säilyvät kuluvan vuoden tasolla. Lisäkompensaation jälkeenkin määräraha tosin vähenee jonkin verran (6,7 milj. euroa), koska Liikkuvat-ohjelmiin osoitettu määräaikainen rahoitus (5 milj. euroa) päättyy, minkä lisäksi liikunnan ja huippu-urheilun edistämiseen osoitettu määräraha vähenee (1,7 milj. euroa). Hallitusohjelman mukaisesti liikuntapoliittisen selonteon toimien toimeenpano jatkuu ja lisärahoitusta kohdennetaan mm. seuroille ja lajien tehostamistukeen. Urheiluakatemiatoiminnan lisärahoitusta kohdennetaan erityisesti valmentajien osaamisen kehittämiseen.  

Valiokunta korostaa toimia, joilla parannetaan liikunnallista kokonaisaktiivisuutta kaikissa ikä- ja väestöryhmissä, sillä suuri osa lapsista, nuorista ja aikuisista liikkuu edelleen liian vähän. Lapsista ja nuorista sekä aikuisista vain noin kolmannes ja ikäihmisistä muutama prosentti liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Tutkimuksista on jo saatu viitteitä, että osa väestöstä on vähentänyt liikkumistaan entisestään koronapandemiaan liittyvien rajoitustoimien vuoksi. Saadun selvityksen mukaan esim. toisen asteen opiskelijoiden liikkumisen ja liikunnan väestötutkimus osoitti, että lukiolaisista vain noin 3 prosenttia saavutti päivittäisen liikkumisen suosituksen (60 min). 

Koko väestön tasolla riittämätön liikunta aiheuttaa lisäkustannuksia, jotka liittyvät mm. terveydenhuolto- ja hoivakustannusten kasvuun ja tuottavuuden vähenemiseen. On arvioitu, että väestön liian vähäisen liikunnan yhteiskunnalliset kustannukset ovat vuositasolla arviolta vähintään noin 3 mrd. euroa. Liikkumattomuuden yhteiskunnallisten kustannusten säästöpotentiaali on siten erittäin suuri.  

Valiokunta katsoo, että kustannusten vähentämiseksi toimenpiteitä on suunnattava eri-ikäisiin liian vähän liikkuviin, jolloin korostuvat mm. liikuntaneuvonta, matalan kynnyksen liikkumista kannustavat ryhmät ja erilaiset vertaisryhmät. Uudessa sote-rakenteessa on tärkeää varmistaa, että jo olemassa olevat elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan palveluketjut toimivat myös tilanteessa, jossa ko. palvelut ylittävät kuntarajat ja osa toimijoista on hyvinvointialueen, osa kunnan ja osa kolmannen sektorin palveluksessa.  

Valiokunta painottaa myös liikuntaa edistävää poikkihallinnollista työtä. Poikkihallinnollisuuden vahvistamiseksi vuoden 2020 alussa aloitti toimintansa uusi Liikuntapolitiikan koordinaatioelin (LIPOKO), jossa ovat edustettuina lähes kaikki ministeriöt sekä asiantuntija- ja koulutusorganisaatiot. Koordinaatioelin on laatinut vuosia 2021—2023 koskevan toimintasuunnitelman, johon sisältyy yli 100 toimenpidettä. Niillä pyritään edistämään eri ministeriöiden toimia, joiden tavoitteena on liikunnallisuuden aktiivisuuden lisääminen kaikissa ikäryhmissä. On myös tärkeää, että toimintasuunnitelman toimeenpanoa seurataan ja tarpeen mukaan tarkennetaan.  

Valiokunta pitää myös tärkeänä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan kautta rahoitettavaa Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa, jonka toimenpiteillä parannetaan arkikävelyn ja -pyöräilyn olosuhteita. Kävelyä ja pyöräilyä lisäämällä saadaan aikaan myönteisiä vaikutuksia mm. kansanterveyteen sekä kaupunkiympäristöjen viihtyisyyteen ja turvallisuuteen. On tärkeää, että kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman toimeenpanoon varataan pitkäjänteinen ja riittävä talousarviorahoitus.  

Valiokunnan lausumaehdotus 

4

Eduskunta edellyttää, että maatalouden kannattavuutta parantavia toimia vauhditetaan aktiivisesti vuonna 2022, jotta tuotannon jatkuvuus ja ravinnon tuotannon huoltovarmuus sekä taloudellinen investointikyky myös tarvittaviin ilmastotoimiin voidaan turvata. 

Maa- ja metsätalousministeriö on alustavasti asettanut Metsähallituksen liiketoiminnan tulostavoitteeksi 105,2 milj. euroa vuonna 2022, mikä vastaa 4,0 prosentin tuottoa liiketoimintaan sijoitetulle pääomalle. Valtioneuvosto päättää tuloutuksen lopullisesta määrästä vuoden 2022 tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä. Vuoden 2021 tuloksesta ennakoidaan tuloutettavan 109,0 milj. euroa vuonna 2022. 

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että liiketoiminnassa sovitetaan yhteen Metsähallituksen tärkeä rooli turvata osaltaan puuraaka-aineen saantia, toiminnan taloudellinen kannattavuus sekä luonnon monimuotoisuuden ja ilmastokestävyyden vaatimukset.  

Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, mikä edellyttää irtautumista fossiilisten polttoaineiden käytöstä kaikilla sektoreilla. Tämä kunnianhimoinen tavoite edellyttää johdonmukaista ja pitkäjänteistä ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Suomella on tässä mahdollisuus toimia hiilineutraaliuden edelläkävijänä ja kehittää ratkaisuja globaaleille markkinoille. Hiilineutraalisuus voikin muodostua merkittäväksi kasvun, viennin ja myös työllisyyden edistäjäksi. Tähän liittyen EU:n elpymisrahasto tarjoaa väliaikaisen mahdollisuuden korjata kasvun ja uudistumisen kannusteita.  

Valiokunta painottaa, että Suomen tulee tavoitella uudistumiseen kannustavaa toimintaympäristöä sekä luoda kannusteita investoida ja uudistua. Suomessa tarvitaan erityisesti lisää tutkimusta, kehittämistä ja innovaatiotoimintaa harjoittavia yrityksiä. 

Talouden toipuminen koronapandemiasta on ollut nopeaa kuluvan vuoden keväästä alkaen, ja työllisyyden kasvu on vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla nopeutunut merkittävästi. Silti Suomen työmarkkinoilla vallitsee korkea rakenteellinen työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut noin 40 prosentilla vuoden takaisesta.  

Hallitusohjelman mukainen julkisen talouden tasapainottaminen työllisyysastetta nostamalla on nostanut työllisyysastetavoitteen 75 prosentista 78 prosenttiin. Hallitus on julkista taloutta tasapainottavien ja työllisyyttä kohentavien muutosten kanssa kuitenkin samanaikaisesti tehnyt toimia, joilla työllisyys ja julkinen talous heikkenevät. Näin ollen sinänsä oikeansuuntaisten toimien nettovaikutus pienenee. Valiokunta katsoo, että tulisi pyrkiä päätöksiin, jotka työllisyyden ohella myös vahvistavat julkista taloutta. Lisäksi valiokunta korostaa, että työllisyysasteen lisäksi on kiinnitettävä huomiota tuottavuuskehitykseen, yritysten kykyyn uusiutua ja talouskasvun edellytysten vahvistamiseen.  

Tällä hetkellä osaavan työvoiman saatavuus on merkittävä kasvun este.Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa: Lähtökohdat, suunnat ja ratkaisut. Stenborg, Markku; Ahola, Ilari; Palmén, Olli; Pääkkönen, Jenni. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2021:6. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-504-9 Suomella on OECD-maista suurin pula korkeakoulutetuista työntekijöistä. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan 65 000 työpaikkaa jäi syntymättä vuonna 2019 osaajapulan takia.OECD 2019. Investing in Youth in Finland ja TEM (2019): Työ- ja elinkeinoministeriön näkemys Suomen työmarkkinoista. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161398 ja EVA; Myrskylä Pekka & Pyykkönen Topias (2015): Tulevaisuuden tekijät — Suomi ei pärjää ilman maahanmuuttoa sekä TEM (2020): Minne uudet työpaikat syntyivät vuonna 2019? https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2015/01/Tulevaisuuden-tekij%C3%A4t.pdf Osaamisen kehittäminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat työttömien työllistymisen ja kohtaannon näkökulmasta tärkeimpiä toimenpiteitä. Koulutuksella voidaan vaikuttaa siihen, että työttömien työnhakijoiden osaaminen ja avoimien työpaikkojen vaatimukset työmarkkinoilla kohtaisivat nykyistä paremmin.  

Hallitus on sopinut energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuen käyttöönotosta, jonka nojalla tukea voitaisiin myöntää yrityksille vuosina 2021—2025 päästökauppakustannusten vuoksi. Säädösvalmistelu on kuitenkin viivästynyt, joten valiokunta toivoo hallituksen kiinnittävän huomiota siihen, että sähköistämistuki saataisiin nopeasti käyttöön. 

Taiteilijoiden työttömyysetuuksien parantaminen.

Valiokunta viittaa vuoden 2021 ensimmäistä lisätalousarviota koskevaan mietintöönsä ( VaVM 2/2021 vp — HE 17/2021 vp ), jossa se korosti taiteilijoiden sosiaaliturvan parantamista sekä tekijänoikeuskorvauksen ja työttömyysetuuden sovitteluun liittyvien epäkohtien korjaamista. Eduskunta hyväksyi em. mietinnön pohjalta myös lausuman, jonka mukaan hallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin, joilla parannetaan tekijänoikeuskorvaukseen oikeutettujen työttömien tekijöiden ja taiteilijoiden asemaa työttömyysetuuden sovittelussa ja oikeutta työttömyyskorvaukseen. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut työttömyysetuuden kehittämistä tekijänoikeuskorvausten osalta. Ministeriö ehdotti vuoden 2022 talousarvioon 0,5 milj. euron lisäystä momenteille 33.20.50 ja 33.20.52, jotta tekijänoikeuskorvausten sovittelusta työttömyysturvassa voidaan luopua, mutta asia ei ole toistaiseksi edennyt. Valiokunta pitää välttämättömänä, että asia otetaan huomioon keväällä 2022 laadittavassa julkisen talouden suunnitelmassa. 

Veteraanien tukemiseen ehdotetaan yhteensä 192,7 milj. euroa. Tämä on noin 20 prosenttia kuluvaa vuotta vähemmän, koska sotainvalidien ja rintamaveteraanien määrän arvioidaan vähenevän keski-iän ollessa jo noin 96 vuotta. Korkeasta iästä johtuen veteraanit tarvitsevat kuitenkin aiempaa enemmän hoivaa ja palveluja.  

Viime vuosien aikana veteraanietuuksia on parannettu monella tavalla. Suurimmat muutokset olivat rintamaveteraanien maksuttomat kotiin vietävät palvelut 1.11.2019 lukien sekä rintamalisän korotus 50 eurosta 125 euroon kuukaudessa 1.4.2020 lukien. Myös sotainvalidien laitoshoitoon pääsyn haitta-astetta on laskettu 20 prosentista 10 prosenttiin ja sotainvalidien puolisoiden kuntoutusedellytyksiä on parannettu laskemalla sotainvalidilta vaadittua haitta-astetta 50 prosentista 30 prosenttiin.  

Rintamaveteraanien kotiin vietäviin palveluihin on varattu ensi vuodelle 118,2 milj. euroa, minkä arvioidaan tässä vaiheessa riittävän. Toisaalta veteraanien toimintakyky ja terveydentila ovat heikentyneet pandemian aikana, joten kuntoutustarpeen ja -kustannusten arviointi on vaikeaa.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että määrärahan riittävyyttä seurataan. On niin ikään huolehdittava siitä, että palvelujen saatavuus sekä eri toimijoiden välinen saumaton yhteistyö varmistetaan myös hyvinvointialueiden toiminnassa.  

01. Hallinto 

01. Valtioneuvoston kanslian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Oikeusvaltion yksi keskeisimmistä periaatteista on hyvä hallinto, jonka puolueettomuuteen kansan tulee voida luottaa. Tältä osin Suomessa ei oikeusvaltioperiaate toteudu, koska valtionhallinnon ylimmät virkamiehet, ministeriöiden kansliapäälliköt, nimitetään pääsääntöisesti poliittisin perustein. Lisäksi hallituspuolueilla on tapana jakaa muitakin korkeita virkoja keskenään puoluepoliittisin perustein. Tällainen menettely on viime aikoina kärjistynyt jopa niin, että avoimeksi tullutta kansliapäällikön virkaa ei ole asianmukaisesti täytetty.  

Perussuomalaiset katsoo, että kansliapäälliköiden virkojen täyttämisessä tulee noudattaa tarkoin oikeusvaltioperiaatetta vahvistavaa tapaa. Nimityksissä perusteena tulee olla pätevyys ja laaja kokemus eri valtionhallinnon aloilta, koska kansliapäälliköt toimivat myös poikkihallinnollisesti yhteistyössä. Puolueen jäsenkirja ei saa minkään nimityksen kohdalla ohittaa pätevyysperusteita, kuten on tapahtunut. 

Suomen valtionhallinto on vuosikymmenten ajan paisunut lähes hallitsemattomasti ja ilman kriittistä tarkastelua. Tämä on johtanut tehottomuuteen ja kustannusten jatkuvaan kasvuun. Valtioneuvoston kanslian ja sitä johtavan pääministerin vastuulla on uudistaa koko hallinto purkamalla vanhoja rakenteita, vastuuttamalla ministeriöt selkeästi ja ottamalla käyttöön nykyaikaiset ja tehokkaat toimintatavat. Tärkeänä osana uudistusta on tietojärjestelmien yhtenäistäminen ja koordinointi selkeästi vahvan johdon alaisuuteen. On syytä selvittää poikkihallinnollisen tietoyhteiskuntaministerin nimittäminen esimerkiksi valtioneuvoston kansliaan johtamaan ja koordinoimaan tietohallinnon kehittämistä, hankintoja ja tietoturvaa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 11 

Eduskunta edellyttää, että hallitus vahvistaa oikeusvaltioperiaatteen toteutumista Suomessa ja luopuu poliittista virkanimityksistä.  

Vastalauseen lausumaehdotus 12 

Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää välittömästi koko valtionhallinnon uudistamisen siten, että vanhentuneet rakenteet puretaan, tarpeettomat toiminnot ja virat lakkautetaan, koko hallintoa tehostetaan, vastuut selkeytetään, nykyaikaiset tietoon pohjautuvat menetelmät otetaan käyttöön ja kustannuksia alennetaan. 

02. Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkaukset (arviomääräraha)

Pääministeri Marinin hallitus perusteli erityisavustajien ja poliittisten valtiosihteerien ennätyssuurta määrää EU-puheenjohtajakaudella. Puheenjohtajakausi tuli ja meni, mutta erityisavustajien ja poliittisten valtiosihteereiden määrä säilyy ennallaan. Esitetystä perustelusta huolimatta poliittisin perustein palkattujen henkilöiden määrän kasvu uhkaa jäädä pysyväksi. Tästä aiheutuu veronmaksajille useiden miljoonien eurojen vuosittainen lisäkustannus edeltäneeseen hallituskauteen verrattuna, eikä käytetty lisäraha näy ainakaan hallitustyöskentelyn parantumisena. Lisäys onkin perusteltu heikosti, ja määrärahan kasvatus on tulkittavissa piilopuoluetueksi. Perussuomalaiset esittää, että erityisavustajien ja poliittisten valtiosihteereiden määrä sekä palkkaamiseen varattu määräraha vähennetään Sipilän hallituskauden tasolle. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentilta 23.01.02 vähennetään 5 000 000 valtiosihteerien ja erityisavustajien määrän palkkauksiin ja että hyväksytään seuraava lausuma:  

Vastalauseen lausumaehdotus 13 

Eduskunta edellyttää, että hallitus vähentää poliittisten erityisavustajien määrää ja uudistaa valtiosihteerijärjestelmän. 

25. Terveet tilat 2028 (siirtomääräraha 3 v)

Sisäilmasairauksista kärsivien auttamiseksi tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä yhteiskunnan eri tasoilla. Vaikka hallitus on käynnistänyt Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman, sille talousarvioon vuosittain varattu 1,5 miljoonan euron määräraha on riittämätön ongelman laajuus huomioiden. On ensiarvoisen tärkeää, että niin työntekijöille kuin oppilaillekin taataan oikeus terveelliseen työskentely- ja oppimisympäristöön. Tästä syystä sisäilmakorjauksiin on syytä panostaa huomattavasti esitettyä enemmän.  

Sisäilmaongelmista aiheutuvien sairauksien välttämiseksi rakentamisen laatuun sekä rakennusten ilmanlaatuun tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota ja havaittuihin sisäilmaongelmiin on reagoitava viipymättä. Sisäilmaongelmien hoitamatta jättäminen aiheuttaa tulevaisuudessa vakavia terveysongelmia yksilötasolla sekä merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle niin sairauspoissaolojen, hoitokustannusten kuin työkyvyttömyydenkin muodossa.  

Sisäilmaongelmille altistuneet tulee siirtää turvaan kelvollisiin väistötiloihin mahdollisimman nopeasti, ennen kuin sairaus pahenee työkyvyttömyyttä aiheuttavaksi. Sairastuneille pitää tarjota mahdollisimman tehokas kuntoutus sekä turvata oikeudenmukainen sosiaaliturva. Pysyvästi työkyvyttömät tulee saada kunniallisesti eläkkeelle. Lasten sairastumisesta johtuvat perusopetuksen epäkohdat tulee korjata ja koulusta syrjäytyminen sisäilmaongelmien takia estää. Määrärahoja tulee kohdentaa home- ja kosteusvauriosairauden tutkimukseen, diagnostiikkaan, hoitoon ja kuntoutukseen. Lisäksi hallituksen tulee varmistaa sisäilmasairauksien riittävät hoitoresurssit sote-uudistuksen osana ja perustaa sisäilmapoliklinikat jokaisen yliopistosairaalan yhteyteen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 23.01.25 lisätään 10 000 000 Terveet tilat 2028 -ohjelmaan ja että hyväksytään seuraava lausuma:  

Vastalauseen lausumaehdotus 14 

Eduskunta edellyttää, että hallitus edistää koulujen, päiväkotien ja muiden julkisten rakennusten korjaamista ilmanlaadultaan terveellisiksi tiloiksi.  

10. Omistajaohjaus 

88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Valtion omistamien yritysten hyvä ja läpinäkyvä johtaminen on tärkeää sekä väärinkäytösten ja virheiden ehkäisemiseksi että valtion taloudellisen edun turvaamiseksi. Hyvä omistajaohjaus osaltaan turvaa valtion taseen suotuisaa kehitystä ja työmarkkinarauhan säilymistä sekä minimoi markkinahäiriöiden syntymistä.  

Omistajaohjauksen osalta tärkeää on myös varmistaa kansallinen pitkän tähtäimen etu niin työllisyyskehityksen, alueellisen kehityksen kuin huoltovarmuudenkin näkökulmasta. Valtio-omistaja voi ja sen tulee painottaa omistajaohjauspolitiikassaan keskeisenä osana Suomen kansallista etua. Perussuomalaiset katsoo, että valtion määräysvalta tulee säilyttää erityisesti sellaisissa yhtiöissä, jotka hoitavat sellaisia tehtäviä, joilla on keskeinen merkitys yhteiskunnan toiminnan turvaamisessa kriisitilanteissa esimerkiksi energiahuollon tai liikenteen toimialoilla. 

Kansalaisten yhdenvertaisuuden ja yritysten toimintamahdollisuuksien kannalta on tärkeää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla varmistetaan posti- ja jakelupalveluiden säilyminen vähintään nykyisellä tasolla koko maassa. Mahdolliset tehostamistoimenpiteet eivät saa näkyä loppukäyttäjän kannalta huonontuneena palveluna. Myös palveluiden säilymiseen kohtuuhintaisina on kiinnitettävä erityistä huomiota. 

Yhtiöiden osingonjakopolitiikkaan tulee myös kiinnittää erityistä huomiota, ja tilanteissa, joissa yhtiön taseeseen kertyy varoja, jotka eivät ole välttämättömiä yhtiön toiminnan kannalta pitkällä aikavälillä, valtio-omistajan tulisi nostaa ylimääräiset varat osinkoina ja sijoittaa varat tuottavasti esimerkiksi koulutuksen ja tutkimuksen tukemiseen sekä alueellisesti työllistävien kasvuyritysten tukemiseen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 15 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa valtion omistajaohjausta erityisesti niiden yhtiöiden osalta, jotka toimivat kansalaisrajapinnassa ja joilla on tärkeä yhteiskunnallinen palvelutehtävä tai suuri henkilöstö, kuten mm. Posti ja VR, joiden tärkeys ja oikeiden toimintatapojen välttämättömyys ovat pandemian myötä korostuneet entisestään. 

Vastalauseen lausumaehdotus 16 

Eduskunta edellyttää, että hallitus pitää valtion määräysvallassa ne yhtiöt, joilla on huoltovarmuuden tai alueellisen kehityksen kannalta tärkeä merkitys.  

Vastalauseen lausumaehdotus 17 

Eduskunta edellyttää, että hallitus pidättäytyy myymästä valtion tuottavaa tai strategisesti tärkeää omaisuutta.  

Vastalauseen lausumaehdotus 18 

Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää konkreettisia toimenpiteitä, joilla turvataan nykyisen tasoisten yleispostipalveluiden säilyminen koko maassa. Mahdolliset tehostustoimenpiteet on kohdistettava jakelulogistiikkaan, jota voidaan yhdistää yksityisen sektorin toimijoiden kanssa, mutta tehostamistoimenpiteet eivät saa heikentää palveluiden loppukäyttäjien palvelutasoa.  

Vastalauseen lausumaehdotus 19 

Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää valtionyritysten toimintojen läpinäkyvyyttä ja julkisuutta, että äänestäjillä, oppositiolla ja lehdistöllä olisi edellytykset seurata valtionyritysten toimintojen kehittämistä ja arvioida yritysten johdon sekä poliittisen ohjauksen tavoitteellista ja periaatteellista onnistumista.  

Vastalauseen lausumaehdotus 20 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy omistajaohjauksessa toimenpiteisiin valtion hallinnassa olevien kiinteistöyhtiöiden, kuten Senaatti-kiinteistöjen, asiakastyytyväisyyden nostamiseksi keskeiseksi tekijäksi yhtiöiden toimintastrategiassa ja johdon palkitsemisen perusteena. 

Vastalauseen lausumaehdotus 21 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ei lähde mukaan ehdotuksiin, joissa valtio myisi omaisuuttaan ja tarjoaisi näin saaduilla varoilla yrityksille tukea tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan ja investointeihin. Mikäli TKI-menoja halutaan tukea, verohelpotukset ovat suoraa rahallista harkinnanvaraista tukea parempi ratkaisu.  

Vastalauseen lausumaehdotus 22 

Eduskunta edellyttää, että entisen Vake Oy:n eli nykyisen Ilmastorahasto Oy:n kaavailtu toiminta yritysten ja hankkeiden rahoittajana keskeytetään ja kuvatunlainen toiminta jätetään yksityisen sektorin ja soveltuvin osin julkisen sektorin vakiintuneiden toimijoiden tehtäväksi.  

20. Poliittisen toiminnan avustaminen 

50. Puoluetoiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)

Vuodesta toiseen poliittiset puolueet ovat saaneet valtiolta mittavia puoluetukiaisia. Puoluetukiin tehtiin vuodelle 2020 mittava, yli kuuden miljoonan euron korotus. Koronaepidemiasta johtuva valtion heikentynyt taloustilanne huomioiden puoluetuen korotus on nyt syytä perua ja puoluetukea leikata. Suomalaisia johdetaan edestä ja esimerkin voimalla, ja siksi puolueiden tulisi näyttää esimerkkiä ja osallistua yhteisiin säästötalkoisiin, varsinkin kun puoluetukijärjestelmämme on kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen antelias.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentilta 23.20.50 vähennetään 10 000 000 puoluetoiminnan tukemiseen ehdotetusta määrärahasta. 

01. Ulkoasiainhallinto 

01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Suomen lähetystöverkosto on kallis ja laajan kansainvälisen peiton omaava järjestelmä, jolla on fyysisen läsnäolon ohella myös kattavaa paikallistietämystä sijaintimaan politiikasta ja elinkeinoelämästä. Perinteisen diplomatian ohella olisi siis suotavaa hyödyntää tätä ainutlaatuista järjestelmää nykyistä laajemmin taloutemme ja ulkomaankaupan kasvattamisessa.  

Perinteisten vientiponnistelujen ohella lähetystöverkostoa tulisi hyödyntää nykyistä enemmän myös matkailunedistämisessä. Ennen koronakriisiä matkailu Suomeen oli voimakkaassa kasvussa. Kriisistä myöhemmin toipuessamme matkailun kasvua rajoittavaksi tekijäksi uhkaa muodostua lentokenttä- ja hotellikapasiteetti. Jotta positiivista työllisyyskehitystä saadaan vahvistettua ja sekä matkailu- että vientiyritykset saavat kansantaloutemme kannalta tärkeälle toiminnalleen tarvitsemansa tuen, tulee hallituksen panostaa ulkomaanedustustojen toiminnassa nykyistä enemmän vienninedistämiseen ja Suomeen kohdistuvan matkailun tukemiseen. Ulkomaanedustustojen toiminnassa keskeiseksi painopisteeksi tulee nostaa vientikaupan mahdollisuuksien tunnistaminen, erityisesti pk-yritysten tukeminen vientiponnisteluissa sekä aktiivinen yhteistyö matkailualan toimijoiden kanssa Suomeen kohdistuvan matkailun edistämiseksi.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 23 

Eduskunta edellyttää, että hallitus siirtää taloudellisia ja henkilöresursseja kaikissa ulkomaisissa edustustoissa vientimme edistämiseen ja Suomeen matkailun kasvattamiseen.  

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Varsinaista kehitysapua on kritisoitu jo vuosia sen toimimattomuudesta. Vaikka apu on kasvanut vuosi vuodelta, ei se ole tuonut toivottua kehitystä. Nykyisessä muodossaan kehitysapu ylläpitää korruptiota ja tappaa talouden kehittymisen mahdollisuudet. Kehitysapu on tehnyt pysyväksi huonon hallinnon ja köyhyyden. 

Vuoden 2021 valtion budjetin mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat kokonaisuudessaan 1,257 miljardia euroa, joka on lähes 200 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2020. Varoja on kohdistettu eniten monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön. Suurin osa monenkeskisen kehitysyhteistyön määrärahoista käytetään Maailmanpankin lisärahoituksiin ja YK:n yleisavustuksiin.  

Vallitsevassa kansallisessa taloustilanteessa kehitysyhteistyömenojen nykyinen taso ei ole hyväksyttävissä, ja vaikka kehitysyhteistyön poliittiset suositukset ovat merkittäviä, eivät kaikki luo Suomelle sitovia oikeudellisia velvoitteita. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentilta 24.30.66 vähennetään 520 000 000 euroa varsinaisesta kehitysyhteistyöstä ja että hyväksytään seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 24 

Eduskunta edellyttää, että hallitus painottaa kehitysavun tarkoituksena konfliktien ehkäisemistä ja ratkaisemista sekä toimintamalleja, joissa kohdemaita autetaan tulemaan toimeen omillaan.  

Vastalauseen lausumaehdotus 25 

Eduskunta edellyttää, että hallitus vähentää kehitysyhteistyön maakohtaisia tukia ja painottaa finanssisijoituksia kehitysyhteistyön muotona.  

Vastalauseen lausumaehdotus 26 

Eduskunta edellyttää, että hallitus keskeyttää välittömästi kaikenlaisen kehitysyhteistyön sellaisten maiden kansa, jotka eivät suostu ottamaan vastaan Suomessa tai muussa EU-maassa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita kansalaisiaan.  

Vastalauseen lausumaehdotus 27 

Eduskunta edellyttää, että hallitus kohdistaa kehitysavun ruohonjuuritasolle erityisesti lasten koulutukseen ja tyttöjen oikeuksien ja tasa-arvoisuuden edistämiseen. 

90. Ulkoministeriön hallinnonalan muut menot 

66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)

Suomen maksuosuus Pohjoismaiden ministerineuvostolle on vuoden 2022 talousarviossa 28,687 miljoonaa euroa. Ministerineuvoston vuosibudjetti vuonna 2021 oli noin 130 miljoonaa euroa. Pohjoismainen yhteistyö on jo maantieteellisen läheisyyden takia perusteltu, mutta on hyvä kysymys, onko esimerkiksi kulttuurin ja taiteen saralla tapahtuva yhteistyö välttämätöntä tai kustannustehokasta, vai olisiko järkevämpää keskittää panostuksia kansalliselle tasolle ja jättää pohjoismaiselle tasolle sellaiset asiat, jotka sinne perustellusti kuuluvat.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 28 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tarkentaa pohjoismaisen yhteistyön osalta tavoitteitaan ja pyrkii vähentämään Suomen maksutaakkaa esittämällä ministerineuvoston toiminnan parempaa kohdentamista.  

01. Ministeriö ja hallinto 

01. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kansalaisten oikeustajun mukaan rikokset, jotka kohdistuvat lapsiin, ovat törkeämpiä kuin muut rikokset. Rikoksen uhrina lapsi on usein haavoittuvammassa asemassa kuin aikuinen ja lisäksi joutuu keskimäärin elämään pitempään rikoksen aiheuttamien vammojen tai traumojen kanssa. Tämä tekee kyseisistä rikoksista myös yhteiskunnalle kalliita etenkin, kun rikokset haavoittavat yleensä useita lähisukulaisiakin.  

Suomessa on ollut havaittavissa maailmalla suositun poliittisen korrektiuden kulttuurin suosion ja levinneisyyden kasvua. Yhtenä seurauksena tästä on ollut, että loukkaavaksi koettua puhetta tai epämiellyttäviä tosiasioitakin on alettu kutsua vihapuheiksi. Tämä on ongelmallinen vyyhti, ja on jo nyt havaittavissa, että ihmiset ja yritykset ovat alkaneet rajoittaa puheittensa aiheita ja sisältöä välttääkseen jonkun tahon todellisen tai liioitellun loukkaantumisen.  

Sanan-, mielipiteen- ja uskonnonvapaus ovat länsimaisen demokratian peruskiviä, ja pelkästään löysästi yhteiskuntarauhan säilyttämiseen tai varsinaisten vihatekojen ehkäisemiseen nojaten ei näitä perusvapauksia tule rajoittaa. Nykyiseen perusoikeuksien jo tapahtuneeseen tai potentiaalisesti tapahtuvaan kaventumiseen on syytä suhtautua vakavasti, ja erityistä huomiota olisi syytä kiinnittää sosiaalisen median jättiyhtiöiden omituiseen asemaan yksityisinä yrityksinä, jotka kuitenkin käytännössä tuottavat yleishyödyllisiksi katsottavia palveluita.  

Perussuomalaiset katsoo, että rikoksista tuomittavien rangaistusten tulee olla selkeässä yhteydessä teon vakavuuteen ja moitittavuuteen. Erityisesti lapsiin kohdistuvien seksuaali- ja väkivaltarikosten tuomioiden matala taso on omiaan koettelemaan kansalaisten oikeustajua. Lapset ovat uhreina erityisen haavoittuvassa asemassa, ja lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat tästä syystä erityisen moitittavia. Lapsiin kohdistuvien seksuaali- ja väkivaltarikosten tunnusmerkistöt sekä rangaistusasteikot tulee ottaa kriittisen arvioinnin kohteiksi, jotta tekijä ei selviäisi vähäisemmällä rangaistuksella esimerkiksi siksi, että uhria on nuoren iän vuoksi vaikeaa kuulla todistajana, ja jotta tuomittavat rangaistukset olisivat linjassa tekojen törkeyden ja uhrille aiheutetun vahingon kanssa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 29 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lapsiin kohdistuvien sekä seksuaali- että väkivaltarikosten rangaistusten kiristämiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 30 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sanan-, mielipiteen- ja uskonnonvapauden turvaamiseksi Suomessa.  

Vastalauseen lausumaehdotus 31 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa velkaneuvonnan toimintaa lyhentämällä jonoja ja antamalla takuun velkaneuvontaan pääsystä esimerkiksi viikon kuluessa ensimmäisestä yhteydenotosta. Tämä vahvistaa yritysten oikeusturvaa uudistamalla säädöksiä. 

03. Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Oikeusministeriön alaisuudessa toimii useita eri valtuutettuja: lapsiasiavaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu, yhdenvertaisuusvaltuutettu, tietosuojavaltuutettu ja tiedusteluvaltuutettu. Perussuomalaiset esittää oikeusministeriön alaisuudessa toimivien valtuutettujen toimintojen yhdistämistä saman katon alle tiedusteluvaltuutettua lukuun ottamatta. Muodostettaisiin oikeusturvatalo, jossa eri valtuutettujen toimitilat ja tukitoiminnot yhdistettäisiin. Tämä edistäisi kansalaisten oikeusturvan toteutumista, kun oikeusturvaan liittyvät palvelut toteutettaisiin yhden luukun periaatteella, säästäisi yhteiskunnan rahoja tukitoimintojen yhdistämisestä vapautuneiden määrärahojen myötä ja helpottaisi muun muassa sijaisuuksien järjestämistä.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 32 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin oikeusministeriön alaisten valtuutettujen toimistojen yhdistämiseksi oikeusturvataloksi, jotta oikeusturvaan liittyvät palvelut voitaisiin tuottaa kansalaisille yhden luukun periaatteella.  

10. Tuomioistuimet ja oikeusapu 

Perussuomalaiset katsoo, että keskeinen ongelma oikeusturvan toteutumisessa Suomessa ovat usein mittaviksi nousevat oikeudenkäyntikulut, jotka riita-asioissa jäävät hävinneen osapuolen maksettaviksi. Merkittäväksi ongelma nousee erityisesti silloin, kun vastakkain ovat yksityishenkilö ja suuryritys, esimerkiksi vakuutusyhtiö. Suuren kuluriskin takia asioita ei voi käytännössä viedä oikeuteen, vaan lautakuntaratkaisut ovat lopullisia silloinkin, kun esimerkiksi potilasvahinkoasioissa oikeusturvalle olisi tarvetta. Perussuomalaiset katsoo, että valtion tulisi puuttua tähän ongelmaan ja ryhtyä toimenpiteisiin, jotta oikeusturva toteutuisi. Yhtäältä maksuttoman oikeusavun tulisi olla käytettävissä esimerkiksi potilasvahinkoasioita käsittelevissä lautakunnissa, ja toisaalta tilanteissa, joissa oikeudenkäynnin osapuolet ovat hyvin epätasavertaisessa asemassa, kynnyksen oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiseen tulisi olla merkittävästi nykyistä alempi.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 33 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiseksi niin, että suomalaisten oikeusturva varmistuu.  

Vastalauseen lausumaehdotus 34 

Eduskunta edellyttää, että hallitus pyrkii palauttamaan oikeushallinnon palveluita keskeisiin seutukaupunkeihin.  

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Tuomioistuinten perusrahoitus ei ole riittävällä tasolla. Tilanne on ollut sama jo usean vuoden ajan. Maamme tuomioistuimet ovat pahoin ruuhkautuneet, ja käsiteltävät asiat ovat entistä laajempia, vaikeampia ja työläämpiä. Tuomarien jaksaminen on koetuksella.  

Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. Myös Suomen perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa ilman aiheetonta viivytystä. Tuomioistuinten työmäärän sekä käytettävissä olevien resurssien välinen epäsuhta vaikuttaa kuitenkin väistämättä asioiden käsittelyaikoihin. Käsittelyaikojen venyminen pitkittää asianosaisten välisiä riitoja ja uhkaa oikeusturvaa. Rikosprosessin venyminen aiheuttaa myös inhimillistä kärsimystä.  

Oikeudenhoidon riittävät resurssit on turvattava, jotta tuomioistuinten käsittelyaikojen lyhentäminen on mahdollista.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 25.10.03 lisätään 11 000 000 euroa tuomioistuinten toimintamenoihin ja että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 35 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin turvapaikka-, oleskelulupa-, perheenyhdistämis-, vastaanotto- ja etuusjärjestelmään liittyvien houkutustekijöiden poistamiseksi, jotta tuomioistuimen resursseja saataisiin vapautettua muiden valitusasioiden käsittelyyn. 

04. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Taloustilanne julkisissa oikeusaputoimistoissa on heikko. Asiakkaiden oikeusturva on uhattuna, sillä oikeusavustajien määrää on rahoituksen puutteessa jouduttu vähentämään. Jotta kansalaisten oikeussuojan saatavuudesta pystytään huolehtimaan, on oikeusaputoimistojen henkilöstöresurssit turvattava.  

Suomen väestö ikääntyy, minkä vuoksi tarve yleisen edunvalvonnan palveluille kasvaa. Edunvalvonnan päämiesmäärän kasvu edellyttää rahoitusta lisähenkilöstön palkkaamiseen edunvalvontatoimistoihin. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 25.10.04 lisätään 2 000 000 euroa oikeusapu- ja edunvalvontapiirien toimintamenoihin. 

50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha)

Matala koulutus, työttömyys, yksineläjyys ja yksinhuoltajuus ovat tyypillisiä ulosotossa olevien ominaisuuksia. Aiemmasta poiketen naisten osuus on kasvanut selvästi. Joukossa on sairaita työkyvyttömiä, köyhiä eläkeläisiä, epäonnistuneita yrittäjiä ja pitkäaikaistyöttömiä, joilla on vaikeuksia selviytyä elinkustannuksistaan. Tällöin ne laskut, jotka voidaan jättää maksamatta, valitettavasti jätetään maksamatta.  

Perussuomalaiset haluaa selvittää, olisiko mahdollista rajoitetusti helpottaa niiden ulosotossa olevien asemaa, joiden ulosottovelka ei johdu rikosseuraamuksista, kuten esimerkiksi maksamattomista sakoista tai vahingonkorvauksista. Haluamme myös selvittää keinoja, joilla ulosotossa olevien työllistymisen kannustinloukkuja voitaisiin purkaa. Keskeinen kannustinloukku on ulosoton matala suojaosuus, sillä sen takia työssäkäyvälle voi jäädä vähemmän käteen kuin työttömälle. Lain mukaan esimerkiksi toimeentulo- tai asumistukia ei voi ulosmitata, ja ne pienenevät työllistymisen yhteydessä.  

Yrittäjyyteen liittyy aina epäonnistumisen riski, ja yritystoiminnan päättyminen konkurssiin voi aiheuttaa yrittäjää ja hänen perhettään koskevan henkilökohtaisen tragedian. Suomi tarvitsee kuitenkin yrittäjyyttä ja yrittäjien luomia työpaikkoja. Tästä syystä on syytä varmistaa, että yritystoiminnan päättymisellä tilanteessa, jossa konkurssiin ei liity vilpillisyyttä tai epärehellisyyttä, ei ole yrittäjälle kohtuuttomia seurauksia. Nykyjärjestelmässä velkavankeus pitkittyy, kun mahdollisuus henkilökohtaiseen konkurssiin puuttuu. Perussuomalaiset katsoo, että epäonnistumisen yritystoiminnassaan kokeneiden ihmisten sulkeminen työelämän ulkopuolelle on haaskausta ja ylivelkaantuneille ihmisille tulee taata mahdollisuus päästä takaisin työelämään. Konkurssin ei tule olla automaattisesti häpeä, vaan konkurssin tehneelle yrittäjälle tulee antaa mahdollisuus saada kokemuksensa hyödyttämään suomalaista yrityselämää. Perussuomalaiset kiirehtii hallitusta saattamaan voimaan henkilökohtaista konkurssia koskevan lainsäädännön.  

Talous- ja velkaneuvonta on siirretty oikeusaputoimistoihin. Odotusajat vaihtelevat alueellisesti huomattavasti ollen paikoitellen jopa puolen vuoden luokkaa. Taloudellisiin vaikeuksiin ajautuminen on yksi keskeinen syy syrjäytymiselle ja osaltaan lisää mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä aiheuttaa kannustinloukkuja ulosottoon joutuville. Tämä on kansantaloudellista haaskaamista ja synnyttää mittavia kuluja yhteiskunnalle. Mahdollisuus päästä varhaisen vaiheen velkaneuvontaan on yksi oleellinen, vaikkakin sinällään riittämätön keino tämän ongelman pienentämiseksi.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hyväksytään seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 36 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että velalliset ja taloudellisessa ahdingossa olevat saavat välitöntä apua, ja jonoja lyhennetään niin, että jonotusajat olisivat kohtuullisia koko maassa.  

Vastalauseen lausumaehdotus 37 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ulosoton suojaosan nostamiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 38 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ulosoton taulukkomaksun alentamiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 39 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin maksuhäiriöiden määrän vähentämiseksi esimerkiksi luomalla positiivisen luottorekisterin.  

Vastalauseen lausumaehdotus 40 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee lainsäädännön henkilökohtaisen konkurssin mahdollistamiseksi Suomessa.  

30. Syyttäjät 

01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Syyttäjälaitoksen rahoitus on riittämätön suhteessa työmäärään. Syyttäjien käsiteltäväksi saapuvien rikosasioiden määrä on kasvussa samaan aikaan, kun rikosoikeudelliset kysymykset monimutkaistuvat. Asioiden käsittelyaika on kasvanut, ja yhä harvempi rikosasia lopulta johtaa syytteen nostamiseen. Rikosvastuun toteuttaminen asianmukaisesti edellyttää lisävoimavaroja.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 25.30.01 lisätään 2 000 000 euroa Syyttäjälaitoksen toimintamenoihin. 

40. Rangaistusten täytäntöönpano 

01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Rikosseuraamuslaitoksen nykyiset henkilöstöresurssit ovat riittämättömät. Henkilöstö joutuu usein työskentelemään yksin, mikä vähentää työturvallisuutta. Henkilökuntaan kohdistuvat uhkaukset ja aggressiot ovat lisääntyneet, ja väkivallan uhka onkin vanginvartijoiden arkipäivää. Vangeille ei pystytä järjestämään riittävästi valvontaa. Henkilökunnan yksintyöskentelyn vähentäminen ja vankilaturvallisuuden parantaminen edellyttävät lisärahoitusta.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 25.40.01 lisätään 5 000 000 euroa Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenoihin. 

10. Poliisitoimi 

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 

01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

01. Hallinto 

Ajantasainen ja luotettava talousinformaatio on sekä toimivan kansalaisyhteiskunnan että myös informoidun taloudellisen päätöksenteon edistämiseksi tärkeää. 

Suomen valtionhallintoa on vuosikymmenten ajan paisutettu ja henkilöstöä lisätty ilman kriittistä kokonaistarkastelua. Tästä on seurannut julkisten menojen lähes hallitsematon kasvu. Liittyminen Euroopan unioniin synnytti lisää kotimaistakin byrokratiaa sekä keskushallintoon että maakuntiin. Suuri osa kansallisesta päätösvallasta on siirtynyt Euroopan unionille, jonka oma byrokratia on valtava, ja Suomen nettomaksuosuus on iso ja kasvussa. 

Suurimman vastuun veronmaksajien ja koko kansan etujen vastaisesta kehityksestä kantaa valtiovarainministeriö. Perussuomalaiset vaatii, että ministeriö ryhtyy toimenpiteisiin valtion virastojen ja laitosten uudistamiseksi ja tehostamiseksi. Tavoitteena tulee olla kansalaisten ja elinkeinoelämän edellytysten parantaminen ja avoimen sektorin painoarvon vahva lisääminen julkista hallintoa supistamalla talouden kuntoon saattamiseksi.  

Koronapandemia johtaa väistämättä koko julkisen talouden syvään ja pitkäaikaiseen kriisiin. Jo pandemiaa edeltäneenä aikana Suomi eli yli varojensa. Sama tapahtuu muissa maissa ja erityisesti euromaissa, joihin Suomi valitettavasti on kohtalokkaasti kytketty. Koko euroalueen hajoaminen on todennäköistä. Siitä seuraa Suomelle vaikeat ajat, joihin on varauduttava.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 78 

Eduskunta edellyttää, että hallitus julkistaa keskeisten esitystensä taustaoletukset ja laskentaperusteet lähteineen kattavasti ja kansantajuisesti talousarvioesitysten ja julkisen talouden suunnitelmien yhteydessä.  

Vastalauseen lausumaehdotus 79 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotka lisäävät omistusten julkisuutta erityisesti julkisesti listattujen yhtiöiden osalta. Omistustietoihin tutustumisen tulisi olla mahdollista nykyistä laajemmin ja kohtuullisin kustannuksin. Mahdollisuus tähän voitaisiin toteuttaa esimerkiksi aluehallintovirastojen yhteydessä. Kun eduskunta sääti uutta lakia arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta, eduskunta päätti samalla lisätä omistusten julkisuutta.  

Vastalauseen lausumaehdotus 80 

Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii julkisen talouden tasapainottamissuunnitelman, jolla lasketaan siirto- ja kulutusmenoja tavoitteellisesti vuosittain niin, että valtion talous on tasapainossa vuonna 2027. Suunnitelma ei sisällä verojen tai maksujen korotuksia vaan perustuu valtion tehtävien priorisointiin sekä julkisen hallinnon menojen nettosäästöihin tuottavuuden kasvun avulla.  

Vastalauseen lausumaehdotus 81 

Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää julkisen hallinnon kattavan ja vuosittain tavoitteellisesti kasvavan tehostamisen edellyttämät toimet digitalisaation, automaattisen päätöksenteon ja jatkuvan ketterän kehittämisen keinoin.  

Vastalauseen lausumaehdotus 82 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa talousarvion kaikkien määrärahojen työllisyysvaikutuksia sisällyttämällä kaikkeen päätöksentekoon työllisyysvaikutusarvion.  

10. Verotus ja tulli 

02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Jotta rajamme säilyvät turvattuina myös rauhan aikana, on varmistettava Rajavartiolaitoksen ja Tullin riittävät resurssit. Tämä ennaltaehkäisee ennen kaikkea rikollisuutta, kuten ihmis- ja huumekauppaa sekä talousrikoksia.  

Tullin toimintamenoihin on saatava enemmän resursseja harmaan talouden torjuntaan. Tullin yhteistyö poliisin kanssa harmaan talouden torjunnassa on ensiarvoisen tärkeää. Nopeastikin saavutettavissa oleva nettohyöty on laskettavissa kymmenissä miljoonissa euroissa, jos tuntuva lisäresursointi toteutetaan.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 28.10.02 lisätään 5 000 000 euroa Tullin toimintamenoihin ja että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 83 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että Tullilla on käytössään riittävät resurssit, jotta erityisesti rajat ylittävää talousrikollisuutta sekä sähköiseen kaupankäyntiin liittyvää rikollisuutta pystytään torjumaan tehokkaasti. 

80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 

30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha)

Ahvenanmaan maakunnalla on kansainvälisin sopimuksin vahvistettu itsehallinto. Ahvenanmaalle voidaan maksaa valtakunnan varoista lakisääteisen osuuden lisäksi ylimääräistä rahaa ja lisäavustusta harkinnan mukaan. Ahvenanmaalla on erityisoikeuksia ja -vapauksia. Vuosikymmenten aikana maakunnan taloudellinen kehitys ja valtion laaja tuki ovat johtaneet siihen, että tulo- ja varallisuustaso siellä on selkeästi muuta Suomea korkeampi. Perusteita maakunnalle osoitetun suuruiseen siirtoon valtion budjetista ei ole.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 84 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla Ahvenanmaan tasoitusmaksun taso lasketaan kohtuulliselle tasolle maakunnan velattomuus ja Manner-Suomeen verrattuna erittäin hyvä taloudellinen tilanne huomioiden. 

90. Kuntien tukeminen 

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Kuntatalous on ollut pitkään tiukka. Tämä johtuu mm. kuntien lakisääteisten tehtävien kasvusta, tulopohjan heikkenemisestä, heikosta johtamisesta ja hallinnosta, virheellisistä ja huonosti suunnitelluista investoinneista ja korruptiotyyppisistä menettelytavoista. Maaseutukuntien ahdinko johtuu suurelta osin epäonnistuneesta aluepolitiikasta, joka juontuu EU:n Suomen oloihin sopimattomista säädöksistä ja hallituksen politiikasta. Kuntatalous ei korjaannu lisärahoituksella vaan ongelmat ja epäkohdat korjaamalla. Kuntien tehtävät on priorisoitava. Kuntien on keskityttävä tärkeisiin tehtäväalueisiin.  

Kunnille ei pidä säätää uusia tehtäviä ja velvoitteita kuten oppivelvollisuuden pidentämistä, vaan niitä tulee määrätietoisesti purkaa.  

Koronapandemia on lisännyt kuntien ja kuntayhtymien tehtäviä ja kustannuksia. On perusteltua, että valtio on korvannut nämä poikkeukselliset menot. Korvaukset ovat kuitenkin kohdistuneet kunnittain epäoikeudenmukaisesti. Monet kunnat ovat saaneet koronakustannuksiinsa nähden ylikompensaatiota ja osa kunnista alikompensaatiota. Tämä on kansalaisten epätasa-arvoista kohtelua.  

Syrjäytyminen ja koulupudokkuus ovat vakavia uhkia yksilölle itselleen sekä myös koko yhteiskunnalle. Hallituksen esitys oppivelvollisuuden laajentamisesta 18 ikävuoteen sekä toisen asteen koulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi on kallis hanke, jolla ei kuitenkaan ole mahdollista ehkäistä edellä mainittuja ilmiöitä. Perussuomalaiset katsovat, että uudistus tulisi peruuttaa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 85 

Eduskunta edellyttää, että hallitus kannustaa kuntia ja kuntayhtymiä edistämään hallinnon digitalisaatiota ja osoittaa valtionavustuksia hankkeisiin, joilla taloushallintoprosesseja yhtenäistetään ja pyritään yhtenäistämisellä saavuttamaan taloushallintoprosesseissa digitalisaation mahdollistamat kustannussäästöt täysimääräisinä.  

Vastalauseen lausumaehdotus 86 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin kuntatalouden kriisin ratkaisemiseksi mm. kunta—valtio-suhdetta uudistamalla ja kuntien tehtäviä karsimalla. Kuntia tulee myös kannustaa tarkastelemaan organisaatioitaan, päätöksentekoaan, toimintatapojaan, hankintojaan ja investointejaan äärimmäisellä kriittisyydellä.  

Vastalauseen lausumaehdotus 87 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa alue-, rakenne- ja työllisyyspolitiikkaa kuntatalouden tulopohjan vahvistamiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 88 

Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii suunnitelman kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 89 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin oppivelvollisuuden laajentamisen perumiseksi ja lisää määrärahoja perusopetukseen. 

92. EU ja kansainväliset järjestöt 

69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha)

Euroopan unioni on muuttunut Suomen jäsenyyden aikana sisämarkkinatyyppisestä yhteistyöalueesta lähes kaiken kattavaksi, keskusjohtoiseksi byrokratiaksi. Suomen nettomaksuosuus on kasvanut samalla, kun kansallinen päätösvaltamme on kaventunut. Tämä kehitys ei vastaa sitä, mitä jäsenyydeltä odotettiin. Suomen etu on olla kansainvälinen ja kuulua laajaan eurooppalaiseen sisämarkkina-alueeseen, mutta ei jatkuvasti kansallista päätösvaltaamme kaventavaan ja läheisyysperiaatetta polkevaan liittovaltiotyyppiseen unioniin.  

EU:n koronan varjolla rakentama 750 mrd. euron suuruinen ns. kasvu- ja uudelleenrakennusrahasto (RRF) merkitsee Suomelle yhteensä noin 13 mrd. euron sitoumusta, josta noin 6,5 mrd. euroa on vastuuta yhteisestä velasta ja vastaava summa takuuta muiden jäsenmaiden mahdollisen maksukyvyttömyyden synnyttämästä vastuusta. Summat ovat historiallisen suuria ja merkitsevät erityisesti nykyisessä taloutemme kriisissä suurta riskiä vuosikymmeniksi eteenpäin.  

Suomi rahoittaa noin 3,4 mrd. euron osuudella mm. Italiaa ja Espanjaa, joiden maksukyky on heikko ja merkitys Suomen vientiteollisuudelle on lähes olematon. Varat pitää käyttää tehokkaasti oman kansamme etujen mukaisesti mm. työllisyyden edistämiseen kotimaassa.  

EU:n 750 mrd. euron tukipaketti on todellisuudessa yhteisvaluutta euron pelastamisoperaatio. Ilman tätä lahjarahaamme eteläisille euromaille niiden talous romahtaa ja euro kaatuu. Todennäköistä on se, että tämä paketti ei riitä pelastamaan yhteisvaluuttaa, vaan hyvin pian tarvitaan uusi ja isompi tukipaketti. Tälle tielle Suomen ei tule lähteä.  

Tukipakettiin liittyy EU:lle syntyvä verotusoikeus. Se muuttaa unionin luonnetta oleellisesti. Perussuomalaiset vaatii Suomen EU- ja europolitiikan muuttamista siten, että kansamme etu toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. Torjumme unionin liittovaltiollistamisen ja tukipaketin (RRF). Samalla torjumme uudet EU-verot ja unionin muuttumisen velka-tulonsiirtoyhteisöksi, jossa Suomi olisi maksajana.  

Vaikka tukipaketin piti jäädä kertaluonteiseksi, välittömästi sen hyväksymisen jälkeen EU-komission esitykset Fit for 55 -ilmastopaketista on tuotu jäsenmaiden parlamenttien kommentoitaviksi. Paketti pitää sisällään EU:lle verotusoikeuksien ja budjettivallan siirtämistä sekä jäsenmaiden välisiä tulonsiirtoja lisääviä esityksiä.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 90 

Eduskunta edellyttää, että hallitus torjuu EU/EMU-alueen liittovaltioistumisen, yhteisvastuun kasvattamisen ja sellaiset valtiosopimukset, jotka kasvattaisivat nettojäsenmaksuamme, ja laatii Suomelle suunnitelman EMU:n/euron hajoamisen varalle.  

Vastalauseen lausumaehdotus 91 

Eduskunta edellyttää, että hallitus noudattaa tiukasti eduskunnan ilmoittamaa mietinnön VaVM 4/2021 vp kantaa epäsymmetrisen tulonsiirtounionin edistämisen torjumisesta ja EU:n takia tapahtuvan verorasituksen kasvamisen estämisestä. 

Koulutus on investointi tulevaisuuteen ja tärkeä osa eriarvoisuuskehitykseen puuttumisessa. Perussuomalaiset kantaa huolta Suomen koko koulutusjärjestelmän toimivuudesta varhaiskasvatuksesta aina korkeimpaan tasoon asti. 

Koulutuksen laadun ja sisällön on vastattava työelämän tarpeisiin. Perusrahoituksen ja -resurssien on oltava oikealla tasolla eikä niitä tule paikkailla erilaisilla hankkeilla ja kokeiluilla. 

Hallituksen toimeenpanema kallis ja tehoton oppivelvollisuusuudistus ei koulutusjärjestelmän ongelmia ratkaise. Keskeinen ongelma on, ettei peruskoulu takaa kaikille riittäviä valmiuksia siirtyä toisen asteen opiskeluun. 

Oppilashuollon palvelut tulisi säilyttää uusien hyvinvointialueiden sijaan jatkossakin kouluilla ja oppilaitoksissa, jotta ne olisivat saavutettavissa lähellä ja oikea-aikaisesti. 

Työkaluja ja tietoisuutta oman talouden hoitamiseksi tulisi tarjota oppilaille nykyistä opetusta laajemmin jo peruskoulusta alkaen. Monen nuoren kohdalla velkaongelmiin ajautuminen saattaa merkitä koko elämän mittaisia vaikeuksia. 

Pakollisen ruotsin kielen opiskelun sijaan haluamme vapaan kielivalinnan. Toinen kotimainen kieli tulee säilyttää vapaaehtoisena aineena myös ylioppilaskirjoituksissa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 92 

Eduskunta edellyttää, että hallitus vahvistaa resursseja koko maassa eri koulutusmuodoille ja kaikilla asteilla varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen, vapaan sivistystyön oppilaitoksissa annettavaan koulutukseen ja täydennyskoulutukseen sekä laaja-alaiseen tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan.  

Vastalauseen lausumaehdotus 93 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lukutaidon parantamiseksi erityisesti poikien osalta, toisen kotimaisen kielen säätämiseksi valinnaiseksi ja tärkeiden maailmankielten opetuksen lisäämiseksi kouluissa.  

Vastalauseen lausumaehdotus 94 

Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa kylä- ja lähikoulujen sekä päiväkotien toimintaedellytykset ja oppilaiden kohtuulliset päivittäiset koulumatka-ajat.  

Vastalauseen lausumaehdotus 95 

Eduskunta edellyttää, että hallitus kehittää ammatillista koulutusta lyhentämällä opintoaikoja ja nostamalla tasoa ottaen nykyistä paremmin huomioon erilaisten yritysten tarpeet.  

Vastalauseen lausumaehdotus 96 

Eduskunta edellyttää, että hallitus kehittää oppisopimuskoulutusta ja laajentaa sitä useammalle ammattialalle ja edelleen parantaa sen ehtoja.  

Vastalauseen lausumaehdotus 97 

Eduskunta edellyttää, että hallitus mahdollistaa epätyypilliset koulutuspolut ja moduulipohjaiset opinnot. Tämä tarkoittaa siirtymistä oppilaitos- ja tutkintokeskeisyydestä kohti taito- ja osakokonaisuuskeskeisyyttä, mikä asettaa haasteita muun muassa oppilaitosten rahoitukselle ja niiden sääntelylle.  

Vastalauseen lausumaehdotus 98 

Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää koko työiän aikaista täydennys- ja uudelleenkoulutusta sekä huolehtii opettajien täydennyskoulutuksen vastaamisesta yritysmaailman tarpeisiin.  

Vastalauseen lausumaehdotus 99 

Eduskunta edellyttää, että hallitus keskittyy perusopetuksessa lopputuloksen tasoon siten, että valmistuvilla oppilailla olisi mahdollisimman korkea osaamistaso omiin henkilökohtaisiin edellytyksiinsä nähden. Samalla on pyrittävä varmistamaan, että kaikilla peruskoulusta valmistuneilla olisi osa-aluekohtainen minimiosaamistaso mm. lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen kaltaisissa perusasioissa.  

Vastalauseen lausumaehdotus 100 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ratkaisee sekä työvoimapulan että miesopettajien vähyyden varhaiskasvatuksen toimialalla. 

Vastalauseen lausumaehdotus 101 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin opintotukilain muuttamiseksi siten, että ammatillisten opintojen ohella tehdyt oppisopimusjaksot tulevat opintotuen piiriin. 

10. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö 

Sisäilmaongelmat ovat sekä oppimistehokkuutta että oppilaiden ja opetushenkilökunnan terveyttä haittaava ilmiö. Sisäilmaongelmat aiheuttavat myös merkittäviä kustannuksia terveydenhuollolle ja myöhemmälle työkyvylle ja elämänlaadulle.  

Monissa kouluissa kärsitään sisäilmaongelmista, ja ongelmat voivat pahimmillaan jatkua vuosikausia ennen kuin niitä edes yritetään korjata. Perussuomalaiset katsoo, että sekä opiskelijoilla että opettajilla koulutusasteesta riippumatta on oikeus terveelliseen työskentely-ympäristöön, ja tästä syystä välttämättömiin korjaustoimiin sisäilmaongelmista kärsivissä kouluissa ja päiväkodeissa on ryhdyttävä viipymättä.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 102 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla varmistetaan opiskelijoille ja opetushenkilökunnalle terveellinen ja sisäilmaongelmista vapaa toimintaympäristö koulutusasteesta riippumatta.  

20. Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Voimassa olevan perusopetuslain (21.8.1998/628) mukaan opetukseen osallistuvilla on oikeus saada "riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä". OAJ:n mukaan erityisluokkia on lakkautettu viime vuosina todella paljon, mutta tavalliseen luokkaan annettavaa tukea ei ole vastaavasti tilanteen niin vaatiessa lisätty.  

Perusopetuksessa syntynyttä osaamisen vajetta tai haasteita hyvinvoinnissa ei voida ratkaista laajentamalla oppivelvollisuutta. Nykyisin 84 prosenttia nuorista suorittaa toisen asteen tutkinnon. Noin 16 prosentilla nuorista toisen asteen tutkinto jää suorittamatta. Ilman toisen asteen tutkintoa jäävien ongelmat eivät synny toisen asteen tutkinnon kynnyksellä, vaan vuosien mittaan oppivelvollisuusiän kuluessa.  

Yleisopetuksen ryhmäkoot ovat suuria. Tehostetun tuen oppilaiden määrä on kasvanut, mutta se ei ole vaikuttanut erityisopettajien lukumäärään. Monissa kunnissa inkluusiomallia on jouduttu käyttämään säästökeinona, ja erityisopetusryhmiä on vähennetty järjestämättä korvaavaa tukea. Liian yleisiä ovat tilanteet, joissa erityisen tuen oppilaat opiskelevat kokoaikaisesti muun opetuksen yhteydessä täysin ilman tukitoimia. 

Perusopetuksen inkluusiomalli on johtanut monin paikoin siihen, että sekä yleisopetuksen että erityisopetuksen oppilaat alisuoriutuvat omalla tasollaan. Painopiste on siirrettävä korjaavasta työstä ennalta ehkäiseviin toimiin. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 103 

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää ja käynnistää pilotoinnin koulurauha-asiamiesten käyttöönotosta perusopetuksen piirissä.  

Vastalauseen lausumaehdotus 104 

Eduskunta edellyttää, että hallitus säätää perusopetuslakiin oppilaan oikeuden luokanvalvojan ryhmänohjaukseen eduskunnalle tehdyn ed. Ari Koposen lakialoitteen ( LA 31/2021 vp ) mukaisesti. 

Vastalauseen lausumaehdotus 105 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy lainsäädäntömuutoksiin, jotta rehtori voi turvaamistoimena evätä osallistumisen opetukseen kolmen päivän ajaksi, jonka aikana oppilaan tukea edistettäisiin oppilashuollon toimesta, ja jotta oppilaan määräaikaisesta erottamisesta voisi päättää rehtori enintään kahden viikon määräajaksi. 

20. Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus 

21. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Ammatillisesta koulutuksesta on leikattu viime vuosina rankalla kädellä. Tämä on käytännössä tarkoittanut opetuksen vähentämistä, kun opettajien määrää on karsittu. Koska laki ei säätele lähiopetuksen määrää ammattikouluissa, oppilaille voidaan tarjota itsenäisesti suoritettavia verkkokursseja tai muuta itsenäistä opiskelua. Kun vielä pari vuosikymmentä sitten ammattikouluissa opiskeltiin 38 tuntia viikossa opettajien ohjauksessa, nykyään lähiopetuksen määrä on enää 28 viikkotunnin tasoa ja muu opiskelu on opiskelijan omalla vastuulla. 

Perussuomalaiset katsoo, ettei ammatillisen koulutuksen rahoitus ole riittävä, ja vaatii lisäpanostuksia ammatillisen koulutuksen laadun turvaamiseksi. Ammattikouluihin tulee turvata riittävä määrä sekä lähiopetusta että opettajia ja opinto-ohjaajia. Tavoitteet opettajien ja opinto-ohjaajien määristä suhteessa opiskelijamääriin tulisi huomioida ja myöntää tähän tarkoitukseen riittävät määrärahat. Pandemia asettaa haasteita lähiopetuksen järjestämiselle, ja turvallisuusnäkökulmien huomioimiseen todennäköisesti tarvitaan lisäpanostuksia. 

Talouselämän keskeinen tuotannontekijä on asianmukaisesti ja yrityselämän tarpeita vastaavasti koulutettu työntekijä. Joidenkin toimialojen kasvu edellyttää, että koulutuspanostuksia suunnataan vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen. Suomi tarvitsee jatkossakin ammattiosaajia, ja perussuomalaiset kantaa suurta huolta näiden ammattiosaajien kouluttamisesta ja osaamistason varmistamisesta, jotta yrityksillämme on tarjolla osaavaa työvoimaa ja suomalaisilla nuorilla työtä. Parasta työvoimapulan paikkaamista on kouluttaa suomalaiset nuoret ammatteihin, joissa heillä on edellytykset työllistyä. Työvoiman tarve on suuri muun muassa ohjelmisto-, rakennus- ja sote-aloilla, joilla aloituspaikkojen määrää tulisikin lisätä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 106 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin erityisesti it-, rakennus- ja sote-alojen aloituspaikkojen lisäämiseksi ammatillisessa koulutuksessa, jotta työvoiman lisääntyvään kysyntään näillä aloilla voitaisiin vastata.  

80. Taide ja kulttuuri 

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Suomessa on lähes 1 000 paikallismuseota, joista 730 on kuntien, yhdistysten ja säätiöiden ylläpitämiä. Paikallismuseot ovat kirjastojen jälkeen alueellisesti kattavin kulttuuripalveluverkostomme. Paikallismuseoissa on vuosittain yhteensä miljoona kävijää, niiden kokoelmissa on yhteensä 2,4 miljoonaa kohdetta ja hoidossa 3 000 rakennusta.  

Paikallismuseot ovat pääosin ei-ammatillisesti hoidettuja museoita, joissa arvokasta vapaaehtoistyötä tekee vuosittain 10 000 ihmistä. Museoiden taloudellinen vaikuttavuus -tutkimuksen mukaan jokainen museokävijä kasvattaa museon lähialueen taloutta 32—49 eurolla. Monessa kotiseutumuseossa toimii myös alueen kotiseutuarkisto.  

Kansallista kulttuuriamme on syytä vaalia ja paikoin raskastakin historiaamme tuntea ja ymmärtää. Mikään muu maa ei sitä Suomen puolesta tee, ja meillä on erityisen painavat syyt olla sinut menneisyytemme kanssa, sillä se auttaa meitä nykyhetkessä ja tulevaisuuden hahmottamisessa.  

Suomessa olisi syytä olla Suomen itsenäisyyden museo, jossa kuvataan Suomen kansan vaiheet ja tie itsenäiseen Suomeen. Koska tämä hanke on laaja ja vaatii kaikkien poliittisten puolueiden tuen, niin tässä vaiheessa esitämme tukea Suomen itsenäisyyden kannalta olennaisille museoille, joita ovat mm. Sotamuseo, Panssarimuseo, Ilmatorjuntamuseo, Suomen Ilmailumuseo, Jalkaväkimuseo, Sotilaslääketieteellinen museo, Mobilia, Forum Marinum ja Museo Militaria, joka koostuu Pioneerimuseosta, Tykistömuseosta ja Viestimuseosta.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 107 

Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää tukea kotiseutumuseoille ympäri maata paikallishistorian tuntemuksen lisäämiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 108 

Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää rahoitusta kansallisesti tärkeiden museoiden toimintaan. 

91. Nuorisotyö 

50. Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha)

Vuodesta toiseen poliittiset puolueet ovat saaneet valtiolta mittavia puoluetukiaisia. Puoluetukijärjestelmämme on kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen antelias. Varsinaisen puoluetukijärjestelmän lisäksi poliittisille nuorisojärjestöille maksetaan erillisiä tukia opetus- ja kulttuuriministeriön budjetista ja monet järjestöt nostavat tukia useilta eri tahoilta, kuten kuntien budjeteista. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön tuelle on ollut tyypillistä "saavutetuista eduista ei tingitä" -toimintamalli, jossa takavuosien suurten puolueiden nuorisojärjestöjen tukisummat ovat jämähtäneet tietylle, varsin korkealle tasolle, josta ei tingitä, vaikka puolueiden painoarvo vähenisi merkittävästi. Vastaavalla tavalla niiden puolueiden, jotka ovat kasvaneet vasta tällä vuosikymmenellä, nuorisojärjestöt ovat saaneet merkittävästi pienempiä tukisummia. Tällainen menettely on epäreilu ja asettaa eri puolueiden nuorisojärjestöt hyvin eriarvoiseen asemaan keskenään. 

Perussuomalaiset katsoo, että puolueiden tulisi tukea poliittisten nuorisojärjestöjensä toimintaa saamistaan puoluetukirahoista vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi puolueiden naisjärjestöjä tuetaan ja muu yhteiskunnan taloudellinen tuki poliittisille nuorisojärjestöille tulisi lakkauttaa. Tällöin puolue voisi itse osoittaa nuorisotoimintaansa tarpeelliseksi katsomansa rahoituksen, ja rahoituksen suuruus heijastelisi puoluetukien mukana puolueiden vaalimenestystä sekä keskinäisiä voimasuhteita. Erityisen perustelluksi leikkauksen tekee se, että Veikkauksen tuottoennuste on laskenut merkittävästi koronakriisin seurauksena.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentilta 29.91.50 vähennetään 5 000 000 euroa poliittisten ja sellaisiksi tulkittavien nuorisojärjestöjen tukemiseen osoitetusta määrärahasta.  

01. Hallinto ja tutkimus 

Euroopan komission heinäkuussa julkaiseman jättimäisen Fit for 55 -ilmastopaketin tavoitteena on laskea EU:n hiilidioksidipäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja auttaa tekemään maanosasta hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Kyseessä on valtava sääntelypaketti, jonka vaikutukset olisivat maallemme kohtalokkaat. 

Paketissa on runsaasti kansalaisia ja yrityselämää haittaavia osia. Esimerkiksi päästökaupan laajentuminen meri- ja tieliikenteeseen sekä rakentamisen todella ankara sääntelyn kiristys toisivat lisää menoja yrityksille samaan aikaan, kun tarvitaan massiivia lisäpanostuksia investointeihin ja uusiin teknologioihin. Lisäksi muun muassa vaatimukset autojen päästöttömyydestä, bioperäisen ja fossiilisen polttoaineen sekoitesuhde, ruuhkamaksut, sähköistymisestä seuraavat velvoitteet ja lämmityskustannukset osuvat rankalla kädellä veronmaksajien kukkaroon. 

Erityisesti merenkulun ottaminen osaksi EU:n nykyistä päästökauppajärjestelmää tarkoittaa suurta lisälaskua Suomelle. Esitys ei huomioi miltään osin Suomen talvimerenkulun erityisolosuhteita eikä etäisyyksiä. Merenkulku on Suomelle elintärkeää, ja ulkomaankaupastamme lähes 90 prosenttia kulkee meritse, ympäri vuoden, kaikissa sääolosuhteissa. 

Hallituksen ilmastopolitiikka lisää kansalaisten kustannuksia, kiristää verotusta ja lisää velkaa. Se myös heikentää suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja tuhoaa suomalaisten yritysten toimintaedellytykset. 

Pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maassa hyväkuntoinen ja logistisesti järkevä liikenneverkosto on ehdoton edellytys elinkeinoelämän toiminnalle sekä kansalaisten hyvinvoinnille asuinpaikkaan katsomatta. Toimiva infrastruktuuri luo toimintaedellytykset yrityksille, yhteisöille ja yksilöille. Pyrkimyksillä toteuttaa EU-velvoitteitakin kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa hallitus nostaa tarpeettomasti sähkön, lämmityksen ja autoilun hintaa. 

Väylämaksuja peritään Suomessa kauppamerenkulkua harjoittavilta aluksilta. Lähes 90 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta tapahtuu meriteitse. Koska Suomi on viennin näkökulmasta saari, poistamalla väylämaksu kokonaan voidaan osittain kompensoida teollisuudelle ja muille yrityksille muutenkin korkeita logistiikkakustannuksia. Väylämaksujen nollaus elvyttää myös matkustajaliikennettä. 

Perussuomalaiset esittää ammattidieselin käyttöönottoa, jossa ammattiliikenteelle palautettaisiin tietty osa dieselkuluista. Tämä parantaisi suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja voisi vaikuttaa myös kuluttajahintoihin laskevasti. 

Suomessa dieselin polttoainevero on Euroopan korkeimpia, ja jo kahdeksassa Euroopan maassa on käytössä järjestelmä, jossa kuljetusyritys saa maksupalautusta tankatusta polttoaineesta. EU sallii ammattidieselin käytön, ja esimerkiksi Ranska palauttaa ammattiliikenteelle yli 11 senttiä litraa kohden. 

Lisäksi parafiinisen dieselin verotukea ei tule pienentää. Eurooppalaiset kilpailijamaat tukevat fossiilisia polttoaineita käyttäviä teollisuusyrityksiään joko suorilla tai veropoliittisilla tuilla, ja Suomen on tehtävä samoin, jotta olemme kilpailukykyinen maa. 

Raskas liikenne aiheuttaa tiestön merkittävää kulumista, ja ulkomaiset yhtiöt ovat ajoneuvo- ja polttoaineveroja maksamattomina vapaamatkustajia, jotka aiheuttavat julkiselle sektorille kuluja, mutta eivät osallistu niiden kattamiseen. Tästä syystä on otettava käyttöön raskaan liikenteen tienkäyttömaksu, jolla pystytään keräämään noin 40 miljoonaa euroa vuosittain. EU-maana Suomi ei voi ulottaa tienkäyttömaksua vain ulkomaisiin toimijoihin, joten maksu on kerättävä kaikilta. Maksu kompensoidaan suomalaisille raskaan liikenteen toimijoille ammattidieselin käyttöönotolla. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 129 

Eduskunta edellyttää, että hallitus nostaa Kyberturvallisuuskeskuksen rahoituksen riittävälle tasolle, jolla keskus voi kehittyä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiinsa, ja että keskuksen itsenäinen asema turvataan.  

Vastalauseen lausumaehdotus 130 

Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii ennakoivasti tietoverkkojen riittävästä kapasiteetista. 

Vastalauseen lausumaehdotus 131 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin, joilla henkilötunnuksen käyttäminen henkilöllisyyden toteamiseen lainan hakemisen yhteydessä sekä sellaisissa kaupan muodoissa, joissa maksu ei tapahdu ostotapahtuman yhteydessä, säädetään rangaistavaksi. Oikeustoimi, jossa osapuolta ei ole tunnistettu vahvan tunnistautumisen keinoin, on samalla säädettävä pätemättömäksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 132 

Eduskunta edellyttää, että hallitus korjatessaan taksiuudistuksessa ilmenneitä epäkohtia pitää tavoitteinaan maaseudun taksipalvelujen palauttamista, harmaan talouden kitkemistä taksialalta sekä matkustajien turvallisuuden varmistamista.  

Vastalauseen lausumaehdotus 133 

Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää panostuksia liikenneväylien korjausvelan lyhentämiseen. 

Vastalauseen lausumaehdotus 134 

Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa maaseudun tiestön asianmukaisen hoidon ja kunnossapidon koko maassa.  

Vastalauseen lausumaehdotus 135 

Eduskunta edellyttää, että hallitus pyrkii turvaamaan riittävät ja kohtuuhintaiset joukkoliikennepalvelut koko maassa.  

Vastalauseen lausumaehdotus 136 

Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa sen, että TEN-T-ydinverkkoon kuuluvien väylien rahoitus järjestetään tämän hallituskauden kuluessa ja toteutus vuoteen 2029 mennessä.  

Vastalauseen lausumaehdotus 137 

Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa rahtiliikenteen toimintaedellytykset lauttaliikenteessä myös RoRo- ja RoPax-alusten osalta.  

Vastalauseen lausumaehdotus 138 

Eduskunta edellyttää, että hallitus yhtenäistää satamien luotsimaksuista aiheutuvia kustannuksia alueellisten kilpailuedellytysten turvaamiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 139 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo kansalaisille mahdollisuuden suunnata maksamaansa Yle-veroa vastaavan määrän paikalliselle tai aatteelliselle radiolle/tv:lle tai haluamalleen sisällöntuottajalle käytettäväksi ensi sijassa uutis- ja ajankohtaistuotantoon.  

Vastalauseen lausumaehdotus 140 

Eduskunta edellyttää, että hallitus panostaa päärataverkon ja sen haarojen parantamiseen.  

Vastalauseen lausumaehdotus 141 

Eduskunta edellyttää, että pandemian hellittäessä hallitus panostaa lentotoiminnan kehittämiseen edistämällä Suomen asemaa lentoliikenteen solmuna eli hubina, työnimellä Helsinki Hub.  

Vastalauseen lausumaehdotus 142 

Eduskunta edellyttää, että hallitus edistää lentotoimintaa kehittämällä lentokenttiä etenkin pohjoisessa muun muassa Lapin matkailuelinkeinotoiminnan ja kotimaisen ja ulkomaisen turismin virkistämiseksi.  

10. Liikenne- ja viestintäverkot 

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v)

Väylämaksun poistaminen kokonaan auttaisi etenkin merenkulkua ja helpottaisi kyseiselle elinkeinolle tulleita taloudellisia rasituksia. Muutos parantaisi suomalaisten yritysten asemaa kansainvälisessä kilpailussa. Muutos vaikuttaisi hintoja laskevasti sekä vienti- että tuontisektorilla, joten siitä saatavat talouden dynaamiset vaikutukset ovat todennäköisesti merkittävät. Väylämaksuja ei peritä esimerkiksi Ruotsissa, mikä on yksi Ruotsin eduista maidemme välisessä taloudellisessa kilpailussa. Koronasta toivuttaessa talouden ja yritysten elvytystoimena tämä olisi perussuomalaisista mitä parhainta teollisuuspolitiikkaa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 143 

Eduskunta edellyttää, että hallitus luopuu meriliikenteen väylämaksujen keräämisestä.  

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Väyläverkon hyvä ja luotettava laatu on pitkien välimatkojen, runsaiden tavarakuljetusten sekä vaihtelevien vuodenaikojen maassamme erittäin tärkeää. Hyvä väyläverkko osaltaan myös vaimentaa alueellisten erojen kasvua ja siten vähentää tarvetta maan sisäisille tulonsiirroille.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 144 

Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii rataverkon kehittämisohjelman, johon sisältyy tärkeiden ratayhteyksien kapasiteetin parantamistarpeet, mahdollisuudet nopeuksien poistamiseen, turvalaitteiden uudistaminen sekä tasoristeysten poistaminen.  

20. Liikenteen ja viestinnän palvelut 

60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (siirtomääräraha 3 v) 

Yleisradiosta on esitetty huomattavasti arvostelua. Etupäässä epäkohtana on pidetty Yle-veroa. Yle-veron lakkauttamista koskien pantiin vireille myös kansalaisaloite (Yle-vero on lakkautettava 15.5.2016, OM 15/52/2016). Kansalaisaloite keräsi 22 670 kannatusilmoitusta. Toisaalta vuonna 2016 Yle-vero poistui 300 000 pienituloisimmalta (Ylen rahoitusta ja asemaa miettineen yleisparlamentaarisen työryhmän yhteisymmärrys 30.6.2016).  

Arvostelu on kohdistunut myös siihen, ettei Yle ole poliittisesti sitoutumaton. Tämä ilmenee mm. poliittisesti valitusta hallintoneuvostosta. Hallintoneuvoston jäsenet valitsee eduskunta vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä. Tästäkin syystä myös Yleisradion ohjelmistoa on pidetty epätyydyttävänä. Toisaalta Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:ään sisältynyt säännös julkisen palvelun ohjelmatoimintaa koskeneesta "monikulttuurisuuden edistämisestä" muutettiin lailla (28.6.2017/436) suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimiseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen. Keskeistä on, että tiedotusvälineet vaikuttavat aktiivisesti siihen, mistä keskustellaan.  

Yleisradiota on pidetty nykyaikana myös tarpeettomana, koska internetin käyttö tärkeimpänä viestintävälinenä on kiistaton. Erityisesti sosiaalinen media on varsinkin nuorten käytössä, ja sen kattavuus on maailmanlaajuinen. Myös kaupallinen media on laajentunut merkittävästi. Yleisradiota ylläpidetään verorahoilla, ja sitä koskevaa sääntelyä selittävät merkittävällä tavalla myös taloudelliset taustatekijät.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 145 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ohjeistaa Yleisradiota supistamaan toimintojaan merkittävästi, ja tästä syntyvillä kustannussäästöillä on laskettava Yle-veroa.  

Koronapandemian jälkeen talouskasvun käynnistäminen ja velkakestävyyden tavoittelu on entistäkin tärkeämpää. Käytännössä se tulee edellyttämään yrittäjyyden ja työllisyyden lisäämistä eli muun muassa vaikeasti työllistettävien työllistymisen auttamista, uudelleenkouluttamista, työn perässä muuttamisen helpottamista, oikein mitoitettua ja suunnattua aluepolitiikkaa sekä valikoivaa maahanmuuttopolitiikkaa.  

Aloittavan yrittäjän arki on hankala, sillä monet lakisääteiset velvoitteet käynnistyvät heti toiminnan aloittamisen jälkeen tai jo alhaisilla tulotasoilla. Osaltaan tämä saa monet välttämään yrittäjyyttä, ja etenkin pienimuotoisen ja sivutoimisen yrittäjyyden harrastaminen on vaikeaa. On myös muistettava, että monille eri syistä vaikeasti työllistyville yrittäjyys on ainoa keino myydä työpanostaan sellaisilla ehdoilla, jotka kelpaavat myös asiakkaille.  

Tätä yrittäjän taloushallinnon taakkaa helpottamaan on nykyään perustettu useita laskutuspalveluyrityksiä, jotka huolehtivat laskutuksesta, arvonlisäveron tilittämisestä, lakisääteisistä vakuutuksista ja niin edelleen. Kyseisten yritysten olemassaolo on seurausta siitä, että valtio ei ole onnistunut tarjoamaan helppokäyttöistä, asiakkaan ehdoilla toimivaa, suoraviivaista ja yhden luukun periaatteella toimivaa järjestelmää. Vaikeakäyttöisyys lisää virheiden ja kustannusten määrää, mikä lannistaa pää- tai sivutoimiseksi yrittäjäksi haikailevia ja tuo aiheetonta kilpailuetua varttuneemmille yrityksille ja lisäksi ruokkii harmaata taloutta.  

Aloittavan yrittäjän yksi kompastuskivistä on yrittäjän eläkevakuutus YEL. Se on pakollinen työtulon ylittäessä noin 8 000 euroa vuodessa. Etenkin aloittavalle palvelualan yrittäjälle YEL-maksu näyttäytyy 19 prosentin verona, joka peritään koko työtulolta, kun työtulo ylittää YEL-alarajan. Tämä luo yrittäjälle kannustimen välttää YEL-alarajan ylittämistä. Suomen Yrittäjät on aiemmin esittänyt, että yrittäjän pakollisen eläkevakuuttamisen alaraja tulisi nostaa työttömyysturvan alarajalle.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 146 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee kustannustehokkaan pienyrittäjän työtilimallin, jolla kevennetään yrittäjän taloushallinnollista taakkaa ja kannustetaan yrittäjäksi ryhtymiseen.  

Vastalauseen lausumaehdotus 147 

Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää alueellisena pilottihankkeena yksinyrittäjien toimintaedellytyksien ja aseman parantamista koskevan hankkeen. 

Vastalauseen lausumaehdotus 148 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo maaliskuun 2022 loppuun mennessä eduskunnalle tiedonantona suunnitelmansa Suomen talouden saattamiseksi kasvun ja velkakestävyyden tielle koronapandemian väistymisen jälkeen.  

Vastalauseen lausumaehdotus 149 

Eduskunta edellyttää, että hallitus säilyttää työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinnan ja lisäksi panostaa kotimaisen työvoiman elinikäiseen oppimiseen.  

Vastalauseen lausumaehdotus 150 

Eduskunta edellyttää, että hallitus selkeyttää työperäisten oleskelulupien sekä sosiaaliturvan piiriin kuulumisen ehtoja. Erityisesti on palattava aiemmin vallinneeseen tilanteeseen, jossa EU:n ulkopuolisille henkilöille oikeus sosiaaliturvaan tuli vain kohtalaisten työtulojen ja karenssin jälkeen.  

Vastalauseen lausumaehdotus 151 

Eduskunta edellyttää, että hallitus kiinnittää työllisyystoimenpiteissään erityistä huomiota alityöllistyviin väestöryhmiin, kuten osatyökykyisiin ja ikääntyneisiin kansalaisiin.  

Vastalauseen lausumaehdotus 152 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin laadukkaan bitumin tuotannon turvaamiseksi kotimaassa.  

Vastalauseen lausumaehdotus 153 

Eduskunta edellyttää, että hallitus toteuttaa kuntapuolella kokeiluna pitkät, 24 kuukauden palkkatuet kaikkein heikoimmassa asemassa oleville työttömille työnhakijoille.  

Vastalauseen lausumaehdotus 154 

Eduskunta edellyttää, että hallitus panostaa työelämän ja yritystoiminnan akateemiseen tutkimukseen ja kehittämiseen.  

Vastalauseen lausumaehdotus 155 

Eduskunta edellyttää, että hallitus pyrkii alue- ja elinkeinopolitiikassa vahvistamaan kunkin alueen luontaisten elinkeinojen edellytyksiä ja kilpailuetujen vahvistamista.  

Vastalauseen lausumaehdotus 156 

Eduskunta edellyttää, että hallitus hyödyntää EU-tuet työllisyyttä lisääviin ja elinkeinoja vahvistaviin kohteisiin.  

Vastalauseen lausumaehdotus 157 

Eduskunta edellyttää, että hallitus luo nuorten yrittäjien kannustejärjestelmän, jolla varmistetaan, että yläkoululaisten keskuudessa vallitseva yrittäjyyden korkea suosio ei hiipuisi opintojen jatkuessa toisella asteella.  

Vastalauseen lausumaehdotus 158 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tukee yrityskummitoimintaa, jossa hiljaista tietoa omaavien yrittäjyydestä eläköityneiden tai konkurssin läpikäyneiden henkilöiden osaamista ja kokemusta siirretään eteenpäin.  

Vastalauseen lausumaehdotus 159 

Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää politiikan ja työ- ja yrityselämän toimijoiden välistä tiedonvaihtoa.  

Vastalauseen lausumaehdotus 160 

Eduskunta edellyttää, että hallitus siirtää elinkeinopolitiikan painopisteitä säilyttävästä ja ylläpitävästä tukipainotteisesta toiminnasta kohti kasvua ja työllistämistä tavoittelevia yrityksiä ja toimialoja.  

Vastalauseen lausumaehdotus 161 

Eduskunta edellyttää, että hallitus pyrkii edistämään taloudellisten ekosysteemien muodostumista ja pysymistä Suomessa, jotta arvoketjusta ja arvonlisäyksestä mahdollisimman suuri osa säilyisi Suomessa. 

Vastalauseen lausumaehdotus 162 

Eduskunta edellyttää, että hallitus edistää pienydinvoimaloiden rakentamista. Erityisesti kaukolämmön tuotannossa ja aluepolitiikassa tämä tulee olemaan ratkaisevan tärkeää ilmastotavoitteidenkin kannalta.  

Vastalauseen lausumaehdotus 163 

Eduskunta edellyttää, että hallitus mahdollistaa yrittäjille henkilökohtaisen konkurssin ja uudelleen yrittämisen tilaisuuden.  

Vastalauseen lausumaehdotus 164 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa työvoimapalveluita yhteistyössä kuntien ja työnantajien kanssa.  

Vastalauseen lausumaehdotus 165 

Eduskunta edellyttää, että hallitus vähentää säätely- ja lupaliiketoimintaa esimerkiksi henkilön ammattitaidon toteamisen menettelyä keventämällä ja lupien voimassaoloaikoja pidentämällä.  

Vastalauseen lausumaehdotus 166 

Eduskunta edellyttää, että hallitus pyrkii helpottamaan kevyt- ja sivuyrittäjyyden byrokraattista taakkaa yrittäjyyden lisäämiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 167 

Eduskunta edellyttää, että hallitus estää ulkomaisen työvoiman alipalkkauksen, mikä ehkäisee halpatyömarkkinan syntymistä sekä muuten vaikeasti torjuttavissa olevaa rajat ylittävää rikollisuutta.  

01. Hallinto 

05. Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Kotimaahamme suuntautuvan matkailun edistämisen pitäisi tapahtua kannattavaan ja taloudellisesti kestävään liiketoimintaan pyrkimisen ehdoilla, hyödyntäen teknologisia muutoksia ja kulloinkin vallitsevia muotivirtauksia. Koronarokotusten ja koronarajoitusten purkamisen jälkeen todennäköisesti koetaan jonkinasteinen matkailubuumi, ja Suomen on pystyttävä hyödyntämään tilanne.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 168 

Eduskunta edellyttää, että hallitus korottaa koronapandemian väistymistä ennakoiden Business Finlandin toimintamenoja matkailun edistämiseksi Business Finlandin Visit Finland -ohjelman osalta. 

20. Uudistuminen ja vähähiilisyys 

40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)

Malminetsintä on osoittanut Suomessa elpymisen merkkejä muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen. Suomessa malmia etsivät lähinnä kanadalaiset ja australialaiset yhtiöt. Kiinnostus kohdistuu erityisesti kupariin, nikkeliin ja kultaan. Suomen kaivospolitiikka on ollut liian epäitsekästä ja kansallisen edun vastaista: Suomi on käytännössä julistanut mineraalinsa koko maailman yhteiseksi omaisuudeksi siten, ettei suomalaisilla ole mineraaleihin ulkomaalaisia parempaa oikeutta eikä kaivoksista peritä erillistä kaivosveroa. Suomen tulee uudistaa kaivospolitiikkaansa kansallisen edun näkökulmasta ja luoda edellytykset kotimaisen malminetsintään ja kaivosteollisuuteen keskittyvän yhtiön toiminnalle varmistaakseen, että jatkossa suurempi osa kaivostoiminnan voitoista jää Suomeen. 

Teknologinen kehitys ja huoli ilmastonmuutoksesta ovat johtamassa tilanteeseen, jossa akkuteollisuuden tarvitsemien raaka-aineiden kysyntä on todennäköisesti kasvamassa, ja Suomen jo tunnetut ja todennäköisesti löydettävissä olevat raaka-aine-esiintymät voivat siten jatkossa näytellä merkittävää roolia teollisen tuotannon ja klusteriosaamisen kasvussa. 

Yleisellä tasolla yritystukia olisi pystyttävä säännöllisesti uudelleentarkastelemaan ja tarvittaessa myös lakkauttamaan, jos esimerkiksi jonkin toimialan tai yrityksen saama väliaikaiseksi kaavailtu yritystuki ei ole johtanut kannattavuuden paranemiseen tai investointien lisääntymiseen tai jos nopeampaa kasvua ja tehostumista olisi saavutettavissa suuntaamalla tuki jollekin toiselle toimialalle tai yritykselle. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 169 

Eduskunta edellyttää, että hallitus edistää kotimaista malminetsintää ja kaivosteollisuutta erityisesti akkutoimialan kehittämiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 170 

Eduskunta edellyttää, että hallitus karsii viipymättä haitalliset, tehottomat ja kilpailua vääristävät elinkeinotuet kuitenkin niin, että maatalouden tuet turvataan.  

Vastalauseen lausumaehdotus 171 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee ripeästi pienten ja keskisuurten yritysten viennin tehostamiseen malleja, kuten kansainvälisiä kokonaistoimituksia tavoittelevat konsortiot.  

Vastalauseen lausumaehdotus 172 

Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa turpeen energia- ja muun käytön ottaen huomioon vesistöjen suojelun. 

41. Energiatuki (arviomääräraha)

Lämmön- ja energiantuotannon tukijärjestelmään esitämme muutosta kotimaisen raaka-aineen osuuden kasvattamiseksi. Sahoilla on paljon purua ja kuorta, joka ei mene polttoaineeksi tai jatkojalostukseen. Tämä johtuu tukijärjestelmän epäkohdista, jotka tulee korjata.  

Biokaasuhankkeet ovat ilmastonmuutoksen torjunnan, kiertotalouden edistämisen sekä energiahuollon ja -omavaraisuuden kannalta tärkeitä. Lisäksi kyseiset hankkeet ovat merkittävä mahdollisuus maamme taloudelle sekä myöhemmin mahdollisesti myös vientiala osaamisen ja teknologian saralla.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 173 

Eduskunta edellyttää, että hallitus panostaa kotimaisten sahojen sivutuotteiden jatkojalostukseen ja hyödyntämiseen sähkön ja lämmön tuotannossa.  

Vastalauseen lausumaehdotus 174 

Eduskunta edellyttää, että hallitus edistää hallitusohjelmassa esitettyjä biokaasuhankkeita jatkamalla jo käynnistettyjen hankkeiden vaikutuksien ja palautteen seurantaa ja tarvittaessa päivittää säädöksiä ja selvittää valtiontukikysymyksiin liittyviä ongelmia ripeällä aikataululla.  

48. Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha)

Tuulivoiman teknologiseen kehitykseen nähden ylimitoitetut tuotantotuet ovat johtaneet voimalakapasiteetin ja tukimäärärahojen nopeaan kasvuun.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 175 

Eduskunta edellyttää, että hallitus huomioi ja vähentää tuulivoimaloiden aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja.  

Vastalauseen lausumaehdotus 176 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin valmistellakseen lakiesityksen viranomaiselle asetettavasta tuulivoimaloiden purkuvakuuksien rahastosta, vakuuksien riittävästä koosta sekä vakuuksien asettamisesta, hallitsemisesta ja käyttämisestä. 

Vastalauseen lausumaehdotus 177 

Eduskunta edellyttää, että hallitus yhtyy toimenpiteisiin teollisen kokoluokan tuulivoimaloiden rakentamisen saattamisesta ympäristöluvanvaraiseksi ympäristönsuojelulakia muuttamalla.  

30. Työllisyys ja yrittäjyys 

40. Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Lappiin kohdistuva matkailu on nostanut suosiotaan ennen pandemiaa, ja erityisesti kiinalaisturistien määrä on kasvanut. Lappiin kohdistuvalla matkailulla on potentiaalia kasvaa pandemian jälkeen. Matkailutuloja lisätäkseen hallituksen tulisi varautua pandemian väistymiseen ja huolehtia, että kasvua haittaavia pullonkauloja poistetaan muun muassa edistämällä suorien lentojen operoimista Kiinasta Lapin kentille. 

Matkailualan jakamis- ja alustatalouden kehittämiseksi tulee myös ryhtyä kehittämistoimiin, jotta tällä sektorilla voidaan vastata paremmin alan tulevaisuuden haasteisiin.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 178 

Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa edellytykset koko maan asumiskelpoisena pitämiseen.  

Vastalauseen lausumaehdotus 179 

Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää panostuksia taantuvien alueiden elinkeinojen kehittämiseen ja työllisyysasteen nostamiseen alueelta poismuuton hillitsemiseksi ja elinvoiman lisäämiseksi.  

43. Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuki (arviomääräraha)

Perussuomalaisten mielestä päästökaupan kompensaatiotukijärjestelmän korvaava sähköistämistuki on teollisuuden näkökulmasta selvästi edeltäjäänsä huonompi ratkaisu. Sähköistämistuen maksimimäärää on rajoitettu, jolloin päästöoikeuksien ja energian reipas kallistuminen aiheuttaisi kyllä valtiolle merkittävät päästöoikeushuutokauppatulot, mutta tämän maksun yrityksille suoritettavan palautuksen osuus pienenisi. Toiseksi, tuen saamisen edellytyksiin on lisätty uutta ehdollisuutta. Perussuomalaisten mielestä suunniteltu sähköistämistuki on hylättävä ja vanhan kompensaatiotukijärjestelmän käyttöä on jatkettava.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 180 

Eduskunta edellyttää, että hallitus keskeyttää sähköistämistuen valmistelun. 

(46.) Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki (arviomääräraha)

Perussuomalaisten mielestä päästökaupan kompensaatiotukijärjestelmän korvaava sähköistämistuki on teollisuuden näkökulmasta selvästi edeltäjäänsä huonompi ratkaisu. Sähköistämistuen maksimimäärää on rajoitettu, jolloin päästöoikeuksien ja energian reipas kallistuminen aiheuttaisi kyllä valtiolle merkittävät päästöoikeushuutokauppatulot, mutta tämän maksun yrityksille suoritettavan palautuksen osuus pienenisi. Toiseksi, tuen saamisen edellytyksiin on lisätty uutta ehdollisuutta. Perussuomalaisten mielestä suunniteltu sähköistämistuki on hylättävä ja vanhan kompensaatiotukijärjestelmän käyttöä on jatkettava.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 181 

Eduskunta edellyttää, että hallitus palauttaa käyttöön teollisuudelle maksettavan päästökauppakompensaation. 

51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)

Lähellä yritys- ja työelämää tapahtuva oppiminen on niille, joille lähtökohtiensa tai elämäntilanteensa takia perinteinen opiskelu ei sovi, usein sopivin vaihtoehto. Valtion velvollisuus ja etu on turvata työikäisten sujuva oppiminen työelämän murroksessa. Palkkatyön ja opiskelun yhdistävä oppisopimuskoulutus on erinomainen väylä osaamisen päivittämiseen etenkin aikuisiällä. Oppisopimuskoulutuksen käyttöalaa on siksi laajennettava. Lisäksi käytännön työssä ammattitaitonsa hankkineille tarvitaan nykyistä joustavampia malleja saada osaamistaan vastaava tutkinto.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 182 

Eduskunta edellyttää, että hallitus kasvattaa ja kehittää oppisopimuskoulutuksen käyttöä.  

50. Kotoutuminen ja kansainvälinen osaaminen 

03. Kotoutumisen ja työvoiman maahanmuuton edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Suomessa maahanmuuttajille on asetettu aivan liian vähän vaatimuksia kotoutumisen suhteen. Pakolaisille ja turvapaikanhakijoille tarjotaan paljon palveluita, mutta vaaditaan vähän vastinetta. Perussuomalaisten mielestä vastuu kotoutumisesta tulee siirtää sanktioiden uhalla maahanmuuttajille itselleen: maahanmuuttajia on vaadittava opettelemaan suomen kieli, omaksumaan suomalainen kulttuuri, työllistymään sekä elättämään itsensä ja perheensä. Ongelmamaista Suomeen suuntautuvaa maahanmuuttoa on rajoitettava, ja ne maahanmuuttajat, jotka ovat haluttomia tai kykenemättömiä kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, on palautettava takaisin lähtömaihinsa.  

Työperäistä maahanmuuttoa edistettäessä on puolestaan kiinnitettävä huomiota työperäisen maahanmuuton laatuun, koska edes työperäinen maahanmuutto ei ole julkisen talouden kannalta läheskään aina hyödyllistä. Halpatyövoima tulee kalliiksi yhtäältä suomalaiselle työntekijälle ja toisaalta julkiselle sektorille, koska matalapalkkaisen työperäisen maahanmuuttajan elämistä on kompensoitava tulonsiirroilla. Lisäksi Suomeen halpamarkkinoille töihin tulevien maahanmuuttajien työllisyysaste tippuu kaikissa maaryhmissä kantaväestön alle jo muutamassa vuodessa. Taloudellisten ja muiden ongelmien kannalta on siten melko yhdentekevää, saapuuko henkilö Suomeen työperäisenä maahanmuuttajana halpatyömarkkinoille vai turvapaikanhakijana. Työvoimapulaan on lähtökohtaisesti vastattava maan sisäisin toimenpitein.  

Onnistunut kotoutuminen edellyttää riittävän laajoja sekä syviä kotoutustoimia, että voidaan varmistua mahdollisimman monen maahanmuuttajan riittävän hyvistä edellytyksistä osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan täysipainoisina jäseninä. On vältettävä nykyistä tilannetta, jossa suurin osa esimerkiksi humanitaarisista maahanmuuttajista on työelämän ulkopuolella vielä vuosien kuluttua Suomeen saapumisesta. 

Tulevien sosiaalimenojen pienentäminen ja verotulojen kasvattaminen voivat tehdä tässä hetkessä kotoutustoimista kannattavia sijoituksia, mutta vain sillä edellytyksellä, että kotouttamistoimet ovat oikeasti kotoutumista edistäviä. Samanaikaisesti on ymmärrettävä, että käytettävissä olevat taloudelliset resurssit ovat rajalliset.  

Korkean verotuksen, kalliiden asumiskustannusten ja humanitaarisille maahanmuuttajille hyvän sosiaaliturvan yhdistelmä on luonut tilanteen, jossa Suomi ei ole erityisen houkutteleva kohde työperäiselle maahanmuutolle, mutta se on yksi maailman houkuttelevimmista, ellei houkuttelevin, kohde sellaisille henkilöille, joille kattava, elinikäinen ja vastikkeeton sosiaaliturva on vetovoimatekijä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentilta 32.50.03 vähennetään 8 000 000 euroa kotoutumisen ja työvoiman maahanmuuton edistämiseen ehdotetusta määrärahasta ja että hyväksytään seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 183 

Eduskunta edellyttää, että hallitus kehittää kotouttamistoiminnan seurantaan mittarit ja kriteerit sekä asettaa kotouttamistoimenpiteille enimmäiskeston.  

Vastalauseen lausumaehdotus 184 

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää käytössä olevien kotouttamistoimenpiteiden tehokkuuden sekä luopuu sellaisista kotouttamistoimenpiteistä, jotka eivät edistä maahanmuuttajien integroitumista osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja kannustavat ylläpitämään maahanmuuttajille kantaväestöstä erillisiä palvelumuotoja. 

Vastalauseen lausumaehdotus 185 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla vähennetään kotouttamisen kuluja merkittävästi sekä lisätään prosessien tehokkuutta.  

30. Valtion korvaukset kotouttamisesta (arviomääräraha)

Suomen kannalta hyödyllistä maahanmuuttoa on työperäinen maahanmuutto, ja työ on parasta kotouttamista. Suomalainen yhteiskunta ei kuitenkaan aseta vastuuta kotoutumisesta juurikaan maahanmuuttajalle itselleen, kun kyse on humanitäärisestä maahanmuutosta. Jotta maahanmuuttajalla olisi motivaatiota kotoutua Suomeen ja suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä elättää itse itsensä sekä osallistua hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon, maahanmuuttajille ei tulisi maksaa muista yhteiskunnan jäsenistä poikkeavia korvauksia tai muita etuuksia.  

Kotouttamistoimeksi riittää kansalliskielen opetus, johon osallistumisen tulee olla pakollista. Tulkkauspalveluita ei tule maksaa veronmaksajien rahoista Suomessa pysyvästi oleskeleville henkilöille, vaan oleskeluluvan saamisen ehdoksi on asetettava sellainen kielitaito, että henkilö pystyy selviytymään yhteiskunnassa ilman tulkkipalveluiden käyttöä. Vaihtoehtoisesti henkilö voi järjestää halutessaan tulkkipalvelut itse ja maksaa kustannukset omista varoistaan. Edellä mainituin perustein perussuomalaisten valiokuntaryhmä esittää kotouttamiskorvauksiin varatun määrärahan poistamista talousarviosta.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 186 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kotouttamisen kulujen maltillistamiseksi tiukalla maahanmuuttopolitiikalla ja vaatimalla kotouttamistoiminnalta tulosvastuullisuutta.  

Perussuomalaiset haluaa auttaa niitä, jotka eivät pysty itse auttamaan itseään, ja antaa äänen niille, joiden ääntä ei yhteiskunnassamme riittävästi kuunnella. Haluamme varmistaa lapsillemme terveellisen ja turvallisen ympäristön, jossa kasvaa ja oppia. Haluamme, että kenenkään suomalaisen ei tarvitse tinkiä ruuasta voidakseen hankkia tarvitsemansa lääkkeet eikä kenenkään tarvitse työskennellä tai opiskella vuosikausia ympäristössä, jossa sairastuu.  

Kiusaamiseen tulee puuttua muutenkin kuin pelkästään puheiden tasolla ja mielenterveysongelmista kärsiville tulee järjestää heidän tarvitsemansa apu. Perussuomalaiset asettaa omat kansalaiset etusijalle sen sijaan, että hukkaisimme rahat muiden taskuihin. Haluamme turvata hyvän vanhustenhoidon, kotihoidon, omaishoidon, saattohoidon sekä vammaispalvelut yhdenvertaisesti koko Suomessa.  

Suomessa joka kymmenes lapsiperhe on köyhä. Lapsiperheköyhyys kolminkertaistui 1990-luvun laman jälkeen vuoteen 2007 mennessä, eikä ongelmaa ole saatu 2010-luvulla korjattua. Lapsiperheiden köyhyyttä ovat heikentäneet tulonsiirtojen reaaliarvon aleneminen sekä monet verotuksen ja maksujen muutokset. Perussuomalaiset katsoo, että perhetukijärjestelmän uudistaminen on välttämätöntä lapsiperheiden toimeentulon ja hyvinvoinnin takaamiseksi ja syntyvyyden kääntämiseksi kasvuun.  

Omaishoitajia on tuettava heidän raskaassa ja vaativassa tehtävässään. Omaishoitajissa on sekä ikääntyneitä että nuorempia henkilöitä, ja heille kaikille tulee tarjota mahdollisuus myös pysyä läheistensä hoitajina. Omaishoidon tuki on merkittävästi pienempi kuin omaishoidon yhteiskunnalliset säästöt muun muassa hoitomenojen osalta ovat. Omaishoidon tuen verovapaus sekä lakisääteisten vapaapäivien toteutumisen varmistaminen auttaisivat pienituloisia omaishoitajia pärjäämään arjessa.  

Vakuutuslääkäreiden asema suomalaisessa terveydenhuollossa on ollut erikoinen. Vakuutuslääkärit ovat voineet laatia arvionsa potilaasta ilman, että heidän tarvitsee allekirjoittaa asiakirjoja "kunnian ja omantunnon kautta" toisin kuin muun terveydenhuollon ammattihenkilöstön. He ovat voineet päätöksissään kävellä yliopistollisten sairaaloiden erikoislääkäreiden todistusten yli ja evätä korvaukset potilasta itse tapaamatta. Maksamatta jätetyt satojen miljoonien eurojen korvaukset ovat jääneet vakuutusyhtiöiden kassaan ja omaisuudeksi. Summa on jaettu osinkoina osakkeenomistajille, valtiolle ja kunnille sekä työntekijä- ja työnantajajärjestöille, ja kärsijöinä ovat olleet kansalaiset.  

Tämä epäoikeudenmukaisuus on korjattava muuttamalla lakia siten, että vakuutusyhtiöiden korvaus- ja eläkepäätökset tehdään lähtökohtaisesti vakuutetun oman lääkärin diagnoosin pohjalta. Korvaustilanteissa vakuutusyhtiöihin tulee soveltaa käännettyä todistustaakkaa siten, että vakuutusyhtiö voi vapautua korvauksen maksamisesta vain, jos se kykenee lääketieteellisin perustein todistamaan diagnoosin, jolla korvaus vakuutetulle maksettaisiin, olennaisilta osin virheelliseksi.  

Saattohoito on hyvää ja arvokasta potilaan hoitamista lähestyvän kuoleman edessä. Saattohoidon tulisi olla hyvinvointivaltioon kuuluvana subjektiivinen oikeus, nykyisin pehmeämpien normien varassa olevien saattohoitopaikkojen riittävän määrän tulee olla kirjattu lakiin ja myös saattohoitohenkilöstön ammatillinen osaaminen tulee varmistaa. Nykylainsäädäntö ja pehmeämmät ohjauskeinot, kuten saattohoitosuositukset, eivät nykyisellään pysty turvaamaan hyvää saattohoitoa jokaiselle sitä tarvitsevalle. Saattohoidon järjestämisessä ja osaamisessa on vaihtelua eri puolilla Suomea, samoin kuin saattohoitoa tarvitsevia on enemmän kuin saattohoitopaikkoja. Terveydenhuollon taloudellisten resurssien heikentyminen ja yleinen yhteiskunnallinen eriarvoistuminen voivat lisäksi vaarantaa hoidon oikeudenmukaisen saatavuuden. Nykytilan korjaamiseksi tarvitaan laki, jossa määritellään hyvän saattohoidon edellytykset. Laki takaisi hyvän hoidon saatavuuden jokaiselle saattohoitoa tarvitsevalle koko Suomessa. Laki on tarkoitettu tulevan voimaan mahdollisimman pikaisesti. Hallituksen tulisi ryhtyä toimenpiteisiin huolehtiakseen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kouluttamisesta erityisesti saattohoidon, toimintakyvyn arvioinnin ja teknologian saralla.  

Suomessa liian moni nuori voi pahoin, ja jopa neljänneksellä on diagnosoitu mielenterveyden ongelmia. Huolimatta panostuksista nuorisotyöhön emme ole onnistuneet tavoittamaan sitä kohderyhmää, joka on eniten tuen tarpeessa. Kolmas sektori muodostaa tukiverkkoa ja lähipiiriä erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa oma perhe ei sitä tarjoa, ja on moniongelmaisille nuorille luontevampi auttajataho kuin viranomainen. Erityisesti kiusaaminen syrjäyttää lapsia hyvinkin nuoresta iästä alkaen. Kouluhyvinvointia tukeva työ pitää tuoda mukaan koulun arkeen luontevasti ja myönteisesti: osoittamalla lapsille, kuinka tärkeää on pitää huolta toisesta ja kannustaa. Kouluihin tarvitaan tavoitetta tukevia kampanjoita ja vierailukäyntejä. Perussuomalaiset vaatii hallitukselta toimenpiteitä lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman laatimiseksi vahvistamaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja sekä tehostamaan koulujen ja terveydenhuollon yhteistyötä ongelmien ennalta ehkäisemiseksi.  

Perhehoito on vähemmän tunnettu hoidon muoto. Suomessa tulisi hyödyntää ja tukea perhehoitoa koko maassa laajemmassa mittakaavassa kuin nyt tapahtuu. Myös vanhusten hoitoa voidaan mielestämme tuoda mukaan perhehoitoon.  

Sote-uudistukseen liittyy merkittäviä riskitekijöitä. Uudistuksessa hyvinvointialueita luodaan huomattavan suuri määrä ja HUS:n toiminta-alue pilkotaan. Hyvin toimivia kokonaisuuksia ei kannata pilkkoa, ellei tästä ole osoitettavissa konkreettisia hyötyjä, ja toisaalta sote-järjestäjien koko pitäisi määrittää niin, että palveluiden järjestäminen on riittävän vankoilla harteilla. Uudistuksen toimeenpanon pääasiallisena tavoitteena tulee olla laadukkaiden sote-palveluiden tarjoaminen mahdollisimman lähelle asiakasta kohtuullisin kustannuksin yhteiskunnalle.  

Yksinyrittäjien määrä on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samanaikaisesti yksinyrittäjien merkitys koko yhteiskunnalle on kasvanut. Toimivien yritysten lukumäärän kasvu on toivottavaa. Työ ja yrittäminen vaikuttavat talouden kykyyn luoda uusia työpaikkoja ja hyvinvointia. Yrityskannan muutoksiin voidaan vaikuttaa lainsäädännöllä, yritysverotuksella ja yritystuilla. Pienyrittäjän heikkoon asemaan, kun yritystoiminta ei menesty suunnitellulla tavalla, pitää saada muutos. Yksinyrittäjien tukemiseksi tulee parantaa konkurssi-, työttömyys-, työterveys-, tapaturma- ja muuta vastaavaa turvaa.  

Työeläkejärjestelmää tulee uudistaa siten, että eläkkeiden ostovoiman kehitys vastaisi nykyistä enemmän palkkakehitystä ja samansuuruisesta eläketulosta käteen jäävä tulo vastaisi palkkatuloa. Samansuuruisesta tulosta tulee saada käteen yhtä suuri euromäärä.  

Suomessa on 1,25 miljoonaa yksin asuvaa ihmistä. Suuri osa elää yksin omasta valinnastaan johtuen vapaaehtoisesti. Joukkoon kuuluu kuitenkin myös henkilöitä, jotka kärsivät monenlaisista ongelmista, jotka ovat seurausta yksinäisyydestä tai joiden syy on yksinäisyys. Työttömyys, terveysongelmat, heikko ravinto, päihteet, hylätyksi ja tarpeettomaksi itsensä kokeminen sekä muut vastaavat seikat synnyttävät syrjäytymisvaaran. Yksinäisyyteen ja sen aiheuttamiin ongelmiin ei ole juuri lainkaan kiinnitetty huomiota. On tarpeen luoda toimenpideohjelma ratkaisujen etsimiseksi yksinäisten elinolojen, yhteiskuntaan palautumisen ja kuntoutumisen parantamiseksi.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 187 

Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa, että omaishoitajien lakisääteiset vapaapäivät toteutuvat ja omaishoidettavien sijaishoito on laadukasta, sekä selvittää mahdollisuudet omaishoitajien hoitopalkkion säätämiseksi verovapaaksi siten, että omaishoitajat eivät menetä oikeuttaan eläkekertymään, tai vaihtoehtoisesti selvittää mahdollisuudet ottaa verotuksessa käyttöön omaishoitajavähennys.  

Vastalauseen lausumaehdotus 188 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin perhehoidon saamiseksi tunnetuksi ja sen varmistamiseksi, että ikääntyneiden mahdollisuutta päästä perhehoitoon tuetaan yhdenvertaisesti kaikkialla Suomessa.  

Vastalauseen lausumaehdotus 189 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin lääkkeiden vuosiomavastuun vähentämiseksi summalla, jonka suuruus vahvistetaan erikseen valtioneuvoston asetuksella.  

Vastalauseen lausumaehdotus 190 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin diabeteslääkkeiden omavastuuosuuden pienentämiseksi siten, että hoidollisista syistä kalliimpien lääkkeiden käyttäjiksi joutuneiden taloudellinen rasite ei olisi liian suuri.  

Vastalauseen lausumaehdotus 191 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin keliakiaa sairastavien ruokavaliokorvauksen palauttamiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 192 

Eduskunta edellyttää, että hallitus kehittää perhetukijärjestelmää siten, että lapsiperheiden tuloerot supistuvat, perheiden valinnanvapaus säilyy ja kaikille perheille taataan riittävä toimeentulo.  

Vastalauseen lausumaehdotus 193 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sairaanhoidon maksujen järjestelmän uudistamiseksi siten, että järjestelmästä tulisi yhtenäinen ja asiakasmaksuista kohtuullisia.  

Vastalauseen lausumaehdotus 194 

Eduskunta edellyttää, että hallitus korottaa lääkekorvauksia pieni- ja keskituloisten osalta.  

Vastalauseen lausumaehdotus 195 

Eduskunta edellyttää, että hallitus nopeuttaa tason 0,7 mukaisen hoitajamitoituksen voimaan saattamista hoitohenkilökunnan jaksamisen ja työssä pysymisen varmistamiseksi sekä hoidon korkean tason turvaamiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 196 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee eduskunnalle esityksen saattohoitolaiksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 197 

Eduskunta edellyttää, että hallitus pitää huolta terveydenhuollon ammattilaisistamme ja valmistelee pitkittyneen koronaepidemian johdosta koronalisän maksamisen hoitajille esimerkiksi Oulun mallin mukaisesti. 

Vastalauseen lausumaehdotus 198 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lain muuttamiseksi siten, että vakuutusyhtiöille ja vakuutuslääkäreille säädetään totuusvelvoite ja käännetty todistetaakka työkyvyttömyyseläkehakemuksia käsiteltäessä.  

Vastalauseen lausumaehdotus 199 

Eduskunta edellyttää, että hallitus jatkaa työtä itsemurhien ehkäisemiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 200 

Eduskunta edellyttää, että hallitus vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja ja tehostaa koulujen ja terveydenhuollon yhteistyötä ongelmien ennalta ehkäisemiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 201 

Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa, että sotiemme veteraanit saavat elämänsä loppuun asti täysimääräisesti kuntoutus- ja kotiin vietävät palvelut.  

Vastalauseen lausumaehdotus 202 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin yksinyrittäjien konkurssi-, työttömyys-, työterveys-, tapaturma- ja muun vastaavan turvan parantamiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 203 

Eduskunta edellyttää, että hallitus varaa STEA:n tuotosta 150 miljoonan euron apupotin asunnottomien, syrjäytyneiden, koulupudokkaiden ja muiden vastaavista ongelmista kärsivien tukemiseen yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.  

Vastalauseen lausumaehdotus 204 

Eduskunta edellyttää, että hallitus viipymättä uusii ruoka-apujärjestöjen tukijärjestelmän ja korottaa ruohonjuuritason toimijoiden tukia. 

Vastalauseen lausumaehdotus 205 

Eduskunta edellyttää, että hallitus luo "hoitajat kotimaahan" -toimenpideohjelman, jolla pyritään houkuttelemaan Suomesta ulkomaille lähteneitä sairaanhoitajia takaisin. 

Vastalauseen lausumaehdotus 206 

Eduskunta edellyttää, että hallitus toteuttaa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan nopean työllistymisen kannustimen. 

Vastalauseen lausumaehdotus 207 

Eduskunta edellyttää, että hallitus pienentää kotihoidontuen kannustinloukkua oikeudenmukaisella tavalla. 

Vastalauseen lausumaehdotus 208 

Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii toimenpideohjelman yksinäisyydestä kärsivien elinolojen parantamiseksi ja syrjäytymisen estämiseksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 209 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Länsi-Pohjan keskussairaalan lisäämiseksi terveydenhuoltolain 50 §:n 3 momenttiin laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköksi. 

01. Hallinto 

05. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Aluehallintovirastojen koostaman selvityksen mukaan useilla kunnilla on vaikeuksia toteuttaa lastensuojelun tehtäviä määräajassa. Lastensuojelulain mukaan palvelutarpeen arviointi on aloitettava seitsemän arkipäivän kuluessa. Lastensuojelutarpeen selvityksen on puolestaan valmistuttava kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta. Tämä ei monessa kunnassa toteudu. Monilla kunnilla on ollut ongelmia myös muun muassa lastensuojelun henkilöstömäärissä, sijaishuollon valvonnan toteutumisessa ja menettelytavoissa. Osaavia ja ammattitaitoisia työntekijöitä ei ole tarpeeksi, ja heillä on aivan liikaa asiakkaita. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että lastensuojelun työntekijämäärä on korjattava sellaiseksi, että lastensuojelulain mukaiset vaatimukset kyetään täyttämään ja lastensuojelun asiakkaille kyetään tarjoamaan heidän tarvitsemiaan palveluita laadukkaasti ja oikea-aikaisesti.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 210 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin kriisiytyneen lastensuojelun ongelmien ratkaisemiseksi. 

02. Valvonta 

05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Terveydenhuollon valvonnasta säädetään muun muassa kansanterveyslaissa, erikoissairaanhoitolaissa, mielenterveyslaissa sekä yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa. Lakeihin sisältyvät säännökset valvontaviranomaisen tarkastusoikeudesta. Toimintayksiköiden toimintaa julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa valvovat Valvira ja aluehallintovirastot.  

Aluehallintovirasto voi tarkastaa palvelujen tuottajan tai itsenäisen ammatinharjoittajan toiminnan, toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Hallintolain 39 §:n mukaan viranomaisen on ilmoitettava toimivaltaansa kuuluvan tarkastuksen aloittamisajankohdasta asianosaiselle, jota asia välittömästi koskee, jollei ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen tarkoituksen toteutumista. Näin ollen tieto tarkastuskäynneistä välitetään terveydenhuollon toimintayksiköihin etukäteen ennen tarkastusta ja varsinaisille yllätystarkastuksille pitää olla erityinen peruste.  

Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan käynnissä säädösvalmistelu laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta. Kokonaisuuteen on tarkoitus sisällyttää tarkemmat säännökset palvelunjärjestäjien ja palveluntuottajien omavalvonnasta ja niiden seurannasta. Tarkastustoiminta on kuitenkin keskeisimpiä keinoja hoiva- ja palvelukotien sekä muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden toiminnan asianmukaisuuden valvontaan. Ehdotankin, että terveydenhuollon valvontaa koskevia lakeja tulisi muuttaa niin, että tarkastuskäynnit perustuisivat aina yllätykseen. Tällöin valvontaviranomaiset voivat paljastaa terveydenhuollon yksiköissä olevat väärinkäytökset ja potilasturvallisuutta vaarantavat tekijät.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 211 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin muuttaakseen terveydenhuollon valvontaa koskevia säännöksiä, jotta toimintayksiköihin tehtävät tarkastuskäynnit eivät olisi koskaan ennalta ilmoitettuja. 

03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 

31. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Nepsyjä eli neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavia henkilöitä on Suomessa arvioiden mukaan noin 10 prosenttia väestöstä. Näihin lasketaan ihmiset, joilla on esimerkiksi ADHD, ADD, kielellinen erityisvaikeus, asperger tai Touretten oireyhtymä.  

Usein autismin kirjon oireet jäävät kokonaan tunnistamatta, eikä perheille ole kokeiltu neurokirjolle sopivia tukitoimia. Nepsylapset ovatkin aivan yliedustettuina lastensuojelussa ja huostaanotoissa. Jopa 69 prosentilla kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista on THL:n mukaan nepsydiagnoosi 18 ikävuoteen mennessä. Ilman diagnoosia kuntoutuksen aloitus viivästyy. Diagnosointi saattaa kestää jopa vuosia, koska ongelmia vähätellään, resursointi on heikkoa, palvelulinjauksissa on isoja kuntakohtaisia eroja eikä esimerkiksi kouluissa ja sosiaalihuollossa osata ottaa huomioon nepsylapsen erityistarpeita.  

Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten tuen saaminen edellyttää usein vanhempien vuosikausien taistelun byrokratiaa vastaan, jolloin tilanne usein kriisiytyy ja vanhemmat uupuvat. Erityislapsen vanhemmilla uupumus voi olla niin syvää ja pitkäkestoista, että vanhempi tippuu työelämästä. Autismi- ja aspergerliiton vuoden 2017 toteuttaman selvityksen mukaan autismikirjon lasten vanhemmista 39 prosenttia voi joko "huonosti" tai "melko huonosti".  

Yksilöllisiä tarpeita vastaavat palvelut eivät sinänsä olisi ongelma, jos palvelujärjestelmän mahdollisuudet olisivat perheille selvät ja palveluiden piiriin pääsisi ongelmitta. Tällä hetkellä nepsylapsille ja -nuorille tarjolla oleva tuki on maassamme hajanaista (perheneuvola, vammaispalvelut, psykiatrian erikoissairaanhoito jne.) ja epätasa-arvoista. Hoito- ja koulutuspolut ovat usein sattumanvaraisia, epätasalaatuisia ja yksilöiden osaamisesta kiinni.  

Lakisääteiset palvelut eivät voi olla paikkakunnista riippuvaisia. Ne on saatava toteutumaan ja tasalaatuisiksi koko maassa. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun mukaan (vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 174/2021 vp) hallitus ei suunnittele erillisiä diagnoosikohtaisia ohjelmia tai neurokirjostrategioita. Sen sijaan neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien henkilöiden ja heidän läheistensä asemaa nykytilaan verrattuna edistetään mm. kansallisella mielenterveysstrategialla ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmalla.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 212 

Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää resursseja neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten tilanteen parantamiseksi ja valmistelee hoito- ja tukipolulle tarvittavat muutokset esimerkiksi perustamalla kuntiin koordinoivia osaamiskeskuksia (ns. nepsy-tiimejä), lisäämällä sosiaalipuolen ja koulun henkilöstölle laadukasta koulutusta autismin kirjon ymmärryksessä sekä kartoittamalla neuro-ongelmia jo neuvolassa osana normaalia neuvolaohjelmaa. 

Vastalauseen lausumaehdotus 213 

Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi pikaisesti lasten vuoroasumisen vaikutukset ja muutostarpeet etuuksia ja palveluja koskevaan lainsäädäntöön ja valmistelee tarvittavat lainsäädäntömuutokset. 

63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Ruoka-avun tarve on kasvanut, ja leipäjonoissa käy entistä enemmän vähävaraisia. Koronaepidemiasta aiheutuneen talouskriisin johdosta entistä useampi suomalainen elää köyhyys- tai syrjäytymisriskin alla. Eniten ruoka-apua tarvitsevat pienellä kansaneläkkeellä elävät yksinäiset naiset, pienten lasten yksinhuoltajaäidit, osa-aikatyötä tekevät ja opiskelijat. Heitä yhdistää se, että he elävät perusturvan varassa ja monelle heistä ruoka-apu on viimeinen keino saada hankittua välttämättömät ruokatarvikkeet.  

Valtion on perusteltua myöntää tukea toimijoille, jotka tarjoavat ruoka-apua hädässä oleville. Huomioon tulee ottaa erityisesti ruohonjuuritasolla työtä tekevät järjestöt. Tuen myöntämisessä täytyy ottaa huomioon toiminnan vaikuttavuus ja läpinäkyvyys. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 33.03.63 lisätään 2 000 000 ruoka-avun tarjoamiseksi erityisen tuen tarpeessa oleville henkilöille.  

30. Sairausvakuutus 

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Lääkkeistä aiheutuvat kustannukset erityisesti pienituloisimmille, työttömille ja eläkeläisille ovat merkittävä kuluerä kokonaistoimeentuloa ajatellen. Perussuomalaiset kantaa huolta vähävaraisten asemasta ja katsoo, että lääkekustannusten kasvua olisi hillittävä.  

Vuoden 2017 alusta muutettiin diabeteslääkkeiden omavastuita siten, että aiemmin 100 %:n korvausluokassa olleet suolistohormonit siirtyivät 65 %:n korvausluokkaan.  

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä katsoo, että diabeteslääkkeiden korvaustasoa on nostettava sen varmistamiseksi, että pienituloisilla diabeetikoilla on mahdollisuus hankkia tarvitsemansa lääkitys.  

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää, että sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin sen selvittämiseksi, millä keinoin varmistettaisiin, että vähävaraisetkin pystyvät tosiasiallisesti hankkimaan tarvitsemansa lääkkeet. Keinona voisi olla esimerkiksi joko lääkkeiden omavastuun poistaminen, jaksottaminen tai merkittävä laskeminen kahden vähätuloisimman tulodesiilin osalta tai vaihtoehtoisesti yhdistetyn lääke- ja matkakulukaton käyttöönotto.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 214 

Eduskunta edellyttää, että hallitus korottaa pienituloisimpien lääkekorvauksia omavastuuosuutta laskemalla.  

40. Eläkkeet 

60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Keliakia on parantumaton sairaus, jonka hoitomuotona on erityisruokavalion noudattaminen. Erityisruokavaliosta aiheutuu keliaakikoille huomattavat lisäkustannukset, joita yhteiskunta on aiemmin korvannut.  

Korvaus oli erittäin tärkeä monelle keliakiaa sairastavalle sekä heidän perheilleen, mutta tällä hetkellä yhteiskunta ei tue keliakiaa sairastavien hoidon kustannuksia lainkaan. Keliakia tulee rinnastaa muihin autoimmuunisairauksiin, joiden hoitoa yhteiskunta tukee.  

60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 

37. Valtion korvaus kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin (arviomääräraha)

Hallitus esittää talousarvioesityksessään laittomasti maassa oleskelevien sosiaalihuollon kustannusten korvaamista kunnille. Perussuomalaiset katsoo, että suomalaisten veronmaksajien tehtävänä ei ole kustantaa laittomasti maassa olevien palveluita, vaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tulisi poistaa maasta viipymättä päätöksen jälkeen ja maasta poistamisen toteutumisen varmistamiseksi ottaa säilöön sen sijaan, että heidät päästetään liikkumaan vapaasti maassamme, potentiaalisesti vaarantamaan kansallisen turvallisuuden ja käyttämään kunnallisia palveluita.  

Laittomasti maassa oleskeleville veronmaksajien rahoista maksettavat tuet toimivat vetovoimatekijänä ja edistävät laittomasti maassa olevien mahdollisuuksia jäädä pysyvästi oleskelemaan Suomeen. Tällaisen toiminnan tukeminen ei ole suomalaisen yhteiskunnan edun mukaista. Tästä syystä perussuomalaiset esittävät laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannusten kuntakorvaukseen varatun määrärahan vähentämistä talousarviosta.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 215 

Eduskunta edellyttää, että hallitus pyrkii minimoimaan laittomasti maassa oleskelevista aiheutuvia kuluja lopettamalla muun muassa kiireellisen sosiaalihuollon. 

80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 

40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha)

Maatalousyrittäjien jaksamisen turvaamiseksi on tärkeää, että yrittäjät voivat pitää vuotuiset lomansa. Perussuomalaiset haluavat varmistaa, että lomittajia on saatavilla riittävä määrä koko maassa. Tällä tavoin toimimalla pystytään vaikuttamaan myös maamme huoltovarmuuteen sekä ruokaturvaan.  

Suomalainen maatalous on ollut ahdingossa jo pitkään. Tämä on johtunut muiden muassa paahteisista kesistä. Toisaalta kyse on voinut olla myös eräistä pakotteista. Melko usein kyse on ollut myös maksatusten viivästyksistä. Tällaisista äkillisistä tilanteista on seurannut sitten isoja tulonmenetyksiä viljelijöille.  

Kuten tunnettua suomalaisella alkutuotannolla on pitkät perinteet — täten sitä tulee edelleen puolustaa voimallisesti. Eräs heikko kohta suomalaisessa maaseutupoliittisessa järjestelmässä on kuitenkin ollut nimenomaan poliittisen tahtotilan puuttuminen. Perussuomalaiset ovat peräänkuuluttaneet tätä tahtotilaa jo useamman vaalikauden ajan.  

Viime hallituskaudella on lomitusjärjestelmää uudistettu yrittäjälähtöisesti. Tässä kehityksessä on ollut puolensa. Vähemmälle huomiolle ovat kuitenkin jääneet nykyisten alueiden erot, joissa lomittajien saatavuudessa on huomattavia eroavaisuuksia. Tällä erää on olemassa sekin vaara, että uudistuksesta johtuen lomitusjärjestelmä ei jatkossa ole enää niin joustava toimijoille kuin aiemmin.  

Perussuomalaiset näkevät, että lomituspalveluiden kehittämistä tulee vahvistaa edelleen pidemmällä aikavälillä. Lisäksi kehittämistoimien määräaikojen tulee olla riittävän pitkiä, jolloin toimijat pystyisivät reagoimaan tai valmistautumaan mahdollisiin muutoksiin nykyistä paremmin. Tämän johdosta Perussuomalaiset esittävät toimia lisärahoituksen muodossa, jotta maatalousyrittäjien jaksaminen turvataan pidemmällä aikavälillä. Tärkeää on, että lomittajia on myös saatavilla riittävä määrä kaikilla alueilla.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 216 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin maatalouden ja porotalouden harjoittajien lomituspalvelujen parantamiseksi.  

Perussuomalainen ympäristöajattelu perustuu perussuomalaisiin arvoihin: isänmaallisuuteen, kansalliseen etuun, oikeudenmukaisuuteen, kristillissosiaalisuuteen ja henkiseen kasvuun. Vastuulliset ihmiset, yritykset ja yhteisöt huolehtivat kotimaansa ympäristöstä ja luonnosta. Suomen ainutlaatuista ympäristöä voivat vaalia vain suomalaiset itse. Myös eläinsuojelu on osa eurooppalaista ja suomalaista sivistysperinnettä.  

Perussuomalainen energia- ja ilmastopolitiikka perustuu teknilliseen ja taloudelliseen realismiin, ei sokeaan idealismiin tai moralismiin. Ympäristön, ihmisten, yritysten ja yhteiskunnan edut on sovitettava yhteen. Suomalaisen teollisuuden, liikenteen ja muun yhteiskunnan toimintaedellytykset on varmistettava. 

Asumisen järjestelyillä on ihmisten hyvinvointiin ja työhön sekä asuinalueen yleisilmeeseen ja elinvoimaan syvästi vaikuttavia ominaisuuksia.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 217 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa työttömien ja avointen työpaikkojen kohtaantoa mm. asuntopolitiikalla ja muuttoavustuksilla.  

Vastalauseen lausumaehdotus 218 

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää ns. asuntojen romutuspalkkiokokeilun mahdollisuutta hankalimpien muuttotappiokuntien osalta.  

10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu 

21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v)

Perussuomalaiset muistuttavat, että vaikka luonnonsuojelu on sinänsä tärkeää tietyillä alueilla maassamme, niin tähän sektoriin ei tarvitse syöttää määrärahoja liikaa esimerkiksi ilmastopolitiikan ja ideologian varjolla. Ympäristönsuojelu on enemmän kuin luonnonsuojelua ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Kestävä ympäristönsuojelu on kokonaisuus, joka vaikuttaa positiivisesti koko yhteiskuntaan, ihmisten hyvinvointiin ja talouteen. Nyt näin ei tapahdu johtuen hallituksen ylikireästä ilmastopolitiikasta. Niin ikään suomalaisilla pystytään säilyttämään ainutlaatuiset jokamiehenoikeudet, jotka mahdollistavat luonnosta nauttimisen (ml. retkeilyn ja metsästyksen) muutoinkin kuin liialla luonnonsuojelulla ja siihen rinnastettavilla toimilla.  

Samaten tietyissä tapauksissa ao. henkilöstön palkkaamisesta tulisi pidättäytyä, sillä nykyisilläkin resursseilla pärjätään — varsinkin, kun nykyresursseja kohdennetaan paremmin. Sen sijaan suomalaiseen ympäristöosaamiseen, tutkimus- ja kehitystyöhön sekä viennin edistämiseen sijoittaminen taas kannattaa taloudellisesti paremmin kuin yltiöpäinen poliittinen vihreä ideologia unionin elpymisvälineineen, jota nykyinen maamme istuva hallitus harjoittaa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentilta 35.10.21 vähennetään 10 000 000 euroa luonnonsuojelun henkilöstömenoihin ehdotetusta määrärahasta siten, ettei vastaavaa määrää henkilöstöä palkata määräaikaisiin luonnonsuojelua valmisteleviin työtehtäviin.  

22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v)

Perussuomalaiset muistuttavat, että vaikka luonnonsuojelu on sinänsä tärkeää tietyillä alueilla maassamme, niin tähän sektoriin ei tarvitse syöttää määrärahoja liikaa esimerkiksi ilmastopolitiikan ja ideologian varjolla. Ympäristönsuojelu on enemmän kuin luonnonsuojelua ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Kestävä ympäristönsuojelu on kokonaisuus, joka vaikuttaa positiivisesti koko yhteiskuntaan, ihmisten hyvinvointiin ja talouteen. Nyt näin ei tapahdu johtuen hallituksen ylikireästä ilmastopolitiikasta. Niin ikään suomalaisilla pystytään säilyttämään ainutlaatuiset jokamiehenoikeudet, jotka mahdollistavat luonnosta nauttimisen (ml. retkeilyn ja metsästyksen) muutoinkin kuin liialla luonnonsuojelulla ja siihen rinnastettavilla toimilla.  

Samaten tietyissä tapauksissa ao. henkilöstön palkkaamisesta tulisi pidättäytyä, sillä nykyisilläkin resursseilla pärjätään — varsinkin, kun nykyresursseja kohdennetaan paremmin. Sen sijaan suomalaiseen ympäristöosaamiseen, tutkimus- ja kehitystyöhön sekä viennin edistämiseen sijoittaminen taas kannattaa taloudellisesti paremmin kuin yltiöpäinen poliittinen vihreä ideologia unionin elpymisvälineineen, jota nykyinen maamme istuva hallitus harjoittaa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentilta 35.10.22 vähennetään 10 000 000 euroa ympäristömenojen henkilöstömenoihin ehdotetusta määrärahasta siten, ettei vastaavaa määrää henkilöstöä palkata määräaikaisiin luonnonsuojelua valmisteleviin työtehtäviin.  

63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)

Vaikka luonnonsuojelu on sinänsä tärkeää, hallituksen määrärahalisäykset ovat kohtuuttomia huomioiden maamme vaikean taloudellisen tilanteen.  

Suomalainen luonto on sekä laadultaan, puhtaudeltaan että eksoottisuudeltaan ainutlaatuinen kokonaisuus maailmassa. Alkutuotannon ja raaka-aineiden lisäksi se tarjoaa kansalaisillemme virkistymis- ja liikuntamahdollisuuksia ja luo vankan perustan matkailualalle.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentilta 35.10.63 vähennetään 20 000 000 euroa luonnonsuojelualueiden hankintaan ehdotetusta määrärahasta ja että hyväksytään seuraava lausuma:  

Vastalauseen lausumaehdotus 219 

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää keinoja pitää vaelluskalojen reittejä avoimina.  

20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen 

Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute sekä asuntojen hintojen nousu etenkin kasvukeskuksissa ovat johtaneet tilanteeseen, jossa asumiskustannukset vievät monilla ihmisillä yli kolmanneksen palkasta. Tämä on merkittävä kansantaloudellinen ja inhimillinen ongelma. Asuinalueiden segregaatio ja alueellinen koettu turvattomuuden tunne ovat ajankohtaisia ilmiöitä, jotka johtavat mm. eri alueiden asuntojen hintakehityksen ja opetuksen tason erkaantumiseen ja jopa jengiytymisilmiöihin.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 220 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee viipymättä toimenpiteet asumiskustannusten alentamiseksi muun muassa panostamalla vuokra-asuntotuotantoon ja korjausrakentamiseen, alentamalla lämmityskustannuksia, kiinteistöveroa ja varainsiirtoveroa ja puuttumalla kohtuuttomiin vuokriin sekä tukemalla työpaikan saamisen tai vaihtamisen johdosta syntyviä muuttokustannuksia.  

Vastalauseen lausumaehdotus 221 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin asuntokaavoituksen merkittäväksi lisäämiseksi erityisesti kasvukeskuksissa sitomalla maankäyttö-, asumis- ja liikennepolitiikan tiiviisti yhteen.  

Vastalauseen lausumaehdotus 222 

Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii, että asumisoikeusasuntojen haltijoiden oikeuksista ja edusta pidetään huolta.  

32. Avustukset asunnottomuuden poistamiseksi ja asunnottomuuden tilastoinnin kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Kaikkien Suomen kansalaisten tulee saada nauttia hyvinvointivaltion eduista eli saada tukea kohtuuhintaisen asumisen järjestämisessä ja päästä tarvittavien sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluiden piiriin. Toisaalta viime aikoina on tunnustettu ja tunnistettu, että asunnottomien joukossa on paljon ihmisiä, joiden asuminen ei onnistu ilman erityistoimenpiteitä ja lisäresursseja asunnon hankinnassa. Kantaväestölle tulee luoda polkuja ulos asunnottomuudesta siten, että polun loppupäässä on mahdollista selviytyä asumisesta ja elämisestä itsenäisesti ilman erityistukea.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 223 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee toimenpiteet suomalaisten asunnottomuuden poistamiseksi samalla nopeudella kuin se järjesti asumisen suurelle turvapaikanhakijain joukolle.  

55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä katsoo, että sisäilmasairauksista kärsivien auttamiseksi tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä yhteiskunnan eri tasoilla. Rakentamisen laatuun sekä rakennusten ilmanlaatuun tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota ja havaittuihin sisäilmaongelmiin on reagoitava viipymättä. Sisäilmaongelmien hoitamatta jättäminen aiheuttaa tulevaisuudessa vakavia terveysongelmia yksilötasolla sekä merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle niin sairauspoissaolojen, hoitokustannusten kuin työkyvyttömyydenkin muodossa. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että niin työntekijöille kuin oppilaillekin taataan oikeus terveelliseen työskentely- ja oppimisympäristöön.  

Sisäilmaongelmille altistuneet tulee siirtää turvaan kelvollisiin väistötiloihin mahdollisimman nopeasti, ennen kuin sairaus pahenee työkyvyttömyyttä aiheuttavaksi. Sairastuneille pitää tarjota mahdollisimman tehokas kuntoutus sekä turvata oikeudenmukainen sosiaaliturva. Pysyvästi työkyvyttömät tulee saada kunniallisesti eläkkeelle. Lasten sairastumisesta johtuvat perusopetuksen epäkohdat tulee korjata ja koulusta syrjäytyminen sisäilmaongelmien takia estää. Määrärahoja tulee kohdentaa home- ja kosteusvauriosairauden tutkimukseen, diagnostiikkaan, hoitoon ja kuntoutukseen. Lisäksi hallituksen tulee varmistaa sisäilmasairauksien riittävät hoitoresurssit sote-uudistuksen osana ja perustaa sisäilmapoliklinikat jokaisen yliopistosairaalan yhteyteen.  

Sisäilmaongelmat ja sisäilmasairaudet ovat mittava ongelma maassamme. Taloudellisilta vaikutuksiltaan kyseessä on miljardiluokan asia, sillä varovaisestikin arvioituna jopa 800 000 henkilöä päivittäin altistuu home- ja kosteusvaurioille niin päiväkodeissa, kouluissa kuin työpaikoillakin.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 224 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin rakennusten sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi.  

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 

01. Ansio- ja pääomatuloverot

03. Valtion nettolainanotto ja velanhallinta 

01. Nettolainanotto ja velanhallinta

20. Eduskunnan oikeusasiamies 

01. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian toimintamenot (arviomääräraha)

Kokoomus esittää vanhusasiavaltuutetun sijoittamista eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen. Eduskunnan oikeusasiamiehellä on laaja toimivalta ja tiedonsaantioikeus, monipuoliset toimintatavat ja tehokkaat mahdollisuudet puuttua lainvastaiseen tai virheelliseen menettelyyn. Kokoomus lisäisi vanhuspalveluiden laadun tarkkailua ja ikäihmisten oikeuksien toteutumisen edistämistä tarkastuskäyntejä lisäämällä. 

Kokoomus pitää välttämättömänä vanhusasiavaltuutetun riittävää toimivaltaa puuttua vanhusten huonoon kohteluun ja palveluiden epäkohtiin.  

Edellä mainitun perusteella kokoomus on esittänyt, että vanhusasiavaltuutetun toimisto perustettaisiin oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen. Kokoomuksen esitys mahdollistaisi eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian sekä Ihmisoikeuskeskuksen ikääntyneiden oikeuksia koskevan asiantuntemuksen sekä ikääntyneiden oikeuksien valvontaan ja edistämiseen viime vuosina kohdennettujen resurssien maksimaalisen hyödyntämisen. 

Kokoomus esittää, että vanhusten oikeuksien valvonta ja edistäminen osoitetaan eduskunnan oikeusasiamiehen erityistehtäväksi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Kokoomuksen mielestä Suomen tulee laatia uskottava useamman vaalikauden polku kohti pitkän aikavälin 0,7 prosentin tavoitetta. Kestävä kehitys vaatii kestävää ja pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä. Naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen sekä demokratian vahvistaminen ovat Suomen kehitysyhteistyön keskiössä. 

Kokoomuksen mielestä keskeisiä periaatteita ovat johdonmukaisuus, toiminnan kestävyys ja vaikuttavuus. Kokoomus pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä ja haluaa osoittaa tukensa pitkäjänteiselle työlle. Kehitystä voi tapahtua vain silloin, jos kehitysmaat ovat itse sitoutuneet kehitykseen ja haluavat vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Tavoitteena on saavuttaa kestäviä tuloksia, jotta kehitysmaat voivat lopulta pärjätä omillaan ilman riippuvuutta länsimaiden avusta. 

Vuodesta 2016 osa Suomen kehitysavusta on ollut finanssisijoituksia. Finanssisijoitukset ovat myös osa maailmanlaajuista trendiä. Taustalla on laskelmat siitä, ettei YK:n kestävän kehityksen tavoitteita saavuteta ilman yksityisiä toimijoita ja investointeja. Kokoomuksen mielestä on olennaista ajaa finanssisijoitusten vahvistamista kehitysyhteistyön vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden varmistamiseksi. Siksi kehitysavun painopistettä tulee siirtää sijoitusmuotoiseen kehitysapuun hyödyntäen valtion omaisuutta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentilta 24.30.66 vähennetään 100 000 000 euroa kehitysyhteistyön määrärahoista ja että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 42 

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää Suomen mahdollisuuksia tukea kansalaisjärjestöjen kansainvälisen rahoituksen hankintaa osallistumalla vaadittujen omarahoitusosuuksien kattamiseen. 

89. Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset (siirtomääräraha 3 v)

Heikot elinolot, aseelliset konfliktit, ilmastonmuutos sekä nopea väestönkasvu ajavat ihmisiä liikkeelle kotiseuduiltaan. Kehitysyhteistyön ja erilaisen humanitaarisen avun tarve ei ole vähenemässä vaan päinvastoin. Koronapandemian vaikutuksesta äärimmäinen köyhyys ja nälkä ovat maailmassa kääntymässä kasvuun, ja monet kehitysyhteistyön tulokset ovat vaarassa. Meidän on vastattava kehittyvien maiden ongelmiin tehostamalla juurisyihin vaikuttamista, jotta kehittyvät maat voivat vahvistua sisäisesti. Tämä tarkoittaa perinteisen kehitysyhteistyön ohella kauppapoliittisia kumppanuussuhteita ja investointeja.  

Sijoitusmuotoisen kehitysyhteistyön on todistettu olevan yksi menestyksekkäimpiä kehitysyhteistyön muotoja. Ulkoministeriön kehityspolitiikan tulosraportissa vuodesta 2018 käy ilmi, että edellisen hallituksen ajama sijoitusmuotoinen ja yrityspainotteinen kehitysyhteistyö on moninkertaistanut kehitysyhteistyön tulokset. Tulosraportissa suositellaan, että tämänkaltainen sijoitusmuotoinen kehitysyhteistyö jatkuu. 

Vuodesta 2016 osa Suomen kehitysavusta on ollut finanssisijoituksia. Finanssisijoitukset ovat myös osa maailmanlaajuista trendiä. Taustalla on laskelmat siitä, ettei YK:n kestävän kehityksen tavoitteita saavuteta ilman yksityisiä toimijoita ja investointeja. Kokoomuksen mielestä on olennaista ajaa finanssisijoitusten vahvistamista kehitysyhteistyön vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden varmistamiseksi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 24.30.89 lisätään 150 000 000 sijoitusmuotoiseen kehitysyhteistyöhön. 

10. Tuomioistuimet ja oikeusapu 

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kokoomukselle vahva oikeusvaltio on yhteiskunnan perusta. Jotta suomalaisten oikeusturva voi toteutua, on koko rikosketjun oltava riittävästi resursoitu aina poliisista Syyttäjälaitoksen kautta tuomioistuinlaitokseen ja Rikosseuraamuslaitokseen. Nyt ketjun toimivuutta heikentävät resurssipulan aiheuttama keskeneräisten juttujen suma, oikeudenkäyntien viivästyminen, henkilöstön uupuminen sekä koronapandemian aiheuttamat istuntojen lykkääntymiset. 

Tuomioistuinprosessien pitkä kesto on Suomessa hälyttävä ongelma. Vaarana on, etteivät ihmiset pitkien käsittelyaikojen takia uskalla hakea asialleen oikeutta. Oikeudenkäyntien viivästyminen johtaa myös hyvityskorvausten kasvuun ja oikeudenkäyntien keston pitkittymisen huomioimiseen rangaistuksissa. Hallituksen on ryhdyttävä välittömästi toimiin oikeudenkäyntien keston lyhentämiseksi. Tähän tarvitaan sekä lisäresursseja tuomioistuimille että prosessien modernisointia. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 25.10.03 lisätään 6 000 000 euroa muiden tuomioistuinten toimintamenoihin. 

30. Syyttäjät 

01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Syyttäjälaitos on keskeinen rikosketjun osa. Mikäli poliisin määrärahojen kasvamista ei vastaavalla tavalla huomioida Syyttäjälaitoksen rahoituksessa, uhkaa uusi pullonkaula syntyä syyteharkintaan. 

Syyttäjien määrässä Suomi laahaa reilusti Euroopan keskiarvon alapuolella. Siksi esimerkiksi syyttämisprosentit ovat merkittävästi vähentyneet viime vuosina ja vaihtelevat merkittävästi eri puolilla Suomea 55 prosentista 75 prosenttiin. Myös muutoksenhakumäärät korkeimpaan oikeuteen ovat vähentyneet. Syyttäjien määrän lisääminen on kriittistä rikosketjun sujuvuuden ja oikeusturvan toteutumisen kannalta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 25.30.01 lisätään 4 500 000 euroa Syyttäjälaitoksen toimintamenoihin. 

40. Rangaistusten täytäntöönpano 

01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstöresurssit ovat riittämättömät toiminnan laajuuteen, käytössä olevaan laitosrakenteeseen ja täytäntöönpanon vaikuttavuustavoitteisiin nähden. Huolestuttava asia on myös järjestäytyneen rikollisuuden aseman vahvistuminen vankiloissamme, mikä uhkaa tärkeää työtä tekevien vanginvartijoiden turvallisuutta. 

Rikosseuraamuslaitoksen resursseja on lisättävä yksintyöskentelyn vähentämiseksi, joka on ongelmallista työturvallisuuden näkökulmasta. Myös vankilaturvallisuus ja naisvankityöskentely tarvitsevat lisäpanostuksia. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 25.40.01 lisätään 5 000 000 euroa Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenoihin. 

30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta 

01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Pelastustoimen henkilöstö tekee päivin ja öin korvaamatonta työtä suomalaisten arjen turvallisuuden varmistamiseksi. Pelastustoimen tulevaisuuden näkymien taivaalle on kuitenkin ilmaantunut huolestuttavia pilviä. Kokoomus edellyttää ongelmiin tarttumista, jotta suomalaiset voivat jatkossakin luottaa avun saamiseen hädän hetkellä. 

Suomea uhkaa 2020-luvun lopulla jopa 2 500 pelastajan pelastajapula. Pelastustoimen alan nykyiset koulutusmäärät eivät pysty mitenkään vastaamaan tähän tarpeeseen. Pelastusopiston normaali koulutustahti on vuosittain 120 henkilöä, kun pelkästään eläkkeelle siirtymisen aiheuttama poistuma on vuosittain noin 145 henkilöä. Tarpeen taustalla ovat myös toimintavalmiuden parantamiseen ja varallaolojärjestelmään liittyvät muutokset. Myös ruotsinkielisistä pelastajista on huutava pula. 

Jotta pelastajapulaan voidaan vastata, on toimiin pelastajien koulutusmäärän lisäämiseksi ryhdyttävä määrätietoisesti jo vuonna 2022. Pelastajien koulutusmäärän lisäämiseen ja kaksikielisen pelastajakurssin toteuttamiseen on pelastustoimen toimintamenoihin lisättävä 3,75 miljoonaa euroa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 26.30.01 lisätään 3,75 miljoonaa euroa pelastustoimen toimintamenoihin. 

10. Sotilaallinen maanpuolustus 

19. Monitoimihävittäjien hankinta (siirtomääräraha 5 v)

Kansallinen maanpuolustus on Suomen turvallisuuden ja itsenäisyyden kivijalka. Sotilaalliset jännitteet Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristössä jatkuvat. Vallitsevissa olosuhteissa Suomen on pidettävä huolta maanpuolustuksen resurssien riittävyydestä. Yhtä lailla Suomen on jatkettava aktiivista harjoitustoimintaa ja läheistä kansainvälistä puolustusyhteistyötä kumppaneidensa kanssa. Suomen puolustus perustuu suorituskykyisiin Puolustusvoimiin, jolla on oltava käytössään paras mahdollinen materiaali. Modernit ilmavoimat ovat korvaamaton osa vahvaa, itsenäistä puolustusjärjestelmää, joka luo uskottavaa pelotetta koko maan turvaamiseksi. Niillä varmistetaan Suomen alueen koskemattomuus niin rauhan aikana kuin sodan syttyessä. Kansainvälinen turvallisuus on muuttunut hauraammaksi. Aseelliset konfliktit ja sodat pitkittyvät ja lisäävät epävakautta. Tämä luo Suomelle myös tarpeen pohtia sen kriisinhallinnan painopisteitä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 43 

Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa maanpuolustuksen riittävät resurssit ja toteuttaa suunnitellun hävittäjähankinnan täysimääräisenä asiantuntijatietoon perustuen sekä ylläpitää tiiviitä kansainvälisiä kumppanuuksia ja harjoitustoimintaa. 

70. Valtionhallinnon kehittäminen 

05. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus (siirtomääräraha 3 v)

Suomeen perustettavien hyvinvointialueiden yksi tehtävä on seurata alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä väestöryhmittäin. Näin ollen hallinnossa tulee olla ajantasainen kuva sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeesta, saatavuudesta, laadusta, vaikuttavuudesta ja yhdenvertaisuudesta. Tiedon pitää olla myös verrattavissa muihin hyvinvointialueisiin. Hyvinvointialueiden järjestämisvastuut ja velvoitteet luovat haasteita sosiaali- ja terveyspalveluiden tiedonhallinnassa. 

Sosiaali- ja terveysalan tiedonhallinnassa haasteena on ollut pitkään eri tietojärjestelmien yhteensopivuus. Hyvinvointialueiden myötä on mahdollista, että Suomeen muodostuu 22 erilaista asiakas- ja potilastietojärjestelmää sekä erilaisia ratkaisuja tiedonkäsittelyyn ja -hallintaan. Järjestelmien hallitsematon hajauttaminen lisää kustannuksia ja aiheuttaa sen, etteivät ihmisten sosiaali- ja terveystiedot liiku tarkoituksenmukaisesti esimerkiksi tilanteessa, jossa hyvinvointialueen asiakas tai potilas siirtyy tai muuttaa alueelta toiselle. Myös tiedolla johtamiseen ja päätöksentekoon ei tällöin synny riittävää mahdollisuutta. 

Tiedonhallinnan kokonaisuuden koordinaatiota tulee kehittää ja keskittää, jotta säästytään hallitsemattomilta kustannuksilta. Hallituksen erittäin kiireinen aikataulu uhkaa järjestelmäuudistuksen onnistumista ja kustannustehokkuuden toteutumista. Uusissa tietojärjestelmissä on erityisesti kiinnitettävä huomiota järjestelmien rajapintoihin ja siihen, että uusi järjestelmä sopii yhteen muiden olemassa olevien ja tulevien järjestelmien kanssa. Selvittäisimme, mitkä järjestelmät voisi olla perusteltua järjestää valtakunnallisesti yhtenäisesti. Uudet aluehallinnot ratkaisevat sen, onnistutaanko sosiaali- ja terveyspalvelut tuottamaan laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti. Myös lainsäädännön tulee kulkea mukana. 

Kaikissa sosiaali- ja terveysalan ICT-hankkeissa tulee arvioida, miten ne lisäävät palvelujärjestelmän vaikuttavuutta ja hyödyttävät palvelujen käyttäjiä. Digitalisaatio ja teknologian kehittyminen ovat luoneet painetta osaltaan uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita ja asiakas- ja potilastietojärjestelmiä käyttäjäystävällisempään suuntaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työaikaa on pystyttävä vapauttamaan tietojärjestelmien ongelmista varsinaiseen työhön. Toiminnan kehittämisellä digitalisoinnin avulla odotetaan olevan myös positiivisia vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvun hillintään keskipitkällä aikavälillä. Hallituksen suunnitelmilla emme todennäköisesti ole saamassa hyötyjä hoidon parantumisena tai hoitojonojen lyhenemisenä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentilta 28.70.05 vähennetään 87 650 000 euroa ja että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 44 

Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi uudelleen aluehallinnon perustamisen kustannukset, ICT-menot ja hyödyntää tehostamisvaran uudistusten toteuttamisessa.  

89. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoitus 

31. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitus (arviomääräraha)

Hyvinvointialueiden uusien hallintorakenteiden odotetaan tuovan ihmisille paremmin toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja samalla turvaavan niiden rahoituksen eri puolilla maata. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus toimeenpannaan kuitenkin huonoon aikaan. Koronavi-rusepidemia on kasvattanut hoitovelkaa ja uuvuttanut sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä jo lähes kaksi vuotta. Henkilöstön työkuorma ei vähene, sillä hoitojonoja puretaan vielä pitkään. Koronakriisi kasvattaa myös mielenterveyspalvelujen ja lastensuojelun tarvetta.  

Uudistuksen tavoitteet voivat pahimmassa tapauksessa kaatua henkilöstöpulaan. Sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus tulevaisuudessa näyttäytyy haasteellisena. Kevan tilastojen mukaan kunnissa ja kuntayhtymissä on pulaa lähes kaikista sote-ammattilaisista. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että seuraavan 15 vuoden aikana sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan peräti 200 000 uutta työntekijää.  

Hallitus aikoo kiristää hoitotakuuta niin, että jatkossa hoitoon pääsisi avosairaanhoidossa viikossa hoidontarpeen arvioinnista sekä suun terveydenhuoltoon kolmessa kuukaudessa. Tämä lisää henkilöstön tarvetta. Lisäksi säädökset henkilöstömitoituksesta iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa tulevat voimaan siirtymäajalla. Hallitus on esityksessään arvioinut, että 0,7:n henkilömitoitus tarkoittaisi 4 417 lisähenkilötyövuoden tarvetta. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksessa yli 200 000 työntekijää siirtyy uuden työnantajan palvelukseen, mahdollisesti eri paikkakunnallekin. Kyse on Suomen historian suurimmasta liikkeenluovutuksesta. Hyvinvointiyhteiskunnan kriittinen pohja on sosiaali- ja terveyspalveluissa, minkä vuoksi uudistuksessa ei ole varaa epäonnistua. 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen on vastattava ihmisten tarpeisiin ja yhteiskunnan muutoksiin. Julkisen sektorin tehostamista tulee tavoitella purkamalla päällekkäisiä toimintoja, johtamisen tasoja ja keventämällä hallintorakenteita. Johdon tärkein tehtävä on taata työntekijälle olosuhteet, joissa voi tehdä työt hyvin. Tämä vaatii julkisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa aivan uudenlaista ajattelua. Digitalisaatio on vielä pitkälti hyödyntämättä. Potilastietojärjestelmät eivät ole helpottaneet työtä vaan päinvastoin lisänneet kuormitusta. 

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuutta haastaa jatkuva velkaantuminen. Hyvinvointi ei synny velkavuorella tai äärikireällä verotuksella eikä sillä, että valtio tekee kaikki ratkaisut puolestamme. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 45 

Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi aluehallintojen valmiutta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen vuoden 2023 alusta. 

Vastalauseen lausumaehdotus 46 

Eduskunta edellyttää, että hallitus siirtää tarvittaessa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämistä hyvinvointialueille vuodella eteenpäin. 

Vastalauseen lausumaehdotus 47 

Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa vastuullisen kustannusohjauksen uuden hallinnon perustamisesta lähtien. 

Vastalauseen lausumaehdotus 48 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo tarpeelliset esitykset sote-uudistuksen hallintomenojen hillitsemiseksi. 

90. Kuntien tukeminen 

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Elinajan pidentyessä on hyvinvointipolitiikan painotuksessa huomioitava ikääntyneiden kasvava ja moninaisempi joukko sekä heidän yksilölliset toiveensa ja tarpeensa. Yhä useampi kansalainen on toimintakykyinen vielä vuosikymmeniä eläkkeelle siirtymisen jälkeen.  

Ikääntyneiden parempaan hoivaan ja hoitoon on panostettava yhdenvertaisuus varmistaen. Eduskuntaan tulossa olevalla vanhuspalvelulain uudistuksella on varmistettava ikäihmisten hoitoon pääsy riippumatta hoitopaikasta tai siitä, onko vanhuksella hänen oikeuksistaan huolehtivia omaisia. Vanhuspalveluiden kokonaisuus, kotihoito, ikäihmisten perhehoito, ympärivuorokautinen hoiva ja omaishoito, on uudistettava niin, että jokainen voi luottaa saavansa tarvittaessa laadukkaan ja inhimillisen hoidon, hoivan ja kuntoutuksen yksilöllisesti.  

Tarvitsemme lisää hoitajia ja muuta henkilöstöä turvaamaan ikäihmisten laadukkaat palvelut. Henkilöstön osaaminen ja riittävyys sekä hyvän työelämän edellytykset vanhusten palvelujen eri muodoissa on varmistettava. Hoitohenkilökuntaa on lisättävä tasapuolisesti myös kotihoitoon ympärivuorokautisen hoivan lisäksi. Henkilöstön määrän lisäksi on tarkasteltava työnjakoa sekä henkilöstön osaamista. Hoito- ja hoivatyön ammattilaisille on turvattava mahdollisuus keskittyä omaa osaamista vastaavaan työhön. Uusia teknologisia ratkaisuja on otettava käyttöön vanhustyön tukena. Työn johtamisen toimivuuteen eri tasoilla on kiinnitettävä erityistä huomiota.  

Palveluseteliä ja henkilökohtaista budjettia on hyödynnettävä ikäihmisten ja esimerkiksi vammaisten tarpeisiin parhaiten sopivan palvelumuodon turvaamiseksi sekä itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi. Omaishoitajien jaksamista ja vapaapäivien joustavaa pitämistä voidaan tukea palvelusetelin lisäksi kotiavustajapalveluilla, kiertävän perhehoitajan avulla ja henkilökohtaisella budjetilla sekä vuorohoidolla ja päivätoiminnalla.  

Asiakasmaksulaki on uudistettava hoidon esteiden poistamiseksi ja terveyden tasa-arvon vahvistamiseksi. Suomessa terveydenhuollon asiakasmaksut ovat Pohjoismaiden korkeimmat ja yksi syrjäytymistä syventävä tekijä. Sairastuminen on edelleen iso riski köyhtymiseen ja syrjäytymiseen. Siksi on tärkeää, että perheissä, joissa on paljon sairautta ja vammaisuutta, lapset saavat kuntoutuksen ja fysioterapian maksutta. Maksuttomat lasten terveyspalvelut vähentäisivät terveyseroja ja edistäisivät sitä, että kaikki lapset saisivat yhdenvertaisesti palvelut. Lasten yhdenvertaisuuden parantamiseksi alaikäisten terveydenhuollon palveluista tulee tehdä kokonaan maksuttomia. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 49 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla kotihoitoon ja ympärivuorokautiseen hoivaan saadaan tuhat hoitajaa lisää.  

Vastalauseen lausumaehdotus 50 

Eduskunta edellyttää, että hallitus laajentaa palveluseteleiden käyttötarkoitusta ja velvoittavuutta sekä edistää henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöä erityisesti vammaisten ja vanhusten palveluissa. 

Vastalauseen lausumaehdotus 51 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo lakiesityksen, jolla luovutaan kaikista alaikäisten terveydenhuollon palvelumaksuista. 

01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 

04. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että jatkuvan oppimisen edistäminen on yksi koulutuspolitiikan kohtalonkysymyksistä. Tällä on merkitystä myös työmarkkinoiden näkökulmasta, sillä ammatteja ja aloja häviää jatkuvasti ja uusia syntyy tilalle. Tämä edellyttää jatkuvaa osaamisen päivittämistä ilman, että aina on hankittava kokonaan suoritettava tutkinto.  

Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että uuden viraston perustaminen ja byrokratian lisääminen ei ole ratkaisu siihen, että jatkuvaa oppimista edistetään yhteiskunnassamme. Päinvastoin olisi pohdittava, miten voisimme jo hyödyntää olemassa olevia jatkuvan oppimisen väyliä aiempaa paremmin.  

Hallituksen toimista jää kuva, että ratkaisu jatkuvan oppimisen haasteisiin on uuden viraston perustaminen. Käytännössä tämä johtaa siihen, että jälleen on yksi uusi organisaatio, jonka vastuulla on edistää jatkuvaa oppimista, ja pahimmillaan tämä monimutkaistaa nykyistäkin järjestelmää. 

Tähän peilaten ja ottaen huomioon jatkuvan oppimisen parlamentaarisen ryhmän linjaukset ei ole perusteltua, että maahan perustetaan uusi virasto.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 52 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo esityksen jatkuvan oppimisen viraston perustamisen perumiseksi ja kohdistaa aidosti vaikuttavia toimia jatkuvan oppimisen edistämiseksi. 

10. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö 

20. Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Pedagogisesti laadukas varhaiskasvatus vaikuttaa tutkitusti myöhempään koulupolkuun. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella voidaan tasata oppimiseroja jo varhaisessa vaiheessa sekä tunnistaa oppimisvaikeuksia. 

Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on edelleen muita Pohjoismaita jäljessä, vaikka positiivista kehitystä on viime vuosina tapahtunut. Meidän on edelleen pyrittävä nostamaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta, jotta yhä useampi lapsi pääsee varhaiskasvatuspalveluiden piiriin. 

Laadukas varhaiskasvatus edellyttää riittäviä resursseja. Tämän takia varhaiskasvatuksen tasa-arvorahoitus on toteutettava pysyvänä määrärahalisäyksenä. 

Kokoomus haluaa, että jokainen nuori saavuttaa riittävät tiedot ja taidot toisen asteen opintoihin. Vaikka meillä on maailman paras peruskoulu, valmistuu peruskoulusta edelleen oppilaita, joilla ei ole riittäviä perustietoja ja -taitoja toisella asteella opiskeluun. Kokoomus ei usko hallituksen laastariratkaisuun pidentää oppivelvollisuusikää 18 ikävuoteen. Ongelmiin on pystyttävä puuttumaan varhaisemmassa vaiheessa. 

Hallituksen hankerallin sijaan Kokoomus haluaa vahvistaa perusopetusta pitkäjänteisesti. Näin turvataan myös opettajien mahdollisuus keskittyä työhönsä — lasten ja nuorten kasvun tukemiseen. Peruskoulu on ollut historiallinen innovaatio. Olemme tuudittautuneet siihen niin, että emme ole osanneet riittävän ajoissa puuttua siellä esiintyviin haasteisiin. Tarvitsemme ennakkoluulotonta perusopetuksen uudistamista, jotta vahva osaamispohja varmistetaan jokaiselle lapselle ja nuorelle. 

Kokoomus panostaisi oppivelvollisuuden laajentamiseen varatut määrärahat opetuksen laadun, ohjauksen ja tukipalveluiden vahvistamiseen koulukirjojen ja -kuljetusten sijaan. Näin varmistamme, että jokainen oppilas saa tarvitsemaansa yksilöllistä opetusta ja tukea opinnoissaan. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 53 

Eduskunta edellyttää, että hallitus priorisoi menoja, jotta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelman toteuttamiseen varattu määräraha voidaan muuttaa pysyväksi. 

20. Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus 

30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha)

Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuutta ei saa murentaa oppivelvollisuuden laajentamisen varjolla. Reformin toimeenpanoa ja vaikuttavuutta on seurattava. Ohjauksen ja opetuksen määrää on nostettava pysyvästi. Jokaisella valmistuneella on oltava hyvä ja vahva ammatillinen osaamisperusta. 

Hallituksen määräaikaiset hankerahoitukset eivät tuo pysyvää parannusta ammatillisen koulutuksen tilanteeseen. Hallituksen tulevaisuusinvestoinnit päättyvät ensi vuonna. Kysymys kuuluu, mitä tapahtuu määräaikaisella lisärahoituksella palkatuille opettajille ja ohjaajille vuodenvaihteessa 2022—2023. 

Kokoomus haluaa, että ammatillisessa koulutuksessa on jatkossakin riittävä määrä lähiopetusta. Tämä tukee myös ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 54 

Eduskunta edellyttää, että hallitus priorisoi menoja, jotta ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen varattu määräraha voidaan muuttaa pysyväksi. 

35. Valtionosuus ja -avustus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Lukiouudistus toteutettiin onnistuneesti viime vaalikaudella. Uudistuksen myötä opiskelijoille säädettiin oikeus erityisopetukseen. Lisäksi mahdollistettiin ylioppilaskokeiden rajaton uusiminen. Lukiokoulutuksen uudet opetussuunnitelmat on otettu käyttöön tämän vuoden elokuussa. 

Tällä hetkellä lukiokoulutuksen rahoitus ei turvaa riittävällä tavalla laadukkaan opetuksen järjestämistä. Rahoitusjärjestelmä ei vastaa enää tämän päivän tarpeisiin. Koulutuksen kehittämisessä painopiste on siirrettävä lukiokoulutukseen — lukiot tarvitsevat puolustajansa. 

Toisen asteen duaalimalli on säilytettävä eikä koulutuksen raja-aitojen purkaminen saa johtaa siihen, että koulutusten erityispiirteistä luovuttaisiin. Koulutuksilla on myös erilaiset tehtävät, mikä on ollut keskeinen osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Tulevaisuuden lukio tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden laaja-alaiseen sivistykseen. On tärkeä myös huolehtia, että erityisen koulutustehtävän lukioita on maassamme riittävästi. 

Lukiokoulutuksessa on tulevaisuudessa oltava mahdollista suorittaa englanninkielinen ylioppilastutkinto. Tämä osaltaan lisää Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sekä mahdollistaa myös tehokkaammin koulutusviennin. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että eduskunta lisää 50 000 000 euroa momentille 29.20.35 lukiokoulutuksen rahoituspohjan vahvistamiseksi. 

40. Korkeakouluopetus ja tutkimus 

01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kokoomus on sitoutunut toimenpiteisiin, joilla Suomen TKI-panokset nostetaan neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteenlaskettujen vuotuisten TKI-panoksien tulisi tavoitteen mukaan kasvaa noin 600 miljoonaa euroa vuodessa. Julkisen rahan osuus tästä on 200 miljoonaa. Kaksi kolmasosaa tarvittavista panoksista on saatava yksityiseltä sektorilta. Yhteisen tavoitteen saavuttaminen ratkaistaan siis ennen kaikkea yksityisellä sektorilla. 

Kokoomus esittää TKI-määrärahojen lisäämistä 100 miljoonaa euroa joka vuosi kymmenen vuoden ajan. Tämä kohdennetaan niin Suomen Akatemian, Business Finlandin kuin yliopistollisten sairaaloiden valtion tutkimusrahoituksen vahvistamiseen. 

Vuodelle 2022 kokoomus esittää Suomen Akatemian määrärahalisäysten kohdentamista nuorten tutkijoiden työuran alkupäähän. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että eduskunta lisää 35 000 000 euroa momentille 29.40.01 Suomen Akatemian pysyvän rahoituksen vahvistamiseksi. 

50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Varhaiskasvatuslainsäädäntö on juuri uudistettu kokonaisuudessaan. Varhaiskasvatuksen toimintaympäristön kannalta olisi nyt äärimmäisen tärkeää keskittyä lain tehokkaaseen toimeenpanoon. Siirtymäaikaan sisältyy muun muassa varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutustason nostaminen, mikä edellyttää edelleen toimenpiteitä varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärien nostamiseksi yliopistotasoisessa koulutuksessa. 

Laadukas varhaiskasvatus edellyttää riittäviä resursseja. On varmistettava, että meillä on riittävästi korkeasti koulutettuja varhaiskasvatuksen ammattilaisia tulevaisuuden tarpeisiin. Alan veto- ja pitovoimasta on pidettävä huolta. Jokaiselle lapselle on oltava tarjolla riittävästi kasvua tukevia palveluita. 

Kokoomus haluaa varmistaa, että aloituspaikkojen nostamiseen varattu määräraha on pysyvä, jotta koulutuksen laadusta ei jouduta tinkimään. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että eduskunta lisää 15 000 000 euroa momentille 29.40.50 varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärien pysyvään nostamiseen. 

70. Opintotuki 

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

Kokoomus kannattaa opintotuen tulorajojen nostamista, mutta katsoo, että hallituksen esitys on riittämätön. Määräaikaisen tulorajojen korotuksen sijaan on toteutettava Kokoomuksen esittämä pysyvä 50 prosentin tulorajojen korotus. Työnteon on oltava aina kannattavaa ja kannustinloukkuja on purettava. 

Opintotuen matalat tulorajat aiheuttavat opiskelijoiden käytettävissä olevien tulojen jäämistä keinotekoisesti matalammalle tasolle. Tulorajojen korotus parantaa mahdollisuuksia työntekoon ja elintason nostamiseen opintojen aikana. Nettovaikutuksiltaan tulorajojen korotus vahvistaa julkista taloutta, kun etuusmenojen kasvu jää verotulokertymän muutosta pienemmäksi. Etuusmenojen ja verotulokertymän muutokset yhteensä vahvistavat julkista taloutta noin 6 miljoonalla eurolla. 

Kokoomus katsoo, että opintotukilainsäädäntöä on tarkasteltava jatkossa kokonaisuutena. Tämä on otettava huomioon myös sosiaaliturvauudistuksessa. Opintotuen lainsäädäntö on nyt pirstaleinen ja monimutkainen useiden eri vaalikausina toteutettujen osauudistuksien seurauksena. 

Lisäksi opintotuen kannustinelementtejä, kuten opintolainahyvitystä, on kehitettävä. Jo nyt on havaittavissa, että opintolainahyvityksen korottamisella on ollut myönteisiä vaikutuksia korkeakoulututkinnon suoritusaikoihin. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 55 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnalle esityksen opintotuen tulorajojen korottamiseksi pysyvästi 50 prosentilla.  

Perustelut 

Maatalouden kannattavuustilanne on jatkunut vaikeana, ja kokonaiskuva on talouden tunnuslukujen valossa heikko. Vaikka maatalouden tilakoko on kasvanut ripeästi, taloudelliset tulokset ovat heikentyneet vuosituhannen vaihteesta. Heikoksi jäävä sato, kustannusten nousu ja alhaiset kotieläintalouden tuottajahinnat heikentävät maa- ja puutarhatalouden kannattavuutta tänäkin vuonna. Useiden viime vuosien heikkojen satovuosien lisäksi viljelijöitä huolettaa ensi kesän kylvöjen onnistuminen rajusti nousseiden lannoitehintojen takia. Tuoreimman satoarvion mukaan viljasato jäi 17 prosenttia pienemmäksi kuin vuonna 2020. Satotulos näkyykin viljatilojen kannattavuuskertoimen putoamisena lähelle nollaa. Ennusteen mukaan maitotilojen kannattavuuskerroin alenee 0,61:stä 0,52:een, sikatilojen kannattavuuskerroin putoaa 0,60:een, ja kannattavimman tuotantosuunnan, siipikarjatalouden, 1,21:een. Hallitus on tarttunut selvitysmies Reijo Karhisen ehdottamiin toimenpiteisiin liian hitaasti. Suomalaisesta maataloustuotannosta on tehtävä yrittäjämäisempää ja houkuttelevampaa erityisesti nuorille toimijoille.  

Ruuantuotannon tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa on maatalouden kannattavuuden kehittyminen. Mitä parempi on tuotteista saatava hinta, sitä terveempi ja elinvoimaisempi markkinaympäristö sen seurauksena syntyy. Näkemyksemme mukaan maatalouden tuet on ohjattava aktiivisen ja uudistavan maatalouden edistämiseen. Valvontajärjestelmää on kehitettävä viljelijälähtöiseksi ja valmentavaksi. Kannustamme hallitusta toimiin, joilla tuetaan maatilojen välistä yhteistyötä. Yhteistyötä voidaan kehittää esimerkiksi biokaasutuotannossa. Samoin myös tuottajien osaamiseen on panostettava ja hallinnollista taakkaa on syytä keventää.  

Huomautamme myös, että viljelijöille maksettavat korvaukset valkoposkihanhien aiheuttamista tuhoista ovat kasvaneet jälleen. Hallituksen olisi tuotava nopealla aikataululla eduskunnalle esitys valkoposkihanhien siirtämisestä metsästyslain piiriin. Ympäristöministeriöllä ja maa- ja metsätalousministeriöllä on erilainen näkemys asian ratkaisemisesta erityisesti budjettitekniikan vuoksi. Hallinnolliset erimielisyydet on työnnettävä sivuun viljelijöiden kokeman hädän vuoksi. Ruotsissa ja Virossa lintudirektiivin mahdollistamaa joustoa on hyödynnetty siten, että valkoposkihanhi on metsästyslain piirissä oleva laji ja lintudirektiivin implementointi on metsästyslain kautta. 

Kiinnitämme huomiota kymmenvuotiseen elinympäristöjen tilan parantamisen toimintaohjelman toimeenpanoon. Näemme, että luonnon monimuotoisuuden turvaaminen perinneympäristöillä, niityillä, kedoilla ja metsälaitumilla onnistuu paremmin aktiiviviljelyn tukemisella kuin jälkikäteen tehdyillä ennallistamistoimilla. Kokoomus korostaa suojelutoimissa vapaaehtoisuutta. Pakkoon perustuvat suojelutoimet aiheuttaisivat häiriöitä ja tarpeetonta vastarintaa metsänomistajien keskuudessa. Suometsiä pitää voida hyödyntää puunsaannin kannalta jatkossakin. Näemme tärkeänä vapaaehtoisen METSO-ohjelman rahoituksen jatkamisen. Ohjelmalla on laaja kannatus metsänomistajien sekä asiantuntijoiden keskuudessa.  

Hallituksen puheet ruokaviennin suhteen ovat huomattavasti suurempia kuin itse teot. Ruokaviennin edistäminen on liialti yksittäisten ja irrallisten hankkeiden varassa. Tämän takia tulee perustaa Food from Finland -osakeyhtiö, joka keskittyy kaikella tarmolla ja pysyvällä asiantuntemuksella tuloksekkaaseen vientiin. Rahoitus saadaan säästyneistä hankerahoista. Osakeyhtiön perustaminen vaatii maa- ja metsätalousministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön nopeaa yhteistyötä. Liian hajautetut vientiponnistelut eivät ole tuottaneet tulosta. Se näkyy elintarvikkeiden negatiivisen kauppataseen huolestuttavana jämähtämisenä. Uudet ruokainnovaatiot pitää voida kehittää ja toteuttaa Suomessa ja myydä Suomesta maailmalle. Kannatamme lähiruuan ja tilojen suoramyynnin edistämistä osana elintarvikeyrittäjyyden vahvistamista. Sen vuoksi lainsäädännön tulee sallia nykyistä helpommin ruuan kokonaisvaltainen lähijalostus ja suoramyynti, mukaan lukien liha. Tilojen suoramyyntioikeuksia on edistettävä ja laidunteurastus sallittava. Lisäksi teurastamoiden ja muiden elintarvikelaitosten kilpailukykyä on parannettava alentamalla valvonta-, tarkastus- ja lupamaksuja.  

Metsästys ja erityisesti koirilla metsästäminen kuuluu vahvasti suomalaiseen kulttuuriperimään. Olemme huolisamme, että tietyillä alueilla jatkuvasti oleskelevat susilaumat estävät kansalaisia harjoittamasta omaa perinteistä kulttuuria, kuten koirilla metsästämistä. Susikantamme on mitä elinvoimaisin kanta ja ylittää tällä hetkellä sen rajan, jota on normaalisti pidetty edellytyksenä susien elinvoimaisuuden kannalta. Jatkuvasti uusia alueita valtaavat sudet aiheuttavat monissa ihmisissä myös pelkoa siinä määrin, että he eivät uskalla käyttää jokamiehenoikeuttaan esimerkiksi marjojen poimimiseen. Ehdotammekin, että hallitus tarttuisi viimein toimeen ja sallisi suden kannanhoidollisen metsästyksen. Myös suurpedoista poronhoidolle aiheutuvat vahingot ovat jatkuvasti kestämättömällä tasolla. 

Maatalouden ravinnevirtoihin liittyviä tukia ja sääntöjä hallitsee EU:n yhteinen maataloustukijärjestelmä CAP. Suomen maatalouspolitiikan tulevien vuosien monet kysymykset ratkotaankin valmistelussa olevassa Suomen CAP-suunnitelmassa. Meidän tulee hakea entistä voimakkaammin ratkaisuja, joilla voidaan parantaa niin ympäristön tilaa kuin tuottajien asemaa ja maatalouden kannattavuutta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 56 

Eduskunta edellyttää, että maatalouden tuet ohjataan aktiivisen ja uudistavan maatalouden edistämiseen.  

Vastalauseen lausumaehdotus 57 

Eduskunta edellyttää, että valkoposkihanhi siirretään metsästyslain piiriin vuoden 2022 alkupuolella.  

Vastalauseen lausumaehdotus 58 

Eduskunta edellyttää, että hallitus toteuttaa mahdollisimman nopeasti ravinneohjelman, jolla varmistetaan, että ylijäämälanta ohjautuu biokaasun ja kiertoravinteiden tuotantoon.  

Vastalauseen lausumaehdotus 59 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo nopealla aikataululla eduskunnalle selvityksen ruokaviennin kehityssuunnista ja tulevaisuuden toimenpiteistä. 

Vastalauseen lausumaehdotus 60 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskuntaan esityksen, jolla edistetään maatilojen suoramyyntiä. 

Vastalauseen lausumaehdotus 61 

Eduskunta edellyttää, että hallitus toisi eduskuntaan kiireellisen esityksen, joka mahdollistaisi susien kannanhoidollisen metsästyksen.  

10. Liikenne- ja viestintäverkot 

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Kokoomus haluaa edistää asumista ja liikennettä tukevien paikallisten hankkeiden toteuttamista Koko Suomi kuntoon -paketilla, johon varataan valtion omaisuuden järjestelyissä rahoitusta 500 miljoonaa euroa. Valtio osallistuu sellaisten kaupunkien ja kuntien hankkeiden rahoitukseen, jotka tukisivat kestävää liikkumista ja uutta asuntorakentamista. 

Kokoomus esittää, että rahoista yhteensä 77,5 miljoonaa euroa ohjataan pääradan välin Helsinki—Riihimäki sekä Espoon kaupunkiradan rakentamiseen.  

Kokoomus vauhdittaa asuntotuotantoa Valtion asuntorahaston varoilla. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaama asiantuntijaselvitys asuntopolitiikasta suosittelee rahaston likvidien varojen ohjaamista kaupunkirakennetta kehittävien ja asumista edistävien liikennehankkeiden rahoitukseen. Asuntorahaston varoja käyttämällä voidaan purkaa asuntorakentamisen pullonkauloja. Käytettävissä olevaa varallisuutta on arviolta noin 2 miljardia euroa. Tämä ei asiantuntijaraportin mukaan vaaranna rahaston myöntämiä avustuksia tai muuta toimintaa.  

Kokoomus edistää asumista ja liikennettä tukevien paikallisten hankkeiden toteuttamista Koko Suomi kuntoon -paketilla, johon varataan rahoitusta 500 miljoonaa euroa. Idea on, että valtio osallistuu sellaisten kaupunkien ja kuntien hankkeiden rahoitukseen, jotka tukevat kestävää liikkumista ja uutta asuntorakentamista.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 31.10.77 lisätään 500 000 000 euroa uusien väylien rakentamiseen ja suunnitteluun. 

20. Liikenteen ja viestinnän palvelut 

43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha)

Miehistötukena varustamoille palautetaan meripalkoista suoritettavat ennakonpidätykset ja eräät työnantajan sosiaaliturvamaksut siten, että tarkoituksena on tukikelpoisten verojen ja sosiaaliturvamaksujen palauttaminen kokonaan. Rahtialusten osalta tuki on osittain perusteltu merenkulkualan kilpailutilanne huomioiden. Kuitenkin suuri osa tuesta kohdistuu nykymuotoisessa tukiohjelmassa ns. viihdemerenkulkuun. Merellä tarjottavat ravintola- ja viihdepalvelut kilpailevat maissa sijaitsevan toiminnan kanssa ja saavat epäreilua kilpailuetua miehistötuesta. 

Kokoomus uskoo markkinatalouden voimaan hyvinvoinnin luojana. Julkisen vallan tehtävä on turvata toimiva markkinatalous (pro market) eikä tukea yksittäisiä yrityksiä tai toimialoja (pro business). Tehottomia yritystukia tulee karsia ja suunnata vapautuneet voimavarat parempiin kohteisiin. 

Vastalauseen lausumaehdotus 62 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla erityisesti viihdemerenkulun miehistötukea leikataan 77,2 miljoonalla eurolla tehottomana yritystukena, kuitenkin siten, että merenkulun huoltovarmuusseikat kauppalaivaston osalta huomioidaan. 

60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (siirtomääräraha 3 v)

Kokoomus katsoo, että julkisen hallinnon säästö- ja tuottavuustoimenpiteitä tulee kohdistaa lähtökohtaisesti kaikkeen julkiseen toimintaan. Yleisradio toimii mediatoimialalla harjoittaen yleisradiotoimintaa. Sen rooli suomalaisessa yhteiskunnassa on tärkeä viranomaiskanavana sekä erityisesti sellaisten sisältöjen tukemisen osalta, joille ei synny riittävää markkinaa kaupallisesti. Yleisradio on yli 550 miljoonan euron budjetilla suuri toimija media-alalla, jossa on meneillään valtava murros. Sen rahoitus on jatkuvasti turvattu indeksikorotuksin ja Yle-verolla toisin kuin kaupallisten toimijoiden asema. Osana julkisen hallinnon tehostamista kokoomus haluaa palauttaa Yleisradion rahoituksen vuoden 2019 tasolle. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 63 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo esityksen, jolla siirto valtion televisio- ja radiorahastoon palautetaan vuoden 2019 tasolle indeksitarkistuksena. 

20. Uudistuminen ja vähähiilisyys 

40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)

Pärjätäkseen globaalissa kilpailussa Suomen on pienenä maana panostettava tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI). Ilman riittäviä panostuksia osaamiseen ei synny kestävää talouskasvua. Kokoomus esittää, että TKI-panostusten tasoa vahvistetaan 200 miljoonalla eurolla tinkimättä julkisen talouden kestävyydestä. 

Kokoomus on sitoutunut toimenpiteisiin, joilla Suomen TKI-panokset nostetaan neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteenlaskettujen vuotuisten TKI-panosten tulisi tavoitteen mukaan kasvaa noin 600 miljoonaa euroa vuodessa. Julkisen rahan osuus tästä on 200 miljoonaa. Kaksi kolmasosaa tarvittavista panoksista on saatava yksityiseltä sektorilta. Yhteisen tavoitteen saavuttaminen ratkaistaan siis ennen kaikkea yksityisellä sektorilla. 

Kautensa loppuun mennessä hallitus on nykyisen suunnitelmansa mukaan leikkaamassa pysyvää tieteen rahoitusta yhteensä yli 100 miljoonaa euroa. Vastoin lupauksia TKI-panosten pysyvä ratkaisu on jäämässä kokonaan seuraavalle hallitukselle. 

Kokoomus esittää TKI-määrärahojen lisäämistä 100 miljoonaa euroa joka vuosi kymmenen vuoden ajan. Ensi vuodelle pysyvää rahoitusta kohdennetaan Business Finlandille 55 miljoonaa euroa uudistaviin innovaatiotukiin. Tähän liittyen tukisimme myös erityisesti pienydinvoimaloiden tutkimusta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 32.20.40 lisätään 55 000 000 euroa uudistaviin innovaatiotukiin. 

41. Energiatuki (arviomääräraha)

Kuusi vuotta sitten meille sanottiin, että kivihiilestä irtautuminen olisi mahdotonta vuoteen 2029 mennessä. Nyt valtaosalla energiayhtiöistä on jo suunnitelmat kivihiilestä irtaantumiseen jo muutaman vuoden päästä. Vanhojen hiilivoimaloiden savupiiput kaatuvat ja vierelle nousee uusiutuvaa energiaa. 

Mitä tulee EU:n elpymisrahastoon, niin pidämme tärkeänä panostuksia vetytalouteen sekä kiertotalouteen. Vetyyn perustuvat ratkaisut ovat elintärkeitä niillä sektoreilla, joilla sähköistäminen ei riitä. Voimme korvata esimerkiksi terästeollisuudessa fossiiliseen hiileen perustuvan tuotantoprosessin vetypelkistyksellä. Euroopassa on käynnistymässä suuret vetyteknologian ja synteettisten kaasujen ohjelmat. Suomella ei ole varaa jäädä tästä kilpajuoksusta jälkeen. Odotamme näkevämme seuraavien vuosien aikana merkittäviä kaupallisia läpimurtoja. Wärtsilä, St1 ja Kemira suunnittelevat jo Joutsenoon pilottilaitosta synteettisen polttoaineen tuotantoon vedystä ja hiilidioksidista. Kaupallisen päänavauksen kannalta keskeinen kysymys on kelpuuttaa nämä synteettiset polttoaineet nopeasti uusiutuvan polttoaineen jakeluvelvoitteeseen. 

Kivihiilestä luopuminen tapahtuu lakisääteisesti vuoteen 2030 mennessä. Kokoomus kannustaisi hiilen korvaamiseen myös lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveron nostolla ja vahvistamalla päästökaupan vaikutusta EU:ta tiukemmalla 2030-tavoitteella sekä pienydinvoimaloita tukemalla. Järkevän muutoksen kannalta oleellisinta ei ole se, että jotkut yhtiöt houkutellaan tätä nopeampaan tahtiin porkkanarahalla, vaan se, että muutos minimoi polttamalla tuotetun lämmön osuuden 2030-luvun Suomessa.  

Tätä tukee hallituksen kaavaileman varhaisten hiililuopujien erillisen porkkanan sijaan parhaiten sähköveroreformin toteuttaminen heti lämpöpumppujen ja datakeskusten veromuutoksia myöten. Fiksu muutos ei voi perustua puun polton kohtuuttomaan lisäämiseen vaan siihen, että 2030-luvulla lämmityksen ytimessä ovat viime vuosina nopeasti hyötysuhdettaan kasvattaneet ja uusiin suuriin kokoluokkiin yltäneet lämpöpumput sekä teollisuuden ja kiinteistöjen hukkalämmöt.  

Päästötöntä sähköä ja lämpöä tarvitaan jatkossa valtavasti lisää fossiilisen polton päätyttyä, ja pienydinvoima on teknistaloudellisesti lupaava keino niiden tuottamiseen. Pienreaktoreissa hyödynnetään yksinkertaisia teknisiä ratkaisuja ja sarjatuotantoa. Pienydinvoiman etuina ovat kustannustehokkuus, turvallisuus ja monipuolisemmat käyttökohteet. On järjetöntä, että ydinenergiasääntely hidastaa nykyisellään pienydinvoiman hyödyntämistä Suomessa. Ydinvoimaloiden tekninen perusta on hyvin tunnettu, ja pieniä ydinvoimaloita on rakennettu muun muassa jäänmurtajien voimanlähteiksi. Suomen ydinenergialainsäädäntö ja -määräykset muodostavat kuitenkin tällä hetkellä merkittävän hidasteen SMR-teknologian hyödyntämiselle Suomessa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 64 

Eduskunta edellyttää, että hallitus lakkauttaa kivihiiltä korvaavien investointien tehottoman energiatuen. 

Vastalauseen lausumaehdotus 65 

Eduskunta edellyttää, että synteettiset polttoaineet sisällytetään osaksi sekoitevelvoitetta.  

Vastalauseen lausumaehdotus 66 

Eduskunta edellyttää, että ydinenergia-alan lainsäädäntö uudistetaan siten, että lainsäädäntö mahdollistaa pienreaktorien teknisten erityisominaisuuksien huomioimisen, sarjavalmisteisten reaktoreiden luvituksen ja ydinenergian hyödyntämisen uusissa käyttökohteissa. 

30. Työllisyys ja yrittäjyys 

51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)

Jokainen ihminen on yksilö, jokaisen tarina on ainutlaatuinen. Työvoimapalveluita on uudistettava tukemaan jokaisen työnhakijan yksilöllistä tilannetta ja kohdennettava tuki sellaisiin toimiin, jotka tutkimusten mukaan todennäköisimmin vahvistavat työllisyyttä. Useiden tutkimusten mukaan palkkatuki on suurilta osin tehoton keino työllisyyden edistämisessä. 

Valtioneuvoston teettämän perusteellisen palkkatuen tehoa selvittäneen tutkimuksen mukaan julkisen ja kolmannen sektorin palkkatuettujen työllisyys- ja ansiotaso ei kohentunut palkkatukijakson jälkeen. Tutkimuksessa koottiin vakuuttavasti ulkomaista tutkimustietoa sekä arvioitiin laadukkaasti kotimaista kehitystä. Kokoomus esittää työttömien palveluihin tarkoitettujen resurssien kohdentamista aidosti tehokkaisiin keinoihin ja palkkatuen merkittävää vähentämistä. 

Hallitus toteuttaa pohjoismaiseksi työnhaun malliksi nimetyllä uudistuksella Sipilän hallituksen aikana valmistellun aktiivimalli kakkosen. Perusmekanismi on, että työnhakijan työttömyysetuutta leikataan, jos tämä ei aktiivisesti paranna omaa työllistymisen todennäköisyyttä. Marinin hallitus luo ns. uhkavaikutuksen etuuden leikkauksesta, jonka voi välttää kirjoittamalla työhakemuksia. Seurauksena TE-palveluilta edellytetään merkittävä määrä virkailijoiden seurantayhteydenottoja työnhakijoihin. 

Hallitus on varannut määräaikaista RRF:n rahoitusta 70 miljoonaa euroa TE-palveluiden henkilökunnan lisäämiseksi. Arvioitu työn määrän kasvu uhkaa silti jäädä resurssien kasvua suuremmaksi, ja moni työnhakija miettii, mitä yksilölliselle palvelulle tulee käymään. Kokoomus uskoo, että jokaisen ihmisen tilanne on yksilöllinen, ja siksi tarjotun avun täytyy olla sitä myös. Siksi kokoomus esittää työvoimapalveluiden vahvistamista edelleen 20 miljoonalla eurolla. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 32.30.51 lisätään 20 000 000 euroa työvoimapalveluiden vahvistamiseen ja että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 67 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo esityksen tehottomaksi todetun palkkatuen määrärahojen sopeuttamisesta ja työllisyysreformien kohdentamisesta tutkitusti työllisyyttä vahvistaviin keinoihin. 

50. Kotoutuminen ja kansainvälinen osaaminen 

03. Kotoutumisen ja työvoiman maahanmuuton edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Työperäinen maahanmuutto on vähintään tuplattava. Kokoomus on esittänyt kansainvälisen rekrytoinnin ohjelmassa lukuisia keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Mikäli tavoitteeseen ei näillä keinoilla päästä, on pikaisesti luotava uusia. 

Loisimme yrityksille reilun työnantajan sertifikaatin, jolla työnantajan palvelukseen ulkomailta tuleville työntekijöille luvataan nopea kahden viikon lupamenettely. Sertifikaatin saava yritys sitoutuu omavalvontaan sekä raportointiin. Työlupahallintoa on automatisoitava ja digitalisoitava. 

Kolmelle ministeriölle hajautunut sekava ja byrokraattinen työlupaprosessi on koottava yhteen tulosvastuulliseen yksikköön. Suomalaisesta korkeakoulusta valmistuvalle ulkomaan kansalaiselle on myönnettävä automaattinen oleskelulupa sekä EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulleille opiskelijoille lukukausimaksujen verovähennysoikeus Suomessa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 32.50.03 lisätään 10 000 000 euroa kansainvälisen rekrytoinnin vauhdittamiseksi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 68 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin kansainvälisen rekrytoinnin kaksinkertaistamiseksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 69 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy viipymättä lainsäädäntötoimiin, joilla yrityksille luodaan reilun työnantajan sertifikaatti, jolla työnantajan palvelukseen ulkomailta tuleville työntekijöille luvataan nopea kahden viikon lupamenettely. 

Vastalauseen lausumaehdotus 70 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo nopeasti esityksen saatavuusharkinnasta luopumiseksi ja valvonnan painopisteen siirtämisestä tehokkaaseen jälkivalvontaan, jossa hyödynnetään automaatiota ja tulorekisterin tulotietoja. 

Vastalauseen lausumaehdotus 71 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo esityksen, jolla toteutetaan pysyvä oleskelulupa suomalaisesta korkeakoulusta valmistuneelle ulkomaalaiselle opiskelijalle. 

Vastalauseen lausumaehdotus 72 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo tarpeelliset esitykset mallista, jonka puitteissa EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulleet opiskelijat voivat vähentää verotuksessa Suomeen töihin jäädessään maksamansa lukukausimaksut. 

Vastalauseen lausumaehdotus 73 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin, joilla kolmelle ministeriölle hajautunut sekava ja byrokraattinen työlupaprosessi kootaan yhteen tulosvastuulliseen yksikköön. 

03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 

04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kokoomus on huolissaan siitä, ettei hallitus ole valmis rahoittamaan kansallisia laaturekistereitä, joista saadaan tietoa muun muassa palveluiden laadusta, vaikuttavuudesta ja hoitoketjuista. Kokoomus esittää, että laaturekisteri vakinaistetaan. Niiden avulla terveydenhuollon laatua voidaan valtakunnallisesti ja luotettavasti seurata ja parantaa potilaiden saaman hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta. Lisäksi rekisterillä kehitetään hoidon vaikuttavuuden ja kustannusten vertailtavuutta. Laaturekisterit ovat tärkeässä roolissa myös sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaisten palvelujen saatavuuden ja laadun turvaamisessa. 

Hoitotyön tutkimussäätiön, Hotuksen, rahoitus on käännettävä kasvu-uralle näyttöön perustuvan toiminnan edistämiseksi ja jalkauttamiseksi terveydenhuoltoon. Tämä edistää vaikuttavien ja hyvien käytänteiden käyttöönottoa hoitotyössä, säästää turhia kustannuksia ja parantaa potilasturvallisuutta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 33.03.04 lisätään 200 000 euroa hoitotyön tutkimuksen vahvistamiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 74 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo esityksen kansallisten laaturekisterien vakinaistamiseksi sekä varaa tämän toteuttamiseen kaksi miljoonaa euroa hoidon vaikuttavuuden, yhdenvertaisuuden ja potilasturvallisuuden sekä tiedolla johtamisen kehittämiseksi. 

25. Kansalliset osaamiskeskittymät (siirtomääräraha 3 v)

Terveysalan kasvustrategiaan on koottu yhteen toimet, joilla vahvistetaan terveysalan tutkimusympäristöä. Strategia tähtää terveysalan kilpailukykyisen toimintaympäristön systemaattiseen kehittämiseen, investointien lisäämiseen ja kasvun aikaansaamiseen. Terveysalan kasvustrategian toimeenpanolla luodaan myös mahdollisuuksia yksilön parempaan terveydenhuoltoon ja sosiaali- ja terveyssektorin toiminnan tehostamiseen. Kasvustrategian toimeenpano on vahva myönteinen signaali yksityisen sektorin tutkimusinvestointeja suunnitteleville toimijoille. 

Suuntaamalla voimavaroja osaamiskeskuksiin, kuten neurokeskukseen ja syöpäkeskukseen, voidaan panostaa parempaan hoitoon sekä Suomessa tehtävään tutkimukseen ja tuotekehitykseen. 

Samalla rakennamme yrityksille houkuttelevaa toimintaympäristöä, joka tuo tutkimusinvestointeja Suomeen. Panostus maksaa itsensä takaisin parempana hoitona ja kasvavina tutkimusinvestointeina. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 33.03.25 lisätään 5 000 000 euroa terveysalan kasvustrategian toteuttamiseksi.  

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut 

54. Asumistuki (arviomääräraha)

Suomi tarvitsee toimivampia asuntomarkkinoita. Toimivat asuntomarkkinat pitävät osaltaan talouden rattaat pyörimässä. Kokoomuksen mielestä asuntomarkkinat kaipaavat lisää kilpailua ja tarjontaa varsinkin kasvukeskuksiin, joissa kysyntä uusille asunnoille on kaikkein suurin. Vastaavasti asuntomarkkinoiden tarpeetonta sääntelyä ja byrokratiaa olisi perusteltua vähentää.  

Asumista tuetaan Suomessa useilla tukimuodoilla. Suoraa tukea on muun muassa yleinen asumistuki, epäsuoraa taas erilaiset tonttisubventiot sekä kuntien ja ARA:n tukema asuntotuotanto. Tukijärjestelmä kaipaisi laajamittaista läpivalaisua ja eri tukimekanismien vaikuttavuuden kriittistä arviointia. Kasvattaako yhteiskunnan tuki tehokkaasti asumisen laatua? Tai vähentääkö se asumisen hintaa? 

Suomessa on arvioitava uudelleen, millaiseen asumiseen yhteiskunnan tukia tarvitaan. Suorat asumisen tuet ovat kasvaneet kaksinkertaisiksi vain hieman yli kymmenessä vuodessa. Voiko asumisen laadun sanoa kasvaneen vastaavasti? 

Suora asumistuki on reilumpi tapa tukea yhdenvertaisesti kaikkien pienituloisten asumista kuin yhteiskunnan tukemien kohtuuhintaisten asuntojen tarjoaminen vain harvoille onnekkaille. Monista hyvistä ominaisuuksistaan huolimatta yleinen asumistukien kokonaisuus muodostaa kannustinloukkuja ottaa vastaan kokopäiväistä työtä, nostaa yleistä vuokratasoa markkinoista riippuen ja kohdistaa osin yhteiskunnan tukea sellaiseen asumiseen, johon yhteiskunnan tukea on vaikea perustella. 

Suoria asumisen tukia maksetaan hallituksen talousarvioesityksen mukaan ensi vuonna yli 2,3 miljardia euroa. Yleisen asumistuen menot ovat kaksinkertaistuneet vain hieman yli kymmenessä vuodessa. Kelan tilastojen mukaan muiden kuin opiskelijaruokakuntien yleistä asumistukea saavien ruokakuntien lukumäärä on kasvanut vuodesta 2014 yli 50 000 ruokakunnalla vuoteen 2019. Tukimenojen kasvu on nykyisellään kestämättömissä uomissa — järjestelmä vaatii remonttia. 

Opiskelijoiden siirto yleiseen asumistukeen vaikuttaa jälkikäteen tarkasteltuna vaikealta perustella. Opiskelijoiden saamat asumisen tuet ovat kasvaneet vuodesta 2016 noin 260 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä. On vaikea perustella, miksi neljännesmiljardin tuki opiskelijoiden asumiseen olisi muita keinoja parempaa yhteiskunnan tukea laadukkaaseen koulutukseen. Yksiöissä asuminen on yleistynyt voimakkaasti samalla, kun soluasuntojen asumispaikkoja on vapaana ympäri Suomen. Tukimenojen kasvu on kohdistunut yksiöissä asuville, kun opiskelijapariskunnille tai yhteisöllisissä asumismuodoissa asuville tuki on jopa pienentynyt. Tilastokeskuksen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti ei ole vähentynyt vuoden 2015 jälkeen — ammattikorkeakouluopiskelijoiden työskentely on jopa hieman yleistynyt. Opiskelijan kannalta tukijärjestelmä ei ole ennustettava, kun opintotukeen ja asumislisään sovelletaan eri tulorajoja. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 75 

Eduskunta edellyttää, että toteutetaan asumistuen kokonaisuudistus, jotta asumisen kallistumista voidaan hillitä ja asumistukimenoja kohdentaa sellaiseen asumiseen, johon yhteiskunnan tukea aidosti tarvitaan. 

Vastalauseen lausumaehdotus 76 

Eduskunta edellyttää, että selvitetään hyväksyttyjen enimmäisasumismenojen määrittäminen nykymallin sijaan työssäkäyntialueiden mukaan sekä enimmäisneliövuokratason asettamista tuen kriteeriksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 77 

Eduskunta edellyttää, että arvioidaan, onko omistusasunnon rahoitusvastikkeen korvaaminen asumistuella tarkoituksenmukaista. 

Vastalauseen lausumaehdotus 78 

Eduskunta edellyttää, että perusomavastuun kaavaa tarkistetaan siten, että tuki kohdentuu tarkoituksenmukaisemmin ja että asumistukeen sisältyviä kannustinloukkuja voidaan purkaa. 

Vastalauseen lausumaehdotus 79 

Eduskunta edellyttää, että uudelleenarvioidaan opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiriin ja laaditaan opiskelijoille aidosti yksilöllinen asumisen tukimalli, joka sopii saumattomasti yhteen muiden opintoetuuksien kanssa. 

40. Eläkkeet 

50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha)

Hallituksen asettama valtiosihteeri Jari Partasen (kesk) yritystukityöryhmä pitää raportissaan mahdollisena, että merimieseläkekassan saamaa valtionosuutta laskettaisiin. Vuodesta 2021 eteenpäin valtionosuuden on jo aiemmin sovittu laskevan 29 prosenttiin nykyisestä 31 prosentista. Laskemalla osuutta edelleen voitaisiin saavuttaa suurempi menosäästöjen taso.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 80 

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle pikaisesti esityksen merimieseläkekassan saaman valtionosuuden laskemiseksi niin, että osuuden perusteella maksettava määrä vähenee 10 miljoonaa euroa. 

60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 

32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)

Valtion tutkimusrahoitus (VTR) on tarkoitettu myönnettäväksi yliopistotasoisen sosiaali- ja terveyden tutkimuksen hankkeille. Yliopistotasoisella tutkimuksella turvataan erityisesti julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämistä vaikuttavaan, väestön terveyttä ja hyvinvointia tukevaan suuntaan. 

Kokoomus nostaa esiin huolen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusrahoituksen riittävyydestä. Hallituksen esittämät panostukset lääketieteelliseen tutkimukseen ja erityisesti yliopistotasoiseen tutkimukseen (VTR) ovat riittämättömät. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 33.60.32 lisätään 10 000 000 euroa yliopistotasoisen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen rahoittamiseksi. 

39. Palvelurakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Suomalaisten kasvavat terveyserot ja hoitoon pääsy ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden suurimpia haasteita. Ihmiset eivät ole palveluiden suhteen yhdenvertaisessa asemassa. Erityisesti perusterveydenhuollon palveluiden ja mielenterveyspalveluiden saatavuudessa on ongelmia eri puolilla Suomea, ja monisairaiden ja paljon palveluita tarvitsevien palvelukokonaisuudet ovat pirstoutuneet. Hyvinvointi- ja terveyseroja voidaan kaventaa turvaamalla oikea-aikaiset palvelut ja varhainen tuki jokaiselle toimeentulosta riippumatta.  

Kokoomuksesta sosiaali- ja terveyspalveluita on uudistettava ihmisten tarpeet ja hoitoonpääsy edellä. Hallituksen tekemät ratkaisut eivät takaa yhdenvertaisia palveluita suomalaisille. Aluehallintouudistuksesta puuttuvat keinot, joilla sote-uudistukselle asetetut tavoitteet saavutetaan hyvinvointialueilla. Hallintouudistus ei paranna palveluihin pääsyä eikä hillitse kustannusten kasvua. Hyvinvointipalvelujen kehittäminen ei saa jäädä hallinnollisen uudistuksen toimeenpanon alle. 

Peruspalvelut on laitettava kuntoon ja sairauksien ennaltaehkäisyä on lisättävä tutkittuun tietoon perustuen. Vaikuttavuustiedon kehittämistä ja tiedolla johtamista tulee edistää kansansairauksien, monisairaiden sekä paljon sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävien asiakkaiden osalta. Terveyden edistämiseen on haettava uusia keinoja kuntalaisia kuullen. 

Palveluita on saatava silloin, kun on tarve, ja niiden on toimittava saumattomasti yhteen ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin varmistamiseksi. Tiukentaisimme hoitotakuuta, jotta voidaan turvata oikea-aikainen ja yhdenvertainen hoitoonpääsy. Lisäksi otetaan käyttöön uutta teknologiaa ja digitaalisia ratkaisuja lisäämään asiakaslähtöisiä palveluja. Esimerkiksi etävastaanottoja lisäämällä voidaan parantaa asiakastyytyväisyyttä, sujuvoittaa hoitoon pääsyä ja kohdentaa perinteisiä vastaanottopalveluita niitä tarvitseville. 

Koronan aiheuttaman hoitovelan purkamiseksi tarvitaan sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin yhteistyötä. Kokoomus selvittäisi hoitoonpääsyn nopeuttamisen mahdollisuuksia ottamalla palvelusetelin nykyistä laajempaan ja velvoittavaan käyttöön, nostamalla yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausta sekä mahdollistamalla henkilökohtaisen budjetoinnin ikäihmisille ja vammaisille. Lisäksi selvittäisimme perhelääkärimallin käyttöönottoa perusterveydenhuollossa asiakaslähtöisyyden parantamiseksi. Kokoomus kohdentaa uudelleen hallituksen kuntien perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen varaamat määrärahat toimiin, joilla kehitetään palveluita ja helpotetaan hoitoonpääsyä.  

Kokoomus haluaa panostaa koti- ja omaishoitoon sekä muistisairaiden palveluihin. Kokonaisuutena ikääntyneiden parempaan hoivaan ehdotamme yhteensä 75 miljoonan euron lisäystä. Ikäihmisten laadukkaita palveluita turvaamaan tarvitaan lisää hoitajia ja muuta henkilöstöä. Osoitamme tästä kokonaissummasta 50 miljoonaa euroa kotihoidon henkilöstön kasvattamiseen 1000 lähi- ja sairaanhoitajalla. 25 miljoonaa euroa käytetään lisäksi muun muassa ikäihmisten palveluiden kehittämiseen. Vanhusten palveluiden ja kohtelun laillisuusvalvonnan tehostamiseksi oikeusasiamiehen kanslialle lisätään 0,3 miljoonaa euroa tarkastusten määrän ja omien aloitteiden lisäämiseksi. 

Tarvitsemme lisää hoitajia ja muuta henkilöstöä turvaamaan ikäihmisten laadukkaat palvelut. Hoitohenkilökuntaa on lisättävä tasapuolisesti myös kotihoitoon ympärivuorokautisen hoivan lisäksi. Henkilöstön lisäämiseksi tarvitaan myös pitkäjänteinen suunnitelma, jossa huomioidaan muun muassa koulutustarpeet ja työperäisen maahanmuuton lisääminen. Henkilöstön määrän lisäksi on tarkasteltava työnjakoa, työn johtamista sekä henkilöstön osaamista. Uusia teknologisia ratkaisuja on otettava käyttöön vanhustyön tukena.  

Ikäihmisten palveluiden tulee olla terveyttä ja toimintakykyä ylläpitäviä, ennalta ehkäiseviä ja kuntouttavia. Vahvistamme liikunnan käyttöä hoitomuotona ja kuntoutuksessa. Ennaltaehkäisyn ja kuntouttavan työotteen on oltava mukana kaikissa ikääntyneiden palveluissa.  

Kannustimia ja mahdollisuuksia omais- ja perhehoitoon tulee lisätä. Omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien mahdollistamiseksi lisätään palvelusetelin käyttöä. Pilotoidaan tuettua hoivavapaata oman läheisen lyhytaikaisen hoivan ja esimerkiksi saattohoidon mahdollistamiseksi. 

Koronakriisin vaikutuksesta riski mielenterveysongelmien puhkeamiselle ja pahenemiselle on kasvanut entisestään. Terapiatakuun mukainen rakenteellinen uudistus mielenterveyden palveluihin on juuri nyt ajankohtainen. Se on osa kestävää koronakriisin jälkihoitoa sekä työllisyyden vahvistamista. Nopean hoitoonpääsyn mahdollistamiseksi mielenterveysongelmissa kokoomus toteuttaisi terapiatakuun 35 miljoonalla eurolla (kokonaiskustannuksessa huomioitu kansalliseen mielenterveysstrategiaan suunnattu resurssi). Terapiatakuu rakentaisi Suomeen tällä hetkellä puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason.  

Kuntoutusvelan kuittaamiseksi tarvitaan tehokkaita toimia. Kuntoutustakuu on parhaimmillaan täsmätoimi työurien pidentämiseen, työ- ja toimintakyvyn kohentamiseen ja elämänlaadun edistämiseen. Katkeamattomalla kuntoutuspolulla edistetään terveyttä, työ- ja toimintakykyä sekä vältytään ennenaikaisilta eläköitymisiltä sekä ehkäistään ikääntyneiden ihmisten toimintakyvyn heikkenemistä. Kuntoutuksella varmistetaan, että ihminen toipuu eikä siirry uudelleen hoitojonoon. Kuntoutuksella ylläpidetään myös muun muassa kansansairauksien hoitotasapainoa ja ehkäistään sairauden etenemistä sekä parannetaan sairastuneiden elämänlaatua. Kuntoutustakuulla saavutettavat säästöt voivat olla mittavia. Kokoomus haluaa kuntoutustakuulla turvata kuntoutukseen pääsyn kaikenikäisille kuntoutusta tarvitseville ihmisille varaamalla kuntoutustakuun kokeiluhankkeeseen 10 miljoonaa euroa.  

Kokoomus haluaa turvata laadukkaat ja kustannustehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Suomalaisten enemmistön kannattama valinnanvapaus ja asiakkaiden tarpeiden mukaisten palveluiden kehittäminen on palautettava takaisin sosiaali- ja terveydenhuollon keskiöön.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 33.60.39 lisätään yhteensä 35 000 000 euroa ikääntyneiden parempaan hoivaan. Määräraha kohdennetaan palveluiden kehittämiseen, omaishoidon vahvistamiseen ja omaisen lyhytaikaisen tuetun hoivavapaan pilotoimiseen sekä kuntoutustakuun toteuttamiseen.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 81 

Eduskunta edellyttää, että koronakriisin aiheuttaman hoito- ja palveluvelan purkamiseksi on tehtävä kansallinen toimintasuunnitelma, jossa huomioidaan yritysten ja järjestöjen tarjoamien palveluiden hyödyntäminen jonojen purkamiseksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 82 

Eduskunta edellyttää, että kansallista muistiohjelmaa jatketaan ja sen jalkauttamista alueille tehostetaan eri-ikäisten muistisairaiden ja heidän läheistensä arjen edistämiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 83 

Eduskunta edellyttää, että hallitus päivittää omaishoidon strategian. 

Vastalauseen lausumaehdotus 84 

Eduskunta edellyttää, että hoito- ja hoiva-alan ammattilaisten lisäämiseksi ja alalla tehdään pitkäjänteinen suunnitelma, jossa huomioidaan mm. koulutustarpeet ja työperäisen maahanmuuton lisääminen sekä tarkastellaan työnjakoa sekä henkilöstön osaamista. 

Vastalauseen lausumaehdotus 85 

Eduskunta edellyttää, että tuettua hoivavapaata oman läheisen lyhytaikaisen hoivan ja esimerkiksi saattohoidon mahdollistamiseksi pilotoidaan. 

Vastalauseen lausumaehdotus 86 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee terapiatakuu-kansalaisaloitteen mukaisesti esityksen mielenterveyden terapiatakuusta ja varaa tarvittavan 35 miljoonan euron määrärahan sen toteuttamiseksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 87 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee kuntoutustakuun oikea-aikaisen pääsyn varmistamiseksi kuntouttaviin palveluihin. 

Vastalauseen lausumaehdotus 88 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee palvelusetelin nykyistä laajempaan ja velvoittavaan käyttöön. 

Vastalauseen lausumaehdotus 89 

Eduskunta edellyttää, että yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksen nostoa selvitetään keskeisenä ratkaisuna hoitoonpääsyn helpottamiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 90 

Eduskunta edellyttää, että hallitus mahdollistaa henkilökohtaisen budjetoinnin ikäihmisten ja esimerkiksi vammaisten tarpeisiin parhaiten sopivan palvelumuodon turvaamiseksi sekä itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 91 

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää perhelääkärimallin käyttöönottoa perusterveydenhuollossa asiakaslähtöisyyden parantamiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 92 

Eduskunta edellyttää, että hallitus toimeenpanee Sitran mallin mukaisesti yli 75-vuotiaille nykyistä paremman kotitalousvähennyksen tukemaan arjen askareissa. 

Vastalauseen lausumaehdotus 93 

Eduskunta edellyttää, että hallitusohjelman hankkeisiin tarkoitetut varat uudelleenkohdennetaan aidosti vahvistamaan ihmisten palveluita vanhuspalveluiden kokonaisuuteen sekä palveluiden kehittämiseen. 

Perustelut  

Monimuotoinen luonto on edellytys paitsi eliöiden myös ihmisten elämälle. Ilmaston, puhtaiden vesistöjen ja monimuotoisen luonnon vaaliminen vaatii kaikkien yhteiskunnan sektoreiden osallistumista. 

Suomen luontoon kuuluvien lajien suojelu on vastuullamme. Suomen alkuperäislajistoa onnistumme suojelemaan torjumalla tehokkaasti haitallisten vieraslajien leviämistä. Hyönteisten häviämistä hidastamme ylläpitämällä ja kehittämällä niille tärkeitä elinympäristöjä myös taajama- ja kaupunkialueilla. Tarjoamme aktiivisesti ihmisille neuvontaa kotipihojen kehittämiseen tässä tarkoituksessa. Jotta Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs, saimaannorppa, onnistutaan säilyttämään, tulisi verkkokalastuksen rajoituksia laajentaa sen pesimäalueilla.  

Saaristomeren valuma-alue on Suomen viimeinen hotspot-alue Itämeren suojelukomissio Helcomin listalla. Eräiden Puolan ja Tanskan alueiden ohella Lounais-Suomi on koko Itämeren suurimpia fosforin ja typen valuman lähteitä. Suomenlahdella maatalouden hallitseman hajakuormituksen osuus ei-luonnollisista lähteistä on kolme neljäsosaa fosforipäästöissä ja kaksi kolmasosaa typpipäästöissä. Saaristomerta vaivaavat ravinnevirrat eivät ole vähentyneet lainkaan, ja nämä ravinteet tulevat valtaosin Suomesta.  

Nykyisellä menolla rahoitus on valumassa satoihin liian pieniin hankkeisiin. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että vaikutusta voi saada, jos voimat keskitetään muutamaan keskeiseen toimenpiteeseen. Tiedämme, että Lounais-Suomen siipikarja- ja sikatalouden ravinnevalumat kuuluvat koko Itämeren alueella suurimpiin leviä ruokkivan fosforin lähteisiin. Nyt olisi oiva hetki keskittää irrallinen rahoitus yhteen mittavaan ravinnekierron toimenpidekokonaisuuteen. Maamme fosforiravinteiden tarve saataisiin lähes katettua kotimaisen karjatalouden lantojen sisältämillä fosforiravinteilla. Siksi eläintiloille on luotava kestävä mahdollisuus myydä ravinteiden ylijäämä lannoitemarkkinoille.  

Asuntopolitiikan puolella tarvitaan suunnanmuutos. Kasvun kannusteita on vahvistettava, jotta saamme riittävästi uusia asuntoja kasvukeskuksiin. Meidän tulee helpottaa tilannetta kasvattamalla valtion osallistumista asuntotuotannon edellytyksiä parantavien liikennehankkeiden rahoitukseen. Kuntien kaavoitusta sekä asuntorakentamisen kannustimia on vahvistettava, jotta saamme riittävästi uusia asuntoja kasvukeskuksiin. Kaikkiaan tarvitsemme toimivampia asuntomarkkinoita, sillä asumistukimenot ovat kasvaneet vuodesta toiseen. Nähdäksemme ARA-asumisen tulisi keskittyä yhä enemmän palvelemaan erityisryhmiä. Näin suunnattaisiin yhteiskunnan tuki nykyistä paremmin sitä eniten tarvitseville sekä samalla säästettäisiin asumistukimenoissa. 

Ehdotamme, että hallitus kohdentaisi Valtion asuntorahaston rahoitusta kasvua tukeviin liikennehankkeisiin, jotka purkaisivat kaupungistumisen pullonkauloja ja vauhdittaisivat näin asuntotuotantoa kasvukeskuksissa. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaama asiantuntijaselvitys asuntopolitiikasta suosittelee rahaston likvidien varojen ohjaamista kaupunkirakennetta kehittävien ja asumista edistävien liikennehankkeiden rahoitukseen. Asuntorahaston varoja käyttämällä voitaisiin purkaa asuntorakentamisen pullonkauloja. Tämä ei vaarantaisi rahaston myöntämiä avustuksia tai muuta toimintaa. 

Ehdotamme, että hallitus edistäisi asumista ja liikennettä tukevien paikallisten hankkeiden toteuttamista Koko Suomi kuntoon -paketilla, johon varataan valtion omaisuuden järjestelyissä rahoitusta 500 miljoonaa euroa. Valtion olisi hyvä osallistua sellaisten kaupunkien ja kuntien hankkeiden rahoitukseen, jotka tukevat kestävää liikkumista ja uutta asuntorakentamista. Lisärahoituksen tavoitteena on turvata se, että kaupungit ja koko Suomi menestyvät, luovat hyvinvointia ja kasvavat ympäristön kannalta kestävästi. 

Puhdas ja moderni teollisuus on Suomelle tärkeä kilpailukykytekijä. Vihreä teollisuus luo vaurautta ja työtä Suomeen sitä enemmän, mitä paremmin vihreässä siirtymässä onnistutaan. Teollisuussijoituksen tarkoituksena on tukea kasvavan teollisuuden tarpeita, mutta sen kyky toimia on rajoittunut. Samaan aikaan Ilmastorahasto on jokseenkin irrallinen ja erillinen sekä erittäin pieni kokonaisuus elinkeinopolitiikan uudistavien mekanismien kokonaisuudessa. Siksi kokoomus ehdottaa, että Ilmastorahasto yhdistetään Teollisuussijoituksen kanssa skaalaetujen saavuttamiseksi. Lisäksi pääomitetaan Teollisuussijoitusta valtion omaisuudella 200 miljoonalla eurolla, jolla tuetaan toimialojen vähähiilitiekarttojen toteutumista finanssisijoituksilla. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 94 

Eduskunta edellyttää, että verkkokalastuksen rajoituksia laajennetaan saimaannorpan pesimäalueilla, jotta Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs onnistutaan säilyttämään. 

Vastalauseen lausumaehdotus 95 

Eduskunta edellyttää, että vesiensuojelun irrallinen rahoitus kootaan yhteen mittavaan ravinnekierron toimenpidekokonaisuuteen Itämeren pelastamiseksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 96 

Eduskunta edellyttää, että Valtion asuntorahaston vapaasta pääomasta kohdennetaan asiantuntijasuositusten mukaisesti kasvua tukeviin liikennehankkeisiin, jotka purkaisivat kaupungistumisen pullonkauloja ja vauhdittaisivat asuntotuotantoa.  

Vastalauseen lausumaehdotus 97 

Eduskunta edellyttää, että Valtion asuntorahaston varoilla rahoitetaan avustuksia liikenne- ja viestintäverkkoihin 77,5 miljoonalla eurolla.  

Vastalauseen lausumaehdotus 98 

Eduskunta edellyttää, että Ilmastorahasto yhdistetään Suomen Teollisuussijoitukseen ja pääomitetaan sitä valtion muulla omaisuudella 200 miljoonalla eurolla. Tällä tuetaan toimialojen vähähiilitiekarttojen toteutumista finanssisijoituksilla. 

Vastalauseen lausumaehdotus 99 

Eduskunta edellyttää, että asumista ja liikennettä tukevia paikallisia hankkeita edistetään 500 miljoonan euron Koko Suomi kuntoon -paketilla. 

Vastalauseen lausumaehdotus 100 

Eduskunta edellyttä, että Valtion asuntorahaston korkotukilainojen hyväksymisvaltuus palautetaan vuoden 2019 tasolle. 

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 

10. Poliisitoimi 

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

89. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoitus 

31. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitus (arviomääräraha)

Hyvinvointialueiden on määrä aloittaa varsinaisen toimintansa vuoden 2023 alussa. Hallitus on päättänyt maksaa perustettaville hyvinvointialueille lähes 900 miljoonaa euroa joulukuussa 2022. Hallituksen sote-uudistuksen keskiöön on ihmisten ja palvelujen sijaan nostettu hallinto ja rakenteet. Hallitus käyttää ensi vuonna yli 240 miljoonaa euroa pelkkiin sote-uudistuksen hallinnollisiin uudistuksiin. Uudistuksen toteuttamisaikataulun realistisuus on herättänyt suurta huolta monissa kunnissa. Uudistuksen yhteydessä on toteutettava myös mittava tietojärjestelmäuudistus sekä paikoin myös mm. ulkoistussopimusten purkamisia. 

Kristillisdemokraatit lykkäisi hyvinvointialueiden aloitusta vähintäänkin muutamalla kuukaudella, jotta vaadittavat tietojärjestelmäintegraatiot saadaan tehtyä asianmukaisesti ja voidaan varmistua, että vastuiden ja toimintojen siirto voidaan tehdä kuormittamatta terveydenhuollon henkilökuntaa yhtään enempää. 

Vuoden 2022 talousarviossa säästyneet varat KD käyttäisi hoitojonojen purkuun sekä hoitajien lisäpalkkauksiin ja rekrytointiin. Suomessa on noin 70 000 sote-alan ammattilaisen reservi muissa tehtävissä. Yleisesti ottaen KD ei olisi toteuttanut sote-uudistusta hallituksen toteuttamalla tavalla eikä varsinkaan näin kiireisellä aikataululla. 

Edellä olevan perusteella ehdotan, 

että hyväksytään seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 12

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnalle esityksen, jolla hyvinvointialueiden aloitusta siirretään vuoden 2023 tammikuusta ja hyvinvointialueilta vuoden 2022 talousarviossa vapautuvat varat käytetään hoitojonojen purkuun ja terveydenhuollon henkilökunnan palkkaamiseen ja muihin akuutisti tarvittaviin terveydenhuollon resursseihin. 

Vastalauseen lausumaehdotus 13

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää ja tuo eduskunnan tietoon sote-tietojärjestelmien integraation ja tarvittavien uusien laadukkaiden, toimivien ja kustannustehokkaiden tieto- ja muiden järjestelmien kehittämisen ja hankkimisen realistisen aikataulun samoin kuin arvion niiden hankintakustannuksista sekä tarkistaa sote-uudistuksen aikataulua em. tiedon mukaisesti.  

Vastalauseen lausumaehdotus 14

Eduskunta edellyttää, että hallitus tarkistaa sote-uudistuksen aikataulua koronapandemian uusien aaltojen ja terveydenhuollon resurssien ja henkilökunnan jaksamisen edellyttämällä tavalla.  

90. Kuntien tukeminen 

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Perusterveydenhuolto Suomessa oli vaikeuksissa jo ennen koronapandemiaa. Lääkäriliitto arvioi vuonna 2019 terveyskeskusten olevan historiansa pahimmassa kriisissä. Pandemian vuoksi hoitojonot ovat kasvaneet huolestuttaviksi. Hoitamattomat hampaat ja mielenterveyden ongelmat tai pitämättömät syöpäseulonnat tulevat pitkässä juoksussa todella kalliiksi. Pandemiatoimien vuoksi mm. seulontoja jouduttiin keskeyttämään, ja tutkimuksia ja leikkauksia lykättiin. 

Perusterveydenhuollon resurssipula kuormittaa myös muun muassa ensihoitoa, sillä ambulanssihenkilökunta joutuu jatkuvasti hoitamaan potilaita, joiden hoidon olisi pitänyt tapahtua terveyskeskuksessa. Vuodepaikkaa tarvitsevia potilaita kuljetetaan pahimmillaan satoja kilometrejä. Joillain paikkakunnilla terveyskeskusaikaa ei saa kuin paikan päällä käymällä. Koronapandemian uudet aallot lisäävät terveydenhuollon kuormitusta normaalitasosta jatkossakin. Samoin terveyspalveluiden siirto hyvinvointialueille lisää murrosvaiheessa henkilökunnan työtaakkaa. Tässä tilanteessa henkilökunnan jaksaminen ja myös saatavuus nousee entistä isommaksi kysymykseksi. Hoitohenkilökunta joutuu tekemään työtä alimiehityksellä, ja moni harkitsee alanvaihtoa työn kuormittavuuden vuoksi. Hoitoalan työvoimakadon paheneminen on estettävä.  

Sote-alan koulutetuista noin viidennes tekee töitä jossain muissa kuin oman alansa tehtävissä. Työvoimareserviä Suomessa olisi vielä tällä hetkellä, mutta tulevaisuus on epävarma. THL:n tutkijat ovat arvioineet, että tulevien 15 vuoden aikana sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan lähemmäs 200 000 uutta työntekijää. 

Uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa hyvin haastavassa tilanteessa. Hoitojonojen purkaminen ei voi odottaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpanoa tai koronatoimien päättymistä. Sote-uudistuksen tavoitteet ja terveydenhuollon palvelulupaukset voidaan saavuttaa vain, jos tekijöitä saadaan lisää ja nykyisin hoitoalalla työskentelevien työkuormaa pystytään keventämään. 

Em. syistä kristillisdemokraattinen valiokuntaryhmä esittää puolen miljardin euron lisäpanostusta terveydenhoidon tilanteen välittömään parantamiseen. Hoitovelan purkamiseen ja muihin akuutteihin tarpeisiin tarvitaan korvamerkittyjä lisävaroja, joiden avulla voidaan puuttua keskeisiin ongelmakohtiin.  

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää myös rahoitusta vanhustenhoidon ongelmien korjaamiseen, saattohoidon parantamiseen, terapiatakuun käyttöönottoon sekä kotikuntakorvauksen korottamiseen yksityisille opetuksenjärjestäjille. 

Vanhustenhoidon ja saattohoidon tason parantaminen

Ympärivuorokautisen hoivan sitova hoitajamitoitus tuli voimaan 1. lokakuuta 2020, mutta sitovaan 0,7:n hoitajamitoitukseen siirrytään asteittain ja sitä sovelletaan täysimääräisesti vasta 1. päivästä huhtikuuta 2023 alkaen (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta 565/2020). Vanhustenhoidon tilanne on ollut huolestuttava jo pitkään ja paikoin tilanne on ollut jopa katastrofaalinen. Kuitenkin mitoituksen kokonaisvaltainen täytäntöönpano siirrettiin usean vuoden päähän, käytännössä seuraavan hallituksen vastuulle. Aikataulu on aivan liian hidas riittämättömän hoitajatilanteen parantamiseksi ja vanhustenhoidon heikentyneen tilan korjaamiseksi. 

Vaikka jonkinasteiselle porrastukselle olisi tarvetta riittävän hoitajamäärän saamiseksi, mitoituksen nostamiseen vaikuttavat eniten käytettävissä olevat resurssit. Vanhustenhoidossa on tällä hetkellä pahoja puutteita niin laitoksissa kuin kotihoidossa, erityisesti hoitohenkilökunnan liian pienestä määrästä johtuen. Työmäärä ja työn henkinen kuormitus ovat viime vuosina lisääntyneet, minkä vuoksi työntekijöiden hyvinvointiin ja jaksamiseen on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Laadun turvaamisessa on erityisen tärkeää lisätä välitöntä hoitotyötä tekevien työntekijöiden määrää, jotta työn kuormittavuus vähenee. Vastaavasti tulee lisätä työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä, edistää koulutuksiin pääsyä ja kehittää palkkausta nykyistä kilpailukykyisemmäksi. 

Saattohoitoa ja sen saatavuutta on viime vuosien aikana parannettu muun muassa lisäämällä hoitopaikkoja, perustamalla uusia saattohoitoyksiköitä, kehittämällä hoitoketjuja, panostamalla koulutukseen sekä lisäämällä henkilöstön osaamista ja tietoisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeista ja suosituksista huolimatta osaavan saattohoidon saatavuus on Suomessa kuitenkin edelleen sattumanvaraista, eikä oikeutta osaavaan ja laadukkaaseen saattohoitoon pystytä takaamaan kaikille. Tällä hetkellä myös monet saattohoitokodit taistelevat olemassaolonsa puolesta. Saattohoitokodeissa saavutettua osaamista ei saa päästää katoamaan, vaan sitä tulee levittää eteenpäin. Hoidon saralla on vielä paljon kehitettävää niin käytännön kuin lainsäädännön tasolla. Saattohoidon riittävä ja yhdenvertainen toteutuminen edellyttää, että se on tarvittaessa kaikkien ihmisten saatavilla riippumatta asuinpaikasta tai sairaudesta. 

Hallituksen tulee osoittaa riittävästi resursseja hoitajamitoituksen saavuttamiseen ja sitä kautta vanhustenhoidon ja saattohoidon tason parantamiseen välittömästi. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää 50 miljoonan euron lisärahoitusta kunnille korvamerkittynä vanhustenhoidon tason ja saattohoidon laadun parantamiseen. 

Terapiatakuu

Mielenterveyspalveluiden tarve on kasvanut ja saatavuus heikentynyt. Mielenterveyden häiriöihin ei tällä hetkellä saa apua ja tilanteet pääsevät kriisiytymään. Ajoissa saatu apu mielenterveyden häiriöihin säästää niin inhimillisiä kuin taloudellisiakin kustannuksia. Tehokkaita, tutkimusnäyttöön perustuvia lyhytinterventioita ei ole riittävästi tarjolla julkisissa mielenterveyspalveluissa. Psykososiaalisilla lyhytinterventioilla tarkoitetaan mielenterveystyön ammattilaisen toteuttamaa varhaisessa vaiheessa annettavaa hoitoa, jolla voidaan tarttua ongelmiin ajoissa ja vaikuttavasti. 

Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian rinnalle tarvitaan julkisessa perusterveydenhuollossa mahdollisuus varhaiseen lyhytpsykoterapiaan sekä muihin psykososiaalisiin lyhytinterventioihin. Terapiatakuuta koskeva kansalaisaloite ( KAA 10/2019 vp ) saapui eduskunnan käsiteltäväksi 22.10.2019. Terapiatakuun käyttöönotossa varhainen mielenterveyden hoito tuodaan saataville perusterveydenhuoltoon. Hoidon tarve arvioitaisiin välittömästi ja hoito aloitettaisiin kuukauden sisällä arviokäynnistä. Terapiatakuun esittämässä mallissa lyhytpsykoterapiaa ja muita psykososiaalisia lyhytinterventioita olisi tarjolla kaikille ikäluokille, kaikissa mielenterveyden ongelmissa ja joka puolella maatamme. Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan pääseminen on vaikeaa, sen kriteerit ovat tiukat ja alueellinen saatavuus vaihtelee. Mielenterveyden ongelmat myös eriarvoistavat kansalaisia. Ilman kuntoutustukea terapia on kallista ja jättää pienituloiset sen ulkopuolelle. 

Terapiatakuun toteuttaminen maksaisi arvion mukaan noin 35 miljoonaa euroa vuodessa, mikä tulee korvata kunnille kokonaisuudessaan. Sen toteuttamisessa voidaan käyttää osittain myös olemassa olevia resursseja niitä uudelleen kohdentamalla. Kustannusarvioon sisältyy sekä lisähenkilökunta että nykyisen henkilökunnan lisäkoulutus. Kokonaisuutena uudistus vähentäisi yhteiskunnallisia kustannuksia ja lisäisi merkittävällä tavalla kansalaisten hyvinvointia. 

Yksityisille opetuksen järjestäjille annettava kotikuntakorvaus

Opetuksen järjestäjä on oikeutettu kotikuntakorvaukseen oppilaan suorittaessa oppivelvollisuuttaan muussa kuin oman kotikuntansa opetuksessa. Kotikuntakorvaukseen vaikuttaa oppilaan ikä. Tällä hetkellä kunnalliselle opetuksen järjestäjälle korvataan 100-prosenttisesti, mutta rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle 94 %. Leikattu kotikuntakorvaus on epäoikeudenmukainen ja perusteeton. Samansuuruista oppilaskohtaista rahoitusta voidaan pitää yhdenvertaisuusasiana ja jokaisen lapsen oikeutena saada riittävät resurssit perusopetukseensa. 

Tavoitteena on asettaa rekisteröityjen yhteisöjen ja säätiöiden järjestämä perusopetus rahoituksellisesti mahdollisimman samaan asemaan kuntien tarjoaman perusopetuksen kanssa. Tällä hetkellä perusopetuksen rahoituksen epätasa-arvo on merkittävä, koska kotikuntakorvaus on leikattu ja sen lisäksi kunnilla on mahdollisuus panostaa perusopetukseen myös kunnallisverotuottoja, joita muilla opetuksen järjestäjillä ei ole käytössään. Leikattu kotikuntakorvaus koskee myös niitä rekisteröityjen yhteisöjen ja säätiöiden ylläpitämiä kouluja, jotka toimivat kunnallisina lähikouluina. Mikäli vastaava opetus olisi toisen kunnan järjestämää, korvaus maksettaisiin täysimääräisenä. 

Julkisen vallan ei tule kohdella opetuksenjärjestäjiä keskenään epätasa-arvoisella tavalla. Taustalla on viime kädessä ajatus vanhempien oikeudesta valita lapselleen tämän hyvinvointia ja perheen arvomaailmaa kasvatuksellisesti tukeva koulu. Tällä hetkellä julkinen valta ei riittävästi tue vanhempien kasvatusvastuuta. Rekisteröidyt yhteisöt tai säätiöt eivät nyt eivätkä tulevaisuudessa pysty paikkaamaan järjestämänsä perusopetuksen rahoitusvajetta kuntien tavoin verovaroin, eivätkä ne voi myöskään periä maksua perusopetuksesta. Aloitteessa tahdotaan säilyttää perusopetuksen maksuttomuus mutta myös korjata leikattu kotikuntakorvaus täysimääräiseksi, jotta opetuksen järjestäjiä kohdeltaisiin keskenään nykyistä tasaveroisemmin. 

Sivistysvaliokunta edellytti jo 2014 lausunnossaan oikeudenmukaista, järjestäjätahosta riippumatonta rahoitusta perusopetukselle. Vastaavasti vuonna 2018 annetussa sivistysvaliokunnan lausunnossa ( SiVL 5/2018 vp ) todetaan, että valiokunnan asiantuntijakuulemisessa ehdotettiin kotikuntakorvauksen muuttamista yhdenvertaiseksi kaikille perusopetuksen oppilaille siten, että se olisi kaikille opetuksen järjestäjille saman tasoinen. Lausunnossa valiokunta katsoo myös, että koska on epäselvää, mitä edellä mainittu kuntien yksityisiä järjestäjiä laajempi vastuu pitää sisällään ja millaisiin laskelmiin juuri kuuden prosentin vähennys perustuu, on valtioneuvoston hyvä selvittää asiaa ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin. Kotikuntakorvauksen yhdenmukaistaminen aiheuttaisi noin 10 000 000 euron lisäkustannukset. 

Yllä olevat toimenpiteet vaativat toteutuakseen lisärahoitusta kunnille peruspalvelujen järjestämiseen. 

Edellä olevan perusteella ehdotan, 

että hyväksytään seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 15

Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää välittömästi kuntien rahoitusta terveydenhuollon hoitojonojen purkamiseksi, hoitajien palkkaamiseksi, vanhustenhoidon ja saattohoidon tason parantamiseksi sekä ryhtyy kiireellisesti tarvittaviin muihin toimenpiteisiin vanhustenhoidon ongelmien korjaamiseksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 16

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden työssä viihtyvyyden parantamiseksi ja alan rekrytoinnin tehostamiseksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 17

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen terapiatakuun toteuttamisesta ja varaa siihen riittävän rahoituksen. 

Vastalauseen lausumaehdotus 18

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin yksityisten opetuksenjärjestäjien kotikuntakorvauksen korottamiseksi samalle tasolle muiden opetuksenjärjestäjien kanssa. 

20. Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus 

30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha)

Oppisopimuskoulutukseen tulisi panostaa nykyistä enemmän. Erityisesti niille nuorille, joille teoreettisempi koulunpenkillä opiskelu ei ole sopivin vaihtoehto, voi käytännönläheinen oppiminen oppisopimuksen kautta tuottaa hyvin tulosta. Oppisopimuskoulutus on erinomainen tie työelämään myös erityisoppilaille ja kotoutuville maahanmuuttajille kuten myös vammaisille ja osatyökykyisille. 

Nuorten syrjäytyminen ja työelämän ulkopuolelle jääminen ovat merkittäviä ongelmia. Oppisopimukseen panostamisella ja sen kehittämisellä voidaan ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja auttaa työelämään mukaan pääsyä. Opintojen kautta muodostettu kontakti työelämään edesauttaa myös työllistymistä. Edistämällä mahdollisuuksia päästä oppisopimuskoulutukseen madalletaan myös työnantajien kynnystä työllistää nuoria. 

Oppisopimuskoulutuksella on mahdollista opiskella ammatillisen tutkinnon tai tutkinnon osia. Oman ammatin syventämisen ohella oppisopimuksella on mahdollista hankkia uutta ammatillista osaamista. Opinnoista pääosa järjestetään työpaikalla käytännön työtehtävissä, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työnantaja maksaa oppisopimusopiskelijalle työ- tai virkaehtosopimuksen mukaisen palkan. Työnantaja voi hakea palkkatukea TE-toimistolta, mikäli oppisopimuskoulutettava on työtön. 

Nykypäivän työelämässä korostuu entistä enemmän elinikäinen oppiminen ja tarve uudelleenkouluttautumiseen ja koulutuksen täydentämiseen. Näitä voitaisiin paremmin myös oppisopimuksella edistää. Oppisopimuskoulutuksen laajempi käyttöönotto vaatii lisärahoitusta palkkatukeen ja ohjaukseen. 

Edellä olevan perusteella ehdotan, 

että momentille 29.20.30 lisätään 10 000 000 euroa valtionavustuksena oppisopimuskoulutukseen 

ja että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 19

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin oppisopimuskoulutuksen käytön laajentamiseksi ja kehittämiseksi. 

70. Opintotuki 

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

Hallitus päätti budjettiriihessä korottaa opintotuen tulorajoja 25 prosentilla määräaikaisesti vuodeksi 2022. Tulorajojen korotus on perusteltua, mutta uudistus on syytä toteuttaa pysyvänä ratkaisuna. Tulorajoja pitäisi myös korottaa huomattavasti enemmän kuin hallitus kaavailee. Tilapäinen korotus tiukkoihin tulorajoihin ei paranna opiskelijoiden tilannetta kuin hetkellisesti, mutta lisää mm. käsittelyn byrokratiaa. Tulorajan noston positiiviset vaikutukset työllisyyteen olisivat suuremmat, mikäli tulorajaan tehdään kerralla pysyvä tasokorotus. 

Uudistus lisäisi opintorahamenoja hallituksen esittämää 25 %:n korotusta enemmän, mutta vahvistaisi samalla opiskelijoiden taloudellista asemaa ja lisäisi verotuloja. Opiskelijoiden omien tulojen kasvu vähentäisi myös yleisen asumistuen menoja. Palkansaajien tutkimuslaitoksen v. 2019 julkaiseman raportin mukaan opintorahan tulorajan tasokorotus parantaisi opiskelijoiden omaa toimeentuloa selkeästi ja samalla verotulot kasvaisivat. Tulorajan korotus 50 prosentilla lisäisi raportin mukaan julkisyhteisöjen nettotuloja 5,9 miljoonalla eurolla, vaikka muutos lisäisikin opintorahamenoja. 

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää, että tulorajoihin tehdään pysyvä 50 prosentin tasokorotus. Korotus nostaisi opintotukimenoja arviolta 10 miljoonalla eurolla. 

Edellä olevan perusteella ehdotan, 

että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 20

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnalle esityksen opintotuen tulorajojen pysyvästä 50 prosentin tasokorotuksesta. 

91. Nuorisotyö 

51. Nuorten työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö ja valtionosuudet kuntien nuorisotoimeen (siirtomääräraha 2 v)

Nuorten kasvava syrjäytyminen on suuri ongelma yhteiskunnassamme. Ongelmiin pitää pystyä puuttumaan ennaltaehkäisevästi ja riittävän varhaisessa vaiheessa. Yhdenkin syrjäytymisen estäminen on merkittävää niin yksilön elämänlaadun kuin yhteiskunnan kantokyvyn kannalta. Meillä ei ole varaa siihen, että nuoret syrjäytyvät pysyvästi työelämän ulkopuolelle. 

Koronan negatiiviset työllisyysvaikutukset ovat osuneet erityisesti nuoriin. Viime vuosien positiivinen kehityskulku nuorten syrjäytymistilastoissa on vaarassa taittua koronaepidemian myötä. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä totesi raportissaan 24.6. koronakriisin lisäävän lasten ja nuorten eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Erityisessä syrjäytymisen vaarassa ovat nyt nuoret, joiden perheeseen koronakriisi on tuonut toimeentulovaikeuksia tai mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia. Nuorten pääsy työmarkkinoille on vaikeutunut koronakriisin myötä, mikä edellyttää vahvempaa panostusta nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. 

Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ovat juuri sellaista ennalta ehkäisevää toimintaa, johon laitettu panostus tulee moninkertaisena takaisin. Hallitus lisää määrärahoja etsivään nuorisotyöhön mutta työpajatoimintaan tarvitaan lisäpanostuksia, jotta voidaan vastata entistä paremmin tarpeeseen sekä kehittää toimintaa. 

Edellä olevan perusteella ehdotan, 

että momentille 29.91.51 lisätään 5 000 000 euroa nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön tukemiseen. 

10. Maaseudun kehittäminen 

50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Merkittävä osa Suomen vientiteollisuuden arvonlisästä perustuu alkutuotantoon, kuten metsätalouteen. Suomalainen verotusjärjestelmä ei kuitenkaan huomioi tätä verotulojen perustaa maaseutujen hyväksi. Esimerkiksi metsäteollisuuden pääkonttorit, tehtaat ja työpaikat ovat keskittyneet harvoille paikkakunnille, mutta metsäteollisuuden raaka-aine sijaitsee ympäri maata. Sama ilmiö koskee kustannuskriisissä kamppailevaa kotimaista maataloustuotantoa. Maatalouden vientipotentiaalista on puhuttu vuosikausia. Vaikka joitain uusia vientituotteita on viime aikoina syntynyt, on tarve maaseudun elinkeinojen kehittämiselle edelleen valtava. 

Valtionavulla maaseudun elinkeinojen kehittämiseen turvataan muun muassa alueellisesti ja sisällöllisesti kattava, kohtuuhintainen ja ammattitaitoinen neuvonta, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä esimerkiksi maataloustuotannon harjoittamiselle koko Suomessa. Tarvetta on myös mm. tuotteistamisen ja vientiosaamisen kehittämiselle. 

Edellä olevan perusteella ehdotan,  

että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 21

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin maaseudun elinvoiman parantamiseksi. 

10. Liikenne- ja viestintäverkot 

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Liikenteen verotus on Suomessa korkealla tasolla. Hallituksen tekemä polttoaineveron korotus on tehnyt liikkumisesta etenkin maaseudulla entistä kalliimpaa. Vain osa liikenteestä kerätyistä veroista palautetaan väyläverkoston kunnossapitoon ja investointeihin. Tämä siitä huolimatta, että Suomessa on valtavan suuri väyläverkoston korjausvelka ja investointivelka. Väyläverkon kehittämiseen tarvitaan lähivuosina vielä nykyistä huomattavasti suurempia lisäpanostuksia. Hankkeiden viivästyminen ja toteutumisen epävarmuus vaikuttavat kielteisesti elinkeinotoimintaan. Yhteiskunta menettää liikennehankkeiden tuottamia hyötyjä, kun hankkeet viivästyvät rahoituksen puutteen vuoksi. Hankkeiden rahoitukseen pitää lisäksi entistä vahvemmin hakea myös EU:n rahoitusta.  

Edellä olevan perusteella ehdotan,  

että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 22

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta entistä suurempi osuus liikenteestä kerätyistä veroista käytetään väyläverkon ylläpitoon ja kehittämiseen. 

30. Työllisyys ja yrittäjyys 

51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)

Raskaan byrokratian ja velvoitteiden pelko on yksi este yrittäjyydelle. Kirjanpidon ja tilinpäätöksien tekeminen ovat aikaa vieviä ja raskaita velvoitteita pienelle aloittavalle yritykselle. Palveluiden hankinta heikentää pienyrityksen kannattavuutta. Helpottaakseen yritystoiminnan aloittamista tulisi ottaa käyttöön yrittäjätili Viron mallin mukaan. Virossa yrittäjätilin on ottanut käyttöön noin 1 200 uutta pienyrittäjää. Se luotaisiin TE-toimiston tarjoamaksi palveluksi yrittäjyyttä aloitteleville tai jopa kaikille työttömäksi jääneille. 

Yrittäjätilin avulla aloittava yrittäjä tai työtön voisi myydä omaa työpanostaan ja yhteiskunnan tarjoama palvelu hoitaisi byrokratian. Yrittäjätiliä käyttävän henkilön ei tarvitse toimittaa raportteja eikä kuluttaa aikaa ja rahaa kirjanpitoon. Kaikki tapahtuu automaattisesti yrittäjätilin kautta. Tili soveltuu erityisesti palvelun myyntiin. Uusi järjestelmä lisäisi työllisyyttä ja vähentäisi harmaata taloutta. 

Vastalauseen lausumaehdotus 23

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jolla kehitetään Suomeen Viron mallin mukainen yrittäjätilipalvelu.  

03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 

63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Suomalainen köyhyys on monimuotoista. Normaalivuosina 100 000—200 000 suomalaista hankkii viikoittain ruokansa nk. leipäjonojen kautta ja on riippuvaisia eri seurakuntien ja järjestöjen antamasta ruoka-avusta. Avustusruoanjakelu on tärkeä osa kaikkein huono-osaisimpien avustustoimintaa ja julkisia palveluita täydentävää turvaa, sillä leipäjonoissa asioi pääasiassa perusturvaetuuksien varassa eläviä ja huonossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. 

Koronaepidemian tilanteessa ruoka-avun tarvitsijoiden määrä on merkittävästi lisääntynyt, kun uusia työttömäksi jääneitä kansalaisia on tullut sen piiriin. Tuoreen selvityksen mukaan avuntarve on kasvanut koko maassa. Kolme neljästä ruoka-apua toimittavasta organisaatiosta on kertonut asiakasmäärien kasvaneen koronan puhkeamisen jälkeen. Eniten kasvua on ollut keskisuurissa kaupungeissa, mutta myös suurissa kaupungeissa avuntarve on kasvanut. Pääkaupunkiseudun uudelleenjärjestelyjen vuoksi täysin vertailukelpoista tietoa ei ole saatavissa, mutta sielläkin avuntarpeen nähdään tutkimuksen perusteella kasvaneen. 

Viime vuosina vähävaraisia auttavat yhdistykset ovat saaneet toimintaansa tukea eduskunnan niin sanotuista joululahjarahoista, jotka sosiaali- ja terveysministeriö on hakemuksesta jakanut. Näitä ruoka-apua jakavia toimijoita on noin 400. Nämä toimijat eivät saa kiinteää tai vakituista rahaa esimerkiksi STEA:n jakamista hanke- ja projektimäärärahoista. 

Ruoka-avun rahoituksen pitäisi olla valtiovarainvaliokunnan tällä vaalikaudella linjaaman mukaisesti kestävällä pohjalla. Valiokunta totesi mietinnössään VaVM 36/2020 vp seuraavasti: "Valiokunta katsoo, että ruoka-aputoiminta on saatava kestävälle pohjalle, ja on tyytyväinen siihen, että sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt asiaa koskevan selvitystyön. Siihen sisältyy mm. selvitys nykyisistä toimintatavoista sekä ratkaisuehdotukset ruoka-avun järjestämiseen pidemmällä aikavälillä." Hallitus ei kuitenkaan tänäkään vuonna osoittanut varoja ruoka-avun jatkamiseen. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää ruoka-apuun kohdennettavaksi 2 miljoonaa euroa ja edellyttää, että rahoitus saadaan pysyväksi. 

Edellä olevan perusteella ehdotan, 

että momentille 33.03.63 lisätään 2 000 000 euroa vähävaraisten ruoka-apua jakavien järjestöjen toiminnan tukemiseksi 

ja että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 24

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ruoka-apua jakavien järjestön tuen vakinaistamiseksi ja tuen hakuprosessin sujuvoittamiseksi. 

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut 

50. Perhe-etuudet (arviomääräraha)

Suomalaisten syntyvyys on ollut pitkään ennätysalhaista. Pitkän aikavälin syntyvyyden laskun trendi ei ole mihinkään kadonnut, vaikka kuluvan vuoden aikana syntyvyys on hieman kääntynyt positiiviseen suuntaan. Koronakriisin tuoma epävarmuus antaa vielä isomman syyn nostaa lapsi- ja perhepolitiikka politiikan keskeiseksi teemaksi. 

Syitä alhaiseen syntyvyyteen on monia. Perheiden perustamista lykätään vuosi vuodelta yhä pidemmälle. Vapaaehtoinen lapsettomuus on lisääntynyt. Merkittäviä syitä alhaiseen syntyvyyteen ovat myös taloudelliset huolet sekä työelämän kuormittavuus ja joustamattomuus. Asenneilmapiiri Suomessa ei myöskään kannusta perheen perustamiseen. Esimerkiksi keskustelussa perhevapaista painotetaan lasten ja perheiden valinnanvapauden sijaan tiukkoja kiintiöitä ja työelämän tarpeita. 

Lapsiperheiden tilanteen helpottamiseksi tarvitaan useita erilaisia toimenpiteitä, joista taloudellinen tuki on yksi osa keinovalikoimaa. Lapsilisä on keskeinen keino tukea lapsiperheitä. Lapsiperheiden perusturvan taso on kuitenkin jäänyt jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä. SOSTE:n tekemän selvityksen mukaan lapsilisien reaaliarvo on laskenut selvästi 2010-luvulla. Selvityksen mukaan lapsilisiä pitäisi korottaa 47—68 prosenttia tämän vuoden tasosta, jotta päästäisiin vuoden 1994 reaalitasolle. Lapsilisää pitää nostaa asteittain selkeillä tasokorotuksilla. 

KD eduskuntaryhmä esittää kaikkiin lapsilisiin 10 euron tasokorotusta vuoden 2022 alusta lähtien. Tasokorotus tarkoittaisi vuositasolla 120 euron lisätuloa jokaista lasta kohden. Uudistus lisäisi lapsilisämenoja 115 miljoonalla eurolla. Samalla se vähentäisi toimeentulotuen tarvetta 8 miljoonalla ja kokonaisvaikutus julkiselle taloudelle olisi 107 miljoonaa euroa. 

Edellä olevan perusteella ehdotan, 

että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 25

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lapsiperheiden taloudellisen aseman parantamiseksi ja tekee lapsilisään tasokorotuksen. 

54. Asumistuki (arviomääräraha)

Yleistä asumistukea koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin merkittävästi vuonna 2015. Uudistuksessa poistettiin mm. omaisuuskriteeri tuen myöntämisen yhteydessä. Uudistuksen valmistelussa arvioitiin, että omaisuuskriteerin poistaminen lisäisi asumistukimenoja noin miljoona euroa vuodessa ( HE 52/2018 vp ). Arvio oli pahasti pielessä, sillä yleisen asumistuen menot kasvoivat uudistuksen jälkeen merkittävästi. Arvio perustui siihen, että asumistuen hakijoilla ei ollut omaisuutta. Uudistuksen ongelmana kuitenkin on se, että uudistuksen jälkeen yleiseen asumistukeen ovat oikeutettuja myös kaikki ne, joilla on omaisuutta. 

Asumistukeen on tehty myös muita uudistuksia. Elokuussa 2017 astui voimaan uudistus, jossa asumislisän piirissä olevat opiskelijat siirtyivät pääsääntöisesti yleisen asumistuen piiriin. Uudistuksen myötä asumistukea saavien opiskelijoiden määrä väheni merkittävästi. Ennen muutosta asumistukea sai Kelan tietojen mukaan 140 000 opiskelijaa ja muutoksen jälkeen enää 110 000 opiskelijaa. Muutos johtui mm. siitä, että monet yhdessä työssä käyvän puolison kanssa asuvat opiskelijat menettivät oikeuden asumistukeen, koska siinä huomioidaan ruokakunnan yhteenlasketut tulot.  

Asumistukea saavien opiskelijoiden määrä laski, mutta samalla maksettujen asumisen tukien summa ja keskimääräinen tuki opiskelijaa kohden nousi merkittävästi. Ennen uudistusta opintotuen asumislisän suuruus oli joko 80 prosenttia opiskelijan vuokrasta tai enintään 201,60 euroa. Keskimääräinen asumislisä oli Kelan tietojen mukaan 196 euroa kuukaudessa. Uudistuksen myötä keskimääräinen tuki nousi 258 euroon ja se jatkaa kasvuaan. Samalla opiskelijoiden asumismenot ovat nousseet. Syksyllä 2016 keskimääräinen asumismeno oli 381 euroa. Syksyllä 2017 keskimääräiset asumismenot olivat nousseet jo 426 euroon. Asumismenojen nousu oli opiskelijoilla huomattavasti suurempaa kuin muilla asumistukea saavilla.  

Asumistukeen tehtyjen muutosten lisäksi myös toimeentulotukea on syytä tarkastella uudelleen. Laki toimeentulotuesta muuttui syyskuussa 2006, jolloin asumiskustannusten 7 %:n omavastuu poistui. Omavastuuosuuden palauttaminen kannustaisi työn vastaanottamiseen. Maltillinen omavastuuosuus kannustaisi tuen saajia etsimään edullisempia asuntoja, mikä vähentäisi tukimenoja ja tuensaajien riippuvuutta tulonsiirroista. Elinkeinoelämän keskusliiton laskelmien mukaan asumiskustannusten omavastuuosuuden palauttaminen parantaisi työllisyyttä 2 500 työllisellä ja julkisen talouden tasapainoa 100 miljoonalla eurolla. 

Asumistukikulut ovat kasvaneet viime vuosina räjähdysmäisesti. Uudistuksen ensimmäisenä vuonna 2015 yleisen asumistuen menot kasvoivat 176 milj. euroa ja vuonna 2016 jo 339 milj. euroa vuoden 2014 tasosta. Kokonaisuudessaan asumistuen uudistukset johtivat siihen, että asumistukea saavien määrä on kasvanut merkittävästi. Lähes 900 000 suomalaista on nykyään asumistukien piirissä. Yleistä asumistukea sai vuonna 2015 246 400 ruokakuntaa, kun määrä vuonna 2019 oli 379 667 ruokakuntaa. Yleisen asumistuen menot olivat vuonna 2020 yhteensä 1 566 miljoonaa euroa, kun vastaava luku vuonna 2015 oli 917,6 miljoonaa euroa. Asumistukimenot ovat kasvaneet uudistusten myötä yli 600 miljoonalla. Huolestuttavinta on asumistukimenojen yhä jatkuva kasvu. 

Asumistuen kokonaismäärää rajoittamalla hillitään vuokrien nousutahtia, mikä parantaa kaikkien vuokranmaksajien asemaa, lisää työnteon kannustavuutta ja työvoiman liikkuvuutta. Yleisen asumistuen kriteereiden palauttaminen vuoden 2014 tasolle vähentäisi asumistukimenoja noin 200 miljoonalla. Kriteereitä olivat suojaosareformi, neliörajoitus sekä varallisuusraja. Opiskelijoiden erillisen asumistuen palauttaminen vähentäisi asumistukimenoja vähintään 100 miljoonalla. Työttömyysturvan asumislisän omavastuuosuuden palauttaminen vuorostaan vähentäisi tukimenoja noin 100 miljoonalla eurolla. Uudistamalla asumistukijärjestelmää voitaisiin tervehdyttää järjestelmää ja vähentää asumistukimenoja noin 300—400 miljoonalla eurolla. 

Edellä olevan perusteella ehdotan,  

että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 26

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin asumistuen uudistamiseksi hillitäkseen asumistukimenojen kasvua ja poistaakseen sen aiheuttamat kannustinloukut työn vastaanottamiselle. 

60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)

Keliakia on vakava, perinnöllinen, parantumaton autoimmuunisairaus, jonka ainoana hoitona on elinikäinen, ehdottoman tarkka gluteeniton erityisruokavalio. Jo hyvin pienet määrät gluteenia ruokavaliossa riittävät käynnistämään ohutsuolta vaurioittavan reaktion ja vaarantamaan keliakiapotilaan terveyden. Hoitamaton tai huonosti hoidettu keliakia lisää riskiä sairastua moniin muihin vakaviin sairauksiin, kuten osteoporoosiin, anemiaan, masennukseen ja suoliston syöpään. Hoitamaton keliakia aiheuttaa monenlaisten vatsavaivojen lisäksi myös lapsettomuutta, hermosto-oireita, nivelsairauksia ja lapsilla kasvuhäiriöitä ja murrosiän viivästymistä. 

Hallitus poisti vuoden 2016 alusta keliaakikkojen ruokavaliokorvauksen, jota keliakiaa sairastavat olivat voineet hakea vuodesta 2002 lähtien gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutuvien huomattavien lisäkustannusten kattamiseksi. Ennen korvauksen poistamista keliakiakorvauksen määrä oli 23,60 euroa kuukaudessa 16 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille keliaakikoille. Vuoden 2015 lopussa ruokavaliokorvauksen saajia oli Kelan tilaston mukaan 34 520. 

Arvion mukaan vuonna 2019 olisi 38 500 keliakiaa sairastavaa henkilöä, joilla sairaus on asianmukaisesti diagnosoitu. Toisaalta on arvioitu, että luku on paljon isompi ja että jopa yli puolet tapauksista jää diagnosoimatta. 

Vuoden 2019 hintaselvityksen mukaan keliakian hoidon kustannukset ovat 59 euroa kuukaudessa eli 708 euroa vuodessa. Keliakia on autoimmuunisairaus. Useisiin autoimmuunisairauksiin on käytössä lääkehoito, ja yhteiskunta tukee niiden hoitoa lääkkeiden erityiskorvauksella (65 % tai 100 %). Keliaakikon ainoana lääkkeenä toimii ehdottoman tarkka gluteeniton ruokavalio, minkä vuoksi se tulee rinnastaa lääkärin määräämään lääkehoitoon ja keliaakikoiden ruokavaliosta tulevat lisäkustannukset tulee rinnastaa muiden vaikeiden ja pitkäaikaisten sairauksien lääkekorvauksiin. 

Keliakia on myös perinnöllinen tauti, mistä johtuen keliakiakorvauksen merkitys sairauden hoitamisen kannalta korostuu erityisesti perheissä. Lapsiperheiden ohella keliakiakorvauksen erittäin tärkeä merkitys korostuu erityisesti pienituloisten, opiskelijoiden, työttömien ja eläkeläisten kohdalla. Huomioitavaa myös on, että hoitamattomasta tai huonosti hoidetusta keliakiasta aiheutuneet lisäsairaudet aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä lisäkustannuksia lääkärikäynteinä, tutkimuskuluina, lääkekorvauksina ja sairauspoissaoloina. 

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää, että keliaakikoiden ruokavaliokorvaus palautetaan siten, että oikeus keliakiakorvaukseen olisi 16 vuotta täyttäneellä henkilöllä, jolla keliakia tai ihokeliakia on asianmukaisesti todettu ja sen takia on ehdottoman välttämätöntä käyttää jatkuvasti ainoastaan gluteenittomia tuotteita. Keliakiakorvaus olisi 31 euroa kuukaudessa, ja sitä voitaisiin maksaa samanaikaisesti vammaistuen tai hoitotuen kanssa. Uudistuksen kustannus olisi noin 15 miljoonaa euroa. 

Edellä olevan perusteella ehdotan, 

että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 27

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin keliaakikkojen ruokavaliokorvauksen palauttamiseksi. 

20. Työttömyysturva 

52. Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta (arviomääräraha)

Suomen työttömyysaste on korkea, ja erityisesti matalapalkka-aloja vaivaa työvoimapula. Työmarkkinoilla on laajan tukiviidakon luomia kannustinloukkuja, jotka tekevät työttömän hakeutumisesta osa-aikaiseen, matalapalkkaiseen työhön usein kannattamatonta. Työn vastaanottamisesta on tehtävä kannattavampaa. Työttömyysetuuden suojaosan korottaminen on yksi keino joustavoittaa työttömien mahdollisuuksia vastaanottaa töitä. Samalla se on ensimmäinen askel kohti Saksan mallin mukaisten minitöiden käyttöönottoa Suomessa.  

Työttömyysturvalain 4 luvun 5 §:n mukaan työttömyysetuuden suojaosa on 300 euroa kuukauden sovittelujakson aikana sekä käytettäessä 4 §:n 2 momentin mukaista laskennallista tuloa ja 279 euroa neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujakson aikana. Suojaosaa ehdotetaan korotettavaksi 500 euroon kuukauden sovittelujakson aikana sekä käytettäessä 4 §:n 2 momentin mukaista laskennallista tuloa ja 465 euroon neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujakson aikana. Koronapandemian aikana työttömyysetuuden suojaosaa on korotettu väliaikaisesti aloitteen ehdotusta vastaavalla tavalla (Laki väliaikaisista poikkeuksista työttömyysturvalakiin covid-19-pandemian vuoksi).  

Hallituksen esityksessä ( HE 120/2021 vp ) todetaan, ettei väliaikaisen korotuksen vaikutuksia ole näin lyhyellä aikavälillä ehditty arvioida luotettavasti. Lisäksi työmarkkinatilanne on pandemian vuoksi ollut poikkeuksellinen. Kuitenkin on selvää, että nykyisessä tilanteessa kaikki toimet pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi ja työttömien työllistymiskynnyksen madaltamiseksi on otettava käyttöön.  

Ehdotettu muutos kannustaa aktiivisuuteen silloinkin, kun kokoaikaista työtä ei ole tarjolla. Työttömyysetuuden korotettu suojaosa mahdollistaa työttömille tulotason parantamisen työtä tekemällä ja toisaalta antaa mahdollisuuden pitää yllä työelämäkontaktia ja osaamista kokoaikaista työtä etsiessä. Osa-aikainen työ auttaa työtöntä saamaan jalkaa oven väliin työmarkkinoille, mikä lisää tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksia. Työttömyysjakson aikana työskentelevät työllistyvät todennäköisemmin kokoaikaisesti kuin yhtä kauan kokonaan työttömänä olleet. Pienikin mahdollisuus tehdä työtä työttömyyden aikana madaltaa työelämään lähtemisen kynnystä ja ehkäisee syrjäytymistä. Samalla ehdotettu muutos tuo työttömät nykyistä paremmin potentiaaliseksi työvoimaksi osa-aikaisiin töihin aloilla, jotka kärsivät työvoimapulasta. 

Työttömyysetuuden suojaosan nosto 500 euroon vuonna 2022 lisäisi työttömyysturvamenoa arviolta 65 miljoonaa euroa, mutta vastaavasti vähentäisi asumistuen ja toimeentulotuen kuluja yhteensä 8 miljoonalla eurolla, jolloin kustannukseksi jäisi 57 miljoonaa euroa. Lisäksi uudistus kasvattaisi laskelman mukaan kuntien verotuottoja 18 miljoonalla eurolla. Positiiviset dynaamiset vaikutukset näkyvät työllisyydessä ja työmarkkinoilla sekä ihmisten lisääntyneenä hyvinvointina. 

Edellä olevan perusteella ehdotan, 

että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 28

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työttömyysetuuden suojaosan pysyväksi korottamiseksi. 

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 

01. Ansio- ja pääomatuloverot

Omaishoito on yhteiskunnallisesti taloudellisin ja usein sekä hoidettavalle että hoitajalle inhimillisin ja paras hoitomuoto. Hoitajalle maksettava vähimmäispalkkio on tällä hetkellä kuitenkin alhainen eikä vastaa työn vaativuutta. Palkkion alhaisuus on joissakin tilanteissa este omaishoidon toteuttamiselle, sillä palkkio ei riitä perustoimeentuloon. KD eduskuntaryhmä esittää omaishoidon tuen verovapautta, jotta voitaisiin helpottaa omaishoitajan ja -hoidettavan toimeentuloa. Omaishoidon tuen verovapaus helpottaisi merkittävästi omaishoitajan ja -hoidettavan toimeentuloa ja toisi omaishoidon useamman ulottuville. 

Ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus on vaikeasti ymmärrettävä jäänne menneiltä ajoilta, sillä muillakaan yleishyödyllisten järjestöjen jäsenillä ei ole oikeutta vähentää jäsenmaksujaan verotuksesta. Valtion velan kasvaessa erittäin voimakkaasti kaikki verovähennykset tulee tarkistaa ja niiden vaikuttavuus arvioida. Lisäksi eräillä ammattiliitoilla on merkittäviä omistuksia, joilla ne toimivat vapailla markkinoilla yritysmäisesti. Tällöin niiden jäsenten jäsenmaksujen verovähennys voidaan jopa katsoa eräänlaiseksi epäsuoraksi yritystueksi. Jotta työmarkkinajärjestöjä kohdeltaisiin tasapuolisesti, olisi työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta myös luovuttava.  

Edellä olevan perusteella ehdotan, 

että hyväksytään seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 29

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnalle esityksen tuloverolain muuttamisesta siten, että omaishoidon tuesta annetun lain nojalla omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio ei olisi jatkossa veronalaista tuloa. 

Vastalauseen lausumaehdotus 30

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnalle esityksen tuloverolain muuttamisesta siten, että verovelvollinen voisi vähentää palkkatuloistaan 50 % työmarkkinajärjestön jäsenmaksustaan tulonhankkimisvähennyksenä nykyisen täyden jäsenmaksun sijaan. 

04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 

01. Arvonlisävero

KD eduskuntaryhmä esittää, että pienyritysten tilikauden liikevaihtoon perustuva arvonlisäveroa koskevan verovelvollisuuden alaraja korotettaisiin 20 000 euroon. Hallituksen vuonna 2020 tekemä päätös korottaa arvonlisäverovelvollisuusrajan 15 000 euroon oli hyvä muutos, mutta korotusvaraa on enemmän. Esimerkiksi Italiassa ja Itävallassa alaraja on 30 000 euroa ja Isossa-Britanniassa noin 81 000 euroa, ja Japanissa se on vielä korkeampi. Arvolisäveron alaraja helpottaa aloittavan yrityksen hallintoa, ja siten alarajan isompi korotus auttaisi yrittäjyyttä ja pieniä yrittäjiä suoriutumaan velvoitteistaan nykyistä paremmin, kun alv-velvollisuuden ulkopuolelle voisi jäädä useampi pienyritys. Monilla toimialoilla on myös sivutoimisia yrittäjiä, joille hallinnon keventäminen edistää yritystoiminnan ylläpitämistä ja edistämistä. 

Edellä olevan perusteella ehdotan, 

että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 31

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin arvonlisäveroa koskevan verovelvollisuuden alarajan korottamiseksi 20 000 euroon. 

08. Valmisteverot 

07. Energiaverot

Liikennepolttoaineiden verotasoja korotettiin elokuusta 2020 alkaen. Korotuksen jälkeen öljyn maailmanmarkkinahinta on noussut, ja kuluvan syksyn aikana suomalaisten polttoainekustannukset ovat lisääntyneet merkittävästi. Bensiinin kuluttajahinta kipusi lähelle 2 euron kipurajaa litralta. Polttoaineiden hinnannousu aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia muun muassa kuljetusalalle ja tätä kautta myös muihin kuluttajahintoihin. Hallituksen tekemä veronkorotus nosti dieselin ja bensiinin hintoja yleisesti 6—7 senttiä litralta. Yksittäiselle ajoneuvoyhdistelmälle muutoksen on arvioitu tarkoittavan noin 10 000 euron lisälaskua vuodessa. Viime vuonna voimaan tullut korotus nostaa kuljetuskustannuksia Suomessa lähes 80 miljoonalla eurolla vuodessa. Tämän päälle tulee merkittävä lisäkustannus polttoaineiden hintatason noususta.  

Hallituksen verolinjauksissa ei huomioida maantiekuljetusten merkitystä viennin kilpailukyvylle. Polttoaineveron korotus ja polttoaineiden hinnan nousu iskee suoraan Suomen vientiteollisuuteen ja kuljetusyrittäjiin. Lisääntyneet polttoainekulut iskevät samoin erityisesti kaikkiin maaseudun työssäkäyviin ja vähäosaisiin. Veronkorotus vaikuttaa enemmän polttoaineen hintaan haja-asutusalueilla, mikä johtaa alueelliseen epätasa-arvoon. 

Hallitus kiristi lämmityspolttoaineiden verotusta 105 miljoonalla eurolla vuonna 2021 alentamalla yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon verotukea ja korottamalla lämmityspolttoaineiden veroja. Lämmityspolttoaineiden kiristäminen heikentää erityisesti maaseudulla asuvien ihmisten toimeentuloa. Haja-asutusalueiden asukkaat joutuvat maksamaan enemmän asumisestaan energiaverotuksen kiristämisen seurauksena. Tämä on vastoin hallituksen puhetta ilmastotoimien sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Koronakriisin johdosta on entistä tärkeämpää huolehtia siitä, etteivät asumisen kustannukset nouse entisestään. 

Osana lämmityspolttoaineiden veron korotusta turpeen verotus kiristyy 2,7 eurolla megawattituntia kohden. Turpeen käytön nopea alasajo tulee käytännössä johtamaan siihen, että lämmöntuotannossa käytetään jatkossa entistä enemmän kivihiiltä ja öljyä. Myös puun poltto energiantuotannossa tulee lisääntymään, mikä on ympäristönäkökulmasta heikosti perusteltavissa. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää, että lämmityspolttoaineiden vuonna 2020 voimaan tullut veronkiristys perutaan.  

Edellä olevan perusteella ehdotan, 

että hyväksytään seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 32

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin liikenne- ja lämmityspolttoaineiden verotuksen keventämiseksi. 

Terveysperusteinen vero lisätylle sokerille (uusi)

Suomalaiset syövät ja juovat edelleen liikaa sokeria. Kasvavalla sokerinsyönnillä on niin kansanterveydellisiä kuin taloudellisia vaikutuksia. Vuonna 2017 poistuneen sokeriveron tilalle olisi kansanterveydellinen tarve saada sokerin kulutusta vähentävä terveysperusteinen vero. Verotus kohdistuisi ravitsemuksellisesti turhiin elintarvikkeisiin, joiden runsas nauttiminen lisää suomalaisten sokerin saantia ja heikentää kansanterveyttä. Esitämmekin, että maassamme otetaan käyttöön laaja terveysperusteinen, lisätylle sokerille tuleva vero, joka kohdistuisi tasapuolisesti eri tuoteryhmiin ja perustuisi elintarvikkeisiin lisättyyn sokeriin. Tuottotavoite terveysperusteisessa verossa on 250 miljoonaa euroa, jolloin verotason tulisi olla 1,56 €/Kg. 

Verolla edistettäisiin terveyttä sekä vähennettäisiin terveydenhoidon kustannuksia. Veronalaisia olisivat Suomessa valmistettu sokeri, maahantuotu sokeri ja kaikki maahantuodut sokeria sisältävät tuotteet. Verotuksen mahdollistaa myös vuonna 2016 uudistunut pakkausmerkintälainsäädäntö, joka teki elintarvikkeiden sokerimäärän ilmoittamisen ravintoarvomerkinnöissä pakolliseksi. Terveysperusteisia veroja on käytössä EU:ssa. Esimerkiksi Unkarissa sokerin, rasvan ja suolan verottaminen on terveysperusteista, ja näitä sisältävien epäterveellisten ruokien kulutusta on saatu vähennettyä merkittävästi. 

Edellä olevan perusteella ehdotan, 

että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 33

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin terveysperusteisen veron käyttöönottamiseksi. 

03. Osinkotulot ja osakkeiden myyntitulot